Merisodan historiasta

Tuota kuvaa kun näin maallikkona katsoo, ihmetyttää; eikös toi Vampiren nousu ja lasku edellytä että koko kansi on tyhjä ?
Mihin siellä mahtuu toinen kone odottamaan ... vaikka nousu tapahtuisikin katapultilla (tuosta ei oikein saa selvää onko sellainen keulassa, siinä lukee "event accellerator" ?..que ??) niin laskeutumisessahan tuolle kannelle ei mahdu toista konetta.

Speksien mukaan 20 Sea Vampirea pitäisi olla kyydissä.
Mihin Ruotsi ylipäänsä oli tarvitsemassa tuota .. (pullistelu tietenkin on hyvä syy)
Hyvä huomio! Aloin katsomaan eka, että onko Vampire piirretty väärässä mittakaavassa, mutta niin se vaan on.
Ruotsi olisi siis tässä tehnyt oman escort carrier -luokan.
Kuvassa legendaarinen HMS Avenger, jossa vain 120 metrin kansi, mutta antaa toki hyvän mittakaavan hommaan. Sea Hurricane kuitenkin pienempi kuin suihkukone.
Ja tuosta kun katsoo tonnistoa, niin huomaa, että jopa HMS Argus oli isompi!
https://en.wikipedia.org/wiki/Escort_carrier
Joten tuo pullistelu on hyvä teoria :)
Juuri lukemassa Eric M. Bergerudin kirjaa Fire in the sky; The air war in the south pacific. ja siitä tuhat asiaa oppineena, niin yksi jenkkien vahvuus tukialustaisteluissa oli se, että he pitivät koneensa iskuvalmiina lentokannella koko ajan, vaikka olisikin ollut sääriskiä. Kannen alle vietiin vain vaurioituneet ja huoltoa tarvitsevat.
Perusteena oli nimenomaan nopea taisteluvalmius ja iskukyky, koko lennostolla, eikä tipottain.
Ruotsalaisten tukialus olisi ollut tätä tipoittain, ei kauhalla -luokkaa. Ja operointitilaa tässäkään mielessä ei Itämeri tarjonnut.

800px-HMS_Avenger_2_edit.jpg
 
Muistaakseni Saksassa oli tulossa operatiiviseen käyttöön ensimmäiset it-ohjukset juuri sodan lopussa. Noilla olisi ollut vaikutusta pommittajalauttoihin mikäli kehitys olisi ollut nopeampaa ja tuotanto tehokasta. (Eli ei ;) )
 
Saksalaisten ilmatorjuntaohjusten piti tulla käyttöön kesällä 1945 ja ensimmäisten kiinteiden tuliasemien rakennustyöt oli aloitettu alkuvuodesta 1945.

Lisäksi kannattaa muistaa, että saksalaisilla ei ollut käytössään it-tykistön herätesytyttimiä. Pelkästään niiden käyttöönotto olisi kolminkertaistanut raskaan ilmatorjunnan tehokkuudeen.

Ohjusteknologiassa oltiin muutenkin saavuttamassa läpimurtoja. Saksalaiset Ranskan palveluksessa olevat insinöörit kehuskelivat, että pst-ohjuksen prototyypillä oli tuhottu Berliinin taisteluissa JS-2 panssarivaunu. Ranskalaiset pitivät väitteitä pelkkänä leveilyinä. Myöhemmin asialle löydettiin vahvistus venäläisistä arkistoista. Saksalaisten pohjatyön perusteella ranskalaiset kehittivät Suomessakin käytetyn SS-11 ohjuksen.

Toisaalta aikoinaan väitettiin myös, että ollalta laukaistava Fliegerfaust ilmatorjuntaraketinheitin, ei koskaan ehtinyt rintamakäyttöön. Myöhemmin historijoitsijoidenkin mieli muuttui kun harrastajat löysivät kuvan jossa fliegerfausteja lojui Berliinin kadulla taistelun jälkeen.
 
