Merivoimien kehitysnäkymät

[Huhta]

@magitsu

Erehdyin, olisi pitänyt lukea se Wikipedia, thaikut nähtävästi käyttävät.



Jännä nähdä joka tapauksessa, millaista kalustoa aluksille tulee ajan oloon. Budjettiratkaisu voisi olla jotakin luokkaa UAV pintavalvontaan, USV pinnanalaiseen valvontaan sekä kuljetustehtävät rajalle ja maavoimille ulkoistaen.

 

[Rannari]

Tarkoittaako torpedon koelaukaisu samaa kuin AMRAAM:n rakettimoottorin polttotesti tehtaalla? Vai uitetaanko torpedoa vedessä pitkiä aikoja harjoitustarkoituksessa?

Torpedot käsittääkseni koelaukaistiin aina määräaikaishuollon yhteydessä tms. Niissä on moottori jonka voi käynnistää ja sammuttaa ja käyttää vielä uudelleenkin. Siksi rakennetaan erityisiä torpedokoeasemia ja aluksia joilla koelaukaistuja torpedoja poimitaan mereltä. Rakettimoottorin osalta laukaisu on lopullisempi ja ainutkertaisempi tapahtuma

 

[magitsu]

Puolituntinen Kamtšatkan sukellusvenetukikohdasta.

 

[AS77]

Miten mahtaisi H160H soveltua meidän oloihin? Ranska on ainakin ilmeisesti suuria määriä kyseistä mallia tilaamassa. Siihen olisi tarjolla mm. merimaaliohjusta, josta tietysti plussaa. Miten mahtaa olla sitten sonarin tai torpedon tilanne?

HIL H160M

Airbus’ H160M military rotocraft is ideal for the French Joint Light Helicopter (hélicoptère interarmées léger – HIL) programme.

www.airbus.com

 

[Analysti]

Kukaan ei kai käytä tuota laivastohelikopterina. Kestääkö tekniikka suolan ja kosteuden vai alkaako jälleen ruuvinkannat ruostua (vrt. F-35A Norjassa)? Itämeri ei toki ole yhtä suolainen kuin valtameret.

Vähän mietityttää myös kantavuuden riittävyys. Täydellä tankilla kopteriin voi nähtävästi lastata ihmisiä ja tekniikkaa reilun tonnin edestä. Jos operoitaisiin optimistisesti kolmen hengen miehistöllä (2+1 tai 1+2), niin tekniikalle ja aseille jää 700+ kg. Kaipa tuohon kaikumittaimen ja yhden svedutorpedon saa? Mutta kaikumittainpoijut ja toinen torpedo jäänevät haaveeksi.



Onko fregattiversiossa enemmän vikoja kuin maavoimamallissa?

Ruotsalaiset ei kai ole luopumassa. Lisää koptereita varusteltiin ASW-käyttöön sukellusvenejahtien jälkeen. Jos taas meinasit Norjaa, niin onko esitys säästää korvaamalla NH90:t Seahawkeilla edennyt lainkaan, vaikka mediassa sitä esitettiinkin? Ja mistä ihmeestä päättelet, että olen mies...

Niin, voithan toki tehdä Huhta minusta arvion yhden unohduksen perusteella, ei haittaa. Erinomaista, että sinä muistat ihan kaiken koko ajan. Se auttaa paljon meitä muita.

Mutta fakta on vaan se, ettette näytä pääsääntöisesti hahmottavan täällä spekuloinneissa lainkaan sotamateriaalin ylläpidon merkitystä ja sen vaivan ja kulun suuruutta. Noin 2/3 sotamateriaalin kustannuksesta syntyy käytön aikana ja vain 1/3 ostettaessa. Tästä kaavasta jos selviää, että jos Suomeen halutaan meritoimintaheko, se on NH90 ja todennäköisesti vielä muunnettu TTH ennemminkin kuin NFH. Suomella ei ole varaa uuteen kopterityyppiin eikä erityisesti niin raskaaseen, joka jaksaa kantaa kaikki meritoimintakopterin varusteet (tutka, optro, sonar, ESM, operointikonsolit) ja mahdolliset aseet, esim lyhyemmän kantaman ohjus ja sitten ne erityisesti kaivatut torpedot. Tuo "tekniikka + aseet 700 kg" on jo selvää tekstiä, ei onnistu. Lisäksi merelle tarkoitetulla koneella on muitakin ominaisuuksia, jotka pitää täyttyä. Korroosionkesto tulikin jo mainittua, mutta siihen liittyy muutakin.

