Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyllä tuo 600 tekaa on ihan suht realistinen määrä kahden alueellisen prikaatin varustamiseen Pohjoisen/Kainuun olosuhteisiin. Ehkä vähän liiottelua tai sitten ei.... Ja kyllä ne tekat sijoitetaan ihan tiettyjen alueiden joukoille pääsääntöisesti, eikä niitä ripotella pataljooniin ympäri maata. Toki myös etelän joukkojen rostereista löytyy jonkinverran nasuja, mutta se ei ole tähän verrattava.

Ennemmin ala- kuin yläkanttiin.
 
Kyllä tuo 600 tekaa on ihan suht realistinen määrä kahden alueellisen prikaatin varustamiseen Pohjoisen/Kainuun olosuhteisiin. Ehkä vähän liiottelua tai sitten ei.... Ja kyllä ne tekat sijoitetaan ihan tiettyjen alueiden joukoille pääsääntöisesti, eikä niitä ripotella pataljooniin ympäri maata. Toki myös etelän joukkojen rostereista löytyy jonkinverran nasuja, mutta se ei ole tähän verrattava.

Tuntuvat kaikki kokoonpanot hörppäävän tukeviin osiin enemmän ensilinjan miehistönkuljetus kalustoa kuin monissa muissa maissa, voisi miettiä onnistuisiko joiltain osilta homma jollain muulla kalustolla.

Telakuormureita tarvitaan Saimaalta Lappiin joten niitä tarvittaisiin lähemmäs tuhat lisää jos nykyinen kalusto todella uppoaa kahteen prikaatiin.
 
Tuntuvat kaikki kokoonpanot hörppäävän tukeviin osiin enemmän ensilinjan miehistönkuljetus kalustoa kuin monissa muissa maissa, voisi miettiä onnistuisiko joiltain osilta homma jollain muulla kalustolla.

Telakuormureita tarvitaan Saimaalta Lappiin joten niitä tarvittaisiin lähemmäs tuhat lisää jos nykyinen kalusto todella uppoaa kahteen prikaatiin.

Eiköhän juuri tuota asiaa ole Pv:ssa mietitty joka kulmasta. Turha hommata kärjelle liikkumavälineitä jos tukevat osat eivät pysty seuraamaan. Kuorma-autoja varmasti käytetään aina kun se on mahdollista. Teka on kustannusten puolesta kuitenkin erittäin raskas vaihtoehto. Kuka niitä tuhatta lisätekaa muuten tarvitsee? Tuo kaksi prikaatiahan kattaa kaikki pohjoiseen sijoitettavat moottoroidut joukot. Yhden valmiusprikaatin ja yhden alueellisen prikaatin.
 
Jos tutkit asiaa, niin oikeastaan kukaan ole nähnyt tarvetta noille gattling -tyyppisille aseille maasodankäynnissä. Jenkit ovat ilmeisesti tehneet jotakin kokeiluja sellaisten kanssa, ilmeisesti lähinnä erillaisissa saattue/VIP suojaus ajoneuvoissa. Tästäkin huolimatta tälläiset hommat hoidetaan pääasiassa ihan tavallisilla konekivääreillä. Jos konekiväärin tulinopeus ei riitä, niin sopii käyttää esim. MG-3:sta.

Ja komppaan @bemarimiestä tuon aseistuksen kanssa. Joku 20 millinen konetykki, oli siinä tulinopeus kuinka nopea tahansa, olisi lähinnä vain yllytystä miehistölle tehdä jotakin äärimmäisen tyhmää ja tehdä jotakin mitä ajoneuvolla ei pitäisi tehdä. 20mm:n ammuksessa ei ole riittävästi läpäisyä, eikä oikeastaan sirpalevaikutustakaan. Lisäksi sen kantama ilmamaaliin ei voi oikein olla sen kummempi kuin Sergeillä, jos sitäkään.

Pakko puolustaa 20 millistä. Mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa on pauttiarallaa 700 ajoneuvoa, joista ainoat johon 20mm ei kykene löytyy panssarivaunupataljoonasta. Vaikka ois BMP kalustolla niin siitäkin menee kyljestä ja tänne tsuhnat hyökkää ekana MTLB-kalustolla, koska rajan pinnassa olevat prikaatit käyttää sitä.

Nyt en sano, että terävällä kärjellä pitäisi olla 20 milliset, mutta jos vaikka hyökkääville taisteluosastoille saisi jokaiseen komppaniaan yhden joukkueen vaunuihin 20 milliset. Nostaisi yksikön taistelukykyä todella paljon ja toisi syvyyttä tulenkäyttöön.
 
Pakko puolustaa 20 millistä. Mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa on pauttiarallaa 700 ajoneuvoa, joista ainoat johon 20mm ei kykene löytyy panssarivaunupataljoonasta. Vaikka ois BMP kalustolla niin siitäkin menee kyljestä ja tänne tsuhnat hyökkää ekana MTLB-kalustolla, koska rajan pinnassa olevat prikaatit käyttää sitä.

