Luovutaan yleisetä asevelvollisuudesta ja liitytään Natoon - Arno Kotro hurjana

[Taitolaji]

Olet oikeassa, ystäväni ilmoitti pääkaupunkiseudulla kyllä harjoiteltun kyseisen tilanteen varalta (palo- ja pelastuslaitokset), mutta vain neljän ensimmäisen päivän sähkökatkon varalta, jonka jälkeen myrskyn aikaansaamat vauriot oli korjattu. Loppu pohdiskelu onkin sitten ilmeisesti ja sodan varalta, suoritettu kahvipöytäkeskusteluna, joista valitettavasti ei ole jäänyt todistetta. En ole kirjoittanut malthusiaanisesta romahtamisesta, enkä edes usko "väestönkasvun hillisemiseen myöhäisen avioitumisen ja seksuaalisen pidättäytymisen avulla"

Huok. N:n kerran, me olemme jo nähneet skenaarion jossa kehittyneen eurooppalaisen maan sähköverkkoa pommitetaan viikkotolkulla (Jugoslavia 1999) ja vaikka sähköt menivät ao. sodassa poikki monesti, parhaimmillaan melkein koko maasta, niin kuvatunlaista "omg kaikki sähköt menivät ikiajoiksi & siviilisaatio romahtaa" tilannetta ei nähty. Useimmat katkot saatiin korjattua tunneissa.

Erittäin perusteellinen ja syvä huokaus!

En ole kertaakaan kirjoittanut sähköjen menevän ikikausiksi ja sivilisaation romahtavan, olen kirjoittanut, että siviliiyhteiskuntamme (etenkin etelän suurissa kaupungeissa) joutuu talvisaikaan niin kohtuuttoman tilanteen eteen, että poliittinen johtomme saattaa hyvinkin taipua hyökkääjän vaatimuksiin. Ja ei, sähköjä ei saada korjattua tunneissa, ei päivissä, eikä ehkä viikoissa, jos tarvittava määrä suuria muuntaja-asemia on tuhottu, pahimmassa tapauksessa riittää 2 tai kolme. Suomessa on tasan yksi suuri varamuuntaja. Myös voimalamme ovat haavoittuvia ja esimerkiksi ydinvoimalat ajetaan välittömästi alas, jos pelkona on niihin kohdistuva isku. Jos et usko vieläkään minua, soita Fingridin vastuuhenkilöille ja tenttaa heitä asiasta. Suomessa ei yksinkertaisesti ole varauduttu tähän tilanteeseen vaikka esimerkiksi puolustusministeriö on siitä toistuvasti varoittanut. Kysymys on tietysti resursseista, mutta ei asia parane ainakaan sulkemalla ongelmilta silmät.

 

[Tvälups]

Nooh, antaa etelän kyykistyä. Muualla maassa toiminta jatkuu kuten 1808-09.

 

[yrjö]

^^mun mielestä sä toistat itseäsi pahasti. Täällä on moni eri mieltä tosta. Ei tuu tapahtumaan, pahaa painostustahan toi on mut ei tuu tuottamaan haluttua lopputulosta. Jos tohon Katainen&kaverit alistuu niin nehän teilataan omien toimesta.

 

[Deeiii]

Vaunujen tai kopterien hinnalla saa melkoisesti Pst:tä ja lähi-IT:tä. Millä tavoin jalkaväen ja vaunujen toisilleen muodostama uhka on muuttunut pitkässä juoksussa? Vaunut tuskin ovat muuttuneet lähivuosikymmeninä entistä vaarallisimmiksi jalkamiesjoukkoja kohtaan, mutta nykyaikaisella Pst-aseella varustettu jalkamies on varmasti vaarallisempi vaunun näkökulmasta, kuin 70-luvulla.

Näinpä. Myönnän auliisti että osaamiseni ei ole kovin syvällisellä tasolla, mutta täältä nojatuolista näyttäisi siltikin siltä, että mekanisoitu taistelu moderneilla pst-aseilla varustettua jalkaväkeä vastaan ei olisi minkäänlaista riemumarssia. Eikä se ainakaan helpotu tulevaisuudessa.

