Maakuntajoukoista Kodinturvajoukkoihin

[Rauhantekijä]

Tämän keskustelun aiheena kaiketi on se, miten treenataan ja millaisessa organisaatiossa reserviläisiä PV:n käytettäväksi. Yhdenlainen aloite on tehty, vaikka sekin kaipaa ilmeisesti vielä hiomista jotta olisi sopiva maanpuolustuksen tarkoitukseen.

PV:n aseen saaminen kotiin

Helpompi ja pienemmän riesan tie on hankkia se TT3 harrastusase itsellensä siviilikanavia pitkin ja treenailla sillä.

No asia varmaankin on niin ettei omistamisen siirtoa tapahdu noin vaan. PV ei todellakan tule antamaan omia aseitaan säilytykseen tai myy alehinnalla. Siihen voin uskoa että jatkossa voi olla aselupia haettaessa ns. reserviläisperuste jonka nojalla saa hankkia "samankaltaisen aseen" ilman sarjatuliominaisutta omaan harjoitteluun. Sitä varmaan edellyttää sitoutuminen johonkin järjestäytyneempään ressukoulutukseen.
Tänään ei vielä ole näin ja huomisesta emme edes vielä tiedä.

Muita väitteitä

Suomi ei tarvitse sellaisia kodinturvajoukkoja, joita on mailla joissa on pieni ammattiarmeija. Meillä asiat on PV:n hoidossa. Meillä on suuri sijoittamaton reservi, joka ob voimavara pitkittyneessä poikkeusolossa tai jopa sadaksi eskaloituneessa tilanteessa. AK47 ja m62 maastopuku siltavartioyksiköitä ei tulla perustamaan ainakaan sijoittamattoman reservin mieliksi,

Ymmärrettävää on tietysti että PV:n virkamiehet eivät halua rinnakkaisorganisaatiota joka palkkaneuvottelutilanteessa vain haittaa. Jos olisi vapaaehtoisuuteen perustuva toinen organisaatio, niin siihen vähintäänkin viitattaisiin palkanmaksajan taholta. Siksi asiat halutaan pitää yksinomaan PV:n hoidossa. Toki tärkeintä on johtamisen vastuu ja valta, mutta PV:n palkat kannattaa pitää mielessä. Taksitkaan ei tykkää toiminnan vapauttamisesta ja kilpailusta nimenomaan rahasyistä. Suuren reservin mielipidettä tulee kysyä ja sijoittamattomille tulee löytyä tekemistä. Tästä tavoitteesta ei ole mitään perustetta olla välittämättä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää onko reservillä osaamista vaiko ei ole. Tasoja voi olla muitakin kuin aina vertauksessa käytettävä taistelun terävin kärki. Hommia on alemmallakin tasolla. Mieluummin reserviläinen lähtee tehtävään johon on harjoiteltu ja reserviläisen oikeus on saada harjoitusta. Ymmärrän rauhanaikaiset reserviläisorganisaatio-aloitteet pohtimisen arvoisina siksi, että olisi edes jokin harjoitusorganisaatio johon ressut voivat energiansa ja tahtonsa purkaa. Harmillista jos PV:läisten mielestä asia on naurettava, koska yhteistä suuntaahan maanpuolustuksen asiassa tulisi hakea. Kehittäminen esteenä ei siis näyttäisi olevan ainakaan reserviläiset.
Kannattaa lopulta muistaa että sen "siltavartion" perustaminen on viime kädessä vain poliittisen päätöksen päässä ja yhtenäisyys varmistetaan sillä, että maastopuvun mallikin on sama kuin armeijan virallinen M05 maastopuku.


.

 

[vastarannankiiski]

PV:n aseen saaminen kotiin

No asia varmaankin on niin ettei omistamisen siirtoa tapahdu noin vaan. PV ei todellakan tule antamaan omia aseitaan säilytykseen tai myy alehinnalla. Siihen voin uskoa että jatkossa voi olla aselupia haettaessa ns. reserviläisperuste jonka nojalla saa hankkia "samankaltaisen aseen" ilman sarjatuliominaisutta omaan harjoitteluun. Sitä varmaan edellyttää sitoutuminen johonkin järjestäytyneempään ressukoulutukseen.
Tänään ei vielä ole näin ja huomisesta emme edes vielä tiedä.

Täysin samaa mieltä. PV pitää pyssyt itsellään tiukasta rauhan aikana ja ihan hyvä niin, kaikkien kannalta. Veikkaan että jos PV nyt tekisi asiassa täyskäännöksen ja alkaisi luovuttamaan aseita koteihin pitkäaikaissäilytykseen, moni vastaanottaja ei varmaankaan sitten lopulta kuitenkaan ymmärtäisi mihin sitoutuisi ja kuinka suuret uudet vastuut olisivat.

