Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tekoilla on myös pirun hyvä kuljettaa sitä paljon puhuttua rautaa hankaliin paikkoihin esim ITKK painaa aivan saatanasti jos kantamaan joutuu.
Sekä antaa paljon valinnanvaraa reittisuunnitteluun, kun ei tarvi kärrypolkuja ainoastaan käyttää sekä havaittavuus vaikka UAV toimesta vaikeutuu selvästi. Mönkiät on yksi vaihtoehto mutta tarvitaan välillä vähän järeämpää kalustoa

Sekä nuo meidän metsätiet menee aika hurjaan kuntoon kun siellä mönkii raskaammalla kalustolla syksyllä sekä keväällä jolloin pyörällisillä vehkeillä liikkuminen vaikeutuu selvästi

Mönkijät yhdistyy helvetin hyvin Tekojen kanssa, jos saisin valita millaista osastoa komentaisin valitsisin Teka-pumpun.

Kyllä, ohi Pasien ja Tällien.
 
Mönkiät menee myös yllättävän helposti rikki jos oikein huonossa maastossa ajetaan.
Hathatheilla meni melkein puolet mönkiöistä rikki parinviikon harjoituksessa ja niitä oli sitten huolto evakoimassa milloin mistäkin. Huoltotiimi mikä jatkossa korjaa noita vehkeitä valitti että niillä meni 2viikon harjoituksesta viikko kun evakoivat mönkkäreitä, kaikki aika meni niiden evakoimiseen eikö korjaamiseen :D

Tuosta huoltotiimistä tulikin mieleen että onkos foorumilla ollut kuvia siitä uudesta mersun sprintter pohjalle rakennetusta huoltoautosta missä on kompuroita myöden kaikki. Näppärä paketti.Jatkossa kun menee jotain rikki niin huoltopisteelle vain. Omista varusteista isompiin välineisiin
.image.webpimage.webpimage.webp
 
Viimeksi muokattu:
Mönkiät menee myös yllättävän helposti rikki jos oikein huonossa maastossa ajetaan.
Hathatheilla meni melkein puolet mönkiöistä rikki parinviikon harjoituksessa ja niitä oli sitten huolto evakoimassa milloin mistäkin. Huoltotiimi mikä jatkossa korjaa noita vehkeitä valitti että niillä meni 2viikon harjoituksesta viikko kun evakoivat mönkkäreitä, kaikki aika meni niiden evakoimiseen eikö korjaamiseen :D

Tuosta huoltotiimistä tulikin mieleen että onkos foorumilla ollut kuvia siitä uudesta mersun sprintter pohjalle rakennetusta huoltoautosta missä on kompuroita myöden kaikki. Näppärä paketti.Jatkossa kun menee jotain rikki niin huoltopisteelle vain. Omista varusteista isompiin välineisiin
.Katso liite: 4671Katso liite: 4672Katso liite: 4673

Mitkä niissä useimmiten hajoaa?
 
Mönkiät menee myös yllättävän helposti rikki jos oikein huonossa maastossa ajetaan.
Hathatheilla meni melkein puolet mönkiöistä rikki parinviikon harjoituksessa ja niitä oli sitten huolto evakoimassa milloin mistäkin. Huoltotiimi mikä jatkossa korjaa noita vehkeitä valitti että niillä meni 2viikon harjoituksesta viikko kun evakoivat mönkkäreitä, kaikki aika meni niiden evakoimiseen eikö korjaamiseen :D

Käytänössä pitäisi siis olla erillinen porukka evakuointiin ja toinen korjauksiin?
 
Käyttökustannukset on aika teoreettinen juttu jos ne istuu varastossa.

Niin, eihän Suomen erikoisolosuhteissa tarvitse kouluttaa Leopard-miehistöjäkään ja Hornetitkin vain seisovat hangaareissa...