Nyt en sano, että terävällä kärjellä pitäisi olla 20 milliset, mutta jos vaikka hyökkääville taisteluosastoille saisi jokaiseen komppaniaan yhden joukkueen vaunuihin 20 milliset. Nostaisi yksikön taistelukykyä todella paljon ja toisi syvyyttä tulenkäyttöön.

Vaikka tuo onkin totta, niin 20 millinen ei kuitenkaan tarjoa oikeastaan mitään ylitse 40 millisen, etenkin kun sen 40 millisen rinnalle voidaan laittaa joko tavan kk tai sitten ITKK.
 
Vaikka tuo onkin totta, niin 20 millinen ei kuitenkaan tarjoa oikeastaan mitään ylitse 40 millisen, etenkin kun sen 40 millisen rinnalle voidaan laittaa joko tavan kk tai sitten ITKK.

Ihan saman voi tehdä 20 milliselle. Tässä asia voisi lähteä vaikutusperusteisesta ajatuksesta. 40mm etuna tietenkin on tasainen läpäisy ja sirpalepeitto kaikilla matkoilla, mutta ilmaan sillä ei voi ampua järkevästi sekä suuri hajonta pitemmillä matkoilla. 20mm ampuu samaan lehmännahkaan vielä kauaskin. Molemmilla mahtuu varmasti aika paljon a-tarviketta kyytiin.
 
Ihan saman voi tehdä 20 milliselle. Tässä asia voisi lähteä vaikutusperusteisesta ajatuksesta. 40mm etuna tietenkin on tasainen läpäisy ja sirpalepeitto kaikilla matkoilla, mutta ilmaan sillä ei voi ampua järkevästi sekä suuri hajonta pitemmillä matkoilla. 20mm ampuu samaan lehmännahkaan vielä kauaskin. Molemmilla mahtuu varmasti aika paljon a-tarviketta kyytiin.

40 millisen lentoradan laskisin eduksi henkilömaaleja vastaan ammuttaessa, lisäksi 40 millisiin on mahdollista saada ilmassa räjähtävät ammukset.
 
40 millisen lentoradan laskisin eduksi henkilömaaleja vastaan ammuttaessa, lisäksi 40 millisiin on mahdollista saada ilmassa räjähtävät ammukset.

20 millisen eduksi laskisin läpäisyn jälkeisen vaikutuksen. Kranaatti painaa n. 200 grammaa, josta muodostuu läpäisyn jälkeen kohtuullisen suuria sirpaleita, joilla on suuri tuhovaikutus. Tietenkään 20mm läpäisy ei yllä 40x53 läpäisyn tasolle, joten niihin maaleihin joihin 20mm ei riitä 40mm kykenee jossain määrin vielä. Toisaalta jos ammutaan jotain, jossa on yli kolme senttiä panssaria aletaan olla jo jännän (eli vähintään BMP-2 etupanssari) äärellä. Tekniikassa laskettiin bemarin panssarointi ja sen on enintään 3 senttiä keulassa, muualla reipas sentti. Yksi huomattava etu 20mm on suurempi lähtönopeus ja siitä johtuva parempi osumatarkkuus sekä silkka iskuvoima esim rakenteita vastaan. Kummallakaan ei taloa ammuta hajalle, mutta mieluummin tykittäisin seinästä sisään 20 kuin 40 millisellä.
 
20 millisen eduksi laskisin läpäisyn jälkeisen vaikutuksen. Kranaatti painaa n. 200 grammaa, josta muodostuu läpäisyn jälkeen kohtuullisen suuria sirpaleita, joilla on suuri tuhovaikutus. Tietenkään 20mm läpäisy ei yllä 40x53 läpäisyn tasolle, joten niihin maaleihin joihin 20mm ei riitä 40mm kykenee jossain määrin vielä. Toisaalta jos ammutaan jotain, jossa on yli kolme senttiä panssaria aletaan olla jo jännän (eli vähintään BMP-2 etupanssari) äärellä. Tekniikassa laskettiin bemarin panssarointi ja sen on enintään 3 senttiä keulassa, muualla reipas sentti. Yksi huomattava etu 20mm on suurempi lähtönopeus ja siitä johtuva parempi osumatarkkuus sekä silkka iskuvoima esim rakenteita vastaan. Kummallakaan ei taloa ammuta hajalle, mutta mieluummin tykittäisin seinästä sisään 20 kuin 40 millisellä.

Kyllä 20 mm ruisku on tehokas, etenkin jos vertaa 0.50 Cal. aseisiin.
Mutta kompakti koko ja edullinen käyttö/hankinta on tietysti eras määräävä asia ja kyllä aina Gatling tyyppinen ase on kalliimpi, kuin normityyppinen. Luonnollisesti vielä enemmän menee a-tarvikkeitakin!!
 
