Merivoimien kehitysnäkymät

Missään ei kyllä tietääkseni ole ollut puhetta, että Haminan ITO olisi vaihtumassa? LV2020 tietysti tuo on yksi vaihtoehto ja mielestäni sieltä paremmasta päästä.

Et sitten ole seurannut foorumikeskustelua viime aikoina? Esim. tuolla on juttua (huomioi mm. tulenjohtoseurain).

https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/post-569922

Lisäksi yhdessä haastattelussa pitkähkö aika sitten sanottiin merivoimien suulla, että Hamina ja LV2020 käyttävät samaa ilmatorjuntaohjusta.

https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/post-519505
 
Jos halutaan tehokas ohjus, mikä mahtuu kumpaankin, niin mitä muuta on kuin ESSM? Se menee pieneen tilaan (Hamina), mutta on tarpeeksi tehokas (Pohjanmaa). Ja sille on olemassa kevyehkö laukaisin Haminaa varten, ja sitten quad-packia varten eri laukaisin Pohjanmaahan. Ohjus on sama, laukaisimesta ei ole sanottu sanaakaan.

Nojuu kammi kammi. Mutta se ei ole yhtä monipuolinen.
 
Jos halutaan tehokas ohjus, mikä mahtuu kumpaankin, niin mitä muuta on kuin ESSM? Se menee pieneen tilaan (Hamina), mutta on tarpeeksi tehokas (Pohjanmaa). Ja sille on olemassa kevyehkö laukaisin Haminaa varten, ja sitten quad-packia varten eri laukaisin Pohjanmaahan. Ohjus on sama, laukaisimesta ei ole sanottu sanaakaan.

Nojuu kammi kammi. Mutta se ei ole yhtä monipuolinen.

CAMM-ER yltää paperilla suunnilleen samaan kuin ESSM ollen paljon kevyempi. Paino sanalla "paperilla".

Lisäksi jollakin tasolla lienee olemassa se vaihtoehto, että Hamina ja Pohjanmaa saavat yhteisen ohjuksen, minkä lisäksi Pohjanmaa saa vielä oman ohjuksensa. Toki aika epätodennäköistä, mutta ei ehkä täysin mahdotonta.
 
Jos halutaan tehokas ohjus, mikä mahtuu kumpaankin, niin mitä muuta on kuin ESSM? Se menee pieneen tilaan (Hamina), mutta on tarpeeksi tehokas (Pohjanmaa). Ja sille on olemassa kevyehkö laukaisin Haminaa varten, ja sitten quad-packia varten eri laukaisin Pohjanmaahan. Ohjus on sama, laukaisimesta ei ole sanottu sanaakaan.

Nojuu kammi kammi. Mutta se ei ole yhtä monipuolinen.
Ja lisäksi ESSM:n voi vielä laukaista nykyisestä NASAMS:n ohjuslavetista.
 
Ja lisäksi ESSM:n voi vielä laukaista nykyisestä NASAMS:n ohjuslavetista.

Pystyyköhän? AMRAAM-ER:lle tarvittiin kuitenkin standardimittaista pidemmät kanisterit koelaukaisuun. Tosin ESSM on kyllä laukaistu standardimittaisestakin kanisterista onnistuneesti, joten ehkäpä tuo AMRAAM-ER on sitten isompi.
 
Pystyyköhän? AMRAAM-ER:lle tarvittiin kuitenkin standardimittaista pidemmät kanisterit koelaukaisuun. Tosin ESSM on kyllä laukaistu standardimittaisestakin kanisterista onnistuneesti, joten ehkäpä tuo AMRAAM-ER on sitten isompi.

Wikin mukaan ESSM on 24mm (millimetriä) pidempi kuin Amraam. Amraam-ER on taas Amraam ESSM:n rakettimoottorilla. ESSM on kyllä reilusti paksumpi ja painavampi.
 
Jos halutaan tehokas ohjus, mikä mahtuu kumpaankin, niin mitä muuta on kuin ESSM? Se menee pieneen tilaan (Hamina), mutta on tarpeeksi tehokas (Pohjanmaa). Ja sille on olemassa kevyehkö laukaisin Haminaa varten, ja sitten quad-packia varten eri laukaisin Pohjanmaahan. Ohjus on sama, laukaisimesta ei ole sanottu sanaakaan.