Ja Ruotsin merivoimien kone ei ole NFH, se on muunnettu TTH. Tyytyväisyydestä ei ole mitään tietoa vielä, koska käyttöönottokin on kesken. Erinomainen sattuma on se, että Pohjanmaa-lk on täysin lentotoimintaan varustettu, joten koneille on yhteisoperaatioissa laskeutumis- ja tankkauspaikka itse taisteluosastossa merellä, eikä tarvitse lentää Rönnebyhyn...

 

[Einomies1]

Vaikea spekuloida ihan noin spesifejä juttuja. Mutta jos netin "tietoon" Gabriel 4LR:stä, eli pituus liki metrin tätä merivoimien kertomaa V:n 5,5 metriä lyhyempi (4,7m) ja liki 300 kiloa kevyempi (960kg vs 1250kg) ja kantama 200km niin siitä saanee päätellä jotain.

Gabriel | Missile Threat

The Gabriel is a family of short-range, sea-, ground-, and air-launched antiship missiles employed in the Israeli Air Force and Navy. Since its initial deployment in 1972, five variants have seen service with the Israeli Defense Force. It has also been exported to at least ten countries. Gabriel...

missilethreat.csis.org

Merivoimien uusi pintatorjuntaohjus – Gabriel 5 -

merivoimat.fi

Ok. Saab Rbs 15 mk4 Gungnir on myöskin "vain" 4,35m pitkä ja painaa n.650 kg lennossa. Boosterit ovat siinä ilmeisesti n. 150 kg eli 2x75 kg jos laukaisupaino pintaversiossa on tuo luokkaa 800 kg.
Jotain merkitystä tuolla painolla on, koska ohjuksien paino ja tuhovoima ym. pyritään pitämään balanssissa. Painoa vähennetään aina minimiin.

En näe perusjärjellä muita vaihtoehtoja kuin että tst-kärki on tehty erittäin vahvaksi ja tunkeumakykyiseksi tai kantama on paljon pidempi kuin tuo heitto 200 km+. Villi korttikin on olemassa edelleen, mutta vaikea keksiä muuta kuin toinen propulsiojärjestelmä ja lisäpolttoaine.

Havainnekuvaa tulkittaessa, ohjuksessa on nähtävissä eri sektiot, joissa komponentit ovat. Tst-kärki sijaitsee tuossa varmaankin etusiivistä lähtevässä, sileäpintaisessa sylinteriosassa ja se on melko pitkä. Lähemmäs kärkeä mentäessä tulee varmaankin akustot, virranhallinta ja muuta elektroniikkaa. Ennen nokkakaartiota on tutka-antenni prosessoreineen ja jäähdytys sekä muut anturit.
Etusiipien takapuolella polttoaine ja viimeisenä tietysti itse moottori ja boosteri perässä.

Eipä tuosta hullummaksi tule, mutta nuo sektiot erottuvat selvästi.

 

[Einomies1]

Tuosta vispilänkaupasta vielä: olen itsekin sitämieltä että meripuolustukselle ei olisi haitaksi jos olisi edes pari-kolme suto-monitoimikopteria käytössä muuhunkin kuin meripelastukseen ja valvontaan.
Sitä en kannata että hankkisimme vielä yhden heko-tyypin tai lisää koptereita kun NH-90 on vasta saatu edes jotenkin FOC-versioiksi ja käyttöön. Lisäksi SuperPumat on modifikaatiossa Romaniassa ja kaksi uutta H215 versiota tullut käyttöön.

Kuten jo mainittiinkin, kopterien käyttökustannukset ovat suuria ja huollot maksavat paljon rahaa. Tämä pätee erityisesti mitä isompia koneita on käytössä (keskiraskaiden hekojen käyttötunti on 10k luokkaa euroissa). Toisaalta sen minkä pienemmällä voittaa hinnassa ja käyttökustannuksissa, häviää monipuolisuudessa, toiminta-ajassa ja kuormankantokyvyssä. Pieniin ei saada asekuormaa ja sensoreita kunnolla.