Ei vaan, kyllä niillä käyttökuluilla on merkitystä. Puhtaasti koulutuskäytössä tarvittavan polttoaineen, varaosien ja työn (kouluttajat, huolto) päälle tulevat vielä ne kuuluisat varastointikulut, joita ottoajoneuvoilla ei ole. Lisäksi sota-aikana sillä on merkitystä, tarvitseeko taisteluosasto kaksi vai viisi tankkiautollista polttoainetta päivässä.

Tekan suoja tulee enemmän sen kyvystä liikkua tiestön ulkopuolella.

Tuossa videolla mentiinkin metsässä oikein reipasta kävelyvauhtia...

Lähinnä telakuorma-autoilla on se etu, että esimerkiksi miinoitettu tienpätkä voidaan kiertää maaston kautta. Vaihtoehtoisesti voidaan operoida heikommalla uralla (jokin kinttupolku kelirikkoaikaan) pidempään kuin pyöräajoneuvoilla, koska uran muuttuminen velliksi ei ole samanlainen ongelma.

Umpimetsässä ajaminen ei sen sijaan vaikuta kovinkaan järkevältä miltään kantilta katsottuna. Polttoainetta kuluu paljon enemmän kuin tiellä, ja nopeus putoaa murto-osaan siitä, mitä se on uralla. Sanoisin, että tiestön ulkopuolelle menemistä pyritään välttämään loppuun asti, koska se nyt vain on epäkäytännöllistä. (Lapin tunturit on toinen asia.)

Jossakin Lappeenrannan pohjoispuolella tela-kuorma-autoista voi jo nähdä hyötyäkin vesistöjen takia ja pohjoiseen mentäessä myös tiestön heikkenemisen vuoksi, mutta eikös telakuorma-autoja ole jo hankittu siellä aktiivisesti taisteleville joukoille? Minun laskujeni mukaan viime aikoina on hankittu n. 300 kappaletta, minkä lisäksi osa "vanhoista" telakuorma-autoista jatkaa palvelustaan vielä monta pitkää vuotta. Norjalaisten hinnat ovat olleet niin matalat, tyyliin 30 000 euroa per telakuorma-auto, että puolustusvoimat tuskin on joutunut tinkimään hankinnoista hankintamäärärahojen puutteen vuoksi.

Miksikö ei hankittu enemmän? No kenties sen takia, ettei se ole taloudellisesti järkevää? Ehkä telakuorma-autojen huolto, varastointi ja kouluttaminen onkin kalliimpaa niiden käyttöarvoon nähden kuin @Talvela arvelee?

Tekoilla varustettu osasto on moninkertaisesti tehokkaampi ja joustavampi kuin pyörillä kulkeva, varsinkin uudessa taistelutavassa.
Mihin ne eivät sovi Suomessa?

"Moninkertaisesti tehokkaampi" on aika raju ilmaisu. Miksi kukaan sitten päätyi ostamaan alun perin sekä Paseja että telakuorma-autoja? Alueellisten joukkojen uusi taistelutapakaan ei välttämättä ole niin mullistava kuin kuvittelisi, ei ainakaan siellä suorittavassa portaassa. Lisäksi esim. HAJP vaikuttaa kokoonpanolta, jossa mitään raskaita ajoneuvoja ei juuri ole.

Puolustusvoimat kirjoitti:
Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla.

-PV
 
Mitkä niissä useimmiten hajoaa?

Käytänössä pitäisi siis olla erillinen porukka evakuointiin ja toinen korjauksiin?
No sotatilassa varmaankiin joku takarivin sivarit voi laittaa evakoimaan hajonneita ajoneuvoja. Kalustoa on kuitenkin sen verran sekä konerikkoisen mönkkärin evakointi on hidasta hommaa metästä. Vikoina oli kaikkea mutta yleensä kone Hajosi jotenkin. Sitä turvetta ym roskaa menee ihan joka paikkaan minne sitä ei pitäisi mennä ja tekee pahojaan pitemmässä huudatuksessa. En ole oikea ihminen noihin vikoihin vastaamaan että mitä tarkalleen ottaen niissä hajonnut.
 