Edessä voi olla jopa mielenkiintoisia muutoksia voimatasapainoihin, kun automaatio ja verkostoituminen tulevat ihan tosissaan sotavarusteisiin. Esim. amerikkalaiset kai kaavailevat ottavansa jossain välissä käyttöön pikkukonttiin pakatun 15 tulitukiohjuksen miehittämättömän laukaisuaseman; periaatteessa jokainen ryhmänjohtaja voisi sitten kutsua siitä omin päin 10-20 km kantavaa tarkkaa tulitukea osoittamaansa maaliin. Korvaisiko esim. ilmavoimien lähitukea tämmöinen, ehkäpä.

Isompia ongelmia tälläiselle jalkaväelle aiheuttaisi lähinnä uhka, jota se ei pysty omin voimin torjumaan. Kuten korkealla lentävät lentokoneet ja tykistö. Mutta miten paljon näilläkään tekee esim. jos uhka on se tulenjohtajapari, joka käyttää aseenaan lähinnä radiota?

 

[Laamanator]

Puheloinen: Asevelvollisten yksilöllisiä ominaisuuksia hyödynnettävä entistä paremmin

Puolustusvoimissa etsitään keinoja, miten varusmiesten sekä reserviläisten yksilölliset ominaisuudet ja sopivuus eri tehtäviin voitaisiin vielä paremmin ottaa huomioon ja siten varmistaa, että koko palveluskelpoinen osa miespuolisesta ikäluokasta voi suorittaa varusmiespalveluksen, sanoo puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen puheessaan 206. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla 23. syyskuuta 2013.

Päämääränä on saada kaikki kyvyt esiin siten, että päätös asevelvollisen koulutusprofiilista osuu kohdalleen hänen kykyjensä ja motivaationsa suhteen.

Asevelvollisuutta ja sen tilalle ehdotettuja järjestelmiä punnittaessa on tarkasteltava asiaa laajasti, ainakin kolmesta näkökulmasta. Strategisessa näkökulmassa on kyse siitä, täyttääkö puheena oleva järjestelmä valtiolle asetettavan vaatimuksen taata maan ja kansalaisten turvallisuus ulkoisia uhkia vastaan. Muut kaksi ovat yhteiskunnallinen näkökulma ja kansalaisen näkökulma. Kaikki kolme näkökulmaa on pidettävä keskustelussa rinnakkain mukana eikä tarkastelua voi tehdä ainoastaan yhden tekijän kannalta.

Kansallisen turvallisuuden perusratkaisuja ei voi rakentaa esimerkiksi pelkästään kustannustekijöiden pohjalta. Yleisen asevelvollisuuden tilalle voidaan Suomessa teoreettisesti löytää järjestelmiä, jotka ovat keskimäärin kansalaiselle vaivattomia ja yhteiskunnalle kevyitä, mutta jos niiden pohjalta ei ole mahdollista puolustaa koko maata sotilaallisesti, eivät ne ole käyttökelpoisia.

Ehdotuksia asevelvollisuudesta luopumisesta on perusteltu uhkien muutoksella ja muun muassa kyberuhkien yleistymisellä sotilaallisen voiman käytön kustannuksella. On tosiasia, että kyberuhat ovat hyvin vakava yhteiskunnallinen ja sotilaallinen haaste mutta muuhunkin on varauduttava, koska on yhtä selvää että myös tulevaisuudessa voiman käyttö valtiota vastaan on mitä moninaisimpien keinojen yhdistelmä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uhkakirjo on pikemminkin monipuolistumassa kuin muuttumassa suppeammaksi, Puheloinen tiivistää.

