Merivoimien kehitysnäkymät

12 yritykselle on lähetetty pyyntö osallistua taistelujärjestelmän tarjouskilpailuun, ja mainitaan että joukossa on sekä ulkomaisia firmoja, että kotimaisia, monikossa.. Mitkäs firmat Suomessa pystyisivät toimittamaan taistelujärjestelmän korvettiin?
 
Joo ei Mk1:siä kyllä enää ensilinjan laivoihin. Raumojen tykkien kierrätys tuntuisi askeleelta taaksepäin (mikäli tykeillä ja torneilla nyt on käyttöikää jäljellä), tosin 40mm kalipeeri lienee minimi jos halutaan edes jossain määrin vaikuttaa pintamaaleihin muutenkin kuin läheltä. ja älyammuksia kyseiselle kalipeerille on tietysti saatavilla.
Kyllä 35mm älyammuksiakin on saatavilla. Esim Rheinmetallin AHEAD.

http://www.rheinmetall-defence.com/...016-09-06_Rheinmetall_MSPO_Medium_Calibre.pdf
Following exhaustive technical, tactical and sea trials, the Royal Danish Navy has chosen the Oerlikon Millennium Gun fore and aft on all of Denmark’s most modern surface combatants – its Absalon-class Combat/Flexible Support Ships. The system has proven highly effective in active service. Other South American and Eastern Europe Navies also discovered these advantages that accrued and ordered the Oerlikon Millennium Gun to replace 40mm and 57mm main naval guns.
 
Mikä on se ilmoitettu kantavuus?
15km kantama ja 8km pysty ulottuvuus Suomen käyttämässä versiossa, virallisten tietojen mukaan.

Jos rahoitetaan niin saadaan R versio joka luvataan 60km ja 15km.

Mutta kriisissä luottaisin pienistä maista mieluummin Israelin suoraselkäisyyteen toimittajana kuin Etelä-Afrikkaan. Barak 8 on varmasti kallis verrattuna Umkhontoon mutta löisin toisen kivekseni vetoa että tehokkaampi etenkin super ja hypersoonisia vastaan. Ja Barak laukaisimen kaveriksi kun saataisiin C-Dome niin nam nam sanoi amiraali.
 
Nyt olisi kenties aika Ruotsissa edelleen kehittää sitä Bamse
meriversiota. Siinä olisi oivallinen vaihtoehto mielestäni.
Ampukaa vaan tämä ehdotus alas!?!
 
Nyt olisi kenties aika Ruotsissa edelleen kehittää sitä Bamse
meriversiota. Siinä olisi oivallinen vaihtoehto mielestäni.
Ampukaa vaan tämä ehdotus alas!?!

Eiköhän nuo komento-ohjatut, tulenjohtotutkaan perustuvat vehkeet ala jo olemaan eilispäivän kamppeita, ei sellaisia millä kannattaa sotia vielä 2050-luvulla.

Siinä taitaa olla keskeinen syy miksi kukaan ei maaversiotakaan ostanut, kapistus kun ei pysty ampumaan kuin yhtä maalia kerrallaan.
 
Pohjanmaan romutus olisi maksanut Suomelle ilmeisesti noin 250 000 euroa joten hinta on ollut lähinnä symbolinen. Ilmaiseksikin sen olisi voinut hyvin antaa.
Mielestäni Merevägi tarvitsisi lähinnä suto-kykyisen aluksen jolla olisi jonkun verran toiminta-aikaa ja jonkunmoinen itsepuolustuskyky. Sillä voisi sitten osallistua myös Naton yhteisiin harjoituksiin Itämeren ja Pohjanmeren piirissä. Aikaisemminhan heillä oli tämänkaltainen alus, tanskalaisilta saatu Hvidbjørnen-luokan partiofregatti Admiral Pitka. 34 vuotta vanha Pohjanmaa taisi vaan olla jo liian kulahtanut korvaamaan tätä.

Pohjanmaa ei tosiaan ole kuin muutaman vuoden uudempi, joten tuskin se olisi ollut juuri sen paremmassa kunnossa. Ehkä jopa huonommassa, jos virolaiset ovat ajelleet Admiral Pitkällä säästeliäästi.