Juu ja polttoaine kulutus on ihan omassa mittaluokassa. Noissa on aina hyvä miettiä sitä huollon toimivuuttakin. Vaikka kiva olisikin että kaikki joukot kulkisivat teloilla niin ne saatava pidettyä liikkeessä Tuollainen polttoaine rohmu ei ainakaan helpota sitä... Etelässä nämä muutamat viime talvet on ainakin olleet sellaisia että ei paljon teloja olisi tarvinnut... Suot taas... no eiköhän ne taistelut käydä asutuskeskuksista eikä soista... Muutoinkin voisi olla helpompaa toimia pienemmillä ryhmillä kuin tuollaisilla...
 
Tekoilla on myös pirun hyvä kuljettaa sitä paljon puhuttua rautaa hankaliin paikkoihin esim ITKK painaa aivan saatanasti jos kantamaan joutuu.
Sekä antaa paljon valinnanvaraa reittisuunnitteluun, kun ei tarvi kärrypolkuja ainoastaan käyttää sekä havaittavuus vaikka UAV toimesta vaikeutuu selvästi. Mönkiät on yksi vaihtoehto mutta tarvitaan välillä vähän järeämpää kalustoa

Sekä nuo meidän metsätiet menee aika hurjaan kuntoon kun siellä mönkii raskaammalla kalustolla syksyllä sekä keväällä jolloin pyörällisillä vehkeillä liikkuminen vaikeutuu selvästi.

Edit: Mutta ei niitä jättimääriä tarvitse tilata lisää, pääasian voi hoittaa nelivetoisilla h-autoilla ym pyörillä kulkevilla mikä on varmasti kustannustehokkain ratkaisu. Huollon merkitys kuitenkin korostuu enemmän uudessa taistelutavassa ja kevyt lisämäärä noita varmasti helpottaisi huoltoa molempiin suuntiin
Aika samaa mieltä Mustan Ketun kanssa. Vielä lisäisin, että erityisesti Salpausselän eteläpuolisissa maisemissa pyöräajoneuvo on näppärämpi. Täällä tiestöä on paljon, jolloin löytyy kiertoreitit ei käytettävissä oleville tien pätkille. Bankku on puolestaan tiellä kaikkea muuta kuin optimiajoneuvo. Pääkaupunkiseudulle Pasi sopii kuin nuppi hep...n päähän.

Ruotsin Bankut ovat lähes kaikki vanhoja 1980-luvun bensavehkeitä. Näistä on tietysti Suomessa jo 30 vuoden kokemus, mutta en lähtisi enää hankkimaan niitä lisää (muuta kuin Suomessa jo olevien varaosiksi). Norjan uudemmat Bankut ovat varustettu Mersun dieselillä. Näisäkin pohjakonstruktio on vanha, mutta kuitenkin bensavehkeitä parempia. Niiden tarjonta ei sitten olekaan loputon, ilmeisesti aika lailla tarjolla olleet yksilöt on Suomeen jo imuroitu.
 
Samanlaisia hyvän maastoliikkuvuuden tuomia etuuksia on älleillä. PS-lehdessä taisi olla juttua MTLB-v kalustolla varustetusta PSTIEDJ:sta, jossa yhteydessä mainittiin että ällien hyvä maastoliikkuvuus toisinaan yllätti "viholliset" - joukkue iski odottamattomasta suunnasta.
 
Juu ja polttoaine kulutus on ihan omassa mittaluokassa. Noissa on aina hyvä miettiä sitä huollon toimivuuttakin. Vaikka kiva olisikin että kaikki joukot kulkisivat teloilla niin ne saatava pidettyä liikkeessä Tuollainen polttoaine rohmu ei ainakaan helpota sitä... Etelässä nämä muutamat viime talvet on ainakin olleet sellaisia että ei paljon teloja olisi tarvinnut... Suot taas... no eiköhän ne taistelut käydä asutuskeskuksista eikä soista... Muutoinkin voisi olla helpompaa toimia pienemmillä ryhmillä kuin tuollaisilla...