NH-90 on lavettina edelleen ongelmainen, ainakin varaosien ja käytettävyyden osalta. Prosentti oli jokunen vuosi takaperin tuskin 50%, jonka pv pitkin hampain myönsi. SP:llä ei ole varmaan näitä ongelmia koeteltuna lavettina. Suto/joukkojen kuljetuskoneena sillä ei tarvitse olla mitään häivetekniikkaa ja matala lentoprofiili suojaa saaristossa aika hyvin. Siksi ko. rooliin se olisi soveltuvin. Ohjuslavettina en oikein tiedä. Ehkä meillä ei olisi siihen tarvetta, koska rannikko-ohjuksia on jo ja raskaat metot myös. Mikään rynnäkkökone tuo ei olisi, koska ilmatorjunta hekolle vaarallinen ja vastapuolella sitä riittää.

Ehkä nopea joukkojen kuljetus tukikohtiin ja saariin ympäri vuoden, haavoittuneiden evakuointi riittävällä omasuojalla + sonari sekä torpedo olisi riittävät meille. Jos noita Supereja voisi käyttää vaikka 3-4 kpl tuossa roolissa tarpeen mukaan niin siitä olisi ehkä hyötyä. Yksi Superi kuljettaa 20 henkilöä eli saman kuin Jurmo, mutta 200 km/h vauhdilla.

Höystettynä kevyellä ohjusvaroitusjärjestelmällä ja soihtu/silputuslaitteilla sekä ovikonekivääreillä noiden suto-optioiden lisäksi tuo olisi merkittävä kyvyn lisäys laivueelle.

Ehkä haasteena on kuitenkin tuo tykistön korvaaminen jollain ja liikkuvuuden ja/tai kantaman lisäys tulituessa?

 

[Jukkis]

En näe perusjärjellä muita vaihtoehtoja kuin että tst-kärki on tehty erittäin vahvaksi ja tunkeumakykyiseksi tai kantama on paljon pidempi kuin tuo heitto 200 km+. Villi korttikin on olemassa edelleen, mutta vaikea keksiä muuta kuin toinen propulsiojärjestelmä ja lisäpolttoaine.

Taistelukärjessä voisi olla muutakin ilkeää kuin pelkkä tunkeumakyky. Miten olisi panos joka ampuu pari EFP:tä sivuille? Ideana tietysti että kun ohjus iskee kyljestä sisälle, niin EFP:t rikkovat vesitiiviitä laipioita pitemmältä matkalta pahentaen veden tulvimista alukseen.

Mutta samaa mieltä olen että jotain tuossa puikossa on erilaista kuin yleisimmissä kilpailijoissa. Voi toki olla yhdistelmääkin, vähän isompi tst-kärki ja vähän pidempi kantama ja vähän enemmän elektroniikkaa ja .... no idea tuli varmaan selväksi. Olisihan ohjukseen mahdollista sijoitaa vaikka aktiivinen häirintälähetin torjuntaa vaikeuttamaan - sen tehosta ja järkevyydestä pitäisi kyllä tehdä pitempi analyysi. Riskinä kun on mm. häirintään hakeutuvien torjuntaohjusten ilmestyminen vastaan.

Huomasin myös kuvaa tutkiessa että ilmanotossa on selkeä rako rungon ja ilmanottoaukon välissä. Pikatutkimisella Harpoon ja NSM eivät omaa tuollaista, mutta Exocet:ssa (MM40 block 3) on. Tämä rako ei ole tarpeen aliääninopeuksissa, mutta yliäänivauhdeissa tarvitaan joko tuo tai DSI-tyyppinen möhkylä ilmanoton toimivuuden varmistamiseksi. (En ole varma missä kohti transsoonista aluetta tarve alkaa realisoitua.)

Miten olisi ekstrapolttoaine ja jälkipoltin? Sillä onnistuisi matkalento taloudellisella vauhdilla ja suurempi nopeus loppulähestymisessä? Muodosta toki näkee että venäläiseen kolmeen Machiin tuo ei tule ikinä yrittämäänkään, mutta jo 1,5 machia tiputtaisi torjunta-aikaa 30%.