Puolustusvoimille on tärkeätä, että poliittisen johdon puolustusta koskevat linjaukset ulottuvat ajallisesti pitkälle tulevaisuuteen. Vuosina 1997–2004 selonteoissa rahoitustaso hahmotettiin 7-8 vuoden päähän. Vuoden 2009 selonteossa annettiin rahoituslinjaus ilman ajallista pituutta. Vuoden 2013 selonteossa aikajänne on kahden vuoden pituinen. Jääkin nähtäväksi, kuinka käyttökelpoisena selontekomenettely säilyy puolustuksen linjausten teossa tulevaisuudessa, jos aikajänteen takarajaksi vakiintuu kulloinkin seuraavien eduskuntavaalien ajankohta. Jos selontekomenettelyn vaikuttavuus hiipuu, ovat pitkän aikavälin suunnitteluperusteet puolustusvoimille linjattava jollain muulla tavoin, Puheloinen toteaa.


http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=a8b921804132872285fae58fcb266289

 

[Taitolaji]

^^mun mielestä sä toistat itseäsi pahasti. Täällä on moni eri mieltä tosta. Ei tuu tapahtumaan, pahaa painostustahan toi on mut ei tuu tuottamaan haluttua lopputulosta. Jos tohon Katainen&kaverit alistuu niin nehän teilataan omien toimesta.

Toistan itseäni, kunnes saan asiallisia vastuksia perusteluineen. Tuo sinun heittosi ei kuulu niihin! Pohtiessasi asiaa voit viihdyttää itseäsi lukemalla linkin jutun ja sitten käymällä paperilehden arkistossa tustustumassa siihen, mitä mieltä maan parhaat asiantuntijat ovat asisasta.

http://hbl.fi/nyheter/2013-02-01/attack-mot-elnatet-far-finland-pa-kna

Kuten toisessa linkissä kirjoitin, virallinen Suomi välttelee keskustelua strategisista iskuista (vast.), mutta ilman uhkakuvien perusteellista analyysia, ei myöskään voida käydä rehellistä keskustelua maanpuolustuksen tarpeista ml. asevelvollisuus.

 

[fulcrum]

Erittäin perusteellinen ja syvä huokaus!

En ole kertaakaan kirjoittanut sähköjen menevän ikikausiksi ja sivilisaation romahtavan, olen kirjoittanut, että siviliiyhteiskuntamme (etenkin etelän suurissa kaupungeissa) joutuu talvisaikaan niin kohtuuttoman tilanteen eteen, että poliittinen johtomme saattaa hyvinkin taipua hyökkääjän vaatimuksiin. Ja ei, sähköjä ei saada korjattua tunneissa, ei päivissä, eikä ehkä viikoissa, jos tarvittava määrä suuria muuntaja-asemia on tuhottu, pahimmassa tapauksessa riittää 2 tai kolme. Suomessa on tasan yksi suuri varamuuntaja. Myös voimalamme ovat haavoittuvia ja esimerkiksi ydinvoimalat ajetaan välittömästi alas, jos pelkona on niihin kohdistuva isku. Jos et usko vieläkään minua, soita Fingridin vastuuhenkilöille ja tenttaa heitä asiasta. Suomessa ei yksinkertaisesti ole varauduttu tähän tilanteeseen vaikka esimerkiksi puolustusministeriö on siitä toistuvasti varoittanut. Kysymys on tietysti resursseista, mutta ei asia parane ainakaan sulkemalla ongelmilta silmät.

Toistan jälleen kerran:
Jos valtion sähkönjakelun täydellinen lamauttaminen on niin helppoa, miksei niin ole koskaan tehty? Ei edes sellaisissa sotatoimissa joissa se on ollut nimenomaisena tavoitteena? Miksei Jugoslaviassa tai Irakissa syntynyt viikkoja/kuukausia kestäneitä sähkökatkoja vaikka noiden maiden sähköverkkoja pommitti maailman tehokkain ja tarkin ilma-ase juuri sillä tarkoituksella?

 

[Kapiainen]

Kuten toisessa linkissä kirjoitin, virallinen Suomi välttelee keskustelua strategisista iskuista (vast.), mutta ilman uhkakuvien perusteellista analyysia, ei myöskään voida käydä rehellistä keskustelua maanpuolustuksen tarpeista ml. asevelvollisuus.