Ei kai alueelliset kuluta ja ohjaa taisteluillaan viholllista pääasiallisesti asutuskeskuksissa? Näillä voi iskeä aina sieltä mistä parhaiten pääsee vihollisen pehmeään kylkeen, soita ja vesistöjäkin on joka paikassa.
En näe kulutusta ongelmana varsinkaan alueellisessa taistelussa, huollon vaikeus menee välillä täällä ihan myyttisiin mittoihin.
En näe kokoakaan ongelmana, kyse on miten se hyödynnetään fiksusti.
 
Aika samaa mieltä Mustan Ketun kanssa. Vielä lisäisin, että erityisesti Salpausselän eteläpuolisissa maisemissa pyöräajoneuvo on näppärämpi. Täällä tiestöä on paljon, jolloin löytyy kiertoreitit ei käytettävissä oleville tien pätkille. Bankku on puolestaan tiellä kaikkea muuta kuin optimiajoneuvo. Pääkaupunkiseudulle Pasi sopii kuin nuppi hep...n päähän.

Ruotsin Bankut ovat lähes kaikki vanhoja 1980-luvun bensavehkeitä. Näistä on tietysti Suomessa jo 30 vuoden kokemus, mutta en lähtisi enää hankkimaan niitä lisää (muuta kuin Suomessa jo olevien varaosiksi). Norjan uudemmat Bankut ovat varustettu Mersun dieselillä. Näisäkin pohjakonstruktio on vanha, mutta kuitenkin bensavehkeitä parempia. Niiden tarjonta ei sitten olekaan loputon, ilmeisesti aika lailla tarjolla olleet yksilöt on Suomeen jo imuroitu.

Nyt tuli hyvää tietoa, ei bensaa, diesel pitäisi olla.
 
Samanlaisia hyvän maastoliikkuvuuden tuomia etuuksia on älleillä. PS-lehdessä taisi olla juttua MTLB-v kalustolla varustetusta PSTIEDJ:sta, jossa yhteydessä mainittiin että ällien hyvä maastoliikkuvuus toisinaan yllätti "viholliset" - joukkue iski odottamattomasta suunnasta.

Ei hassumpaa, kun vaunu on vieläpä periaatteessa ajateltu joskus työhevoseksi, jolle tuo miehistönkuljetus on vain yksi tehtävä muiden joukossa (nimikin wikipedian mukaan kääntyy "monikäyttöinen vetäjä, kevyesti panssaroitu" :D)
 
Ei kai alueelliset kuluta ja ohjaa taisteluillaan viholllista pääasiallisesti asutuskeskuksissa? Näillä voi iskeä aina sieltä mistä parhaiten pääsee vihollisen pehmeään kylkeen, soita ja vesistöjäkin on joka paikassa.

Kyllä, juuri näin siellä missä on soita ja vesistöjä! Salpausselän eteläpuolella mieluummin näkisin joukoilla Pasit, Älli-Tällit, maastokuorma-autot tai Valtrat (melkeinpä tässä järjestyksessäkin).

Ihan pienenä detaljina muistutan, että alueellisia joukkoja on hyvin erilaisia. Osa alueellisista taistelisi Kehä III:n sisäpuolella hyvinkin vaihtelevissa / erilaisissa taistelumaastoissa. Osa alueellisista joukoista olisi varmaan Lounais-Suomen / Ahvenanmaan saaristossa, jossa taas vaatimukset poikkeavat muusta maasta.

Bankku tai Nasu on erinomainen kaikille joukoille Salpausselän yläpuolella. Se on kuitenkin kalliimpi käyttää ja huolloltaan monimutkaisempi kuin pyöräajoneuvot ja tämä tulee muistaa sekä rauhan aikana että kriiseissä.