Vaan yhden asian voin sanoa olevan varma. Jos joku meistä onnistuukin arvaamaan oikein, kukaan ei sitä meille kerro.

 

[Bombsquad]

Semi-varma tieto. Loppulähestyminen tapahtuu veden alla, josta se kairautuu aluksen rungon läpi ja.. Loput on historiaa...

 

[HotShot]

Yhdysvalloissa on käynnissä Nimitz-luokan suurten lentotukialusten korvaaminen uudella samaa kokoluokkaa olevalla Ford-luokalla. Ensimmäinen Ford-luokan alus on maksanut 15 miljardia dollaria eikä se vieläkään ole täydessä toimintakunnossa. Nyt on esitetty suunnitelmia että Ford-luokkaa rakennettaisiin vain neljä kappaletta ja sen jälkeen siirryttäisiin rakentamaan pienempiä lentotukialuksia.

Ford Class Of Supercarriers May End After Four Ships, Navy Eyeing Smaller Carriers: Report

The Navy has put together a task force to report back in six months on what America's carrier force should look like from 2030 on.

www.thedrive.com

 

[Analysti]

Ok. Saab Rbs 15 mk4 Gungnir on myöskin "vain" 4,35m pitkä ja painaa n.650 kg lennossa. Boosterit ovat siinä ilmeisesti n. 150 kg eli 2x75 kg jos laukaisupaino pintaversiossa on tuo luokkaa 800 kg.
Jotain merkitystä tuolla painolla on, koska ohjuksien paino ja tuhovoima ym. pyritään pitämään balanssissa. Painoa vähennetään aina minimiin.

En näe perusjärjellä muita vaihtoehtoja kuin että tst-kärki on tehty erittäin vahvaksi ja tunkeumakykyiseksi tai kantama on paljon pidempi kuin tuo heitto 200 km+. Villi korttikin on olemassa edelleen, mutta vaikea keksiä muuta kuin toinen propulsiojärjestelmä ja lisäpolttoaine.

Havainnekuvaa tulkittaessa, ohjuksessa on nähtävissä eri sektiot, joissa komponentit ovat. Tst-kärki sijaitsee tuossa varmaankin etusiivistä lähtevässä, sileäpintaisessa sylinteriosassa ja se on melko pitkä. Lähemmäs kärkeä mentäessä tulee varmaankin akustot, virranhallinta ja muuta elektroniikkaa. Ennen nokkakaartiota on tutka-antenni prosessoreineen ja jäähdytys sekä muut anturit.
Etusiipien takapuolella polttoaine ja viimeisenä tietysti itse moottori ja boosteri perässä.

Eipä tuosta hullummaksi tule, mutta nuo sektiot erottuvat selvästi.

Meritorjuntaohjuksen tutka ei tarvitse jäähdytystä. Se elinaika on niin lyhyt, ettei se ehdi lämpeämään… Mitenkähän muu elektroniikka... tuskin sekään. Ehkä asennetaan vaan pintaa vasten niin se jäähtyy minkä tarvitaan?

 

[Rantojen mies]

Mainittakoon vielä täälläkin, että kaikki tulevat hankinnat on nyt voimakkaassa epävarmuudessa.

Mikään aiemmin budjetoitu ei enää ole varmaa.

 

[Analysti]

Mainittakoon vielä täälläkin, että kaikki tulevat hankinnat on nyt voimakkaassa epävarmuudessa.

Mikään aiemmin budjetoitu ei enää ole varmaa.

Olen kyllä eri mieltä. Minusta Sanna Marin on jo tähän mennessä näyttänyt, että hänellä on enemmän munaa kuin monella miehimyksellä . Olen jokseenkin varma, että hänet on hyvin informoitu ja kuten sanottu, todennäköistä on, että koronan aiheuttaman talouskuoppa on syvä, mutta lyhyt. Puolustusta taas rakennetaan noin 15 vuotta kestävillä hankkeilla. Silloin yksi tai muutama huono vuosi ei vaikuta asiaan niin paljon.

