eli juuri sen takia ei pidä puhua prikaateista!Jalkaväkiprikaati on modulaarinen alueellinen joukko-osasto, joka perustetaan tehtävälle. Siihen voi kuulua 3-5 taisteluosastoa ja pataljoonaa. Sille ei siis ole olemassa tiettyä kaavaa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
eli juuri sen takia ei pidä puhua prikaateista!Jalkaväkiprikaati on modulaarinen alueellinen joukko-osasto, joka perustetaan tehtävälle. Siihen voi kuulua 3-5 taisteluosastoa ja pataljoonaa. Sille ei siis ole olemassa tiettyä kaavaa.
eli juuri sen takia ei pidä puhua prikaateista!
Jalkaväkiprikaati on modulaarinen alueellinen joukko-osasto, joka perustetaan tehtävälle. Siihen voi kuulua 3-5 taisteluosastoa ja pataljoonaa. Sille ei siis ole olemassa tiettyä kaavaa.
Ja jos modulaarisuus viedään tappiin kuten briteissä meillä on potentiaalia huomattavasti isompaan määrään taisteluosastoja kuin joillain täällä esitetyillä laskelmilla.
Iso osa jenkkien ja brittien maavoimista on ilman kohdennettua kuljetuskalustoa tai se on luokkaa maastoautot, tuntuu että monen mielestä täällä osastot tarvitsevat tietyn tasoista moottorisointia jotta niitä kannattaa perustaa puhumattakaan liittää prikaatiin.
Mainitsen nuo maat koska siellä myöskin tutkitaan ja testataan ihan oikeaakin sotaa varten eikä vain hiekkamaiden miehitystä.
Onhan meillä etelässä ottoajoneuvoilla liikkuvia joukkoja joten hienostelu ei ole välttämätöntä. Suomessa on lähestytty asiaa hyvinkin käytännönläheisesti. Toisaalta meikäläiset kokoonpanot ovat kansainvälisesti vertaille todella kevyitä.
Miltä osin? Kysyn ihan aidosti kiinnostuneena että onko lukuja?
Jos vertaa aseistusta niin jonkun NATO-maan pataljoonalla on tyypillisesti vastaava varustus kuin meikälkäisellä prikaatilla. Tämä toistuu säännöllisesti kaikissa julkisuudessa olleissa vertailuissa. Sama pätee itänaapurin kohdalla. Erityisen ohuelti meillä on ohjusjärjestelmiä. Jalkaväen aseissa tilanne lienee aseiden varustelua lukuun ottamatta tasaisempi. Ja tykistöähän meillä on näennäisesti paljon mutta se kevyttä ja lyhytkantamaista jolloin määrästä ei saadakaan samassa suhteessa tehoja.
Jos vertaa aseistusta niin jonkun NATO-maan pataljoonalla on tyypillisesti vastaava varustus kuin meikälkäisellä prikaatilla. Tämä toistuu säännöllisesti kaikissa julkisuudessa olleissa vertailuissa. Sama pätee itänaapurin kohdalla. Erityisen ohuelti meillä on ohjusjärjestelmiä. Jalkaväen aseissa tilanne lienee aseiden varustelua lukuun ottamatta tasaisempi. Ja tykistöähän meillä on näennäisesti paljon mutta se kevyttä ja lyhytkantamaista jolloin määrästä ei saadakaan samassa suhteessa tehoja.
Tässä kohtaa pitää huomata erot miesvoimassa. Meikäläisten taisteluosastossa on sen 2500 miestä ja mekjvpataljoonassa on 500 ukkoa. Komppanioissa ero on saman suuntainen. Miten arvelette käyvän kun noin 70 jalkautunutta miestä ja 10 älliä/bemaria/bträä taistelee koossa hajautetusti toimivaa 250 miestä vastaan joilla on päälle sata erilaista sinkoa ja pari sataa miinaa. Mekanisoiduilla joukoilla heikkous on pieni miesmäärä. Varsinkin jos on kärsitty tappioita ja pitää huoltaa vehkeitä tai muuta suorittaa. Meille paras tilanne on, että vihollinen jalkauttaa ja sitten ammutaan isku niskaan ja ammutaan ilman jalkaväen suojaa olevat vaunut singoilla. Siksi meillä on alas viety ja suhteellisen raskas epäsuoratuli. Tärkein ei ole se vaunu vaan sieltä jalkautuva ukko, jota ammutaan rynkyllä päähän.
Tässä kohtaa pitää huomata etten väittänytkään että olemme jo hävinneet seuraavan sodan koska meillä on kokoonpanoissa niin vähän ohjuksia. Oli puhe siitä miten meikäläiset kokoonpanot kalujen osalta vertautuvat ulkomaisiin verrokkeihin. Suomessa joukot ovat siis kevyesti varustettuja.