Vielä EDIT: Muistatteko vielä taktiikan karttaharjoituksen Pyhällön alueella? Se maasto, jos mikä, sopisi minusta hyvin Älli-Tälleille. Aluetta halkoo ainoastaan pari tietä, metsä on tiiviihköä, mutta siellä täällä on laajoja peltoaukeita. Pasien liike rajoittuisi enemmän tai vähemmän teille. Valtran liikkuvuus riittäisi hyvin, mutta laajalla peltoaukealla Älli-Tällin panssarikuoresta ei ainakaan olisi haittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, juuri näin siellä missä on soita ja vesistöjä! Salpausselän eteläpuolella mieluummin näkisin joukoilla Pasit, Älli-Tällit, maastokuorma-autot tai Valtrat (melkeinpä tässä järjestyksessäkin).

Ihan pienenä detaljina muistutan, että alueellisia joukkoja on hyvin erilaisia. Osa alueellisista taistelisi Kehä III:n sisäpuolella hyvinkin vaihtelevissa / erilaisissa taistelumaastoissa. Osa alueellisista joukoista olisi varmaan Lounais-Suomen / Ahvenanmaan saaristossa, jossa taas vaatimukset poikkeavat muusta maasta.

Bankku tai Nasu on erinomainen kaikille joukoille Salpausselän yläpuolella. Se on kuitenkin kalliimpi käyttää ja huolloltaan monimutkaisempi kuin pyöräajoneuvot ja tämä tulee muistaa sekä rauhan aikana että kriiseissä.

Vielä EDIT: Muistatteko vielä taktiikan karttaharjoituksen Pyhällön alueella? Se maasto, jos mikä, sopisi minusta hyvin Älli-Tälleille. Aluetta halkoo ainoastaan pari tietä, metsä on tiiviihköä, mutta siellä täällä on laajoja peltoaukeita. Pasien liike rajoittuisi enemmän tai vähemmän teille. Valtran liikkuvuus riittäisi hyvin, mutta laajalla peltoaukealla Älli-Tällin panssarikuoresta ei ainakaan olisi haittaa.

Olisiko hyvä kompromissi mudostaa kuljetuskomppanioita Tekoista prikaateihin, silloin ne olisivat aina niille soveltuvassa käytössä.
Tokin nyt kävi ilmi ettei niitä dieseleitä ole enää missään tarjolla.
 
Olisiko hyvä kompromissi mudostaa kuljetuskomppanioita Tekoista prikaateihin, silloin ne olisivat aina niille soveltuvassa käytössä.
Tokin nyt kävi ilmi ettei niitä dieseleitä ole enää missään tarjolla.
Ei välttämättä olisi ollenkaan huonompi idea muodostaa joillekin etelän joukoille teka-kuljetuskomppanioita kuten myös niille pohjoisemman alueen joukoille, joilla pääkalustona on Valtra.

Dieseleitä saattaisi saada Saksasta pienen määrän (ilmeisesti aika samanlainen kuin Norjan malli), mutta näitä ei kai ole ollut 100+ enempää uutenakaan. Ruotsissa käytössä olevat tekat ovat varmaan dieseleitä tai panssaroituja Bv208 / Bvs10 -versioita. Näistä ei vielä taide heryä meille käytettyjä yksilöitä.
 
Ei välttämättä olisi ollenkaan huonompi idea muodostaa joillekin etelän joukoille teka-kuljetuskomppanioita kuten myös niille pohjoisemman alueen joukoille, joilla pääkalustona on Valtra.

Dieseleitä saattaisi saada Saksasta pienen määrän (ilmeisesti aika samanlainen kuin Norjan malli), mutta näitä ei kai ole ollut 100+ enempää uutenakaan. Ruotsissa käytössä olevat tekat ovat varmaan dieseleitä tai panssaroituja Bv208 / Bvs10 -versioita. Näistä ei vielä taide heryä meille käytettyjä yksilöitä.

Tällöin niiden kulutus ja kulumakin olisi hyvin hallinnassa.
 
Back
Top