Siinä sulle riittääkin vaihtoehtoisia tehtäviä Merivoimissa, kun ne ulottuvat Haminan 6 kk keittiömatruusista aina merisotakoulun käyneeseen asiantuntijaan. Oma ääneni menee tälle jälkimmäiselle. Mun kaltainen Maavoimien mies ei laivatekniikasta paljoa voi tietää, kuten edellä todettiiin. Kaikille hyödyllistä infoa on ollut myös muistuttaa esimerkiksi sotalaivaprojektien likipitäen kaikkialla maailmassa viivästyvän vuosilla ja kustannusten karkaavan. Keskusteltavaakin on riittänyt, kun en toisaalta ihan joka asiasta ole ollut täysin samaa mieltä.
Kyllä mä uskon osaavani tulkita tykkeihin liittyviä lähteitä enkä edes yritä sanoa jotain esimerkiksi voimalinjasta...
Bofors 120 TAK suuriman sallitun laukausmäärän 60 ls/tunnissa lähde on peräisin Ruotsista. Se on aseen alkuisän eli it-tykin ominaisuus. Kummassakin on samankokoinen 500 l jäähdytysvesisäiliö ja molempien pumpun teho sama eli 200 l/min. Mutta suomalaisia lähteitä ei ole, johon on useita mahdollisia selityksiä. Niihinn palaan viestin lopussa.
Tätä en epäile, mutta ra-ammuntojen laukausmäärät ovat hyvin pieniä, ei siinä aseet juuri kuumenemaan pääse. Jäljempänä vähän lähdetietoa siitä eli Bofors 120 mm torni N.o 4 ja putki 4:n tykkikantakirja, jotka toinen tutkija ystävällisesti lähetti. Kiitokset siitä!
Torni tuli Suomeen muiden mukana, mutta sitä ei tarvittu mihinkään, koska laivoja tilattiin ainoastaan kaksi. Torni makasi varastossa aina 1978 asti, kunnes se kiikutettiin Pohjanmaan keulatykiksi. Siinä se jökötti seuraavat 10 purjehduskautta eli mitään "huoltokiertoa" ei todellisuudessa ollut. Tornista nostettiin syksyllä pelkästään tykki pois huollettavaksi kun purjehduskausi loppui. Laukauksia kertyi 10 vuoden aikana 985 kpl. Se tekee 98,5 ls/vuosi. Pohjanmaa oli kadettien koululaiva, jolloin voisi kuvitella sillä ammuttavan tykkivenettä enemmän, kun kaikkien kadettien pitänee päästä toimimaan tehtävissä. Tykkiveneillä taas lienee ollut vakitehtävät, jossa kerrallaan yksi ja hänellä varmaan vielä varamies. Tietäjät korjatkoot, jos tarpeen.
5 v "Pansio-huilin" jälkeen tykki pääsi välillä tositoimiin tykkivene Karjalan nokalle. Tykkikantakirjan mukaan 1993 purjehduskaudella sillä ammuttiin seuraavasti:
24.5. MA2307 15 ls
24.5. MA2303 8 ls
26.5. MA2307 18 ls
30.6. MA 2307 12 ls
7.7. MA 2303 6 ls
Siihen tykkikantakirja loppuu, eli putki on loppuun ammuttu. Kaikkiaan yhteensä 1044 laukausta, normimäärä 1940-luvun tekniikalla valmistetulle putkelle. Tässä on huomattava, että kyse on sisusputkesta, joka tuohon aikaan suunniteltiin nopeasti vaihdettavaksi, jos ilmahyökkäys venyisi ja tarviikin ampua sallittua enemmän. Laivallahan tämä putken vaihto ei ole samalla tavoin mahdollista sotaolosuhteissa, kuten asiantuntija on todennut.
Piti vielä palata siihen, miksi tästä suurimmasta sallitusta ls-määrästä tuntia kohti ei ole Suomessa tietoja. Syitä voi nähdäkseni olla kaksi: Kukaan ei ole tullut asiaa ajatelleeksi, kun se ei rauhanaikana tule lainkaan esille. Koko päivänä ammutava 12 tai 18 ls on vielä aika kaukana 60:sta sallitusta ja aikaakin menee ehkä monesti niihinkin yli tunti.
Tällainen mahdollisuus on aina, kun laivalle tuodaan ihan toiseen tarkoitukseen suunniteltu tykki. Merivoimillemme kävi näin, kun kelvottomat Hispanot piti korvata. Neukkujen laivatykki oli liian kallis, joten ostettiin forumin perinnease Sergei. Kukaan ei vaan etukäteen huomammut, että Sergeikin kuumenee. Sen putki vaihdetaan tarvittaessa kesken ammunnan ja heitetään tykin viereen nurtsille. Laivan kannella ei onnistu ihan yhtä hyvin...
Toinen mahdollinen syy on tuttua Maavoimissakin: Epäonnistuneista ja sopimattomista ominaisuuksista ei ulkopuolisille huudella.
Näistä jälkimmäisistä voi ehkä kuulla jotain Maavoimien osalta Museo Militariassa. Siellä pidetään 12.10. Puolustusteollisuusseminaari, jossa näyttää esittelyssä olevan myös joitakin "vähemmän suoraan" kulkeneita kehityspolkuja. Odotan mielenkiinnolla enkä siis ite ole siellä äänessä.
Alla tykkikantakirjasta pari sivua. Siitä näkee laukausten lisäksi sen, ettei vikoja juuri ollut. Jäsen
@Analysti n kertoma saa ihan lähteistäkin vahvistuksen.
Katso liite: 103214Katso liite: 103215