Näinhän se on! Uhkakuva on loppujenlopuksi ainoa merkittävä tekijä määrittämään sen, millainen on maanpuolustusratkaisu tässä maassa. Länsimaiden trendi on uhkien suhteen ollut selvä. Länsimaat (NATO) varautuu hyvin rajoitettuihin ja paikallisiin, monikansallisin joukoin toteutettaviin operaatioihin, joissa vastapuoli hyvin harvoin on hyvin organisoitu ja nykyaikaisesti koulutettu ja varustettu armeija. Itänaapuri valmistautuu toisenlaiseen sotaan. Tästä seuraa väistämättä meille se, että olemme todennäköisesti vedenjakajalla sen suhteen kumpaan uhkaan koemme tarpeelliseksi varautua. Pahimmillaan väärä valinta on meille kohtalokas - ja jos minulta kysytään, meidän pitäisi tässä kohtaa valita varmanpäälle ja varautua samanlaiseen uhkaan kuin itänaapuri..pystymme silti samaan aikaan säilyttämään riittävän kyvyn osallistua länsimaisiin yhteisoperaatioihin.

 

[vehamala]

Kyllä minä ainakin osaan spekuloida kenttäarmeijasta löytyvän aika monta tehtävää johon siviilissä saavutettu osaaminen on helpohkosti siirrettävissä. Siis kovan kärjen takana. Kysymykseksi jää tosiaan vain se tunteeko PV reserviläisensä.

Tässähän asia on lyhyesti sanottuna.
Jos PV olisi edes vähäisessä määrin ollut aktiivinen ja alkanut kerätä siviilipuolen koulutus- ja taustatietoja vaikkapa silloin, kun minä asiasta ensi kerran keskustelin PV:n edustajan kanssa (eli todella kauan sitten), niin nyt olisi jo koossa melkoinen tietopankki, josta voisi valita sijoitettavia.

 

[Kapiainen]

Tässähän asia on lyhyesti sanottuna.
Jos PV olisi edes vähäisessä määrin ollut aktiivinen ja alkanut kerätä siviilipuolen koulutus- ja taustatietoja vaikkapa silloin, kun minä asiasta ensi kerran keskustelin PV:n edustajan kanssa (eli todella kauan sitten), niin nyt olisi jo koossa melkoinen tietopankki, josta voisi valita sijoitettavia.

En tunne kovin hyvin tiedonkeruujärjestelmiä, mutta sen alan maallikkona tuntuisi ettei homma ehkä ole ihan niin helppo kuin miltä se aluksi saattaisi tuntua. Nykyään on kuitenkin aika tyypillistä, että siviilissä ihmiset kouluttautuvat tasaisesti lisää, usein myös eri aloille, työpaikat vaihtuvat..nekin usein alalta toiselle..ja kaiken tämän myötä reserviläisen siviilissä hankittu erikoisosaaminen saattaa muuttua aika nopeastikin. En tiedä, millainen tiedonkeruujärjestelmän pitäisi olla, että se pysyisi tuossa ajantasalla - ellei sitten reserviläinen itse ole aktiivinen ja ilmoita itse osaamisestaan ja muutoksissa osaamisensa suhteen.

 

[koponen]

Valtiolla on rekistereissään monien alojen osaajista aika hyvä tieto erilaisten luparekisterien ja työnantajatiedon kautta. Lisäksi henkilöt ovat vähintään vuosittain yhteydessä valtioon verotuksellisen prosessin kautta. Kuten jenkkien äänestyksissä otetaan täsmäkysymyksiä, voitaisiin tässä tehdä rekisterihuoltoa. Kansalaisen terveystilin ja sähköisen reseptin kautta voitaisiin välittää abstrahoitua tietoa. Aselupa-, ampuma-asekouluttaja- ja muiden rekisterien sekä metsästyskorttien kautta saataisiin tiettyjä tietoja. Jne.

Jos on tahto on keino. Joskus jopa helppo ja fiksu keino.