Nojuu kammi kammi. Mutta se ei ole yhtä monipuolinen.
VL MICA? http://www.mbda-systems.com/product/vl-mica-sea/
 
Sea Ceptor (CAMM) koeammunnat viime vuoden lopulta, jossa ammutaan kaksi puikkoa nopeasti peräjälkeen. Ilmeisesti myös kahta eri maalia päätellen lopussa näytetyistä kahdesta pöllähdyksestä horisontissa.

 
Cammiin on muuten erittäin edullisen oloinen laukaisusiilo kuorma-autoon. Toisekseen siitä on ilmataisteluvariatti, joka vähentäisi suomen katastrofaalista riippuvuutta amraamista ja USA:n toimitushalusta.

Taistelukärki on toisaalta erittäin pieni ja nopeuskin vain 3 machia.

camm-3.026-640x360.jpg
 
Kantama on surkea verrattuna ESSM, ja menettää nopeasti liikehtimiskykyään :unsure:

No itse kysyit vaihtoehtoa ESSM:lle. :D

En kyllä itsekään omaa uskoa saati toivoa tuota ranskalaisten kyhäelmää kohtaan. Miksi valita se, kun laajempaan käyttöön tuleva CAMM on ominaisuuksiltaan vastaava ja lisäksi uudempi? No, tietysti tuosta löytyy IR-hakupäinen versio, mutta jos sellainen halutaan, niin vaihtoehtoja on muitakin (Umkhonto ja RAM).
 
Katsoin Saabin mainosta. Saman RBS15 meritorjunta-ohjuksen voi ampua laivasta, maalta sekä Gripenistä. Se on hienoa.

Mutta kun ohjus on aika suuri, alisooninen ja pintakin lämpenee, niin eikö sen saa torjuttua infrapuna-ohjuksella? Eli täysin turha ase ?

Ei siinä auta loppuvaiheen mutkittelut -mitä tuokin ohjus osaa- kun halpakin Stingeriä vastaava torjunta-ohjus kaartaa 30g.
Ja kun laivat on aika korkeita, niin sea-skimming ohjus paljastuu ajoissa, eli vähintään 15km päästä, ja torjuntaan on aikaa 50 sekuntia.
 
Et sitten ole seurannut foorumikeskustelua viime aikoina? Esim. tuolla on juttua (huomioi mm. tulenjohtoseurain).

https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/post-569922

Lisäksi yhdessä haastattelussa pitkähkö aika sitten sanottiin merivoimien suulla, että Hamina ja LV2020 käyttävät samaa ilmatorjuntaohjusta.

https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/post-519505
En selvästikään ole seurannut, kun oma vastauksenikin tuohon jälkimmäiseen postaukseen on jäänyt huomaamatta. :oops:

Tosin eihän tuossa lainauksessa kommodori puhu Merivoimien vaan Logistiikkalaitoksen edustajana. Logistisesti yksi ohjus kaikilla aluksilla olisikin parempi, mutta valintaan vaikuttaa muitakin tekijöitä. Toki teksti on kirjoitettu niin kuin tuo olisi päätetty asia, mutta tuo ei ole suora lainaus ja Jane's... Tulenjohtolaitteiden uusimiseenkin voi olla muitakin syitä kuin CWI-kyvyn lisäys, mille ajatukselle en myöskään muista mitään lähdettä. (@Huhta linkittää sellaisen kohta, 3, 2, 1, ... :p) Yksi sellainen voisi olla lisäkappaleiden tilaaminen LV2020-budjetin ulkopuolelta, muuten. ;)
 
 
Kantama on surkea verrattuna ESSM, ja menettää nopeasti liikehtimiskykyään :unsure:
No joo, kantama ei ole kuin puolet eli samaa luokkaa kuin Sea Ceptorilla mutta eri asia sitten kuinka kauas horisontin taakse pystytään maali osoittamaan. Jos maali on korkeall lentävä lentokone niin sitten ei ongelmaa mutta jos sitten matalalla lähestyvä ohjus niin sitten 50 km kantama ei ole välttämätöntä. Korvetti-luokan alukselle ei hankita mitään aluetorjuntajärjestelmää joten ohjuksen paino ja koko ovat myös rajoittavia tekijöitä. ESSM painaa 280 kg ja MICA 112 kg. CAMM / SEA CEPTOR 99 kg.