TT3 aseille "reserviläisharjoittelun" perimmäinen käyttötarkoitus on ainakin toistaiseksi lupateknisesti ollut urheiluammunta, joiksi practical ja SRA käytännössä myös on kategorisoitu. Eli se yksittäisten reserviläisten ampumaharjoittelun mahdollistaminen tms on lupateknisesti toteutunut ampumaurheiluperusteen kautta.

EDIT: Aivan kammottava lause tuli kirjoitettua. Pakko korjata ymmärrettävämpään muotoon.

 

[Creidiki]

Ymmärrettävää on tietysti että PV:n virkamiehet eivät halua rinnakkaisorganisaatiota joka palkkaneuvottelutilanteessa vain haittaa.

On ymmärrettävää että Upseeriliitto ei halua mitään keskustelua asevelvollisuuden järjestämisestä tai reserviläisten käytöstä. Esim Sveitsin armeijalla on palveluksessa ~2000 ammattiupseeria ja rauhanaikana korkein palvelusarvo on kenraaliluutnantti joka sodan sattuessa ylennetään täydeksi kenraaliksi. sodan sattuessa. US Army national guard tarjoaa ressulle urapolun everstiluutnantiksi ja kantahenkilökunnan osuus on sielläkin minimaalisen pieni.

Suomen armeijassa reserviläinen kelpaa hyvänä päivänä jojoksi ja nähtävästi mikään määrä koulutusta ei sitä kykene muuttamaan.

Mutta matematiikka on julma emäntä ja PV:n menorakenne jatkaa vääjäämätöntä kehitystään. Hankintameot on syöty, toimintamenot on syöty, asevelvollisten koulutus ja ylläpito on syöty siviilit on ulkoistettu ja aliupseeristo laitettu kilometritehtaalle. Tulevat lisäykset puolustusmenoihin on korvamerkitty hankkeisiin kuten HX. Jos palkkamenot on liian suuria käytettävissä olevaan pottiin nähden niin siihen on kolme keinoa, joko vähemmän ukkoja tai pienempi palkka tai sitten vähemmän ukkoja pienemmällä palkalla. Lisää rahaa ei ole eikä tule.

 

[vastarannankiiski]

... Ne jotka haikailevat jotain neljän tunnin koulutussessioita lauantai iltapäivisin voivat toteuttaa tarpeitaan jossain paikallisessa reserviläisjärjestössä.

Ainokaisina harjoituksina nämä eivät riitä missään nimessä siitä olen samaa mieltä. Mutta en ihan suoralta kädeltä näitä kuitenkaan sulkisi pois. Esimerkiksi arjen 4h iltaharjoiteet tai vastaavat viikonlopun päiväharjoitteet kerran - kaksi kuukaudessa voisivat olla ihan asiallisia kertaus- ja infopläjäyksiä yhtenä osana laajempaa ja kunnianhimoisempaa ja intensiivistä koulutussuunnitelmaa.

Mutta kuten Vonka sanoi tuollainen komppania on lähinnä heinää venäjän viikatteelle.

 

[Benelli]

Mietitäänpä mitä voitaisiin vaatia reserviläiseltä noihin hommiin?

-Sotilaspoliisikoulutus tai koulutus suojausmieheksi
-Kokemusta kriisinhallinnasta
-Kokemusta vaikka yksityisen puolen turvallisuustehtävistä
-Hallitsee omat ja ryhmäaseet hyvin (myös pimeässä)
-Hallitsee käsikranaattien ja pava-hälyttimien käytön
-Taitaa voimankäytön sekä välineillä että ilman
-Osaa käsirautojen ja nippusiteiden käytön
-Hallitsee pimeätoiminnan (ml. pimeänäkölaitteet ja valaisun tarkoituksenmukainen käyttö)
-Osaa toiminnan ajoneuvon tarkastupisteellä
-Osaa vaarallisen henkilön kiinniottamisen
-Osaa pienryhmätoiminnan partiossa (myös pimeällä)
-Tuntee erikoisjoukkojen toimintatapoja ja taktiikkaa
-Hallitsee erilaisten siviilien käsittelyn ja osaa erottaa vihollisen erikoisjoukkotaistelin siviilistä (ennen kuin on liian myöhäistä)
-Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto
-Luonteeltaan kärsivällinen ja kestää pitkästymistä (osaa säilyttää valppauden väsymyksestä, nälästä, vilusta ja vitutuksesta huolimatta)
-Taitaa jalkaväkitaistelun (ml. kohteen takaisinvaltaus)
-Ymmärtää nykyaikaisen ilmauhan ja tietää miten se vaikuttaa toimintaan suojattavalla kohteella (ilmasuojelu)
-Osaa tst-ensiavun
-Hallitsee sammutus ja suojelutaidot

