Miehistön kuljetus

Vaikuttaa se ontelon räjähtäessä ennenaikaisesti ainakin paineeseen ja suihkun voimaan.
Samaan saisi yhdistää painetta ja sirpaleita sitovan lisäsuojan sisäpuolelle ja suojakaasun polttoaine tankkiin.
3f055bc610.jpg

Niin kuin ylläolevasta kuvaajasta näkee, pitää levyn ja vaunun rungon välillä olla metrin hajurako jotta läpäisy tippuu 100mm - mutta 200mm läpäisyä menee vieläkin kevyt vaunuista läpi. En tosin väitä että arvot olisivat tarkkoja (ja vaikka olisikin, elävässä elämässä asiat ei tapahdu labraolosuhteissa), kun nappasin tuon vain netistä, mutta se antaa suuntaa siitä miten ontelo reagoi tuollaisiin levyihin. Toki lisäpanssaroinnista on hyötyä, jos se on tarpeeksi paksua, mutta pelkkä ilmarako ei riitä läpäisyn heikentämiseksi.

BMP-2:sta ja Leopardista en tiedä, mutta ainakin CV:ssä on jo tehtaalta tullessa spall-liner ja itsesulkeutuva/palonestävä polttoainetankki. Kuvittelisin että 2A6:ssa on ainakin.
 
3f055bc610.jpg

Niin kuin ylläolevasta kuvaajasta näkee, pitää levyn ja vaunun rungon välillä olla metrin hajurako jotta läpäisy tippuu 100mm - mutta 200mm läpäisyä menee vieläkin kevyt vaunuista läpi. En tosin väitä että arvot olisivat tarkkoja (ja vaikka olisikin, elävässä elämässä asiat ei tapahdu labraolosuhteissa), kun nappasin tuon vain netistä, mutta se antaa suuntaa siitä miten ontelo reagoi tuollaisiin levyihin. Toki lisäpanssaroinnista on hyötyä, jos se on tarpeeksi paksua, mutta pelkkä ilmarako ei riitä läpäisyn heikentämiseksi.

BMP-2:sta ja Leopardista en tiedä, mutta ainakin CV:ssä on jo tehtaalta tullessa spall-liner ja itsesulkeutuva/palonestävä polttoainetankki. Kuvittelisin että 2A6:ssa on ainakin.

Tuossahan on kyse myös ainoastaan ilmaraosta, eli "stand-off distance". Useimmat lisäpanssarit toimivat paljon monimutkaisemmilla periaatteilla.

Monet ovat ns. NERA-periaatteella, eli "non-explosive reactive armour".
 
Tuossahan on kyse myös ainoastaan ilmaraosta, eli "stand-off distance". Useimmat lisäpanssarit toimivat paljon monimutkaisemmilla periaatteilla.

Monet ovat ns. NERA-periaatteella, eli "non-explosive reactive armour".
Totta, mutta koko keskusteluhan lähtikin siitä onko BMP-2:den modernisoinnissa vaunun kylkiin tulleista lasikuitu-/komposiittilevyistä, ja ohuista ulkopuolisista lisäpanssarilevyistä yleensäkään mitään iloa onteloita vastaan, jos puhutaan ihan 1-2cm ohuesta läpyskästä ja ilmaraosta. :p nERA:t ja ERA:t, sekä vaunun omaan panssarointiin ympätyt ratkaisut (materiaalit, ilmaraot, kulmat ja väliaineet) on vähän mutkikkaampaa funtsittavaa, ainakin joidenkin länsimaisten panssarointiratkaisujen ollessa edelleen salaisia.
 
Totta, mutta koko keskusteluhan lähtikin siitä onko BMP-2:den modernisoinnissa vaunun kylkiin tulleista lasikuitu-/komposiittilevyistä, ja ohuista ulkopuolisista lisäpanssarilevyistä yleensäkään mitään iloa onteloita vastaan, jos puhutaan ihan 1-2cm ohuesta läpyskästä ja ilmaraosta. :p nERA:t ja ERA:t, sekä vaunun omaan panssarointiin ympätyt ratkaisut (materiaalit, ilmaraot, kulmat ja väliaineet) on vähän mutkikkaampaa funtsittavaa, ainakin joidenkin länsimaisten panssarointiratkaisujen ollessa edelleen salaisia.