Suosikkini saksalaisista sotalaivoista vihdoinkin "öljynpoistoon"

Prinz_Eugen_underway.jpg


Prinz Eugen toukokuussa 1945 Saksan antautumisen jälkeen. / ADF

Tämä Saksan risteilijä tuhottiin vuonna 1946 ydinaseilla

Antti Kirkkala | 18.09.2018 | 23:56- päivitetty 19.09.2018 | 07:27

Bismarck-taistelulaivan rinnalla taistellutta Prinz Eugenia käytettiin sodan jälkeen rajuissa ydinkokeissa.

Yhdysvaltain laivasto poistaa parhaillaan öljyä natsi-Saksan rakennuttamasta Prinz Eugen -risteilijästä, joka on maannut Tyynenmeren pohjassa 72 vuotta.

Raskas risteilijä Prinz Eugen jäi toisen maailmansodan jälkeen sotasaaliiksi Yhdysvalloille. Alus siirrettiin vuonna 1946 Bikinin atollin lähettyville, jossa se ja noin 80 muuta sota-alusta altistettiin usealle ydinräjäytykselle. Tarkoituksena oli testata alusten kestävyyttä ydinhyökkäyksessä.

”Haamulaivastoon” kuului Popular Mechanicsin mukaan myös muita suuria sota-aluksia, muun muassa amerikkalainen tukialus Saratoga ja Japanilta sotasaaliiksi saatu taistelulaiva Nagato.

Prinz Eugen selvisi kahdesta ydinräjäytyksellä pienin vaurioin, sillä vain yksi sen mastoista hajosi. Alus oli testien jälkeen kuitenkin erittäin radioaktiivinen.
Yhdysvaltain laivasto hinasi Prinz Eugenin Kwajaleinin atollin luokse, jonne se myös upposi puoli vuotta myöhemmin. Alus on maannut yli puoli vuosisataa ylösalaisin Enubujin saaren matalikossa, potkurit juuri ja juuri veden yläpuolella.

Prinz Eugen oli testihetkellä täydessä polttoainelastissa

Yhdysvaltain armeija varoitti jo 1970-luvulla, että aluksesta saattaisi karata ympäristöä uhkaavia öljypäästöjä. Tyynenmeren myrskyjen pelättiin vaurioittavan vanhan saksalaisaluksen runkoa.

Yhdysvaltain armeija, laivasto ja Mikronesia ovat nyt vihdoin aloittaneet öljynpoiston. Prinz Eugen oli testihetkellä täydessä polttoainelastissa, sillä ydinaseiden vaikutusta haluttiin testata taistelukunnossa oleviin aluksiin. Laivaston arvioiden mukaan polttoainetta on edelleen jäljellä.
Projektissa käytetään norjalaisyhtiön kehittämää tekniikkaa, jolla runkoon saadaan leikattua magneettien avulla tarvittavan kokoinen aukko. Laivaston mukaan öljy saadaan pumpattua kokonaan pois lokakuun loppuun mennessä.
The U.S. Nuked This Warship (Twice) in 1946. Now America Is Trying To Save Its Oil Before It's Too Late.https://t.co/MeYWUSQbke pic.twitter.com/lmKYwHbf60
— Popular Mechanics (@PopMech) September 17, 2018
 
Suosikkini saksalaisista sotalaivoista vihdoinkin "öljynpoistoon"

Prinz_Eugen_underway.jpg


Prinz Eugen toukokuussa 1945 Saksan antautumisen jälkeen. / ADF

Tämä Saksan risteilijä tuhottiin vuonna 1946 ydinaseilla

Antti Kirkkala | 18.09.2018 | 23:56- päivitetty 19.09.2018 | 07:27

Bismarck-taistelulaivan rinnalla taistellutta Prinz Eugenia käytettiin sodan jälkeen rajuissa ydinkokeissa.

Yhdysvaltain laivasto poistaa parhaillaan öljyä natsi-Saksan rakennuttamasta Prinz Eugen -risteilijästä, joka on maannut Tyynenmeren pohjassa 72 vuotta.

Raskas risteilijä Prinz Eugen jäi toisen maailmansodan jälkeen sotasaaliiksi Yhdysvalloille. Alus siirrettiin vuonna 1946 Bikinin atollin lähettyville, jossa se ja noin 80 muuta sota-alusta altistettiin usealle ydinräjäytykselle. Tarkoituksena oli testata alusten kestävyyttä ydinhyökkäyksessä.