Tämä on taas uhkakuvien muokkaamista kykyjä vastaavaksi.
Suojattavien kohteiden määrä ja tärkeys ei oikeasti riipu millään tavalla suojattavien joukkojen määrästä.
Siis ennen konfliktia.
Rima jää aika alas jos vaihtoehtoisesti yksi palkattu narkkari voimapihtien ja molotovin kanssa voi käydä tuhoamassa kohteen.

Sitäpaitsi huomattava osa skappareistakaan ei täyttäisi kaikkia vaatimuksianne.

 

[Valmius]

Tämän keskustelun aiheena kaiketi on se, miten treenataan ja millaisessa organisaatiossa reserviläisiä PV:n käytettäväksi. Yhdenlainen aloite on tehty, vaikka sekin kaipaa ilmeisesti vielä hiomista jotta olisi sopiva maanpuolustuksen tarkoitukseen.

PV:n aseen saaminen kotiin

No asia varmaankin on niin ettei omistamisen siirtoa tapahdu noin vaan. PV ei todellakan tule antamaan omia aseitaan säilytykseen tai myy alehinnalla. Siihen voin uskoa että jatkossa voi olla aselupia haettaessa ns. reserviläisperuste jonka nojalla saa hankkia "samankaltaisen aseen" ilman sarjatuliominaisutta omaan harjoitteluun. Sitä varmaan edellyttää sitoutuminen johonkin järjestäytyneempään ressukoulutukseen.
Tänään ei vielä ole näin ja huomisesta emme edes vielä tiedä.

Muita väitteitä

Ymmärrettävää on tietysti että PV:n virkamiehet eivät halua rinnakkaisorganisaatiota joka palkkaneuvottelutilanteessa vain haittaa. Jos olisi vapaaehtoisuuteen perustuva toinen organisaatio, niin siihen vähintäänkin viitattaisiin palkanmaksajan taholta. Siksi asiat halutaan pitää yksinomaan PV:n hoidossa. Toki tärkeintä on johtamisen vastuu ja valta, mutta PV:n palkat kannattaa pitää mielessä. Taksitkaan ei tykkää toiminnan vapauttamisesta ja kilpailusta nimenomaan rahasyistä. Suuren reservin mielipidettä tulee kysyä ja sijoittamattomille tulee löytyä tekemistä. Tästä tavoitteesta ei ole mitään perustetta olla välittämättä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää onko reservillä osaamista vaiko ei ole. Tasoja voi olla muitakin kuin aina vertauksessa käytettävä taistelun terävin kärki. Hommia on alemmallakin tasolla. Mieluummin reserviläinen lähtee tehtävään johon on harjoiteltu ja reserviläisen oikeus on saada harjoitusta. Ymmärrän rauhanaikaiset reserviläisorganisaatio-aloitteet pohtimisen arvoisina siksi, että olisi edes jokin harjoitusorganisaatio johon ressut voivat energiansa ja tahtonsa purkaa. Harmillista jos PV:läisten mielestä asia on naurettava, koska yhteistä suuntaahan maanpuolustuksen asiassa tulisi hakea. Kehittäminen esteenä ei siis näyttäisi olevan ainakaan reserviläiset.
Kannattaa lopulta muistaa että sen "siltavartion" perustaminen on viime kädessä vain poliittisen päätöksen päässä ja yhtenäisyys varmistetaan sillä, että maastopuvun mallikin on sama kuin armeijan virallinen M05 maastopuku.
.

- Eli maanpuolustuksen suunnittelu tulisi tehdä suorittavan portaan tai sen reservin ehdoilla, jotta suorittavaölla portaalla olisi hyvä mieli?
- Mihin perustuu, että on OIKEUS saada koulutusta? Käsittääkseni käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa terävimmän kärjen koulutukseen, sen joka ottaa ensimmäisen iskun vastaan tai joka olemassaolollaan estää sen ensimmäisen iskun konkretisoitumisen. MPK järjestää koulutusta, josta löytyy varmasti sitä tekemistä niille, joita PV ei ole sijoitanut tai niille joille olemassa olevan sijoituksen aikanakaan kyetä järjestämään KH perusteista koulutusta.
- Toivottavasti en paljasta suurta sotasalaisuutta, M05 puku ei ole läheskään kaikkien SA-joukkojen jakovaruste ainakaan perustamisvaiheessa. Vaikka se päällä saakin patsastella VEH tai MPK kurssilla, ei tarkoita että se olisi. Harjoituksiin ja kursseille jaetaan sitä, mitä löytyy j-os varastosta. Olisi kaksipiippuinen asia käyttää joukon suunniteltua varustusta. Se saattaisi toki antaa totuuden mukaisemman kuvan varusteista ja niiden vaikutuksesta suorituskykyyn. Tuo asia saattaisi laskea motivaatiota?