Niin, ja kaikesta edellämainitun yhdistämisestä ilman hallintoalamaisen lupaa toki tietosuojavaltuutettu repisi pelipöksynsä. Siksi pitäisikin säätää PuolustusvoimaL lisäksi "OtetaanpasMaanpuolustusKumminkinVakavastiL", jossa annettaisiin tarpeelliset oikeudet ja toimivaltuudet.

 

[VUps]

Kansalaisen terveystilin ja sähköisen reseptin kautta voitaisiin välittää abstrahoitua tietoa. Aselupa-, ampuma-asekouluttaja- ja muiden rekisterien sekä metsästyskorttien kautta saataisiin tiettyjä tietoja. Jne.

Kotimaisten sykemittarifirmojen nettipalveluista saisi reserviläisen suostumuksella liikunta-aktiivisuudesta ja suorituskyvystä hyvän kuvan.

HeiaHeiaa jo käytetään kutsuntoihin osallistuvien aktivointiin, miksei samaa jatketa kotiutumisen jälkeen?

 

[Kapiainen]

Näyttäisi siis minua tässä asiassa fiksumpien tietämyksellä siltä, ettei tiedonkeruu teknisesti olisi kummoinenkaan ongelma.. No, ei hätää..veikkaan, että homma kaatuu viimeistään tietosuojavaltuutettuun ja siihen että yksi reserviläinen ei tykkää siitä että hänestä kerätään tietoja, vetää siksi asian framille ja asia kielletään vedoten tietosuojaa määrittäviin lakeihin. Lienen oikeassa..?!

 

[VUps]

Näyttäisi siis minua tässä asiassa fiksumpien tietämyksellä siltä, ettei tiedonkeruu teknisesti olisi kummoinenkaan ongelma.. No, ei hätää..veikkaan, että homma kaatuu viimeistään tietosuojavaltuutettuun ja siihen että yksi reserviläinen ei tykkää siitä että hänestä kerätään tietoja, vetää siksi asian framille ja asia kielletään vedoten tietosuojaa määrittäviin lakeihin. Lienen oikeassa..?!

Tuskin on ongelma, jos reserviläinen omaehtoisesti haluaa välittää tietonsa puolustusvoimille. Lisäyksenä vielä edelliseen, että korkeakoulutetut asiantuntijat ja johtajat jakavat nykyään koulutus- ja uratietonsa melko kattavasti linkedin-palvelussa.

Ongelmaksi muodostuu ehkä ennemminkin käytettävissä tiedon ymmärtäminen. Yksityisellä sektorilla ei ainakaan pelkkien paperitietojen varassa rekrytoida ketään mihinkään tehtävään, vaan hakija haastatellaan ja sittenkin sattuu huteja silloin tällöin. Onko sitten henkilöstösijoituksia laativilla edes aikaa säätää yksittäistä sijoitusta kovin tarkkaan?

Ehkä yksilökeskeisyys on edeltävässä keskustelussa saanut hieman liian suuren painoarvon. Meillä on massa-armeija ja suuri osa sen muodostavista reserviläisistä on siviiliammateissaankin massaa, ainakin jos katsoo yleisimpiä ammattinimikkeitä: http://www.stat.fi/til/tyokay/2004/tyokay_2004_2006-12-15_tie_004.html. Hyvää on se, että joukoista löytyy runsaasti kuljettajia ja asentajia, joten ajoneuvokaluston kanssa osataan varmasti toimia paremmin, kuin ammattiarmeijoissa. Myös rakennus- ja tietotekniikkaväkeä löytynee joukosta kuin joukosta.

 

[scip10]

Ohi On- porukan antama vaihtoehto ei ole uskottava, mutta monet heidän argumenteistaan ovat silti todellisia.

