Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mistä muuten on peräisin tuo "tieto", että osa sotalaivojen hinnasta tulee TEM:ltä? Pitäneekö paikkansa?
Yleinen rahoitustuki telakalle on TEMin kautta. Ja se valtion omistuksen hallinnointi.
 
Yleinen rahoitustuki telakalle on TEMin kautta. Ja se valtion omistuksen hallinnointi.
Tuossa jutussa ei kyllä sanota missään kohtaa, että sota-alusten rakentamista olisi tuettu tuolla järjestelyllä.

Joku rahajuttu oli kyllä aiemmin, jossa Saabille ja RMC:lle maksettiin lisää. Muistelen sen johtuneen projektikulujen kasvamisesta aikataulun venymisen takia. Muistinkohan oikein... pitää koittaa hakea, mistä siitä löytyy netissä.

Tuollainen löytyi, eli 104 miljoonaa haettiin tuolloin lisärahoitusta. Muistaakseni osa meni Saabille...

 
No, onhan siinä kantta muuallakin kuin hangaarin katolla. Esim italialaisella fregatilla (vaikka ne kutsuu sitä joksikin PPA:ksi...) on se 2-tykki epäkeskisesti.

Joissakin aluksissa, joissa on kahdelle hekolle hangaari, siinä keskellä on sopivasti jäykistävä laipio.
Itse veikkaan enemmän painoa kuin rahaa syyksi.


Paino taisi käsittääkseni olla se perimmäinen syy. Olisihan sinne voinut asentaa GFE:nä esim vähän käytetyn 40mm tykin.
 
Aikamoinen "fregatti".
Tämä poliittinen alusluokittelu on naurettavuudessaan jotain ihan kamalaa.
Tuollainen 10 000 tonnin ja 32 solmua kulkeva alus on ilman muuta hävittäjä. Lähes risteilijä. :)
 
Muistelen täällä kerrotun, että merkittävä osuus kustannussäästöä oli hangaarin katon vahvistamatta jättäminen. Olisi vaatinut pilarin hangaariin tms.
Pilari hangaarissa olisi kyllä jo niitä juttuja joita näkee venäjältä tulleissa videoissa/meemeissä.
Sinne kun pitää se kone saada mahtumaan!
 
Miksi siellä hangaarissa pilari olisi? Kai sitä nyt voisi muutenkin vahvistaa.
Aluksen mittaluokan huomioiden joku hangaarin kattoa riittävästi tukeva kehärakenne ei kuulosta mahdottomalle, vaikka ihan väärään paikkaan eli ylös siinä tietysti painoa kerrytettäisiin. Hyvästä syystä kuitenkin.
 
Saa nähdä miten onnistuu merimiinasopimuksella kriittisen infran suojaus. Vaikeampaa ehkä kuin sota-alusten liikkeen ohjaaminen.
Päinvastoin kuin vanha mantra hokee, merimiina on erittäin tehokas hyökkäysase. Ei ollut yksi eikä kaksi Royal Navyn taistelualusta kun romuttui Kriegsmarinen hyökkäyksellisen miinoitustoiminnan tuloksena Britannian rannikolla (mm. tuliterä kevyt risteilijä "Belfast", nyttemmin museolaivana Thamesissa).

Eikä ollut yksi eikä kaksi NL:n alusta, kun upposi Suomen ja Saksan laskemiin hyökkäyksellisiin miinoitteisiin Tallinnan ja Hangon evakuoinnissa. Myös Suomen sukellusveneet sai niissä hommissa upotuksia, joiden puutetta on valiteltu harrastelijoiden joukossa.

Voinette rivien välistä lukea, mitä minulla on mielessä. En nyt viitsi sitä tähän suoraan kirjoittaa.... (poliittinen korrektius sai tänään harvinaisen yliotteen). :)
 
Njuu Jumindassa oli venäläisten kaikkien aikojen uimakisat... mietin vain, että harmaassa vaiheessa olisi ehkä hieman riskialtista kylvää esim. äänikirjaston perusteella laukaisevaa älymiinaa kaapelin varteen kun se voisi reijittää jonkun siviilialuksen.
Tietyn verran joutunee sietämään rikkoontumista alkuun ennen kuin voi ryhtyä upottamaan kyselemättä.
 
Njuu Jumindassa oli venäläisten kaikkien aikojen uimakisat... mietin vain, että harmaassa vaiheessa olisi ehkä hieman riskialtista kylvää esim. äänikirjaston perusteella laukaisevaa älymiinaa kaapelin varteen kun se voisi reijittää jonkun siviilialuksen.
Tietyn verran joutunee sietämään rikkoontumista alkuun ennen kuin voi ryhtyä upottamaan kyselemättä.
Se älymiina ei nimenomaan tee siviilialukselle mitään. Sehän voisi olla tarkasti ohjelmoitu räjähtämään vain tiettyjen laivojen alla.
 
Se älymiina ei nimenomaan tee siviilialukselle mitään. Sehän voisi olla tarkasti ohjelmoitu räjähtämään vain tiettyjen laivojen alla.
Teoriassa kyllä, mutta olisi yksi kaikkein isoimmista kuviteltavista pr-voitoista Venäjälle jos se saisi länsimaan upottamaan siviilialuksen/pudottamaan siviilikoneen.
Ja jos ne kaapelin säädöt tehdään siviilialuksesta niin miinoista ei ole ratkaisua moiseen.
 