Epäilemättä hävittäjähankkeen vastustajat (tälläkin palstalla?) koittavat nyt pitää tuota skenaariota mahdollisimman paljon esillä ja antaa sen mielikuvan, että asialla on suurikin merkitys Suomen taloudessa. No ei ole. Hävittäjien vuosittainen maksuosuus on alle puoli prosenttia koko julkisen sektorin (kunnat ja valtio) "liikevaihdosta". Tämän johdosta pää tulee pitää nyt kylmänä ja projekti raiteillaan.

Onko esim sinun toiveissa, että Suomen puolustus lopetetaan? Sitähän hävittäjähankkeen vesittäminen tarkoittaa. Ja mitään lukumääräspekulaatioita ei tarvitse tähän alkaa heittelemään, kaikki tietävät, että nykyinen määrä on pienin mahdollinen oikean ilmavoiman mahdollistava luku.

 

[Undertaker]

Onko esim sinun toiveissa, että Suomen puolustus lopetetaan? Sitähän hävittäjähankkeen vesittäminen tarkoittaa.

No ei kyllä tarkoita. Kärjistettynä provomielessä voi tarkoittaa. Suomi ei siihen kaadu eikä Horneteista irtoa siivet eikä Venäjä hyökkää, jos hanketta vaikka lykättäisiin 2-3 vuodella.

Toivon kuitenkin, että hävittäjät saadaan talouskuopasta huolimatta hankittua ajallaan.

 

[Rantojen mies]

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Jos minulta kysyttäisiin Suomi hankkisi vähintään 60 5. sukupolven hävittäjää, taistelu hekoja, UUV ja UAV järjestelmiä ja paljon muuta.

Mutta, korona tulee tieteellisesti ilmaistuna, aivan helvetin kalliiksi. Kukaan ei edes vielä tiedä kuinka kalliiksi. Kiitos Kiina ja takaperoiset tapanne ja kulttuuri.

 

[Undertaker]

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Jos minulta kysyttäisiin Suomi hankkisi vähintään 60 5. sukupolven hävittäjää, taistelu hekoja, UUV ja UAV järjestelmiä ja paljon muuta.

Mutta, korona tulee tieteellisesti ilmaistuna, aivan helvetin kalliiksi. Kukaan ei edes vielä tiedä kuinka kalliiksi. Kiitos Kiina ja takaperoiset tapanne ja kulttuuri.

Kiitos tautia ympäri maapalloa tehokkaasti ja nopeasti levittävät huvimatkustelijat. Median lietsomalla paniikilla totta kai vielä oma osansa tässä. YLE:ltäkin puuttuu enää joku kuolonuhrien määrän liveseuranta ja kisastudio.

 

[Heikki]

YLE:ltäkin puuttuu enää joku kuolonuhrien määrän liveseuranta ja kisastudio.

Luin tuosta ensin "kinastudio" ja ehdin ajatella, että olipa helvetin hyvin sanottu.

 

[Herman30]

Mutta, korona tulee tieteellisesti ilmaistuna, aivan helvetin kalliiksi. Kukaan ei edes vielä tiedä kuinka kalliiksi. Kiitos Kiina ja takaperoiset tapanne ja kulttuuri.

Ja vielä erityisen suuri kiitos teille kaikille jotka matkustatte ympäri maailmaa! Miksi vitus, onko pakko! Pysykää kotimaassa ja jättäkää rahanne Suomeen. Tai jos nyt korkeintaan Viroon tai Ruotsiin.

 

[JäitäHattuun]

Ja vielä erityisen suuri kiitos teille kaikille jotka matkustatte ympäri maailmaa! Miksi vitus, onko pakko! Pysykää kotimaassa ja jättäkää rahanne Suomeen. Tai jos nyt korkeintaan Viroon tai Ruotsiin.

Mites työmatkat? Rajataanko sellaisten firmojen kuin Wärtsilä, Kone, Konecranes, Nokia, UPM toiminta vain kotimaahan, Ruotsiin ja Viroon?

 

[Herman30]

Lentomatkustelu tulisi rajata koskemaan pelkästään liikematkailua. Kyllä lomamatkailuun riittää bussi ja juna ja oma auto. Mikä ihmeen hinku väellä on kaiken maailman vinkuintiaan katsomaan köyhiä.