Oletan että emme täällä foorumilla käy tieteellistä väittelyä, ja mitään syytä pyrkiä jälkikäteisesti opponoimaan hyväksyttyä ja varmasti pätevää väitöskirjaahan ei ole.
Tätä juuri tarkoitinkin. Säämäsen väikkärin voi hyväksyä lähteeksi tai vaihtoehtoisesti osoittaa sen tiedot vääriksi akateemisesti kestävin perustein. Philipsin televisioita on mullakin tainnut olla, mutta monialayhtiön kunkin osaston koko antaa raamit kuinka paljon voi panostaa tuotteiden kehitykseen. Oli Nokiakin aika iso firma jo 1990, mutta moni on moittinut sen Sanomalaite 83-90 sta, ettei se enää 1990-luvulla edustanut maailman huippua. Siis siitäkin huolimatta, että sieltäkin löytyi niitä tekniikan tohtoreita ja muita kehittäjiä. Tuli Nokia-Militaryssä käytyäkin silloin, sijaitsiko Pitäjänmäen Hiomotiellä?
Mitä tulee Signaalin järjestelmän hyvyyteen, niin siitä ei mulla ole muita lähteitä. Tämäkin vaan alkoi epäilyttämään, koska Turunmaan ylenmääräinen ylistäminen osoittautui monessa muussa suhteessa katteettomaksi. Enemmän kyse onkin siitä, ettei tykkiveneelle voi antaa fregatin tai hävittäjän tehtäviä. Tai meillähän annettiin mutta ei siitä usein mitään tullut. Kun antennikorkeus on ainoastaan se 8 m, niin kilsan päässä oleva puustoineen 58 m korkea saari aiheuttaa 10 km päässä 90 m korkeudelle ulottuvan katvealueen.
No jopas tuo kirja nyt risoo. Käytin sitä lähteenä koska siinä kerrottiin tykkiveneen kehityksestä paljon perusteellisemmin kuin missään muussa käytössäni olleessä lähteessä
Yhden kirjan lukenut ei ole edes tämän asian tuntija todellisesta asiantuntemuksesta puhumattakaan. Sillä jälkimmäinen edellyttää kykyä ymmärtää lukemaansa, yhdistää useiden eri lähteiden tietoja, kykyä lähdekritiikkiin sekä myös tutkimuskysymykseen liittyvien muiden alojen perusasioiden tuntemusta. Laivahankintojen osalta 1950-60 lukujen poliittisesta historiasta. Helppolukuinen lähde olisi Simeliuksen muistelmat, jota Säämänenkin on käyttänyt.
Laivaston historian luku "Laivanrakennusta ja uudishankintoja" on yhtä jeremiadia, kuinka Merivoimien tarpeita ei muissa johtoportaissa ymmärretty. Selvästi kirjoittajilta puuttui ymmärrys siitä, kuinka vähissä valtion rahat oli aina 1960-luvun puoliväliin asti. Mitään mainitsemaasi "kehityslinjaa" ei välttämättä ollut, vaan hankittiin sitä mihin kulloinkin saatiin varoja. Sama koski muidenkin puolustushaarojen uudishankintoja: Kukaan ei ole yrittänyt rakentaa "Höyry-Migien" tai venäläisten tykkien kehityspolkuja.
Kirjasta tosiaan löytyy kertomasi asia, eli Pääesikunta halusi isomman tykin. On aika poikkeuksellista , että tällaisesta ihan yleisestä hankkeen muuttumisesta matkan varrella kerrotaan näin tuoreeltaan samana vuonna valmistuneista aluksista. Yleensä kaikki kyllä sitoutuvat siihen lopputulokseen, mihin päädytään. Tämä asia kun on niitä sotilaallisen päätöksenteon peruspilareita. Aivan, kun kautta rantain haluttaisiin sanoa: On teidän vika, ettei alus lainkaan kyennyt sille suunniteltuihin tehtäviin!
Kun juuri kirjan ilmestyessä otettiiin tykkiveneet käyttöön suuren julkisen hehkutuksen kera, on suorastaan ihmeellista, että Merivoimien historiaa sivuuttaa koko alusluokan parilla lyhyellä osittain
sivuasiaan keskittvällä maininnalla. Sehän olisi sama jos tykistön historia tyytyisi ainoastaan mainitsemaan, että BTW hankimme myös 48 kpl K9:jä. Säämäsen osoittamasta ulkomaisten opintomatkojen puuttumisesta löytyy tästä kirjasta ei rivien välistä vaan ihan suoraan sanottuna mielenkiintoinen maininta: Näiden matkojen katsottiin syövän muutenkin niukkoja uudishankintavaroja eikä päättäjät siksi niitä suosinu.
Alushankintapäätökset tehtiin v. 1960 jälkeisinä tärkeinä vuosina siis periaatteessa huonommilla tiedoilla tulevasta kehityksestä, kun mitä täällä meillä "nettiä selaavilla amatööreillä" on. Toki päättäjillä oli takanaan meriupseerin koulutus ja virkaura. Mutta niinpä täma luku Alushankinnat ja laivanrakennus päättyykin:
"Suunnittelevia ja hankkivia johtoportaita ei voida alimitoittaa ilman vakavia haittoja." Suomen laivasto 1918-68 sivu 414.
www.iltalehti.fi
Taidat käydä kyllä taistelua aika pitkälle itseksesi .. tai ainakin ainoana jolla vahva agenda; onko niin että 120 millinen Bofors on loukannut kenttätykistöä ?
Taitaa olla niin että tässä nyt ei OldBoylla ole pienintäkään käsitystä siitä mikä on ollut Philipsin kokoluokka; Nokia, etenkin se Hiomotien paja, on kuin vertaisi elefanttia ja hyttystä tai McDonnel Douglasia ja Pitäjänmäen partiopoikien lennokkikerhoa. Toki - Nokia sitten, kun päätti lähteä matkapuhelinbisnekseen, kasvoi omassa luokassa huomattavaksi - ja tänä päivänäkin moni kummallinen asia, jota kuluttajat ihmettelevät, juontuu Nokian patenttisalkkuun. Tästä huolimatta, hehkulampputehdas on varsin eri sarjassa. Nokia pääsi tekemään sotilaselektroniikkaa kun se niin kovasti halusi, ja yllättäen suomalaisena sai sitten tunkea itsensä SA:n hankkeisiin, joissa isot ulkomaiset toimittajat sitten joutuivat jakamaan sille jonkin roolin. Tämä ei välttämättä mitenkään parantanut, halventanut tai nopeuttanut PV:n käyttöön tulevia järjestelmiä. Mutta toisaalta - kiitos sen, kovan luokan puhelinosaaminen sai valtavasti buustia. Toki monimutkaisten operaatioiden kautta.