Mutta miksi SUTO-kykyinen alus? Vedenalaista valvontaa vartenko (kts. Tukholman ja Helsingin sukellusvenejahdit)? Onko Virolla edes vedenalaista sensoriverkkoa?

Esim. Rheinmetall Oerlikon Millennium Gun? Tuo on ainakin reilusti kevyempi paketti, tosin ampumaetäisyys on myös selvästi lyhyempi.

Aluksen päätykiksi tuo olisi poikkeuksellisen pienikaliberinen, ja se on muutenkin suunniteltu lähipuolustukseen.

Wikipedian mukaan Boforsin 57 mm Mk 3 olisi 14 tonnia, kun mukana on 1000 ammusta (á 6,5 kg), tyhjänä ilmeisesti siis 7,5 tonnia. 40 mm tykkejä löytyisi, kenties sellainen olisi tulossa?

http://www.baesystems.com/en/product/40mk4-naval-gun
http://www.leonardocompany.com/en/-/fortylight

BAE:n tykki on jo myynytkin Brasiliaan, joten se saattaisi olla turvallisempi valinta. Eikä toimittajakaan ole italialainen...

Siirretäänköhän nyt Haminoihin hankittavat kevyemmät tykit aikanaan MTA2020:een kakkostykeiksi, kun Hamina-luokasta aika jättää? Vai mahtaako niistä tulla peräti alusten päätykkejä, jos Bofors 57 mm Mk 3 on jo liian vanha tuolloin aikanaan?
 
12 yritykselle on lähetetty pyyntö osallistua taistelujärjestelmän tarjouskilpailuun, ja mainitaan että joukossa on sekä ulkomaisia firmoja, että kotimaisia, monikossa.. Mitkäs firmat Suomessa pystyisivät toimittamaan taistelujärjestelmän korvettiin?

Kiinnitin itsekin huomiota tähän ja jos relevantin kohdan lukee tarkasti niin siinä kysytään vain firmoja jotka voisivat osallistua projektiin, ei siis tehdä sitä itse alusta alkaen. Suomalaisten yritysten osuus olisi luultavasti (toivottavasti...) alihankinta.

Taisteluinformaatiojärjestelmä on varsin vaativa systeemi ja maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä miten homma voidaan kusta. Yksi parhaista on aussien surullisenkuuluisa Collins-luokan sukellusvene. Australian laivasto halusi kansallisiin erikoisolosuhteisiin räätälöidyn huippumodernin taistelujärjestelmän ja vaatimuksia laadittiin pitkään ja hartaasti. Useamman vuoden evaluaatioprosessin jälkeen vuonna 1987 taistelujärjestelmän toimittajaksi valittiin amerikkalainen Rockwell. Sopparin mukaan Rockwellin järjestelmä olisi valmis syyskuussa 1993, samoihin aikoihin kuin ensimmäinen suklari laskettaisiin vesille. Operatiivinen status saavutettaisiin 1994. Kaikki meni mönkään heti alussa: Rockwellin partnerit eivät suostuneetkaan toimittamaan omien ohjelmistojensa sorsakoodeja. Ne piti tehdä alusta itse ja CSC-softatalon Australian-divisioona värvättiin hommaan, mitään kokemusta tällaisesta tilauksesta firmalla ei tietysti ollut. Kun deadline lähestyi mitään ei ollut tietenkään valmiina, ja ausseilla olisi ollut perusteet irtisanoa soppari Rockwellin kanssa mutta onneksi ei myöskään itse sukellusvene ollut valmis ja päätettiin kehittää "Interim Combat System" joka olisi alkuperäisen järjestelmän 'alfaversio' jolla pärjättäisiin jotenkuten kunnes lopullinen versio 2.0 olisi sitten joskus valmis. Uutta deadlinea lykättiin jatkuvasti, parhaimmillaan joka kuukausi ilmoitettiin kuukauden viivytyksestä, ts. projekti ei edennyt oikeasti yhtään.