”Haamulaivastoon” kuului Popular Mechanicsin mukaan myös muita suuria sota-aluksia, muun muassa amerikkalainen tukialus Saratoga ja Japanilta sotasaaliiksi saatu taistelulaiva Nagato.

Prinz Eugen selvisi kahdesta ydinräjäytyksellä pienin vaurioin, sillä vain yksi sen mastoista hajosi. Alus oli testien jälkeen kuitenkin erittäin radioaktiivinen.
Yhdysvaltain laivasto hinasi Prinz Eugenin Kwajaleinin atollin luokse, jonne se myös upposi puoli vuotta myöhemmin. Alus on maannut yli puoli vuosisataa ylösalaisin Enubujin saaren matalikossa, potkurit juuri ja juuri veden yläpuolella.

Prinz Eugen oli testihetkellä täydessä polttoainelastissa

Yhdysvaltain armeija varoitti jo 1970-luvulla, että aluksesta saattaisi karata ympäristöä uhkaavia öljypäästöjä. Tyynenmeren myrskyjen pelättiin vaurioittavan vanhan saksalaisaluksen runkoa.

Yhdysvaltain armeija, laivasto ja Mikronesia ovat nyt vihdoin aloittaneet öljynpoiston. Prinz Eugen oli testihetkellä täydessä polttoainelastissa, sillä ydinaseiden vaikutusta haluttiin testata taistelukunnossa oleviin aluksiin. Laivaston arvioiden mukaan polttoainetta on edelleen jäljellä.
Projektissa käytetään norjalaisyhtiön kehittämää tekniikkaa, jolla runkoon saadaan leikattua magneettien avulla tarvittavan kokoinen aukko. Laivaston mukaan öljy saadaan pumpattua kokonaan pois lokakuun loppuun mennessä.
The U.S. Nuked This Warship (Twice) in 1946. Now America Is Trying To Save Its Oil Before It's Too Late.https://t.co/MeYWUSQbke pic.twitter.com/lmKYwHbf60
— Popular Mechanics (@PopMech) September 17, 2018


Lieneeköhän tuolla a-tarvikkeetkin?
 
Itsenäisen Suomen ensimmäisen laivaston suurin sota-alus oli 900 tonnin tykkivene Giljak:
Gilyak1906-1918a.jpg


Giljak (venäläisissä lähteissä usein Giljak II) rakennettiin Pietarissa 1906 korvaamaan Venäjän-Japanin sodassa upotettu aikaisempi Giljak. Tämä ykkös-Giljak oli samantapainen mutta vähän isompi alus jonka komentajana oli toiminut mm. muuan Johannes Indrenius, josta tuli myöhemmin Suomen laivaston ensimmäinen komentaja. Tämän tyypin aluksia tehtiin kaikkiaan neljä ja ne oli tarkoitus lähettää Kauko-Itään korvaamaan sodassa menetetyt isot tykkiveneet. Ilmeisesti runkoa ei pidetty kovin onnistuneena sillä se lähetettiin heti merikokeiden jälkeen takaisin telakalle remonttiin. Vuonna 1908 Giljak ja sisaralus Koreets lähetettiin kohti Vladivostokia, mutta matkan aikana esikunnan mieli muuttui ja alukset päätettiin pitää Itämerellä. Tämän saikkauksen aikana ne osallistuivat suuren Messinan maanjäristyksen ja tsunamin pelastustöihin.

