Merivoimien kehitysnäkymät

Tässä olikin useampiakin asioita mitä en tullut ajatelleeksi. Minulla on sellainen käsitys että merkittävä rooli vieraiden veneiden havaitsemisessa meidän aluevesillä on merenalaisella (kiinteällä?) kuuntelulla. Mikäli tällä kuuntelulla sitten havaittaisiin sukellusvene (tai vaikka saadaan tieto alueella olevasta veneestä virka-apuna ruotsin pojilta (heidän sukellusveneiden tms. kuuntelu), niin:

Tilanne nyt:
- Lähetetään alus/aluksia paikalle aseinaan syvyyspommit /heittimet. Aseiden kantomatka lyhyt, ja täytyy ajaa kohteen "päälle", vaikka kohteen sijainti olisikin tiedossa. Sukelluvene takuulla saa uhasta vihiä ja laukoo torpedoita vastaan / pakenee.
Tilanne kohta:
- Laiva ampuu torpedon sukellusvenettä kohti paljon kauempaa, sukellusvene voi vastata tuleen tai paeta, mutta mahdollisuudet selvitä tilanteesta paremmat.
Optimaalinen tilanne:
- Laivoilla myös helikopterit, jotka lentävät kohteelle ja pudottavat puikon sokellusveneen olinpaikkaan. Sukellusvene ei voi vastata uhkaan juuri mitenkään (tai ehkä nousta pintaan ja tuikata Iglalla, mikäli saavat helikopterista vihiä ja näkevät järkeväksi).

Voi olla että mietin taas asioita päin honkia, mutta minulla on aina ollut tosiaan käsitys että sukellusveneentorjunnassa olisi melkein oltava kopterit + torpedot, että se on tehokasta. Kuten jo kirjoititkin niin ihan aina noin ei ole, johtuen mm. siitä että sukellusvene varmasti 99% tapauksista huomaa pintamaalin ennen kuin sukellusvene havaitaan.
Näin. Sukellusveneellä on tuo yksi valtava ongelma... Olet salamurhaaja keskellä vartijoita. Yksikin virhe ja se on siinä. Ajattele tilanne jossa kohtaat yksin vihollisen ryhmän jossain korvessa, olkoon vaikka Tampere, vaanit tätä ryhmää Hervannasta Ylöjärvelle asti tietäen että sinä näet heidät, he eivät sinua, odotellen oikeaa hetkeä iskeä, ja sinulla on ase jolla tappaa koko ryhmä kun päätät, tai napsia heidät yksi kerrallaan kadoten aina pimeyteen uhrien välissä. Yksi saalistaja, monta saalista. Mutta jokin menee pieleen, et pääsekään iskemään koko vihollisryhmään yhdellä iskulla, et edes yksitellen, partion tiedustelija kuulee vaimean äänen yrittäessäsi hiipiä käsikranaatin etäisyydelle. Virhe on tapahtunut. Sekunnin murto-osassa on monta saalistajaa, yksi saalis.
 
Tässä olikin useampiakin asioita mitä en tullut ajatelleeksi. Minulla on sellainen käsitys että merkittävä rooli vieraiden veneiden havaitsemisessa meidän aluevesillä on merenalaisella (kiinteällä?) kuuntelulla. Mikäli tällä kuuntelulla sitten havaittaisiin sukellusvene (tai vaikka saadaan tieto alueella olevasta veneestä virka-apuna ruotsin pojilta (heidän sukellusveneiden tms. kuuntelu), niin:
On varmasti totta että kiinteä kuuntelu on se ainoastaan millä tiettyjä alueita voidaan valvoa 24/7. Toinen kysymys on se että kuinka kaukaa ne havaitsevat uudet sukellusveneet (Diesel, AIP)? Luulisi että nykyään tunnistaminen ja seulominen tehdään digitaalisesti ja automaattisesti, ei ihmiskorvin. 1990-luvulla homma hoitui varusmiesten avulla ja sen luotettavuudessa oli tietämäni mukaan noh, toivomisen varaa, sanotaan näin :). Koskeekohan tuo MEVA-yhteistyö myös pinnanalaista valvontaa?