Ainokaisina harjoituksina nämä eivät riitä missään nimessä siitä olen samaa mieltä. Mutta en ihan suoralta kädeltä näitä kuitenkaan sulkisi pois. Esimerkiksi arjen 4h iltaharjoiteet tai vastaavat viikonlopun päiväharjoitteet kerran - kaksi kuukaudessa voisivat olla ihan asiallisia kertaus- ja infopläjäyksiä yhtenä osana laajempaa ja kunnianhimoisempaa ja intensiivistä koulutussuunnitelmaa.

Edelleen puhutaan ilmeisesti yksilölle tarjottavasta harjoittelusta eli monen kohdalla maanpuolustuselämyksestä? Elämyksillä on varmasti merkitystä maanpuolustustahdolle, en kiistä asiaa.
Heti kun löytyy vapaaehtoisista ressuista koottu SA-yksikkö, joka sitoutuu vähintään joukkuekokoonpanossa tapahtuvaan säännölliseen harjoitteluun, niin uskon että toiminta voi tuottaa jollain aikataululla SA-joukon.
Niin kauan kun harjoituksiin kootaan porukka, josta muodostetaan harjoituskokoonpano, se tuottaa osaamista vain yksittäisen taistelijan taidoille.


Kantahenkilökuntaa on turha syyttää, kyse ei ole kateudesta taikka palkkarahoista. Suomi ei vaan tarvitse sellaista rinnakkaisorganisaatiota kuin pienet palkka-armeijat. Suojeluskunnat oli Suomessa ennen valtion armeijaa, niillä oli aikanaan tilaus, koska valtiolla ei ollut kykyä hoitaa asiaa. Nyt asiat on toisin ja toivottavasti poliitikoilla on myös ymmärrys jatkaa nykyistä kehityssuuntaa, jossa myös maavoimista on tullut valmiudessa oleva puolustushaara.
MPK koulutuskin pitäisi saada vahvemmin PV:n näppeihin, eli kouluttaa kouluttajia siten, että MPK:lta saisi sellaista koulutusta jota PV tarvitsee, eikä niin että tilata voi vain sitä mitä kyetään tarjoamaan, neljäntenä puolustushaarana ammattisotilaiden johtamana koulutusorganisaationa, jossa olisi esimerkiksi PV:n rauhanajan j-os perusyksiköiden tapaisia koulutusyksiköitä, joissa vapaaehtoisilla sitoutuneilla kouluttajilla olisi oma paikkansa kehittyvän osaamisen mukaan.

 

[baikal]

On ymmärrettävää että Upseeriliitto ei halua mitään keskustelua asevelvollisuuden järjestämisestä tai reserviläisten käytöstä. Esim Sveitsin armeijalla on palveluksessa ~2000 ammattiupseeria ja rauhanaikana korkein palvelusarvo on kenraaliluutnantti joka sodan sattuessa ylennetään täydeksi kenraaliksi. sodan sattuessa. US Army national guard tarjoaa ressulle urapolun everstiluutnantiksi ja kantahenkilökunnan osuus on sielläkin minimaalisen pieni.

Suomen armeijassa reserviläinen kelpaa hyvänä päivänä jojoksi ja nähtävästi mikään määrä koulutusta ei sitä kykene muuttamaan.

Mutta matematiikka on julma emäntä ja PV:n menorakenne jatkaa vääjäämätöntä kehitystään. Hankintameot on syöty, toimintamenot on syöty, asevelvollisten koulutus ja ylläpito on syöty siviilit on ulkoistettu ja aliupseeristo laitettu kilometritehtaalle. Tulevat lisäykset puolustusmenoihin on korvamerkitty hankkeisiin kuten HX. Jos palkkamenot on liian suuria käytettävissä olevaan pottiin nähden niin siihen on kolme keinoa, joko vähemmän ukkoja tai pienempi palkka tai sitten vähemmän ukkoja pienemmällä palkalla. Lisää rahaa ei ole eikä tule.

Silkkaa inhoittavaa de factoa. Joka ei muutu muuksi millään lipitilapitilla. Maavoimien osalta ajetaan Velsan perälautaan aivan taatusti. Pitää olla uskossaan wankka, jos kuvittelee jotain muuta. Matematiikka on karvasta, kun lompakko on kiinnitetty konenaulaimella seinään.