Maailmansota näyttää olleen Giljakille melko tapahtumaköyhää aikaa. Jotain suojaus- ja tulitukitehtäviä sillä on ollut. Muut tyypin alukset näkivät enemmän äksöniä: kaksi menetettiin Riianlahden taistelussa 1915 ja Bobr tulitti saksalaisia Ahvenanmaalla, joutuen lopulta näiden valtaamaksi. Giljak riisuttiin aseista joskus 1916 tai 1917, luhistuvalla laivastolla ei ollut hitaalle tykkiveneelle enää käyttöä ja siitä tehtiin varastolaiva Turkuun missä se joutui suomalaisten käsiin Itämeren laivaston hylättyä Suomen satamat.
Suomalaiset ajattelivat käyttää Giljakia koululaivana koska siihen mahtui runsas tykkiaseistus ja muhkea 150 hengen miehistö. Aluksen runkoon tehtiin pieniä paikkauksia ja se on ehkä saatu kulkukelpoiseksi koskapa se siirrettiin kesällä 1918 Helsingin Katajanokalle. Mutta onpa se voitu kyllä hinatakin. Alukselle nimettiin päällikkö ja korjausta alettiin suunnittelemaan mutta aikeet etenivät hitaanlaisesti. Alus oli ollut vartioimatta kaikenlaisen ryöstelyn ja keppostelun kohteena ja sama jatkui talven 1918-19 yli. Tarkastuksissa todettiin koneet ja kattilat sinänsä käyttökelpoisiksi mutta pumpuista ja laitteista oli paljon osia rikki tai puuttui.
Heinäkuussa 1919 tehtiin tarkastus jossa todettiin aluksen sisätilojen olevan huonossa kunnossa. Ikkunoita oli rikki ja parin talven sateet olivat tulleet niistä sisään. Tarvittava siivous- ja korjausurakka olisi ollut massiivinen aluksen muuhun käyttöarvoon nähden. Laivasto luopui aluksesta ja sotasaalisosasto myi sen yksityiselle taholle vuonna 1920. Suomenkielinen wikipedia mainitsee aluksen ajaneen karille 1920, mutta jos näin niin se on ollut silloin jo yksityisissä käsissä, ja karilleajo on ehkä tapahtunut jo matkalla romuttamolle? Romutus saatiin päätökseen Jätkänsaaressa 1920.

Isohkoa impaktia Giljak tuskin olisi jättänyt Suomen merihistoriaan vaikka se olisi saatukin palveluskelpoiseksi. Koululaivana se olisi kyllä ollut käyttökelpoinen mutta käyttöikä olisi ollut rajallinen eikä se missään nimessä olisi selvinnyt esimerkiksi toiseen maailmansotaan asti. Tämän luokan aluksista jäi jäljelle enää Bobr, joka osallistui Viron lipun alla sotatoimiin Lembit-nimisenä ja palveli sittemmin koululaivana kunnes poistettiin tammikuussa 1927.

Pituus 66.5m
Leveys 10.97m
Syväys 2.13m
Koneisto höyry 800hv / 12 solmua
Aseistus 2* 120mm yksittäistykki, 4*75mm tykit kasemateissa, myöh. vielä 2* 75mm zenit, muutama konekivääri

Lähteet: wikipedia (et, ru, fi), Laiva-lehti nro 4/2009
 
Viimeksi muokattu:
Syväys 2m. Kuulostaa vähältä. Vertaa syväys kannella seisovaan ihmishahmon ja vertaa kuinka paljon jää pinnan päälle, mahtoi olla kiikkerä (top heavy) laiva.
 
Syväykselle on annettu erilaisia arvoja, tuo 213cm on useimmissa lähteissä. Veikkaan että se on mitattu/laskettu tyhjänä, ilman hiiliä. Alus oli kyllä matalakulkuinen koska ne oli tarkoitettu rannikolle ja jopa jokikäyttöön ja ilmeisesti merenkulkuominaisuudet oli aika huonot.
Venäläislähteessä muuten väitettiin että vetäytyessään venäläiset olisivat upottaneet sen Turkuun, mutta en löytänyt mistään suomalaislähteestä mainintaa että näin olisi. Alus on ilmeisesti kellunut kun se on otettu Suomen laivastolle. Kyseessä lienee jonkun suorittama 'rekordien' kaunistelu: valkobandiiteille ei ole kelluvaa sotalaivaa jätetty!
 