1996 Rockwell myi koko roskan Boeingille joka oli sitä mieltä ettei hommasta mitään tule, etenkin koska 10 vuoden aikana aussien esimerkiksi hardwaren osalta linjaamat speksit olivat osin jo vanhentuneet. Australialaiset kieltäytyivät hyväksymästä tappiota ja pikkuhiljaa valmistuvien veneiden koeajot tehtiin purkalla kiinni pysyvällä "1.5" -versiolla. Boeing palkkasi Raytheonin mukaan soppaan ja hallitus teetti oman raporttinsa jonka mukaan koko taistelujärjestelmä oli kaikilta osa-alueiltaan susi mutta ennen kaikkea alkujaankin huonosti suunniteltu ja olisi sama korvata saman tien. Tämä sai aussit lopulta tinkimään joistain 'erikoisvaatimuksista'. 2.0 valmistui vuoden 1999 lopulla, ja seuraavana vuonna Collins julistettiin operatiiviseksi, kuusi vuotta aikataulusta myöhässä. 13 vuoden kehityksen tuloksena aikansaatu taistelujärjestelmä oli silti niin epätyydyttävä että korvaavaa järjestelmää alettiin miettiä samantien. Tätä nykyä alkuperäinen järjestelmä on erää parissa veneessä, lopuissa on uusi USN:n sukellusveneiden taistelujärjestelmään pohjautuvat systeemi.
 
Kiinnitin itsekin huomiota tähän ja jos relevantin kohdan lukee tarkasti niin siinä kysytään vain firmoja jotka voisivat osallistua projektiin, ei siis tehdä sitä itse alusta alkaen. Suomalaisten yritysten osuus olisi luultavasti (toivottavasti...) alihankinta.
Näin. Ei edes Patria Kongsbergin avittamana ole täydellinen ratkaisu. Muilla kotimaisilla ei mitään jakoa kokonaisvastuuta ottaa.
 
Tiedän, että joihinkin järjestelmiin projektissa haalitaan parhaillaan / on haalittu kokoon projektiyhteenliittymiä.
 
Aluksen päätykiksi tuo olisi poikkeuksellisen pienikaliberinen, ja se on muutenkin suunniteltu lähipuolustukseen.

No ei se ihan poikkeuksellinen olisi, Sa'ar 5 korvetissahan on kansitykin kohdalla Phalanx torni. Aluksessa joka on suunniteltu nimenomaan taistelualukseksi muita aluksia vastaan ja suojaamaan rannikkoa hyökkäykseltä, eikä kurmoittamaan rannikon läheisiä maakohteita tykillä.
 
Maaoperaatioiden tukeminen tykistöllä on näköjään sellainen asia josta on jouduttu tinkimään MTA2020 projektissa. Mutta mitä mieltä ollaan, pitäisikö aluksissa olla joku täysiverinen Phalanx tai Goalkeeper ? Vai onko näillä autocannon -tyyppisillä tykeillä esim. Mauser, mitä Saksa käyttää, mitään jakoa ohjusten torjunnassa? Niitähän on markkinoilla useita välillä 20-30 mm esim. Bushmasterista löytyy laivaversio.
 
Onhan siellä sitten vielä Dardokin 2x40mm tykeillä. Ja tämä Espanjan viritys joka ei ole oikein.. noh.. siinä on ihan v*tusti Oerlikonin putkia kasassa.
maxresdefault.jpg


Saksa rakentaa Sveitsiläisten kanssa tykkijärjestelmiä, mutta käyttävät omissaan USAlaista RAMia, kertooko se jotain, en tiedä. Minusta mallia pitäisi ottaa siltä maalta joka käy käytännössä jatkuvasti sotaa teknologisesti kehittyneitä vastustajia vastaan eli Israelilta. Siellä aluksiin on pultattu tähän asti tykkimallista Phalanxia mutta uusissa siirrytään ohjusmalliseen C-Domeen. Sitä että pysyykö Barakkien ja C-domen rinnalla Phalanx, pitäisi ehkä kysyä @Sardaukar lta, jos hänellä olisi julkaisukelpoista tietoa asiasta?

Tai sitten ei parasta mutta luotettavinta huolloiltaan ja vastaavilta sotatilassa, eli Saksasta Skyshield johdannainen revolveri tai USAsta RAM/Phalanx. CIWS on kuitenkin pakollinen jos ei halua laittaa kaikkea yhden kortin varaan.