Totta.

Vaikea sanoa, mikä BMP-2M:n ratkaisu on... Onteloita vastaan BMP-2:n panssarointi sivulta kyllä vaatisi "hieman" rajumpia ratkaisuja. Maksimissaan ajattelisin suojaa 12.7.mm vastaan ja lämpöherätteen pienentämistä. Normi-BMP-2: sivu on jo läpäistävissä sivulta parhailla 7.62 AP:llakin.
 
Kyllä kai tuon pitäisi hiukan pidemmällekin kantaa. Käytännössä jonnekin 30-luvun loppupuolelle yli HX-hankkeen. Bemarien kanssa samassa kokoonpanossa ( MEKTSTOS ) tulee olemaan Leo2A6 ja K9 joten nuo ovat jatkossakin ihan terävimmän kärjen ykköskalustoa.

Vahvensin. Miksi HX-hanke kestäisi noin pitkälle?

Viimeisten Hornetien pitäisi poistua 2030, jolloin viimeisten korvaajienkin luulisi astuvan palvelukseen. Mahdollisesti jotakin tilpehööriä hankitaan vielä 30-luvulla, mutta se lienee halpaa itse hävittäjiin verrattuna.

Luultavaa tosin on, että Hawk-kaluston tilalle pitäisi keksiä jotakin tuolloin 2030-luvun alussa. Mutta usealle vuodelle jakaantuessaan se mahdollistanee maavoimienkin hankintoja, vaikka korvaajat maksaisivatkin n. 0,5-1,0 miljardia euroa.

Itse veikkaan (virallisista puheista välittämättä) 30-luvun alkua, korkeintaan varastoissa säilytetään tuon vuosikymmenen loppuun asti, samalla kun korvaajaa ajetaan sisään. Uskoisin, että alkaa olla alustat huonossa hapessa jo ensi vuosikymmenellä vaunumallin täyttäessä 40-vuotta, eikä niitä loputtomiin kannata paikkailla. Tuossa kohtaa on myös teknologian kehitys mennyt sen verran kovaa ohi, ettei Bemarilla taida olla enää rynnäkkövaununa mitään käyttöarvoa, taistelutaksina ehkä.

Toki Venäjä saattaa 2030-luvulle tultaessa olla vasta saanut Bumerangit ja Kurganetsit laajamittaiseen käyttöön jos nykyinen meno jatkuu, ja sitä silmällä pitäenhän ne kalustohankinnat pitää mitoittaa.

Itsekin äänestäisin 30-luvun alkua BMP-2:n elinkaaren päänä, juuri kaluston kulumiseen/ikääntymiseen liittyvistä syistä. Mitä taas tulee bemarien taisteluarvoon, niin nähdäkseni ne välttävät kakkosportaan vaunuina 30-luvullakin nyt tehtävän MLU:n jälkeen.

Venäjän materiaalitilannehan on lievästi sanottuna mielenkiintoinen. Wikin mukaan Venäjällä on käytössä ~3000 kpl BMP-2 (reservissä ~1500 kpl lisää) ja ~500 kpl BMP-1. Useat noista kakkosbemareistakin lienevät joitakin vuosia vanhempia kuin suomalaisten 80-/90-lukujen taitteessa ostamat vaunut. Joko Venäjä käyttää itsekin jotakin tekohengitettyä bemarin kehitysversiota tai sitten Venäjän vaunumäärät ovat selkeästi nykyistä pienemmät 30-luvulla.

Ihan varmasti uusia ja uljaita (?) Maavoimia aletaan voimakkaasti hahmotella 20-luvulla jotta mahdollisia hankintoja päästään tekemään 30-luvulla. Mitään silmä-silmästä-korvausohjelmaa ei nykykaluille varmasti tule vaan määrät supistuvat edelleen.

Niin, bemarithan ei ole ainoaa pataan menevää kalustoa. Hollannin Leoilla saatiin jonkin verran lisäaikaa, mutta 2030-luvulla täytynee taistelupanssarit vetää jälleen uusiksi. Näillä näkymin tarjolla ei tule olemaan aikaisempien panssarikauppojen kaltaisia kirpputoriostoksia.
 
