Miehistön kuljetus

GRU on etsinyt lehti-ilmotuksilla päteviä suomen kielen osaavia tulkkeja.

Mahdollisen miehityksen yhteydessä palstan vakio sotilasasiantuntijat kuulustellaan. Ja parhaat ideat viedään tuotekehitykseen.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
@Patu tuota oliko myös tornissa ja sen sivulla myös lisäpanssaria?

Tornin ja rungon sivuissa oli vain säilytyslaatikot. Ainakaan näkyvillä ei ollut mitään varsinaisia levyjä.

Mielestäni siinä naamioverkolla varustetussa yksilössä, jonka näin messuilla viimevuonna, oli jonkinlaiset levyt noiden telakoneiston edessä roikkuvien naamioverkkojen takana. Olivatko ballistisia vai ainoastaan antamassa jäykkyyttä verkoille, sitä en pysty sanomaan.
 
Tornin ja rungon sivuissa oli vain säilytyslaatikot. Ainakaan näkyvillä ei ollut mitään varsinaisia levyjä.

Mielestäni siinä naamioverkolla varustetussa yksilössä, jonka näin messuilla viimevuonna, oli jonkinlaiset levyt noiden telakoneiston edessä roikkuvien naamioverkkojen takana. Olivatko ballistisia vai ainoastaan antamassa jäykkyyttä verkoille, sitä en pysty sanomaan.

Siis nuo levyt tuossa telakoneiston päällä?

BMP-2M_Kokonaisturvallisuus_2015_01.JPG

Taitaa olla vain suojaamassa verkkoa telakoneistolta. Ei tuossa modernisoinnissa minun muistaakseni mitään merkittävää (lue: tarkoituksellista) lisäpanssarointia tehty, lähinnä haettiin havaittavuuden ja lämpöjäljen pienentämistä, samalla kun lisättiin pimeätaistelukykyä, uudistettiin sähköisiä osia (puhelulaiteverkko) ja siirrettiin ryhmäkohtaista kalustoa vaunun ulkopuolelle jotta jalkaosilla olisi vähän paremmat oltavat. Lisäpanssarointi olisi nopeasti tiennyt sitä, että olisi pitänyt alkaa lähes 40 vuotta vanhaan vehkeeseen hommaamaan uutta voimapakettia, mikä nyt ei ole järin kustannustehokasta. Tavoitteena taisi olla lähinnä BMP-2:sen tekohengittely siihen asti, että iso osa sen taistelua tukevista ajoneuvoista (MT-LB, 122-PsH-74, Leo 2A4) menee paaliin, tai saadaan vaihdettua porukalle modernimmat alustat.
 
Kyllä. Ja näin oletan itsekin. Olivat vaan yllättävän paksut ja jämäkän oloiset levyt.

Oletettavasti tehty samalla kertaa samasta materiaalista kuin muutkin levyt. Muiden levyjen päällä pitää pystyä hyppimään, ja ehkä massiivinen levy myös lämpenee heikommin. Ainoa panssarietu mitä voisi olla on kevyenä häkkipanssarina toimiminen ontelopanoksia vastaan.

Vaikuttaa kuitenkin olevan ihan toimiva päivitys, mietitty sellaiset ratkaisut missä on paras hinta/laatusuhde. Esim. tuommoinen säilytyslootien lisääminen ulkopuolelle on semmoinen temppu että ei maksa juuri mitään, mutta kummasti parantaa jääkärin toimintaa.
 
Kyllä. Ja näin oletan itsekin. Olivat vaan yllättävän paksut ja jämäkän oloiset levyt.
Itse ole nähnyt kuin kuvia ko. levyistä, en tuohon osaa oikein mitään sanoa. Proilerin ehdotus tuntuu ihan järkeenkäypältä, että säästetään kustannuksissa kun tehdään samasta tavarasta useampia levyjä. Toki kun kaikennäköiset oksat ja metsän pikkueläimet koittaa tunkea sitä verkkoa telapyörien väliin, pitää sen aika jäykkä ollakin.