Edit. Vielä toinen kuva Merokasta jossa näkyy tuo 20millisten patteri vähän paremmin. Tästä on myös yllättävän kompakti maaversio.
WNSpain_2cm-120_Meroka_IZAR_pic.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Maaoperaatioiden tukeminen tykistöllä on näköjään sellainen asia josta on jouduttu tinkimään MTA2020 projektissa. Mutta mitä mieltä ollaan, pitäisikö aluksissa olla joku täysiverinen Phalanx tai Goalkeeper ? Vai onko näillä autocannon -tyyppisillä tykeillä esim. Mauser, mitä Saksa käyttää, mitään jakoa ohjusten torjunnassa? Niitähän on markkinoilla useita välillä 20-30 mm esim. Bushmasterista löytyy laivaversio.

Ei niitä ole yleensä tarkoitettu kuin terroristien ja sissien veneiden hätyyttelyyn. Joskus nuo tykit ei ole edes stabiloituja. Voihan niillä ohjustakin yrittää ampua mutta tuskin osuu.

Usein tämän kokoluokan aluksissa on kaksi it-järjestelmää joista toinen on päätykki. Joskus tykin lisäksi erillisiä it-järjestelmiä on kaksi, kuten esimerkisi
-Valour (MEKO A-200): Umkhonto ja Denelin 35mm kaksoistykki
-Sa'ar 6: Barak-8 ja C-Dome
-Steregustshij: Redut ja 2*30mm CIWS (yksi molemmilla laidoilla).

57- ja 76-milliset tykit ovat kohtuullisen tehokkaita nykyään myös ohjuksentorjunnassa joten lisätykki ei varsinaisesti ole välttämätön muttei siitä haittakaan olisi. Jos päätykki olisi hitaampi 127-millinen niin sitten mielelläni näkisin erillisen lähipuolustustykin tai SeaRAM-tyylisen ohjusjärjestelmän lisäksi, mutta tuskin meille sellaista tulee.

Maamaaleihin vaikuttaessa 57- ja 76-milliset ovat molemmat aika marginaalisia, 76-millinen toki vähän parempi. Kallista alusta ei kannata käyttää liikkuvana kenttätykkinä muuten kuin hätätilanteessa, tykin pitäisi olla vähintään 100-millinen että tällaista aspektia alettaisiin vakavissaan miettimään. Tosin 76-milliselle on kehitteillä 30-40km kantaman omaavat Vulcano-ammukset, mutten tiedä olisiko ne kovin kustannustehokkaita.
 
Viimeksi muokattu:
Maaoperaatioiden tukeminen tykistöllä on näköjään sellainen asia josta on jouduttu tinkimään MTA2020 projektissa

Tällaista tehtävää ei Merivoimilla ole ollut sitten 1941. @fulcrum jo perusteli miksi. Ilmoitetuista tiedoista voi päätellä, että MTA2020:n tykit otetaan Haminoista eli niiden 57 mm Bofors Mk 3. Se on ihan kelvollinen vielä ilmatorjuntaan, joskin ratkaisu jättää
Haminat ilman kunnollista keulatykkiä. Ehkä näin on tarkoituskin. Jos aluksiin tulee lisää polttoainetta ym kuormaa, on mun ymmärryksen mukaan muualta painoa karsittava. Oudolta tuntuisi myös, jos Haminat saisivat kalliilla hinnalla uuden keulatykin. Eikö-
hän ratkaisu löydy taas poistolistalta eli Raumojen 40 mm Boforsit siirretään Haminoiden keulalle.
 
En tiedä ajattelenko ahtaasti mutta suomalaiset korvetit tekemässä tykistösyöksyä Venäjän maajoukkoja vastaan ei kuulosta kovin järkevälle ajatukselle o_O
 
Viimeksi muokattu:
Ulkomaista keskustelupalstaa lukiessani törmäsin tälläiseen
As a currently active duty Phalanx 1B baseline 2 technician, with two mounts to look after, i would be happy to answer any questions (within reason) anyone might have about the system, as almost all of the information i've seen here varies from slightly to horrifically wrong

Mikä luultavasti koskee tätäkin CIWS keskustelua jos ollaan rehellisiä itsellemme :D:D
 
Back
Top