 

[Vonka]

Matematiikka on karvasta, kun lompakko on kiinnitetty konenaulaimella seinään.

Tässähän se on koko juttu.

 

[vastarannankiiski]

- Eli maanpuolustuksen suunnittelu tulisi tehdä suorittavan portaan tai sen reservin ehdoilla, jotta suorittavaölla portaalla olisi hyvä mieli?
- Mihin perustuu, että on OIKEUS saada koulutusta? Käsittääkseni käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa terävimmän kärjen koulutukseen, sen joka ottaa ensimmäisen iskun vastaan tai joka olemassaolollaan estää sen ensimmäisen iskun konkretisoitumisen. MPK järjestää koulutusta, josta löytyy varmasti sitä tekemistä niille, joita PV ei ole sijoitanut tai niille joille olemassa olevan sijoituksen aikanakaan kyetä järjestämään KH perusteista koulutusta.
- Toivottavasti en paljasta suurta sotasalaisuutta, M05 puku ei ole läheskään kaikkien SA-joukkojen jakovaruste ainakaan perustamisvaiheessa. Vaikka se päällä saakin patsastella VEH tai MPK kurssilla, ei tarkoita että se olisi. Harjoituksiin ja kursseille jaetaan sitä, mitä löytyy j-os varastosta. Olisi kaksipiippuinen asia käyttää joukon suunniteltua varustusta. Se saattaisi toki antaa totuuden mukaisemman kuvan varusteista ja niiden vaikutuksesta suorituskykyyn. Tuo asia saattaisi laskea motivaatiota?

Asiaa.

Asiassa ei voida edetä kuraportaan toiveiden mukaan, vaikka heitäkin kannattaa kuunnella. Viimekädessä asioista kuitenkin päättää valtio ja sotavaltio, joiden tarve on keskiössä. Ei kuraportaan mieltymykset tai elämykset.

Mitä varusteilluusioon tulee, niin siitä on täällä puhuttu paljon ja täällä asia on selvä varmasti monelle. Mutta monelle mp-toimintaan osallistuvalle asia ei tämä varmasti ole.

Edelleen puhutaan ilmeisesti yksilölle tarjottavasta harjoittelusta eli monen kohdalla maanpuolustuselämyksestä? Elämyksillä on varmasti merkitystä maanpuolustustahdolle, en kiistä asiaa.
Heti kun löytyy vapaaehtoisista ressuista koottu SA-yksikkö, joka sitoutuu vähintään joukkuekokoonpanossa tapahtuvaan säännölliseen harjoitteluun, niin uskon että toiminta voi tuottaa jollain aikataululla SA-joukon.
Niin kauan kun harjoituksiin kootaan porukka, josta muodostetaan harjoituskokoonpano, se tuottaa osaamista vain yksittäisen taistelijan taidoille.

Ajatukseni keskiössä oli SA-joukko, ilmaisin itseäni ajatuksissani huonosti. Tarkoitin asiaa myös lähinnä pedagogiselta kannalta, että suurempien ja pienempien harjoitusten välillä, aikana joka saattaa olla viikkojen - kuukausien mittainen, pienet ja intensiiviset kertaus- ja teoriatunnit eivät olisi pahitteeksi ja varmasti monelle mieleenkin. Koettaisiin hyödylliseksi. Käytännön toteuttamisen, eli kuka ja missä ja millä resurssilla, jättäisin viisaampien päätettäväksi.

Mitä elämyksellisyyteen tulee niin oikeassa olet. Se voi olla alkuun välttämätöntä massojen houkuttelemiseksi, josta sitten karsiutuu ja hioutuu se lopullinen joukko, joka motivoituu ja sitoutuu tekemiseen vaikka se ei niin elämyksellistä ja motivoivaa olisikaan, vaikkakin välttämätöntä. Kyynisesti ajattelen asiaa hieman markkinoinnin kannalta tässä mielessä.




Jos loppuun saan jälleen kerran lainata monessa asiassa arvostamaani, edesmennyttä "Häirikköeversti" Erkki Nordbergia ja hänen nekrologiaan Helsingin Sanomista vuodelta 2012. Lauseeseen kiteytyy paljon sellaista ajatusta, joka liittyy myös tähän keskusteluun:

"Sotaväki ei ole mikään 20-vuotiaiden nuorten seikkailupuuhamaa. Eikä todellisten taistelijantaitojen opetteleminen saati niiden käyttäminen tositilanteessa ole kivaa tai miellyttävää", hän kirjoitti HS:ssa elokuussa 1996."

http://www.hs.fi/muistot/art-2000002624726.html

 

[Aarne1]

Kyllä kaikille halukkaille hommia sijoituksen muodossa löytyy. Siihen halukkuuteen kuuluu oma aktiivisuus, nöyryys faktojen edessä, riittävästi kuntoa.