Oletettavasti tehty samalla kertaa samasta materiaalista kuin muutkin levyt. Muiden levyjen päällä pitää pystyä hyppimään, ja ehkä massiivinen levy myös lämpenee heikommin. Ainoa panssarietu mitä voisi olla on kevyenä häkkipanssarina toimiminen ontelopanoksia vastaan.

Vaikuttaa kuitenkin olevan ihan toimiva päivitys, mietitty sellaiset ratkaisut missä on paras hinta/laatusuhde. Esim. tuommoinen säilytyslootien lisääminen ulkopuolelle on semmoinen temppu että ei maksa juuri mitään, mutta kummasti parantaa jääkärin toimintaa.

Tosiaan, lämpöjälki jäi ihan tajuamatta. Telakoneisto käy oikeasti pirun kuumana (muistelen että lämpökameran läpi katsottuna CV:n telapyörät oli lähes yhtä kuumat kuin moottoritilan kansi), joten tuo levy auttaa siinäkin. Panssarivaikutukseen en usko - levy on niin kiinni vaunussa, ettei se kuparisuihkun läpäisyyn juurikaan kerkeä vaikuttamaan. Puhutaan myös vaunusta josta menee kyljestä läpi jo IT-KK:lla, joten se joutuu olemaan aika paksu levy ennen kuin siitä on oikeasti mitään mainittavaa hyötyä, ja siinä kohtaa voi joutua voimapaketti ja alusta liian kovalle rasitukselle. Muutenkaan rynnäkkövaunujen sivut ei kauheasti suunnittelijoita kiinnosta.

Ihan samaa mieltä päivityksestä yleensä, BMP-2 oli kokonaisuudessaan aika vanhentunut nykytaistelukentälle. Saatiin hyvin suorituskykyä parannettua, ja tuotua kokonaisuus vähintäänkin tyydyttävälle tasolle ja vielä suhteellisen hyvään hintaan. Lämpökamera, valonvahvistimet, lämpöjäljen pienentäminen ja lisätila janttereille on kaikki ehkä pieniä silakoita yksinään, mutta oikeasti aika isoja juttuja sille vaunumiehistölle ja takatilan panssarijääkäriryhmälle.

BMP-2:ta vastaan simu-matsia ottaneena iskee väkisinkin miten hyvä idea tuo lämpöjäljen pienentäminen ja savukaasujen uudelleen reitittäminen on. Pariin otteeseen tuli naurettua miten suoja-asemassa olevan BMP-sarjalaisen havaitsee, kun etsi lämpökameralla puun joka on "mystisesti" lämmennyt yhdeltä kyljeltä kolmen metrin korkeudesta - venäläiset vaunut kun normaalisti suuntaa pakokaasut suoraan sivulle ja ylös. Muutenkin koko vehje hehkui lämppärissä kuin joulukuusi.

Toki ei siihen aina lämpökameraa tarvitse - se neuvosto-nostalgiaa tihkuva diesel-pilvi minkä BMP jälkeensä jättää näkyy yleensä paljainkin silmin aika kauas. :p
 
Ihan asiaa puhut, mutta tuohon oli nyt pakko tarttua. :p
Oma vika, olisi pitänyt tarkentaa ajatusta :p siis tuotantoon laitettaessa ei kiinnosta vaan se IT-KK:lta suojaaminen riittää, toki sitten jälkikäteen markkinoilta saa modulaaripanssaripaketteja vähän joka lähtöön ja tarpeeseen. Noidenkin hyödyistä olen vähän skeptinen, toki esim. Ajaxin suojausarvoista ja materiaaleista ei ainakaan minun silmään ole sattunut ihmeempää tietoa.
 
Tavoitteena taisi olla lähinnä BMP-2:sen tekohengittely siihen asti, että iso osa sen taistelua tukevista ajoneuvoista (MT-LB, 122-PsH-74, Leo 2A4) menee paaliin, tai saadaan vaihdettua porukalle modernimmat alustat.