Syväys 2m. Kuulostaa vähältä. Vertaa syväys kannella seisovaan ihmishahmon ja vertaa kuinka paljon jää pinnan päälle, mahtoi olla kiikkerä (top heavy) laiva.
Hahmo näyttää pikemmin istuvan.
(syväys ei ole kovin iso)
 
Suunnittelijan moka. :)

https://tekniikanmaailma.fi/tutkimu...94hwwW1mg15lL3WmNTz4MOvlxjUj_X6PKG6E-_GwJd8iQ
Tutkimus paljasti: Voimakas aurinkomyrsky sai kymmeniä merimiinoja räjähtämään Vietnamin sodassa
Voimakas aurinkomyrsky sai kymmeniä merimiinoja räjähtämään yllättäen vuonna 1972 Vietnamin sodan loppuvaiheilla, ilmenee äskettäin julkistetusta tutkimuksesta. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Gizmodo.
Kesällä 1972 Yhdysvaltain merivoimat asettti joukon Destructor-merimiinoja lähelle strategisesti tärkeitä satamia Pohjois-Vietnamissa. Muutamaa viikkoa myöhemmin, elokuun 4. päivänä vuonna 1972 yhdysvaltalaissotilaat näkivät, että Hai Phongin eteläpuolella noin 20–30 miinaa räjähti noin 30 sekunnissa. Myös noin 25–30 muuta miinaa luultavasti räjähti, koska alueella nähtiin mutaista vettä.
 
Hienoja kuvia Murmanskin ja Arkangelskin saattueista, brittiläisen Royston Leonardin (nimi lienee monille tuttu) värittäminä. On ollut karua hommaa, torpedoiduista tai pommitetuista ja merihätään joutuneista aluksista ei montaa sielua ole noissa olosuhteissa pelastettu.
Artikkeli itsessään on normaalia DM- /wiki-light -laatua.

Esim. Hellcattejä helvetin kylmällä (ja liukkaalla) kannella:
6939264-6454549-One_dramatic_photo_shows_Hellcats_warming_up_and_preparing_for_l-a-76_1543843593753.jpg


https://www.dailymail.co.uk/news/ar...ed-sailors-protecting-WW2-Arctic-Convoys.html
 
Hienoja kuvia Murmanskin ja Arkangelskin saattueista, brittiläisen Royston Leonardin (nimi lienee monille tuttu) värittäminä. On ollut karua hommaa, torpedoiduista tai pommitetuista ja merihätään joutuneista aluksista ei montaa sielua ole noissa olosuhteissa pelastettu.
Artikkeli itsessään on normaalia DM- /wiki-light -laatua.

Esim. Hellcattejä helvetin kylmällä (ja liukkaalla) kannella:
6939264-6454549-One_dramatic_photo_shows_Hellcats_warming_up_and_preparing_for_l-a-76_1543843593753.jpg


https://www.dailymail.co.uk/news/ar...ed-sailors-protecting-WW2-Arctic-Convoys.html

Saattaa kyllä olla FM-2 Wildcat, joka kehitettiin, koska F6F Hellcat oli liian iso ja raskas saattuetukialuksille (CVE). Ovat niin saman näköisiä, että vaikea sanoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F4F_Wildcat#FM-1/-2_Wildcat

However, they were adequate for small escort carriers against submarine and shore threats. These relatively modest ships only carried two types of aircraft, the Wildcats and GM-built TBM Avengers. The Wildcat's lower landing speed and ability to take off without a catapult made it more suitable for shorter flight decks.[24]
 
Saattaa kyllä olla FM-2 Wildcat, joka kehitettiin, koska F6F Hellcat oli liian iso ja raskas saattuetukialuksille (CVE). Ovat niin saman näköisiä, että vaikea sanoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F4F_Wildcat#FM-1/-2_Wildcat

However, they were adequate for small escort carriers against submarine and shore threats. These relatively modest ships only carried two types of aircraft, the Wildcats and GM-built TBM Avengers. The Wildcat's lower landing speed and ability to take off without a catapult made it more suitable for shorter flight decks.[24]
No tuota juuri ehdin jo vähän ihmetellä, nimenomaan koska F6F oli rehellisen iso pulkka, taisi olla lähes parituhatta hevosvoimaakin jne.
 
Ja noissa tuo laskutelinekonstruktio on kovasti erilainen. Wildcatin telineet on rungossa.
 
Back
Top