Kyllä 20 mm ruisku on tehokas, etenkin jos vertaa 0.50 Cal. aseisiin.
Mutta kompakti koko ja edullinen käyttö/hankinta on tietysti eras määräävä asia ja kyllä aina Gatling tyyppinen ase on kalliimpi, kuin normityyppinen. Luonnollisesti vielä enemmän menee a-tarvikkeitakin!!

En missään vaiheessa gatlingista puhunut vaan ihan perus konetykistä. Tuosta videosta voi katsoa millaista tuhoa 20 millisellä saa aikaan älliä vastaan. Mielenkiintoista olisi päästä itse vaunua katsomaan, mutta toistaiseksi riittäköön pelkkä kauempaa ihailu.

 
Mites 30mm? Aika hyvä kompromissi...
 
Mites 30mm? Aika hyvä kompromissi...

Varmaan alkaa koko ja hinta olemaan liikaa jos halutaan paljon hankkia. Tommonen PMPV ja 20 millinen katolle, avot sano valkobandiitti, kun vehkeen näki. Varsinkin, jos halutaa hankkia enemmän kuin muutama niin pitää jostain karsia. Jos kombon sais alle 1,5 miljoonaa kappaleelta niin sillä voisi useammankin taisteluosaston varustaa vaikka 3kpl per komppania hyökkäävissä taisteluosastoissa.
 
Vaikka ois BMP kalustolla niin siitäkin menee kyljestä ja tänne tsuhnat hyökkää ekana MTLB-kalustolla, koska rajan pinnassa olevat prikaatit käyttää sitä.
Ei kai ne tsuhnat tänne hyökkää.
 
Eiköhän juuri tuota asiaa ole Pv:ssa mietitty joka kulmasta. Turha hommata kärjelle liikkumavälineitä jos tukevat osat eivät pysty seuraamaan. Kuorma-autoja varmasti käytetään aina kun se on mahdollista. Teka on kustannusten puolesta kuitenkin erittäin raskas vaihtoehto. Kuka niitä tuhatta lisätekaa muuten tarvitsee? Tuo kaksi prikaatiahan kattaa kaikki pohjoiseen sijoitettavat moottoroidut joukot. Yhden valmiusprikaatin ja yhden alueellisen prikaatin.

Niin meillähän olisi tarvetta motorisoida hiukan enemmän kuin kaksi prikaatia tuolle alueelle.
 
Olisi kiva tietää mitkä tukevat osat liikkuvat pasilla, ällitällillä tai tekalla osastojen kokoonpanoissa.

Lähtökohta on varmaan se että mm. kaikki ne aselajiosat joita tarvitaan siellä kärjen mukana. Tyyppiseimerkkinä varmaan pioneerit. En tunne asiaa sillä tarkkuudella että osaisin tuota ryhmän tarkkuudella kommentoida. Liekö edes julkista tietoa? Vaan kyllähän tarvitsijoita alkaa löytyä kun hommaa alkaa kammata läpi. Ja Pasi-porukassa voidaan varmasti tukeutua kuorma-autoihin paljon enemmäin kuin jos liikuntavälineenä on teka.
 
Ihan selvyyden vuoksi voisi puhua niistä TSTOS kokoonpanoista eikä prikaateista, kun ei taida olla mitään konkreettista lausuttu niistä virallisten tahojen puolesta. Jalkaväkiprikaati (alueellinen prikaati) mikä se on?
 
Lähtökohta on varmaan se että mm. kaikki ne aselajiosat joita tarvitaan siellä kärjen mukana. Tyyppiseimerkkinä varmaan pioneerit. En tunne asiaa sillä tarkkuudella että osaisin tuota ryhmän tarkkuudella kommentoida. Liekö edes julkista tietoa? Vaan kyllähän tarvitsijoita alkaa löytyä kun hommaa alkaa kammata läpi. Ja Pasi-porukassa voidaan varmasti tukeutua kuorma-autoihin paljon enemmäin kuin jos liikuntavälineenä on teka.

Tarkat A1 tiedot on leimalla, mutta jos rivien välistä julkisista lähteistä lukee ja veikkaa kuorma-auto-traktori sektoria ei mene paljoa pieleen.
 
Ihan selvyyden vuoksi voisi puhua niistä TSTOS kokoonpanoista eikä prikaateista, kun ei taida olla mitään konkreettista lausuttu niistä virallisten tahojen puolesta. Jalkaväkiprikaati (alueellinen prikaati) mikä se on?

Jalkaväkiprikaati on modulaarinen alueellinen joukko-osasto, joka perustetaan tehtävälle. Siihen voi kuulua 3-5 taisteluosastoa ja pataljoonaa. Sille ei siis ole olemassa tiettyä kaavaa.
 
Back
Top