Mielestäni asevelvollisuuden kannattajien tulisi alkaa ajaa järjestelmän perusteellista uudistamista, sillä muuten se on vaarassa hävitä kokonaan. Eiköhän tämä kampanja ole vasta alkua. Meidän ns. "yleisen" asevelvollisuuden suorittaa vain vähän reilu kolmannes ikäluokasta, ja tuollaisen systeemin suosio väkisinkin rapautuu. Lisäksi edelleen koulutetaan sodanajan tarpeeseen nähden liikaa miehiä, eikä tämä ole kansantaloudelle ilmaista vaikka PV:lle edullista olisikin.

Asevelvollisuus tulisi uudistaa yhdistelmäksi vapaaehtoista ja arvottua asepalvelusta. Jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, arvotaan loput. Palvelusaika olisi pidempi ja maksettava korvaus päivärahaa korkeampi. Kohonneet kustannukset maksatettaisiin asepalvelusta suorittamattomilla yle-veron kaltaisen kohdistetun lisäveron muodossa.

 

[Taitolaji]

Ohi On- porukan antama vaihtoehto ei ole uskottava, mutta monet heidän argumenteistaan ovat silti todellisia.

Mielestäni asevelvollisuuden kannattajien tulisi alkaa ajaa järjestelmän perusteellista uudistamista, sillä muuten se on vaarassa hävitä kokonaan. Eiköhän tämä kampanja ole vasta alkua. Meidän ns. "yleisen" asevelvollisuuden suorittaa vain vähän reilu kolmannes ikäluokasta, ja tuollaisen systeemin suosio väkisinkin rapautuu. Lisäksi edelleen koulutetaan sodanajan tarpeeseen nähden liikaa miehiä, eikä tämä ole kansantaloudelle ilmaista vaikka PV:lle edullista olisikin.

Asevelvollisuus tulisi uudistaa yhdistelmäksi vapaaehtoista ja arvottua asepalvelusta. Jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, arvotaan loput. Palvelusaika olisi pidempi ja maksettava korvaus päivärahaa korkeampi. Kohonneet kustannukset maksatettaisiin asepalvelusta suorittamattomilla yle-veron kaltaisen kohdistetun lisäveron muodossa.

Ehdotuksessa on itua! Sitä voisi vielä täydentää lisäämällä ns. värvättyjen määrää, joille annettaisiin houkuttimena USA:n mallin mukaisesti muun työn ohella sellainen koulutus, jolla on käyttöä myös siviilimaailmassa. Meillä on jo autonkuljettajat esimerkkinä ja ilmavoimissa apumekaanikot(?). Myös lääkintämiesten, sotapoliisien ja sukeltajien koulutusta voisi laajentaa ja miksei käynnistää yhteistyö eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Ei ne merkonomin paperit olisi ollenkaan huonot kaverille, joka on toiminut 10 v. ylikersanttina kirjurin (vast) tehvissä tai varastopuolella. No, nuo oli hilseestä temmattuja esimerkkejä, mutta ajatus kävi varmaan selväksi. Fakta on kuitenkin, että jotain on tehtävä!

 

[commando]

Ongelma ihan jokaisessa armeijassa on ettei jääkärin tai tykkimiehen koulutuksella mitään töitä saa, työkokemusta ja koulutustakin aivan eri alalta on vaikea antaa siinä sivussa. Eikä sotilaspoliisina palvelu pätevöitä mihinkään vartijan hommiin, ne ovat aivan eri asia. Toisaalta esim. vartija- ja jv-kortti on helppo suorituttaa nykyisin kenelle tahansa parissa viikossa ja erityisesti sotilaspoliiseille siinä mielessä että heille muutama toisto enemmän tulee voimankäyttöotteista. Vaikka jenkeissä moni saa koulutusta ja työkokemusta armeijauransa aikana ovat nämä yleensä takalinjan miehiä. Samasta syystä meilläkin kadettikoulussa huolto on yllättävän suosittu erikoistumislinja vaikka onkin kaikista vähiten "miehekkäin". Siitä saa valmiuksia siviilityöelämäänkin toisin kuin vaikkapa jääkäreiden kouluttamisesta ampumaan puun oikealta puolelta. Ne jotka henkensä kaupalla ampuvat talebaneja tippuvat tyhjän päälle kotiutuessaan. On nähty Atlantin molemmin puolin. Tosin poliisikoulutus on useimmissa osavaltioissa Jenkeissä lyhyempi ja perustuu työssäoppimiseen joten moni tetsaaja on tätä kautta löytänyt ammatin. Suomessa tämäkin on tehty yhä vaikeammaksi muuttamalla poliisikoulu ammattikorkeakouluksi. Tätä ongelmaa on aika mahdoton ratkaista, että miten armeija voisi luoda siviiliammatin ja työkokemuksen tappajille ellei tappajakoulu ole reserviläis- ja viikonloppupainotteinen eikä kokopäiväinen työ. Yhteen aikaan oli niin muodikasta puhua miten AUK/RUK:n suorittamisesta saa opintoviikkoja... Huutonaurua suurista lupauksista!!!