3f055bc610.jpg

Niin kuin ylläolevasta kuvaajasta näkee, pitää levyn ja vaunun rungon välillä olla metrin hajurako jotta läpäisy tippuu 100mm - mutta 200mm läpäisyä menee vieläkin kevyt vaunuista läpi. En tosin väitä että arvot olisivat tarkkoja (ja vaikka olisikin, elävässä elämässä asiat ei tapahdu labraolosuhteissa), kun nappasin tuon vain netistä, mutta se antaa suuntaa siitä miten ontelo reagoi tuollaisiin levyihin. Toki lisäpanssaroinnista on hyötyä, jos se on tarpeeksi paksua, mutta pelkkä ilmarako ei riitä läpäisyn heikentämiseksi.

BMP-2:sta ja Leopardista en tiedä, mutta ainakin CV:ssä on jo tehtaalta tullessa spall-liner ja itsesulkeutuva/palonestävä polttoainetankki. Kuvittelisin että 2A6:ssa on ainakin.
Sillä reiän koolla on myös merkitystä ei vain sillä tuleeko läpäisy.
 
Vahvensin. Miksi HX-hanke kestäisi noin pitkälle?

Viimeisten Hornetien pitäisi poistua 2030, jolloin viimeisten korvaajienkin luulisi astuvan palvelukseen. Mahdollisesti jotakin tilpehööriä hankitaan vielä 30-luvulla, mutta se lienee halpaa itse hävittäjiin verrattuna.

Itsekin äänestäisin 30-luvun alkua BMP-2:n elinkaaren päänä, juuri kaluston kulumiseen/ikääntymiseen liittyvistä syistä. Mitä taas tulee bemarien taisteluarvoon, niin nähdäkseni ne välttävät kakkosportaan vaunuina 30-luvullakin nyt tehtävän MLU:n jälkeen.

Niin, bemarithan ei ole ainoaa pataan menevää kalustoa. Hollannin Leoilla saatiin jonkin verran lisäaikaa, mutta 2030-luvulla täytynee taistelupanssarit vetää jälleen uusiksi. Näillä näkymin tarjolla ei tule olemaan aikaisempien panssarikauppojen kaltaisia kirpputoriostoksia.

HX:n rahoituksen voisi kaikkineen olettaa jatkuvan hetken matkaa 30-luvulle. Suomi yrittää varmasti saada niin pitkän maksuajan kuin suinkin jotta mahdollisimman iso siivu voidaan rahoittaa normaalista budjetista.Sen jälkeen alkanee noin kymmenvuotinen hanke Maavoimien varustamiseksi.

Ei ole realistista saada tuota uutta järjestelmää käyntiin ja vanhoja vehkeitä sivuun vielä 30-luvun alussa. Muistetaan että valmiusprikaatienkin hankinnat ja koulutus ottivat jokseenkin kymmenen vuotta ja nyt puhutaan laajemmasta hankkeesta kun lähes kaikki kalut on uusittava. Pv ei vain pysty viemään tuollaista erittäin laaja-alaista hanketta hetkessä läpi vaikka valmisteluja voidaankin HX-kaudella tehdä. Maavoimat voivat olla jonkinlaisessa uudessa kuosissa noin vuonna 2040.

Mutta nyt ollaan jo ajanjaksolla jolloin allekirjoittaneen arkun kansi jollain tilastollisella todennäköisyydellä naulataan joten ei oteta siitä liian isoa murhetta :)
 
Totta.

Vaikea sanoa, mikä BMP-2M:n ratkaisu on... Onteloita vastaan BMP-2:n panssarointi sivulta kyllä vaatisi "hieman" rajumpia ratkaisuja. Maksimissaan ajattelisin suojaa 12.7.mm vastaan ja lämpöherätteen pienentämistä. Normi-BMP-2: sivu on jo läpäistävissä sivulta parhailla 7.62 AP:llakin.
Näinpä. Jos BMP-2 saataisiin suojaamaan edestä 30mm alikalilta ja sivulta juuri 12.7mm AP:lta, se pääsisi jo modernien ryntövaunujen suojaustasolle. Tosin voi olla että voimapaketti ja jousitus ei ole mitoitettu kestämään tuollaista painonnousua (1-2t), joten joudutaan tyytymään nyt saatuun lämpöherätteen pienentämiseen, mikä sekin tuo Bemmin edes tälle vuosituhannelle.