Kiinteitä kuunteluasemia taas ei voi olla joka paikassa meidän rikkonaisessa saaristossa, vaan ehkä väylillä ja tärkeiden alueiden lähestymisteillä. Kehittynyt sukellusvene voi mahdollisesti tehdä signaalitiedustelua myös aluevesirajan tuntumasta, periskooppisyvyydestä.

Kiinteissä kuuntelusensoreissa ei ehkä ole kuin passiivinen toiminta ettei ne paljastuisi ja enkä tiedä kuinka tarkasti ne voivat suuntia lähellä olevia s-veneitä. Ehkä joku muu tietää tästä enemmän foorumilla?
Voi olla että mietin taas asioita päin honkia, mutta minulla on aina ollut tosiaan käsitys että sukellusveneentorjunnassa olisi melkein oltava kopterit + torpedot, että se on tehokasta. Kuten jo kirjoititkin niin ihan aina noin ei ole, johtuen mm. siitä että sukellusvene varmasti 99% tapauksista huomaa pintamaalin ennen kuin sukellusvene havaitaan.
EN tiedä tästä tarkemmin minäkään. Olen siinä ymmärryksessä että koska sukellusvene voi säädellä syvyyttään ja pysähdellä, se on etulyöntiasemassa. Pinta-aluksen kulku aiheuttaa melkoista ääntä jos mennään kovaa ja sukelluksissa ääni kuuluu todella kauas, jopa satoja kilometrejä. S-veneissä on kaikkein kehittyneimmät sonarit koska se on niiden ainoa sensori veden alla.

Kopterit taas on hyviä siinä että ne liikkuvat nopeasti ja dippaavilla sonareilla saadaan mahdollisesti havainto nopeammin laajalta alueelta. Hekon huono puoli on että ne maksavat tuollaisella laitteistolla turkasesti ja ne on kalliita käyttää. Näin ollen luulen että ASW-hekosta olisi suuri hyöty juuri sen jälkeen kun s-vene havaitaan kiinteällä tai liikkuvalla valvonnalla(alus). Sen jälkeen heko pääsee nopeasti paikalle ja voi aloittaa kohteen etsinnän ja seuraamisen+tunnistamisen. Koko aikaa ei hekoa ja sen miehistöä voi lennättää koska siinä tulee väsy ja kerosiiniä kuluu.

Toinen käyttökelpoinen malli lienee käyttää hekoa saattueen edellä jos sukellusveneiden epäillään olevan alueella ja aikovan hyökätä pinta-alusten kimppuun.

Onkohan muuten mitään tietoa tuleeko laivue 2020 aluksiin kiinteätä sonaria? Syvyytettävä tulee ainakin. Eikö Hämeenmaissa ole kiinteä?
 
Kraanalla vaakatasoon ujuttaminen vaikuttaa hienolta hommalta merenkäynnissä.

Minusta tuo ei kelpaa isommille aluksille, koska se vie niin paljon kansitilaa. Mutta ohjusveneeseen tuo kait sopii paljon paremmin. Niissä puikot ovat tuolla tapaa vinksallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kanisterit vaihdetaan miten? Kraanalla vaakatasoon ujuttaminen vaikuttaa hienolta hommalta merenkäynnissä.

Satamassahan nuo tätä nykyä tyypillisesti hoidetaan. Esim. Mk 41 VLS moduuli piti alkujaan sisällä vain viisi kennoa (nykyisen kahdeksan sijaan) ja nosturin, mutta sittemmin nosturista luovuttiin, kun painavien ohjusten käsittely merellä todettiin vaaralliseksi ja epäkäytännölliseksi.

Minusta tuo ei kelpaa isommille aluksille, koska se vie niin paljon kansitilaa. Mutta ohjusveneeseen tuo kait sopii paljon paremmin. Niissä puikot ovat tuolla tapaa vinksallaan.