Itsellä SA PsPr stenattiin ja minusta tuli sijoittamaton. Muutama vuosi nojatuolikenraalin hommia satunnaisilla reserviläispäivillä. MPK:n kursseille päivittämään taitoja ja haistelemaan elämyksiä. Sitten aluetoimistoon juttelemaan mitä voisin tehdä ja mistä olisi hyötyä. Sijoitus löytyi. Nyt tehdään mitä joukon hyväksi pitää tehdä.

Ei se tuon vaikeampaa ole.

 

[Vonka]

Suomen armeijassa reserviläinen kelpaa hyvänä päivänä jojoksi ja nähtävästi mikään määrä koulutusta ei sitä kykene muuttamaan.
.

On sijoitettuja komppanianpäälliköitä, ja hyviä ovatkin. Paikallisjoukkojen esikuntaharjoituksissa reservin majuri on varmasti ihan tavallinen näky.

 

[Old Boy]

Niin kauan kun harjoituksiin kootaan porukka, josta muodostetaan harjoituskokoonpano, se tuottaa osaamista vain yksittäisen taistelijan taidoille.

Näinhän se on, mutta unohtuiko että teknisissä aselajeissa joukon suorituskyky on myös yksittäisen taistelijan osaamisen varassa. Väärin maalin paikantava tulenjohtaja tekee pston loppujen 300 miehen työn turhaksi tai jopa vaaralliseksi. Viestimies/viesti-au joka ei saa aikaan yhteyksiä samoin. Tai patteriupseeri/tykinjohtaja joka ei muista mitä kaikkea pitää huolehtia ennenkuin tykki on ampumakunnossa.

 

[Rauhantekijä]

- Eli maanpuolustuksen suunnittelu tulisi tehdä suorittavan portaan tai sen reservin ehdoilla, jotta suorittavalla portaalla olisi hyvä mieli?

Ei vaan päinvastoin. Koko ajanhan jokainen tunnustaa sen että johtamisen rooli on PV:llä. Suorittava reservi olisi täytettä, jota kuitenkin harjoitetaan. Kyllä siitä seurannaisvaikutuksena varmaan tulee hyvä mieli niille jotka haluavat osallistua vapaaehtoisena harjoituksiin. Ei ole mielestäni keneltään pois kun "more is more".

Käsittääkseni käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa terävimmän kärjen koulutukseen, sen joka ottaa ensimmäisen iskun vastaan tai joka olemassaolollaan estää sen ensimmäisen iskun konkretisoitumisen.

Kyllä. Tämä asia onkin Suomessa aika hyvin järjestetty ja pitääkin olla ensisijaista. Siitä ei täällä käsittääkseni vallitse erimielisyyttä eikä kukaan ole nipistämässä resurssia pois.

MPK järjestää koulutusta, josta löytyy varmasti sitä tekemistä niille, joita PV ei ole sijoitanut tai niille joille olemassa olevan sijoituksen aikanakaan kyetä järjestämään KH perusteista koulutusta.

Kyllä. Vain markkinointiin pitäisi panostaa tavalla jota olen edellä ehdottanut. Jos joku sitten on sitä mieltä, että mallia pitäsi muuttaa, niin tekee siitä ehdotuksen kuten esimerkiksi keskustelun alussa on esitetty. Minusta nykymalli on hyvä, mutta siitä ei ole vielä otettu irti kaikeka tehoa mitä vapaaehtoisuuden pohjalta mahdollisesti olisi saatavilla. Arvostan kuitenkin lähtöokohtaisesti asiaa koskevia ajatuksia. Muutoksen ehdottaja voi myös olla PV mikäli kurssien sisältö ei vastaa kysyntää.

Mihin perustuu, että on OIKEUS saada koulutusta?

Yksilön omaan *fiksuun* tilannearvioon => jos pitää mahdollisesti tarttua aseseen ja vahtia/puolustaa sitä saatanan siltaa tai risteystä, niin mieluummin paikalle harjoitelleena kuin tumpelona pällistelemään. Ei ole lakiin kirjoitettu mutta omakin ymmärrys varmaan on hyväksi. Käänteisesti ajatellen; jos ummikon laitat hommaan niin ei pidä ihmetellä jos lopputulos on huono. Jin jang.