 

[commando]

Asevelvollisuus tulisi uudistaa yhdistelmäksi vapaaehtoista ja arvottua asepalvelusta. Jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, arvotaan loput. Palvelusaika olisi pidempi ja maksettava korvaus päivärahaa korkeampi. Kohonneet kustannukset maksatettaisiin asepalvelusta suorittamattomilla yle-veron kaltaisen kohdistetun lisäveron muodossa.

Mikähän lie velvollisuuden arvonnan mielekkyys ja reiluus? Samalla tavalla arvonta tuo ongelmia, epämotivoitunutta porukkaa mukaan. Olisikin parempi että haittavero olisi liukuva jolloin joka vuosi sitä voidaan säätää sille tasolle että tarvittava määrä palveluskelpoisia henkilöitä saadaan riviin. Liukuvalla haittaverolla saataisiin poistettua arvonta, joka ei voi millään tavalla olla reilu tapa määrätä mitään velvollisuuksia!

 

[scip10]

Mikähän lie velvollisuuden arvonnan mielekkyys ja reiluus? Samalla tavalla arvonta tuo ongelmia, epämotivoitunutta porukkaa mukaan. Olisikin parempi että haittavero olisi liukuva jolloin joka vuosi sitä voidaan säätää sille tasolle että tarvittava määrä palveluskelpoisia henkilöitä saadaan riviin. Liukuvalla haittaverolla saataisiin poistettua arvonta, joka ei voi millään tavalla olla reilu tapa määrätä mitään velvollisuuksia!

Lähtökohtaisesti tietenkin saadaan kiintiö täyteen vapaaehtoispohjalta. Tarvittavaa päälukua saadaan pienennettyä pidentämällä SA-sijoitusaikaa ja väestöpohjaa kasvatettua ottamalla naiset otetaan mukaan kutsuntoihin.

Arvonta ei olisi lainkaan nykyistä epäreilumpi järjestelmä, päinvastoin.

Veroa pitäisi muuttaa vuosittain ennen, kuin tiedetään vapaaehtoisten määrä. Siksi haittaveron liukuma ei minusta ole käytännössä toteutuskelpoinen, talousteoreettisestihan se olisi varmaan paras tapa.

 

[roopeluhtala]

Asevelvollisuus tulisi uudistaa yhdistelmäksi vapaaehtoista ja arvottua asepalvelusta. Jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, arvotaan loput. Palvelusaika olisi pidempi ja maksettava korvaus päivärahaa korkeampi.

Tanskassa on samankaltainen systeemi, joskin arvontaa on jouduttu käyttämään hyvin harvoin.

Kohonneet kustannukset maksatettaisiin asepalvelusta suorittamattomilla yle-veron kaltaisen kohdistetun lisäveron muodossa.

Jos varusmiehille maksetaan palkkaa, niin siitä vapautetuille ei ole perusteltua säätää lisäveroja, sillä se monimutkaistaa verotusta turhaan. Veronkorotuksen tulonsiirtovaikutus saadaan yksinkertaisemmin toteutettua maksamalla varusmiehille vähän isompaa palkkaa, ja kohottamalla tasaisesti kaikkien verotusta.