Eiköhän tuo sovi raskaampiin siinä missä pieniinkin? Saadaan käyttöön hukkatilaa, jota ei muuten pystyttäisi hyödyntämään.

https://www.baesystems.com/en-us/product/adaptable-deck-launcher
 
Tietääkseni Briteillä on tarkoitus tai ainakin suunnittelevat että QE:lle ja sen sisaralukselle asennetaan CAMM ilmatorjuntaohjukset, toivottavasti toteutuu. Britit joutuvat laivaston supistamisen johdosta pienentämään lentukialusten saattajien määrää niin aluksen oma IT-kyky on entistä tärkeämpää.
Epäilyttää myös se kun helikopteritukialus HMS Ocean korvataan sillä että QE-luokan suuret tukialukset toimivat myös helikopteritukialuksina. Varmasti olisi paljon halvempaa ja käytännöllisempää lähettää 20 000 tonnin helikopteritukialus Afrikan rannikolle kun 70 000 tonnin iso tukialus. Brittien olisi varmaan kannattunut rakentaa kaksi tai kolme Cavour- tai Juan Carlos -luokan tyyppistä pienempää ja monikäyttöisempää tukialusta.
Nykyään pinta-aluksista ja niiden helikoptereista voidaan ampua risteilyohjuksia ja muita täsmä-aseita joten perinteiset hävittäjä-pommittajat ei enää ole ainoa vaihtoehto. Myös laivoilta ammuttavat IT-ohjukset ovat kehittyneet niin paljon että hävittäjät eivät enää ole välttämättömiä laivasto-osaston suojaamisessa. Tietenkin jos halutaan haastaa ja ylläpitää ilmaherruutta laajemmalla alueella niin se ei onnistu ilman hävittäjäkoneita.

Mitä siellä Afrikan rannikolla tehdään? Humanitaarista apua voi viedä perille muillakin aluksilla, esim. aiemmin mainitsemillani Albioneilla ja vaikkapa vuokratuilla rahtilaivoilla, jos lentotukialus on syystä taikka toisesta "overkill".

Sotimiseen puolestaan ei kannata rakentaa puolivillaisia viritelmiä, ja etenkin valtiollisia vihollisia vastaan taisteleminen ilman omia hävittäjälentokoneita on melko mahdotonta. Vihollisella ei tarvitse olla kuin parvi tai kaksi vanhahtavia hävittäjälentokoneita, niin helikoptereiden toiminta käy tukalaksi mentäessä rannikolta parikymmentä kilometriä sisämaahan. Mutta jos pystytään käyttämään omia hävittäjälentokoneita raivaamaan ilmatila helikoptereita varten, niin homma helpottuu heti.

Sitä voi toki kysyä perustellusti, rakennettiinko nyt kaksi liian isoa lentotukialusta. Ehkäpä kaksi keskikokoisempaa (40 tai 50 tuhatta tonnia) olisi voinut olla parempi ratkaisu? Tällöin olisi varmaankin ollut mahdollista säilyttää HMS Ocean listoilla helikopteritukialuksena, ja kuitenkin käytettävissä olisi ollut kerrallaan (huollot mukaan lukien) kahdesta kolmeen alusta, joista ainakin yksi olisi ollut kykenevä tukemaan myös kiinteäsiipisiä ilma-aluksia.
 
Ilmeisesti on ainakin olemassa jonkinlaisia yhdysvaltalaisselvityksiä, joiden mukaan koko on valttia tukialuksissa. Ilmeisesti hinta/laatu-osalta, ei vain kyvyn.
 
Ilmeisesti on ainakin olemassa jonkinlaisia yhdysvaltalaisselvityksiä, joiden mukaan koko on valttia tukialuksissa. Ilmeisesti hinta/laatu-osalta, ei vain kyvyn.

En epäile yhtään. Ongelmana on, jos on Mersun tarve ja Ladan rahat. Sinänsä varmaan QE -luokan tukialukset ovat aivan mainioita tukialuksia ja myös monikäyttöisiä - niiltähän voivat nousta niin hekot, hävittäjät kuin myös tulevaisuuden UCAV:t.

Ongelmanahan on ollut, että tukialusten rakentaminen on syönyt niin paljon RN:n hankintabudjettia ja käyttömenoja että niiden rakentamiseksi muun merivoimien toimintaa on pitänyt supistaa rajusti.
 