Toivottavasti en paljasta suurta sotasalaisuutta, M05 puku ei ole läheskään kaikkien SA-joukkojen jakovaruste ainakaan perustamisvaiheessa. Vaikka se päällä saakin patsastella VEH tai MPK kurssilla, ei tarkoita että se olisi. Harjoituksiin ja kursseille jaetaan sitä, mitä löytyy j-os varastosta.

Vapaaehtoisessa toiminnassa tämä asu olisi määrätty harjoitusasu ja kundit ostaa sen itse kaupasta ja käyttää harjoituksessa. Kriisitilanteessa olisi sitten PV:n asia kertoa mikä asu päällä liikutaan. Itse otit esille m62 mallin ja vastasin siihen omalla näkemykselläni. Pukuun satsaaminen omista rahoista ei ole iso juttu.

Elämyksillä on varmasti merkitystä maanpuolustustahdolle, en kiistä asiaa. Heti kun löytyy vapaaehtoisista ressuista koottu SA-yksikkö, joka sitoutuu vähintään joukkuekokoonpanossa tapahtuvaan säännölliseen harjoitteluun, niin uskon että toiminta voi tuottaa jollain aikataululla SA-joukon. Niin kauan kun harjoituksiin kootaan porukka, josta muodostetaan harjoituskokoonpano, se tuottaa osaamista vain yksittäisen taistelijan taidoille.

No niin, hyvä. Tähän suuntaan olisi hyvä pohtia miten asioita voidaan kehittää. Nimenomaan haettaisiin niitä yhteisesti sopivia ajatuksia sen sijaan että ammutaan alas ajatuksia. Kaikki olemme samaa mieltä siitä että tahtoa pitää tukea.

toivottavasti poliitikoilla on myös ymmärrys jatkaa nykyistä kehityssuuntaa, jossa myös maavoimista on tullut valmiudessa oleva puolustushaara.

Samaa mieltä.

MPK koulutuskin pitäisi saada vahvemmin PV:n näppeihin, eli kouluttaa kouluttajia siten, että MPK:lta saisi sellaista koulutusta jota PV tarvitsee, eikä niin että tilata voi vain sitä mitä kyetään tarjoamaan, neljäntenä puolustushaarana ammattisotilaiden johtamana koulutusorganisaationa, jossa olisi esimerkiksi PV:n rauhanajan j-os perusyksiköiden tapaisia koulutusyksiköitä, joissa vapaaehtoisilla sitoutuneilla kouluttajilla olisi oma paikkansa kehittyvän osaamisen mukaan.

Erittäin samaa mieltä. Tähän suuntaan olisi hyvä edetä. Kiitos.


.

 

[Vonka]

Näinhän se on, mutta unohtuiko että teknisissä aselajeissa joukon suorituskyky on myös yksittäisen taistelijan osaamisen varassa. Väärin maalin paikantava tulenjohtaja tekee pston loppujen 300 miehen työn turhaksi tai jopa vaaralliseksi. Viestimies/viesti-au joka ei saa aikaan yhteyksiä samoin. Tai patteriupseeri/tykinjohtaja joka ei muista mitä kaikkea pitää huolehtia ennenkuin tykki on ampumakunnossa.

Tämä on ihan totta eikä tätä saisi milloinkaan unohtaa. Joskus isotkin joukot pettävät, kun puuttuu sopivia soluja mutta joskus pari miestä oikeassa paikassa kääntää tilanteen. Näin se vain menee.

Reservissä on ihan hirmuinen kykypotentiaali alalta kuin alalta.

 

[JR49]

Näinhän se on, mutta unohtuiko että teknisissä aselajeissa joukon suorituskyky on myös yksittäisen taistelijan osaamisen varassa. Väärin maalin paikantava tulenjohtaja tekee pston loppujen 300 miehen työn turhaksi tai jopa vaaralliseksi. Viestimies/viesti-au joka ei saa aikaan yhteyksiä samoin. Tai patteriupseeri/tykinjohtaja joka ei muista mitä kaikkea pitää huolehtia ennenkuin tykki on ampumakunnossa.

On muuten minun silmiini ainakin ensimmäinen kerta, kun tällainenkin tulokulma otetaan esille. Hyvä pointti.
Keksiikö kukaan listaan lisättäväksi muita tehtäviä, jossa yksittäisen taistelijan teknisellä osaamisella on tavallista enemmän merkitystä joukon kokonaissuoritukselle?

 

[Old Boy]

Keksiikö kukaan listaan lisättäväksi muita tehtäviä, jossa yksittäisen taistelijan teknisellä osaamisella on tavallista enemmän merkitystä joukon kokonaissuoritukselle?