Tykistöä ja panssareita ei ole ikinä liikaa. Ukrainassakin sota on käyty pääasiassa tykistön voimin. Libyassa kapinalliset melkein hävis, kun niiltä aluksi puuttui tykistö ja panssarit.Niin kyllähän ne ovat, meillä vaan on halpaa rautaromua aka. heittimiä ja haupitseja niin perkeleesti jakaa. Puute on juurikin high tech Javelineista ja Stingereistä sun muista. Onneksi uusin Nlaw ostos hieman korjaa puutetta. Sekä koska suurin osa näistä aseista vaatii paljon väkeä niitä käyttämään verrattuna niiden panssaroidulla alustalla olevaan versioon, on meillä henkilöstön puolesta isot organisaatiot. Toinen asia mikä kasvattaa komppanioiden kokoa on viesti, sitä kaapelia rakentamaan tarvitaan jätkiä ja viestiasemia pitää olla tarpeeksi, jotta viesti kulkee vaikka olisi hieman häirintääkin.
Tykistöä ja panssareita ei ole ikinä liikaa. Ukrainassakin sota on käyty pääasiassa tykistön voimin. Libyassa kapinalliset melkein hävis, kun niiltä aluksi puuttui tykistö ja panssarit.
Jalkaväkiprikaati on modulaarinen alueellinen joukko-osasto, joka perustetaan tehtävälle. Siihen voi kuulua 3-5 taisteluosastoa ja pataljoonaa. Sille ei siis ole olemassa tiettyä kaavaa.
Tässä kohtaa pitää huomata erot miesvoimassa. Meikäläisten taisteluosastossa on sen 2500 miestä ja mekjvpataljoonassa on 500 ukkoa. Komppanioissa ero on saman suuntainen. Miten arvelette käyvän kun noin 70 jalkautunutta miestä ja 10 älliä/bemaria/bträä taistelee koossa hajautetusti toimivaa 250 miestä vastaan joilla on päälle sata erilaista sinkoa ja pari sataa miinaa. Mekanisoiduilla joukoilla heikkous on pieni miesmäärä. Varsinkin jos on kärsitty tappioita ja pitää huoltaa vehkeitä tai muuta suorittaa. Meille paras tilanne on, että vihollinen jalkauttaa ja sitten ammutaan isku niskaan ja ammutaan ilman jalkaväen suojaa olevat vaunut singoilla. Siksi meillä on alas viety ja suhteellisen raskas epäsuoratuli. Tärkein ei ole se vaunu vaan sieltä jalkautuva ukko, jota ammutaan rynkyllä päähän.
Luulen että silti on olemassa joku kaava. Koska joskus on ollut puhetta 3-5 jalkaväkiprikaatista. Jokuhan sitä määrää rajottaa
Eikös se ole aina ollut ihan tavallista että prikaatilla on tietty runkokokoonpano jonka päälle sitten lisätään kuorrutusta tarpeen ja tilanteen mukaan. En oikein jaksa uskoa siihen että meille tulisi prikaateja joihin ei lähtökohtaisesti kuulu mitään joukkoja. Kun niille pitää kuitenkin rakentaa viesti- ja huoltojärjestelmät jotka ovat aina olemassa niin tuo olisi melkoista haaskausta.
Eikös se ole aina ollut ihan tavallista että prikaatilla on tietty runkokokoonpano jonka päälle sitten lisätään kuorrutusta tarpeen ja tilanteen mukaan. En oikein jaksa uskoa siihen että meille tulisi prikaateja joihin ei lähtökohtaisesti kuulu mitään joukkoja. Kun niille pitää kuitenkin rakentaa viesti- ja huoltojärjestelmät jotka ovat aina olemassa niin tuo olisi melkoista haaskausta.
Tätä juuri tarkoitan. Julkisuudessa puhutaan noista 3-5 alueellisesta jalkaväkiprikaatista. Taitaa nykyään olla tuo kolme vakiintuneempi luku.
Ja on sanottu vain että tuollainen prikaati voi sisältää 3-5 taisteluosastoa.
Kaiken järjen mukaan, noille prikaateille on varattu jonkunlaiset runko komento- ja huoltojärjestelmät.
Tätä juuri tarkoitan. Julkisuudessa puhutaan noista 3-5 alueellisesta jalkaväkiprikaatista. Taitaa nykyään olla tuo kolme vakiintuneempi luku.
Ja on sanottu vain että tuollainen prikaati voi sisältää 3-5 taisteluosastoa.
Kaiken järjen mukaan, noille prikaateille on varattu jonkunlaiset runko komento- ja huoltojärjestelmät.