Onhan tuota Bemarin panssaroinnin keveyttä koitettu Syyriassa paikata ERA:lla, vähän huonolla menestyksellä...

Itsekin äänestäisin 30-luvun alkua BMP-2:n elinkaaren päänä, juuri kaluston kulumiseen/ikääntymiseen liittyvistä syistä. Mitä taas tulee bemarien taisteluarvoon, niin nähdäkseni ne välttävät kakkosportaan vaunuina 30-luvullakin nyt tehtävän MLU:n jälkeen.

Venäjän materiaalitilannehan on lievästi sanottuna mielenkiintoinen. Wikin mukaan Venäjällä on käytössä ~3000 kpl BMP-2 (reservissä ~1500 kpl lisää) ja ~500 kpl BMP-1. Useat noista kakkosbemareistakin lienevät joitakin vuosia vanhempia kuin suomalaisten 80-/90-lukujen taitteessa ostamat vaunut. Joko Venäjä käyttää itsekin jotakin tekohengitettyä bemarin kehitysversiota tai sitten Venäjän vaunumäärät ovat selkeästi nykyistä pienemmät 30-luvulla.

Kakkosportaassa ehkä, lähinnä sitä ajoin takaa, ettei sillä enää kauheasti hyökkäillä kuin korkeintaan motorisoituja joukkoja vastaan, samalla tavalla kun Ällejä tällä hetkellä käytetään. Tällä hetkellähän kun Venäjällä itsellään on vielä BMP-2 laajamittaisessa käytössä, on BMP-2M vielä ihan soiva peli. Tulevaisuudesta on kuitenkin vielä paha sanoa, riippuu aika paljon siitä miten paljolti he saavat niitä korvattua näillä uusilla vaunumalleilla.

Venäläisethän on jonkun verran koittaneet modernisoida BMP-2:ta, mutta se on jäänyt lähinnä tähtäinten uudistamiseen. Varmaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa he kannibalisoivat varastossa olevista vaunuista varaosia käytössä oleviin, jos ja kun Kurganetsia ei saada tuotettua niin aikaisin/niin paljon kuin tarve vaatisi.

Mikäli jotakuta kiinnostaa, niin tässä on linkki sivulle jossa jonkun verran avataan BMP-2:sen ratkaisuja ja suorituskykyjä. Aikaa kannattaa varata, on meinaan aika pitkä tekstinpätkä. Muutenkin sivulta löytyy hyvin tietoa venäläisistä vehkeistä.
https://thesovietarmourblog.blogspot.fi/2016/05/bmp-2.html
 
HX:n rahoituksen voisi kaikkineen olettaa jatkuvan hetken matkaa 30-luvulle. Suomi yrittää varmasti saada niin pitkän maksuajan kuin suinkin jotta mahdollisimman iso siivu voidaan rahoittaa normaalista budjetista.Sen jälkeen alkanee noin kymmenvuotinen hanke Maavoimien varustamiseksi.

Ei ole realistista saada tuota uutta järjestelmää käyntiin ja vanhoja vehkeitä sivuun vielä 30-luvun alussa. Muistetaan että valmiusprikaatienkin hankinnat ja koulutus ottivat jokseenkin kymmenen vuotta ja nyt puhutaan laajemmasta hankkeesta kun lähes kaikki kalut on uusittava. Pv ei vain pysty viemään tuollaista erittäin laaja-alaista hanketta hetkessä läpi vaikka valmisteluja voidaankin HX-kaudella tehdä. Maavoimat voivat olla jonkinlaisessa uudessa kuosissa noin vuonna 2040.