Tähän nyt on helppo vastata. Jaa Ilmavoimien sa-vahvuus 60:lla Hornetilla, niin saat 500 taistelijaa joiden keihäänkärkenä eli siis taisteluosina on se yksi lentäjä Hornetin ohjaamossa. Ei tosin tekemistä ressujen koulutuksen kanssa.

 

[JR49]

joiden keihäänkärkenä eli siis taisteluosina on se yksi lentäjä Hornetin ohjaamossa. Ei tosin tekemistä ressujen koulutuksen kanssa.

Ja minä kun ajattelin, että topikkiin liittyen on selvä, että tarkoitin nimenomaan ressuja. Otit esimerkiksi sen tulenjohtajan. Jotain saman tyyppistä.
Esimerkiksi jv-joukkueen teho ei ole täysin sen jjohtajan varassa.
Ammattilaiset erikseen.

 

[vastarannankiiski]

Ja minä kun ajattelin, että topikkiin liittyen on selvä, että tarkoitin nimenomaan ressuja. Otit esimerkiksi sen tulenjohtajan. Jotain saman tyyppistä.
Esimerkiksi jv-joukkueen teho ei ole täysin sen jjohtajan varassa.
Ammattilaiset erikseen.

Kaikki kuljettajat tulevat ensimmäiseksi mieleen. Yksi virhearvio tai tötöily niin tuloksena voi olla kolari, pulkka ojassa tai vaikka jumissa jossain sellaisessa paikassa mihin ei olisi alunperinkään pitänyt puskea...

 

[Old Boy]

Ja minä kun ajattelin, että topikkiin liittyen on selvä, että tarkoitin nimenomaan ressuja. Otit esimerkiksi sen tulenjohtajan. Jotain saman tyyppistä.

Joo pahoittelen! Itelle aselajimiehenä tämä on liiankin selvä asia. Mutta eihän se ole sitä kaikille yleisjohtajille PV:ssäkään. Aselajitoiminnot ovat usein ketju toisistaan riippuvia suorituksia.

Otetaan esimerkki pioneereista: PioneeriJJoht laskee tarvittavan panostuksen hävitystehtävissä ja käskee sen sijoituksen. Liian vähän: tehtävä ei onnistukaan. Liian paljon: yksikölle porrastettu r-aine ei riitäkään suunniteltuihin tehtäviin. Yksittäisen miehen tekemä huono johtimen liitos taas saattaa vaarantaa koko hävitystehtävän, joka usein suoritetaan vasta aivan viime hetkessä.

Toinen esimerkki it:stä: Sergei -patterissa on 130 miestä erilaisissa toiminnanohjaus- sekä hälytystehtävissä. Jossain joku tötöilee sanlan kanssa (joo tiedän, ne on poistunu, mutta tämä on vain esimerkki). Aikansa näperreltyään saa viestin esiin ja hälyyttää patterin. Suihkukoneet saapuvat kuitenkin nopeasti eikä miehet enää ehdi tykeille ajoissa.

 

[Rantojen mies]

Asiaa.

Asiassa ei voida edetä kuraportaan toiveiden mukaan, vaikka heitäkin kannattaa kuunnella. Viimekädessä asioista kuitenkin päättää valtio ja sotavaltio, joiden tarve on keskiössä. Ei kuraportaan mieltymykset tai elämykset.

Päätökset tekee poliitikot ja he voivat päättää (lähes) mitä vaan. Voivat päättää, että puolustusvoimien tehtävä on antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. Tässä on muuten muutos joka ei ole saanut merkittävyyteen verrattuna läheskään riittävää huomiota. Poliitikot voivat päättää että siirrytään Sveitsin malliin, liitytään NATOon, maavoimien tehtäväksi kerätä marjoja joukolla joka on saanut 6 h koulutusta, kaikilla on kotonaan kivääri, kellään ei ole kotonaan kivääriä, upseereilla on jenkkimallinen up or out-systeemi, etc. etc. Poliitikot voivat muuttaa lakeja ja päättää niin kuin parhaaksi näkevät ja virkamiesten osaksi jää joko totella tai vaihtaa työpaikkaa.

Pointtina siis se, että mikään ei ole kiveen hakattu ja mikään virasto tai muu valtion toimija ei loppupelissä päätä mistään. Se on 200 Arkadianmäellä ja yksi Mariankadulla, jotka päättää miten asiat on. Se ketä nämä poliitikot kuuntelevat vaihtelee ajan ja tilanteen mukaan. Tämä itsestäänselvyys tuntuu byrokratian pyörteissä vuosia pyörineiltä välillä hieman hukkuvan.