Mitä merivoimat katsoo tärkeimmäksi ja oleellisimmaksi ominaisuudeksi, se menee edelle (ohjustorjunta, monimaalikyky, perinteiset uhkat). Merivoimat taistelevat varmaan mieluiten saariston suojasta jossa alukset voivat väistää ja piiloutua saarten katveisiin. Eri juttu on tietysti avomerellä tapahtuva toiminta (saattue, miinanlasku, SUTO), mutta en näe itse että silloinkaan korvetit voisivat purjehtia tyystin ilman minkäänlaista ilmasuojaa. Edes ESSM ei estä avomerellä lentokoneesta tapahtuvaa ohjuslaukaisua yli 50 km päästä.

Yksi ESSM:n hankintaan vaikuttava seikka voi olla taistelujärjestelmä:
The missile can be loaded in a quad-pack canister for the MK 41 VLS shipborne launching system or in a single pack for the MK 29 trainable launcher and MK 48 guided missile VLS. The ESSM is also capable of being fired from the MK 57 VLS and the MK 56 dual pack ESSM launching system.
The Sea Sparrow missile can be integrated with the Aegis weapon system, MK 57 NATO Sea Sparrow missile system (NSSMS), Flexfire weapon control system, ship self-defence system (SSDS), Total Ship Computing Environment, and APAR combat systems.
https://www.naval-technology.com/projects/evolved-sea-sparrow-missile-essm/


ESSM on tehokas ohjusjärjestelmä mutta erona MICA RF versioon, ESSM on puoliaktiivista tutkahakua käyttävä. Ymmärtääkseni tällöin ESSM vaatii S-tai X-taajuusalueen tulenjohtotutkan signaalin? Tämä voi rajoittaa monimaalikykyä 360 asteen sektorissa hieman. CAMM-M lienee myös aktiivista tutkahakua käyttävä ohjus.
 
ESSM on tehokas ohjusjärjestelmä mutta erona MICA RF versioon, ESSM on puoliaktiivista tutkahakua käyttävä. Ymmärtääkseni tällöin ESSM vaatii S-tai X-taajuusalueen tulenjohtotutkan signaalin? Tämä voi rajoittaa monimaalikykyä 360 asteen sektorissa hieman. CAMM-M lienee myös aktiivista tutkahakua käyttävä ohjus.
ESSM Block II:ssa, joka on (sopivasti) tulossa käyttöön 2020, on aktiivinen tutkahaku.

https://en.wikipedia.org/wiki/RIM-162_ESSM
Unlike Block 1, Block 2’s active radar homing seeker will support terminal engagement without the launch ship’s target illumination radars. The improved ESSM Block II will be fielded by the US Navy from 2020.
http://www.janes.com/article/68426/ide-wins-essm-block-2-electronics-contract
A collaboration between the US Navy and nine of the 11-member nations of NATO's SeaSparrow Consortium, Block 2 builds on the semi-active radar homing RIM-162 ESSM Block 1 anti-ship missile, but introduces a dual-mode active/semi-active X-band radar seeker to support terminal engagement without the requirement for target illumination by the launch platform.

CAMM on myös aktiivihakuinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/CAMM_(missile_family)
In flight, the missile can receive mid-course guidance via a datalink before the active homing radar seeker takes over for the final approach to target. This does away with the need for separate tracking radars, making CAMM compatible with any 2D or 3D surveillance radars and allows targets to be hit that are not in line-of-sight.
 
No joo, kantama ei ole kuin puolet eli samaa luokkaa kuin Sea Ceptorilla mutta eri asia sitten kuinka kauas horisontin taakse pystytään maali osoittamaan. Jos maali on korkeall lentävä lentokone niin sitten ei ongelmaa mutta jos sitten matalalla lähestyvä ohjus niin sitten 50 km kantama ei ole välttämätöntä. Korvetti-luokan alukselle ei hankita mitään aluetorjuntajärjestelmää joten ohjuksen paino ja koko ovat myös rajoittavia tekijöitä. ESSM painaa 280 kg ja MICA 112 kg. CAMM / SEA CEPTOR 99 kg.