Sitä voi toki kysyä perustellusti, rakennettiinko nyt kaksi liian isoa lentotukialusta. Ehkäpä kaksi keskikokoisempaa (40 tai 50 tuhatta tonnia) olisi voinut olla parempi ratkaisu? Tällöin olisi varmaankin ollut mahdollista säilyttää HMS Ocean listoilla helikopteritukialuksena, ja kuitenkin käytettävissä olisi ollut kerrallaan (huollot mukaan lukien) kahdesta kolmeen alusta, joista ainakin yksi olisi ollut kykenevä tukemaan myös kiinteäsiipisiä ilma-aluksia.

Conte di Cavour / Juan Carlos ovat riittävän isoja F-35B kalustolle, joka voi myös osoittaa syvemmältä maaleja alueilmatorjuntaohjuksille. AEW toimii myös hekoilla / UAV:lla, lisäksi RAF:lla on E-3 kalustoa joka voi nousta ilmaan hyvinkin kaukaisista tukialuksista. Conte Di Cavour on kooltaan n. 30000tn, Juan Carlos n. 26000tn. Listahinnoiltaan Juan Carlos on luokkaa 450mE, Cavour 1,4mrdE, QE-luokka taas kokonaisuudessaan 8,7mrd E (6,2mrd GBP vuoden 2015 kurssilla, eli ennen Brexitiä).

Kahden Cavourinkin hintaluokalla rahaa olisi siis karkeasti jäänyt kuutisen miljardia kaikkeen muuhun, tai vastaavasti olisi voitu hankkia kolme Cavouria saatavuuden varmistamiseksi (1 aina, 2 laajemmassa kriisissä) jolloin rahaa olisi jäänyt karkeasti 4,5 miljardia kaikkeen muuhun kivaan.

Epäilen että RN:n tausta-ajatuksena on ollut hankkia tukialukset nyt kun kerrankin tähän on mahdolllisuus ja näin varmistaa tukialuskyvyn säilyminen. Muusta on tingitty rajusti sillä ylimääräisten saattajien hankinta on poliittisesti helpompi prosessi kenties tulevaisuudessa ja toisaalta saattajia NATO:n/EU:n sisällä saa pienemmiltä liittolaislaivastoilta. Aika näyttää, onko RN oikeassa vai väärässä. Suomessahan Ilmavoimat tekevät nähdäkseni juuri samaa HX-hankkeella...
 
Mitä siellä Afrikan rannikolla tehdään? Humanitaarista apua voi viedä perille muillakin aluksilla, esim. aiemmin mainitsemillani Albioneilla ja vaikkapa vuokratuilla rahtilaivoilla, jos lentotukialus on syystä taikka toisesta "overkill".

Sotimiseen puolestaan ei kannata rakentaa puolivillaisia viritelmiä, ja etenkin valtiollisia vihollisia vastaan taisteleminen ilman omia hävittäjälentokoneita on melko mahdotonta. Vihollisella ei tarvitse olla kuin parvi tai kaksi vanhahtavia hävittäjälentokoneita, niin helikoptereiden toiminta käy tukalaksi mentäessä rannikolta parikymmentä kilometriä sisämaahan. Mutta jos pystytään käyttämään omia hävittäjälentokoneita raivaamaan ilmatila helikoptereita varten, niin homma helpottuu heti.

Sitä voi toki kysyä perustellusti, rakennettiinko nyt kaksi liian isoa lentotukialusta. Ehkäpä kaksi keskikokoisempaa (40 tai 50 tuhatta tonnia) olisi voinut olla parempi ratkaisu? Tällöin olisi varmaankin ollut mahdollista säilyttää HMS Ocean listoilla helikopteritukialuksena, ja kuitenkin käytettävissä olisi ollut kerrallaan (huollot mukaan lukien) kahdesta kolmeen alusta, joista ainakin yksi olisi ollut kykenevä tukemaan myös kiinteäsiipisiä ilma-aluksia.