Kyllä kai tuon pitäisi hiukan pidemmällekin kantaa. Käytännössä jonnekin 30-luvun loppupuolelle yli HX-hankkeen. Bemarien kanssa samassa kokoonpanossa ( MEKTSTOS ) tulee olemaan Leo2A6 ja K9 joten nuo ovat jatkossakin ihan terävimmän kärjen ykköskalustoa.
 
Kyllä kai tuon pitäisi hiukan pidemmällekin kantaa. Käytännössä jonnekin 30-luvun loppupuolelle yli HX-hankkeen. Bemarien kanssa samassa kokoonpanossa ( MEKTSTOS ) tulee olemaan Leo2A6 ja K9 joten nuo ovat jatkossakin ihan terävimmän kärjen ykköskalustoa.
Itse veikkaan (virallisista puheista välittämättä) 30-luvun alkua, korkeintaan varastoissa säilytetään tuon vuosikymmenen loppuun asti, samalla kun korvaajaa ajetaan sisään. Uskoisin, että alkaa olla alustat huonossa hapessa jo ensi vuosikymmenellä vaunumallin täyttäessä 40-vuotta, eikä niitä loputtomiin kannata paikkailla. Tuossa kohtaa on myös teknologian kehitys mennyt sen verran kovaa ohi, ettei Bemarilla taida olla enää rynnäkkövaununa mitään käyttöarvoa, taistelutaksina ehkä.

Toki Venäjä saattaa 2030-luvulle tultaessa olla vasta saanut Bumerangit ja Kurganetsit laajamittaiseen käyttöön jos nykyinen meno jatkuu, ja sitä silmällä pitäenhän ne kalustohankinnat pitää mitoittaa.
 
Tässä vielä pari sivulisäpanssaria ihan puhtaaseen miehistönkuljetusvaunuun:

m07.jpg


207.jpg
 
Tornin sivuilla levyillä on ilmeisesti sen verran etäisyyttä että voidaan puhua ontelon räjäyttävästä kerroksesta.
Jotain samankaltaista kannattaa ehkä myös viritellä muihin vaunuihin kun bemarit on päivitetty.
 
Itse veikkaan (virallisista puheista välittämättä) 30-luvun alkua, korkeintaan varastoissa säilytetään tuon vuosikymmenen loppuun asti, samalla kun korvaajaa ajetaan sisään. Uskoisin, että alkaa olla alustat huonossa hapessa jo ensi vuosikymmenellä vaunumallin täyttäessä 40-vuotta, eikä niitä loputtomiin kannata paikkailla. Tuossa kohtaa on myös teknologian kehitys mennyt sen verran kovaa ohi, ettei Bemarilla taida olla enää rynnäkkövaununa mitään käyttöarvoa, taistelutaksina ehkä.

Toki Venäjä saattaa 2030-luvulle tultaessa olla vasta saanut Bumerangit ja Kurganetsit laajamittaiseen käyttöön jos nykyinen meno jatkuu, ja sitä silmällä pitäenhän ne kalustohankinnat pitää mitoittaa.

Minulla ei riitä ammattitaito arvioimaan poistuuko BMP-2 todennäköisemmin 2033 kuin 2035 mutta jossain vaiheessa tulee hetki jolloin on todettava miesten olevan paremmassa turvassa kuorma-auton lavalla kuin Bemarissa. Siihen saakka käytetään sitä mitä on. 30-luvun loppupuolen Maavoimista on paha vielä sanoa mitään. Paitsi että ne ovat todennäköisesti paljonkin nykyistä pienemmät ainakin raskaan kaluston osalta. Hävittäjien jälkeen saadaan rahoitettua ehkä yksi prikaati asianmukaisesti.
 