Teoriassa kyllä, mutta olisi yksi kaikkein isoimmista kuviteltavista pr-voitoista Venäjälle jos se saisi länsimaan upottamaan siviilialuksen/pudottamaan siviilikoneen.
Ja jos ne kaapelin säädöt tehdään siviilialuksesta niin miinoista ei ole ratkaisua moiseen.
Eipä taida olla siviilialuksissa moiseen hommaan sopivaa varustusta. Käytännössä venäläiset "tutkimus"alukset, joiden varustuksella tuollainen homma voidaan hoitaa (Admiral Vladimirski ja Sibirijakov) ovat sotalaivaston/tiedustelun käytössä, eikä niitä voi pitää siviilikohteena.

Miinojen käyttäminen tälläiseen vedenalaisten putkien tai kaapelien suojaukseen ei kyllä sinällään ole minusta mitenkään käytännöllinen ajatus.

Mutta tiettyjen voimien sulkemiseen satamiinsa sitäkin paremmin.
 
Aikamoinen "fregatti".
Tämä poliittinen alusluokittelu on naurettavuudessaan jotain ihan kamalaa.
Tuollainen 10 000 tonnin ja 32 solmua kulkeva alus on ilman muuta hävittäjä. Lähes risteilijä. :)

Uudet mallit varmaan tulevat ilman lerppuasemia jo telakalta?

The German Navy is working on modernizing its Brandenburg-class F123 frigates, which means ending their reliance on 8-inch floppy disks. The F123 frigates use floppy disks for their onboard data acquisition (DAQ) systems, as noted by Tom’s Hardware on Thursday. Augen geradeaus!, a German defense and security policy blog by journalist Thomas Wiegold, notes that DAQs are important for controlling frigates, including power generation, "because the operating parameters have to be recorded," per a Google translation. The ships themselves specialize in anti-submarine warfare and air defense.
 
Ohjukset, torpedot ja jotkut muutkin laitteet EIVÄT ole ilmestyneet yllättäen "budjetin ulkopuolelta". Tämä on tiedotettu hankkeen puolesta ihan alusta saakka. Ne ovat olleet koko ajan GFE-toimituksia kuten tykkikin (siirretty Hamina-luokalta). Kokonaisuudessaan GFE-paketin arvo on varmaan kymmeniä miljoonia per alus ja sen toki asioista ymmärtävät niin PV:ssa kuin maailmallakin ovat aina tienneet. Ja mikä on myös usein asianlaita ulkomaalaisissakin laivaprojekteissa. Asevalmistajat eivät lähtökohtaisesti edes myy aseita millekään telakalle, vaan tilaavat merivoimat/vast valtion organisaatio ne joutuu ostamaan.

Tässä on yksi syy, miksi on todella vaikeaa hahmottaa itseasiassa mitä mikäkin sotalaiva maksaa. Esimn Tanska on ilmoittanut fregatilleen hyvin pienen hinnan. Pintapuolisena arvioinnin jälkeen veikkaisin jokaiseen laitetun 150 miljoonan euron edestä tavaraa valtion toimesta.

Laivojen hinnaksi on kerrottu 1200 miljoonaa "eikä penniäkään yli". Tälle tietysti nauroi jokainen twitteristi.

Lisäksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennenaikainen ero viivästytti päätöksentekoa. Oikeuskanslerin mukaan toimitusministeristö ei voinut tehdä päätöstä noin 1,2 miljardin euron laiva- ja taistelujärjestelmäkaupoista. https://yle.fi/a/3-10950549 (3.9.2019)

2016 puolustusministeriön tiedotteesta seuraava. Boldailin vähän laiskemmille.
Hankinta onkäsketty suunnitella kiinteällä 1,2 Mrd euron budjetilla - lisärahoitusta ei haeta eikämyönnetä. Kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista,asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen. Aluksen suunnittelua ja sitä pohjustavaatutkimusta on tehty jo useita vuosia. Sotalaivasuunnittelun tukevaa tutkimustaon tehty yhteistyössä mm. Saksan ja Yhdysvaltojen merivoimien kanssa.Esisuunnittelua on teetetty myös ulkomaisessa, sotalaivasuunniteluunerikoistuneessa suunnittelutoimistossa. Laivue2020 hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan hankintaansuunnitellulla rahoituksella. Kustannukset jakaantuvatsiten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet,taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiinloppuosa. Laivue2020 taistelujärjestelmänjoitakin elementtejä hankitaan osana muita käynnissä olevia hankintoja. Tämän lisäksi aluksissa käytetään myöskäytöstä poistuvien alusten järjestelmiä.
Kiva että jaksatte kynäillä, mutta historian uudelleenkirjoittelussa pitäisi olla tarkkana. 1,8miljardia per 4 laivaa ei taida muuten riittää, joten minunkin ikiaikaisen vanha arvioini voinee jäädä alla.

P.S. Rakentamisen kustannus on 20-30% riippuen maasta. Jo 50% rakennuskustannus kertoo katsovalle että potaskaa puhutaan.
 
Back
Top