Tukialukset ovat käteviä sekä luonnonkatastrofeissa humanitäärisen avun antamisessa, että erilaisissa 'harmaissa' operaatioissa missä pitää pelastaa panttivankeja tai evakuoida omia kansalaisia tai viedä erikoisjoukkoja jne. Joskus riittää sekin että tullaan vähän pörräämään rannikon edustalle ja paikallisen sotalordin asenne voi muuttua rakentavammaksi. 99% noista tehtävistä voidaan tehdä helikopteritukialuksella, ennen vanhaan niistä käytettiinkin nimitystä "Commando carrier". Helikopteritukialus maksaa ehkä 500milj euroa siinä missä 'oikea' tukialus maksaa 3mrd minimissään, ja käyttökustannuksissakin on aika muhkea ero. Tällaiselle alustyypille on siis vankka tilaus.
Briteille vaan ei nyt jää yhtään helikopteritukialusta. Albioneissa on vain pienehkö lentokansi jolle mahtuu kaksi kopteria, ei hangaaria. Ne eivät siis pysty mihinkään pitempiaikaisiin lento-operaatioihin eivätkä tosiaankaan pysty järjestämään minkäänlaista "ilmasiltaa". Tarkoittaa sitä että jos vaikka Sri Lankaan iskee sykloni ja Royal Navy haluaa lähteä auttamaan, niin sinne pitää lähettää oikea tukialus - se ainoa operatiivinen tukialus.

Ranskan laivastolla, toisaalta, on yksi oikea tukialus ja kolme helikopteritukialusta. Eli tukialuksia Ranskalla on itse asiassa kaksi kertaa enemmän kuin briteillä vaikka käytetty rahamäärä on jokseenkin sama tai pienempi. No, briteillähän on vielä koulutusalus Argus jota hätätilassa voisi käyttää minitukialuksena mutta yleensä ei taida olla sellaiseen saatavilla. Tietysti ranskiksilla on sitten vain yksi pieni tukialus 'koviin' operaatioihin, joka on ehkä käytettävissä tai sitten ei, joten ei sielläkään nyt optimaalinen ole fliitin kokoonpano.

Brassien maksama ~100milj. hinta on mielestäni kohtuullinen ottaen huomioon että laivan alkuperäinen käyttöikä on jo lopussa. Vertailun vuoksi Intian laivasto maksoi 48 miljoonaa dollaria 40 vuotta vanhasta Trenton-luokan maihinnousualuksesta. Brittilaivaston suunnittelun taso taas vähän ihmetyttää; ensin tehdään alus mahdollisimman halvalla, sitten kun käyttöiän loppu häämöttää niin paikkaillaan kalliilla remontilla, ja sitten melkein heti myydään pois. QE:t tehtiin sinänsä fiksulla periaatteella että tehdään varmasti riittävän iso alus kohtuullisen halvalla, eikä niinkuin ranskalaiset, että pieni laiva mahdollisimman kalliilla. Rahaa vaan sitten törsättiin CTOL-peeloiluun, näin jälkikäteen katsoen juuri sen verran mitä uusi kopteritukialus olisi maksanut. Dear me!
 
Conte di Cavour / Juan Carlos ovat riittävän isoja F-35B kalustolle, joka voi myös osoittaa syvemmältä maaleja alueilmatorjuntaohjuksille. AEW toimii myös hekoilla / UAV:lla, lisäksi RAF:lla on E-3 kalustoa joka voi nousta ilmaan hyvinkin kaukaisista tukialuksista. Conte Di Cavour on kooltaan n. 30000tn, Juan Carlos n. 26000tn. Listahinnoiltaan Juan Carlos on luokkaa 450mE, Cavour 1,4mrdE, QE-luokka taas kokonaisuudessaan 8,7mrd E (6,2mrd GBP vuoden 2015 kurssilla, eli ennen Brexitiä).

AEW on Cavourissa (huom. ei enää Conte di Cavour) ja QE:ssa samoissa kantimissa, eli kopterissa. Sehän oli yksi motivaatio muuttaa alukset CTOLiin, että saadaan oikeat tutkakoneet.
Tukialuksissa koko on muutakin kuin mukana olevien koneiden määrä. Isolle alukselle mahtuu mukaan lentokoneille enemmän polttoainetta ja 'hyötykuormaa' (sic). Isompi lentokansi ja useampi hissi mahdollistavat nopeammat turnaround-ajat jne. Lisäksi kun aluksien käyttöikä on pitkä niin iso koko antaa myös kasvuvaraa tulevaisuuden tarpeille. Royal Navyn helmasynti jo vuosikymmeniä on ollut tehdä säästösyistä liian pieniä aluksia ja sitten tapella niiden rajoitusten kanssa (R-luokka, Rodneyt, Exeterit, King George V:t, Type 42:t...) joten ei voi syyttää heitä siitä että kerrankin haluttiin tehdä asiat toisin. Liian pienistä tukialuksista löytyy myös esimerkkejä, vaikkapa jenkkien CVL:t ja useimmat ranskalaisten tukialukset.