Meikäläiset "korvetit" ovat nykytiedon perusteella n. 3000-tonnisia. 3000-tonniseen "korvettiin" voi koon puolesta hyvinkin mahduttaa alueilmatorjuntajärjestelmän. Esimerkiksi Singaporen laivaston Formidable-luokan fregatti on mittojen puolesta hyvin lähellä Pohjanmaa-luokkaa, ja ohjusaseistukseen kuuluu 32 Aster-ohjusta, joista enintään 16 kpl voi olla isompaa Aster 30 -ohjusta.

ESSM on tehokas ohjusjärjestelmä mutta erona MICA RF versioon, ESSM on puoliaktiivista tutkahakua käyttävä. Ymmärtääkseni tällöin ESSM vaatii S-tai X-taajuusalueen tulenjohtotutkan signaalin? Tämä voi rajoittaa monimaalikykyä 360 asteen sektorissa hieman. CAMM-M lienee myös aktiivista tutkahakua käyttävä ohjus.

ESSM Block II pitää sisällään mahdollisuuden aktiiviseen tutkahakeutumiseen. (IOC on parin vuoden sisään, joten sopii hyvin meidän aikatauluumme.)
 
No joo, kantama ei ole kuin puolet eli samaa luokkaa kuin Sea Ceptorilla mutta eri asia sitten kuinka kauas horisontin taakse pystytään maali osoittamaan. Jos maali on korkeall lentävä lentokone niin sitten ei ongelmaa mutta jos sitten matalalla lähestyvä ohjus niin sitten 50 km kantama ei ole välttämätöntä. Korvetti-luokan alukselle ei hankita mitään aluetorjuntajärjestelmää joten ohjuksen paino ja koko ovat myös rajoittavia tekijöitä. ESSM painaa 280 kg ja MICA 112 kg. CAMM / SEA CEPTOR 99 kg.

Mitä merivoimat katsoo tärkeimmäksi ja oleellisimmaksi ominaisuudeksi, se menee edelle (ohjustorjunta, monimaalikyky, perinteiset uhkat). Merivoimat taistelevat varmaan mieluiten saariston suojasta jossa alukset voivat väistää ja piiloutua saarten katveisiin. Eri juttu on tietysti avomerellä tapahtuva toiminta (saattue, miinanlasku, SUTO), mutta en näe itse että silloinkaan korvetit voisivat purjehtia tyystin ilman minkäänlaista ilmasuojaa. Edes ESSM ei estä avomerellä lentokoneesta tapahtuvaa ohjuslaukaisua yli 50 km päästä.

Maalinosoitus voi tulevaisuudessa toimia myös muiden tutkien toimesta.

Jos toiminta on meriliikenteen suojaamista, tämä tapahtunee Ahvenanmaan pohjoispuolella. Ahvenanmaalta löytyy kauniita, korkeita punagraniittisia kukkuloita valvontatutkille - samoin toki monilta muilta rannikon saarilta joissa voi sijaita myös erilaisia passiivisia sensoreja.

Alueilmatorjunta monipuolistaa alusten käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi alueilmatorjuntajärjestelmällä varustetut alukset voivat suojata Ahvenanmaata kun sinne siirretään joukkoja. Toinen käyttömahdollisuus on pääkaupungin ja muiden rannikon kaupunkien ilmatorjunnan vahvistaminen.
 
Viimeksi muokattu:
Kolmas kerta toden sanoo :D

Germaniawerft tai virallisemmin Friedrich Krupp Germaniawerft oli saksalainen laivanrakennusyritys, jonka toimitilat sijaitsivat Kielin satamassa. Yritys oli merkittävin sukellusveneiden valmistaja Saksan keisarikunnan laivastolle ensimmäisessä maailmansodassa ja Kriegsmarinelle toisessa maailmansodassa. Alun perin yritys perustettiin vuonna 1867, mutta se ajautui konkurssiin. Friedrich Krupp osti konkurssipesän. Liittoutuneet sulkivat telakan toisen maailmansodan jälkeen.

Howaldtswerke-Deutsche Werft osti 1960-luvun lopulla telakka-alueen sukellusveneiden valmistamiseksi. Vuonna 2015 sukellusveneiden valmistus alueella alkoi uudelleen.
 
Back
Top