Tornin sivuilla levyillä on ilmeisesti sen verran etäisyyttä että voidaan puhua ontelon räjäyttävästä kerroksesta.
Jotain samankaltaista kannattaa ehkä myös viritellä muihin vaunuihin kun bemarit on päivitetty.
Ensin kannattaa testata onko niistä mitään iloa muissa kuin taistelupanssarivaunuissa. Kevyiden vaunujen kylkipanssari on niin ohutta, että vaikka siihen levyn ilmaraolla laittaakin, se ei juuri lopputulokseen vaikuta, kun vanhemmatkin kevytsingot läpäisee >300mm, vrt. BMP-2 panssarointi n. 20mm. Ennemmin laittaisin itse jonkun ns. "slat armor" paketin kevyihin vaunuihin. Leo 2A4:ssahan tuosta voisi olla hyötyä, ottaen huomioon sen (suhteellisen) heikon kylkipanssaroinnin.

Minulla ei riitä ammattitaito arvioimaan poistuuko BMP-2 todennäköisemmin 2033 kuin 2035 mutta jossain vaiheessa tulee hetki jolloin on todettava miesten olevan paremmassa turvassa kuorma-auton lavalla kuin Bemarissa. Siihen saakka käytetään sitä mitä on. 30-luvun loppupuolen Maavoimista on paha vielä sanoa mitään. Paitsi että ne ovat todennäköisesti paljonkin nykyistä pienemmät ainakin raskaan kaluston osalta. Hävittäjien jälkeen saadaan rahoitettua ehkä yksi prikaati asianmukaisesti.
Epäilen, että 2033 tiedetään jo korvaaja tai ollaan vähintään tarjouskilvassa, jos nyt edes rahat riittää korvata Bemmiä. Tai voihan se olla vain sisäinen optimistini joka toivoo, että se on tuossa kohtaa jo paalissa - mene ja tiedä.

Samaa mieltä kyllä loppukaneetista, kauhulla odotan, mihin se raha riittää edes ensi vuosikymmenellä, puhumattakaan sen jälkeisestä tilasta - mitä kaikkea tulevaisuudessa joutuu jättämään kaupan hyllylle "erikoisolosuhteiden" takia. Voi olla aika rajut muutokset turpossa ja PV:n sodanajan organisaatiossa edessä.
 
Epäilen, että 2033 tiedetään jo korvaaja tai ollaan vähintään tarjouskilvassa, jos nyt edes rahat riittää korvata Bemmiä. Tai voihan se olla vain sisäinen optimistini joka toivoo, että se on tuossa kohtaa jo paalissa - mene ja tiedä.

Samaa mieltä kyllä loppukaneetista, kauhulla odotan, mihin se raha riittää edes ensi vuosikymmenellä, puhumattakaan sen jälkeisestä tilasta - mitä kaikkea tulevaisuudessa joutuu jättämään kaupan hyllylle "erikoisolosuhteiden" takia. Voi olla aika rajut muutokset turpossa ja PV:n sodanajan organisaatiossa edessä.

Ihan varmasti uusia ja uljaita (?) Maavoimia aletaan voimakkaasti hahmotella 20-luvulla jotta mahdollisia hankintoja päästään tekemään 30-luvulla. Mitään silmä-silmästä-korvausohjelmaa ei nykykaluille varmasti tule vaan määrät supistuvat edelleen.
 
Ensin kannattaa testata onko niistä mitään iloa muissa kuin taistelupanssarivaunuissa. Kevyiden vaunujen kylkipanssari on niin ohutta, että vaikka siihen levyn ilmaraolla laittaakin, se ei juuri lopputulokseen vaikuta, kun vanhemmatkin kevytsingot läpäisee >300mm, vrt. BMP-2 panssarointi n. 20mm. Ennemmin laittaisin itse jonkun ns. "slat armor" paketin kevyihin vaunuihin. Leo 2A4:ssahan tuosta voisi olla hyötyä,
ottaen huomioon sen (suhteellisen) heikon kylkipanssaroinnin.
Vaikuttaa se ontelon räjähtäessä ennenaikaisesti ainakin paineeseen ja suihkun voimaan.
Samaan saisi yhdistää painetta ja sirpaleita sitovan lisäsuojan sisäpuolelle ja suojakaasun polttoaine tankkiin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top