QE on tulos selvityksistä joissa haluttiin alus jolla voi ns. oikeasti sotia. Eli suunnittelussa tuli mukaan jo laajoja turvallisuuspoliittisiakin linjauksia: kun lähdemme jenkkien rinnalle sotimaan niin sanovatko he että "joo, ihan kiva, voittehan tekin mukaan tulla" vai "teidän panoksenne on olennainen operaation onnistumiseksi". Cavourin kokoisella aluksella pääsee vain tuohon hangaround-klubiin.
 
QE on tulos selvityksistä joissa haluttiin alus jolla voi ns. oikeasti sotia. Eli suunnittelussa tuli mukaan jo laajoja turvallisuuspoliittisiakin linjauksia: kun lähdemme jenkkien rinnalle sotimaan niin sanovatko he että "joo, ihan kiva, voittehan tekin mukaan tulla" vai "teidän panoksenne on olennainen operaation onnistumiseksi". Cavourin kokoisella aluksella pääsee vain tuohon hangaround-klubiin.

Toki, lisäksi isoimmalla jatkeella pääsee olemaan Euroopan alfauroksena, muut tuokoon saattoalukset. Kuitenkin risteilyohjuksia laukomalla, F-35B:llä (jotka mahtuvat hekotukialuksillekin) sekä ennen kaikkea laajemmalla kyvyllä läsnäoloonkin pääsisi pitkälle. Ennen kaikkea, sillä olisi saanut itsenäistä toimintakykyä. Toivottavasti RN:n veikkaus osuu oikeaan.
 
Muut paitsi Saksa :sneaky: Niiden laivaston varaan ei voi ilmeisesti vähään aikaan laskea mitään. Kirjaimellisesti.
 
Cavour on joka paikan höylä joten en lähtisi vertaamaan sitä suoraan muihin tukialuksiin. Sisältä löytyy erilliset komentosillat josta voi johtaa maaoperaatioita eikä olla keskitytty pelkkään ilmatoimintaan + suklareiden jahtaamiseen.
 
AEW on Cavourissa (huom. ei enää Conte di Cavour) ja QE:ssa samoissa kantimissa, eli kopterissa. Sehän oli yksi motivaatio muuttaa alukset CTOLiin, että saadaan oikeat tutkakoneet.
Tukialuksissa koko on muutakin kuin mukana olevien koneiden määrä. Isolle alukselle mahtuu mukaan lentokoneille enemmän polttoainetta ja 'hyötykuormaa' (sic). Isompi lentokansi ja useampi hissi mahdollistavat nopeammat turnaround-ajat jne. Lisäksi kun aluksien käyttöikä on pitkä niin iso koko antaa myös kasvuvaraa tulevaisuuden tarpeille. Royal Navyn helmasynti jo vuosikymmeniä on ollut tehdä säästösyistä liian pieniä aluksia ja sitten tapella niiden rajoitusten kanssa (R-luokka, Rodneyt, Exeterit, King George V:t, Type 42:t...) joten ei voi syyttää heitä siitä että kerrankin haluttiin tehdä asiat toisin. Liian pienistä tukialuksista löytyy myös esimerkkejä, vaikkapa jenkkien CVL:t ja useimmat ranskalaisten tukialukset.

QE on tulos selvityksistä joissa haluttiin alus jolla voi ns. oikeasti sotia. Eli suunnittelussa tuli mukaan jo laajoja turvallisuuspoliittisiakin linjauksia: kun lähdemme jenkkien rinnalle sotimaan niin sanovatko he että "joo, ihan kiva, voittehan tekin mukaan tulla" vai "teidän panoksenne on olennainen operaation onnistumiseksi". Cavourin kokoisella aluksella pääsee vain tuohon hangaround-klubiin.

