Minusta puolestaan tuli Pasi-uskovainen jo kultaisina nuoruusvuosina 1980-luvun lopulla, kun silloinen UUDJP oli juuri saanut ensimmäiset Pasinsa ja nuori alokas aloitteli sotilasuraansa...
Pasin edut korostuvat juuri täällä Kehä III:n sisäpuolella. Rauhan aikana Pasi soljuu muun liikenteen mukana ilman mitään ihmeellisyyksiä ja 80-100 km/h marssinopeus on helposti ylläpidettävissä. Ajoneuvolla on nopeaa siirtää joukkoja vaikka 100 km päähän, jos tarve ja maastoliikkuvuus riittää siihen, että tuhoutuneen tien kohdan voi oikaista maaston kautta. Kokokaan ei ole niin massiivinen kuin vaikkapa AMV:llä.
EDIT: En varmaan paljasta suuria sotasalaisuuksia, kun kerron esimerkin yhdestä pääkaupunkiseudulla toteutetusta harjoituksesta. Pääsimme reserviläisvoimin suunnittelemaan komppaniaparin vastahyökkäyksen teollisuusalueelle. Harjoituksessa 2 JK:ta hyökkäsi rinnakkain yhdelle pääkaupunkiseudulla olevalle teollisuusalueelle kahden alueelle johtavan tien suuntaisesti. Lähtöalue sijaitsi noin 15 km päässä. Lähtöalueelta parisenkymmentä Pasia ajoi muun liikenteen seassa lähtöasemaan, jossa joukko jalkautettiin ja hyökkäys aloitettiin. Homma sujui kuin Strömsössä ja hyökkäyksen nopeus oli hurja! Ja oli hienoa seurata lähtöasemassa itse suunniteltua hyökkäystä, kun joukot menivät juuri niin kuin kartalla oli kuvattu!...