Merivoimien alusten tulevaisuuden näkymien pohtiminen vuoden 2030 jälkeen (minkälaisia aluksia, määrät, aseistukset jne.) on kieltämättä mielenkiintoista mietittävää.
Asiaa voi hahmottaa puolustusministeriön Laivue 2020 julkaisusta.
Laivue 2020
Laivue 2020 -hankkeen alukset muodostavat tulevaisuuden puolustusvoimien merellisen suorituskyvynrungon.
Niiden suorituskyvyn on suunniteltu olevan käytössä 2050-luvulle asti.
Alusten pääominaisuuksia ovat kyky ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa Itämeren sää- ja jääolosuhteissa, merioperaatioiden johtamiskyky, pintatorjuntakyky avomerelle, merimiinoittamiskyky sekä sukellusveneentorjuntakyky.
Merivoimien aluskaluston muutos
Merivoimien suorituskyky heikkenee 2020-luvun puolivälissä merkittävästi, koska jo poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan elinkaari päättyy vuosina 2022–2025.
Alusluokat on peruskorjattu kertaalleen eikä niiden elinjakson pidentämiselle ole kustannustehokkaita ratkaisuja.
Nopea teknologinen kehitys edellyttää taistelualuskaluston jatkuvaa ylläpitoa.
Sota-aluksia voidaan ylläpitää kustannustehokkaasti noin 15 vuotta, minkä jälkeen niille on tehtävä suorituskyvyn ylläpitämiseksi peruskorjaus.
Peruskorjaus käsittää yleensä kalliiden sensori- ja asejärjestelmien uusinnan joko kokonaan tai osittain.
Itse aluksesta uusitaan viesti- ja navigointilaitteita, koneistoja ja putkistoja sekä mahdollisesti osia rungosta.
Teknisen kunnossapidon ja ylläpidon kustannukset alkavat kasvaa merkittävästi sota-aluksen lähestyessä elinkaarensa loppua.
Yleensä sota-aluksen kustannustehokas tekninen elinjakso kestää modernisoinnin ja peruskorjauksen jälkeen toiset 15 vuotta.
Merivoimien taistelualuskalusto koostuu vuoden 2025 jälkeen uusista Laivue 2020:n aluksista, peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä, peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Katanpää-
luokan miinantorjunta-aluksista.
Peruskorjatut Hamina-luokan ohjusveneet säilyttävät nykyiset suorituskykynsä.
Peruskorjauksen yhteydessä alusluokalle luodaan lisäksi kevyen torpedojärjestelmän avulla kyky sukellusveneen torjuntaan.
Hamina-luokan ohjusveneillä ei voida operoida pitkiä aikoja saariston suojan ulkopuolella.
Toimintaa rajoittavia tekijöitä ovat alusluokan henkilöstön määrä sekä välttävä kyky operoida jääolosuhteissa ja kovassa merenkäynnissä.
Hamina-luokan ohjusveneiden elinjakso päättyy 2030-luvulla.
Miinalautoilla täydennetään miinanlaskukykyä ja miinantorjunta-aluksilla varmistetaan omien taistelualusten ja kauppameriliikenteen käyttämän väylästön kulkukelpoisuus.
Kaikilla alusluokilla on omat roolinsa ja ne muodostavat yhdessä meritorjuntaohjuspattereiden ja rannikkojoukkojen kanssa kokonaisuuden, joka vastaa merivoimien tehtäviin.
Ei pitäisi olettaa että ihmiset tunnistavat kasvottomassa keskustelussa millä ilmeellä ja äänenpainotuksella vastapeluri puhuu.
Ääri-islamistin uskonnon nostaminen esille on kuitenkin vähän eri kuin jonkun tavallisen jumalaan uskovan kansalaisen jota ei kadulla erota ateistista millään.