Briteillä on varsin tuoretta kokemusta pienten tukilaivojen kanssa näpertelyn tuomista murheista. Ymmärtävät varmasti kokonaisuutta ainakin kohtuudella. Taustalla voi tosiaan olla muutakin kuin se että upseerit eivät vain ymmärrä sotahommia.

Tai sitten toinen uutuuksista myydään vaikka Intialle heti kohta sen valmistuttua...
 
Toki, lisäksi isoimmalla jatkeella pääsee olemaan Euroopan alfauroksena, muut tuokoon saattoalukset. Kuitenkin risteilyohjuksia laukomalla, F-35B:llä (jotka mahtuvat hekotukialuksillekin) sekä ennen kaikkea laajemmalla kyvyllä läsnäoloonkin pääsisi pitkälle. Ennen kaikkea, sillä olisi saanut itsenäistä toimintakykyä. Toivottavasti RN:n veikkaus osuu oikeaan.

Mielestäni brittien saattoalustilanne on ihan kohtuullinen eurooppalaisella mittapuulla. Pikavertailua:
UK: 2 tukialusta, 6 ohjushävittäjää, 13 saattajaa
Ranska: 4 tukialusta, 4 ohjushävittäjää, 8 saattajaa
Italia: 2 tukialusta, 4 ohjushävittäjää, 12 saattajaa
Espanja: 1 tukialus, 5 ohjushävittäjää, 6 saattajaa

Lisäksi brittien ohjushävittäjät ovat parempia kuin muiden maiden (kunhan surkeat suomalaiset generaattorit niistä vaihdetaan... :))
Ongelmana on mielestäni enempi että laivasto on kovin high-end, siitä puuttuu sellaisia 'työjuhtia'. Noin kokonaisuutenakin brittien puolustuspolitiikka on kovin hapuilevaa, verrattuna hyvin johdonmukaiseen Ranskaan. Sielläkin toki tehdään virheitä mm. protektionismin vuoksi mutta siellä asevoimien tehtävä on selkeä: kotimaan puolustuksesta vastaa ydinpelote ja muuten doktriini on suunnattu Ranskan imperiumin puolustamiseen ja kansallisten etujen turvaamiseen. Tämä näkyy selkeästi ranskalaisessa sotilastekniikassa, tyypillinen ranskalainen taisteluajoneuvo on nopea ja kevyesti panssaroitu ja siinä on iso tykki. Tällaiset ovat järjettömiä jos pitäisi sotia 1. Kaartin Panssariarmeijaa vastaan Saksassa, mutta oikein käteviä roudattavaksi kehitysmaihin ja terroristien kurittamiseen aavikoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni brittien saattoalustilanne on ihan kohtuullinen eurooppalaisella mittapuulla. Pikavertailua:
UK: 2 tukialusta, 6 ohjushävittäjää, 13 saattajaa
Ranska: 4 tukialusta, 4 ohjushävittäjää, 8 saattajaa
Italia: 2 tukialusta, 4 ohjushävittäjää, 12 saattajaa
Espanja: 1 tukialus, 5 ohjushävittäjää, 6 saattajaa

Ranskalla on yksi tukialus, Mistralit ovat hekotukialuksia nimenomaisesti amfibio-operaatioihin, Ranskaltahan puuttuvat VTOL-hävittäjät tai raskaat sutokopterit.

NATO-kumppaneilla löytyykin sitten vielä lisää kalustoa... Portugali: 5 saattajaa, Kreikka: 13 saattajaa, Alankomaat: 4 ohjushävittäjää, 2 saattajaa, Belgia: 2 saattajaa, Tanska: 3 ohjusfregattia, Norja: 5 saattajaa, Turkki: 16 saattajaa, Puola: 2 saattajaa. Lisäksi Saksa: 3 ohjushävittäjää, 6 saattajaa.

Yhteensä tukialuksetttomilla 51 saattajaa, 10 ohjushävittäjää.

Toki määrät pienenevät tulevaisuudessa, 13 Type 23:a korvautuu virallisesti kahdeksalla Type 26 fregatilla. Todennäköisesti Type 26 fregatteja hankitaan neljä....

Lisäksi Venäjään ei toki kannata verrata, koska heillä on superohjuksia! :)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top