Mutta nyt ollaan jo ajanjaksolla jolloin allekirjoittaneen arkun kansi jollain tilastollisella todennäköisyydellä naulataan joten ei oteta siitä liian isoa murhetta :)

HX -hankkeelle on tehty jo tälle vuodelle budjetissa miljardin varaus, ainakin jos uskomme lehdistöä ja miksi emme uskoisi:rolleyes:
 
HX -hankkeelle on tehty jo tälle vuodelle budjetissa miljardin varaus, ainakin jos uskomme lehdistöä ja miksi emme uskoisi:rolleyes:

Kyseessä lienee tuleva tilausvaltuus jota sitten joskus puretaan budjetteihin. Eli rahaa ei vielä ole penniäkään vaan ainoastaan lupaus että sitä on tulossa.
 
Ensin kannattaa testata onko niistä mitään iloa muissa kuin taistelupanssarivaunuissa. Kevyiden vaunujen kylkipanssari on niin ohutta, että vaikka siihen levyn ilmaraolla laittaakin, se ei juuri lopputulokseen vaikuta, kun vanhemmatkin kevytsingot läpäisee >300mm, vrt. BMP-2 panssarointi n. 20mm. Ennemmin laittaisin itse jonkun ns. "slat armor" paketin kevyihin vaunuihin. Leo 2A4:ssahan tuosta voisi olla hyötyä, ottaen huomioon sen (suhteellisen) heikon kylkipanssaroinnin.


Epäilen, että 2033 tiedetään jo korvaaja tai ollaan vähintään tarjouskilvassa, jos nyt edes rahat riittää korvata Bemmiä. Tai voihan se olla vain sisäinen optimistini joka toivoo, että se on tuossa kohtaa jo paalissa - mene ja tiedä.

Samaa mieltä kyllä loppukaneetista, kauhulla odotan, mihin se raha riittää edes ensi vuosikymmenellä, puhumattakaan sen jälkeisestä tilasta - mitä kaikkea tulevaisuudessa joutuu jättämään kaupan hyllylle "erikoisolosuhteiden" takia. Voi olla aika rajut muutokset turpossa ja PV:n sodanajan organisaatiossa edessä.

Vuonna 2033 on syvän rauhan aika, johtuen venäjän vuosia sitten päättyneestä rajusta sisällissodasta, jonka seurauksena maa hajosi lukemattomiin pieniin valtioihin, jotka takoivat jäljelle jääneet aseet auroiksi. :)
 
HX:n rahoituksen voisi kaikkineen olettaa jatkuvan hetken matkaa 30-luvulle. Suomi yrittää varmasti saada niin pitkän maksuajan kuin suinkin jotta mahdollisimman iso siivu voidaan rahoittaa normaalista budjetista.Sen jälkeen alkanee noin kymmenvuotinen hanke Maavoimien varustamiseksi.

Ei ole realistista saada tuota uutta järjestelmää käyntiin ja vanhoja vehkeitä sivuun vielä 30-luvun alussa. Muistetaan että valmiusprikaatienkin hankinnat ja koulutus ottivat jokseenkin kymmenen vuotta ja nyt puhutaan laajemmasta hankkeesta kun lähes kaikki kalut on uusittava. Pv ei vain pysty viemään tuollaista erittäin laaja-alaista hanketta hetkessä läpi vaikka valmisteluja voidaankin HX-kaudella tehdä. Maavoimat voivat olla jonkinlaisessa uudessa kuosissa noin vuonna 2040.

Mutta nyt ollaan jo ajanjaksolla jolloin allekirjoittaneen arkun kansi jollain tilastollisella todennäköisyydellä naulataan joten ei oteta siitä liian isoa murhetta :)

HX -hankkeelle on tehty jo tälle vuodelle budjetissa miljardin varaus, ainakin jos uskomme lehdistöä ja miksi emme uskoisi:rolleyes:
Kyseessä lienee tuleva tilausvaltuus jota sitten joskus puretaan budjetteihin. Eli rahaa ei vielä ole penniäkään vaan ainoastaan lupaus että sitä on tulossa.

Budjettivaraus, eli ko raha on varattu valtion budjetissa tähän tarkoitukseen. Ei tietenkään seteleitä viedä salaiseen kätköön odottamaan tulevaisuutta.
 

The serial production of military combat vehicles based on the Kurganets-25 medium tracked platform will begin in 2021, Russian Deputy Defense Minister Yuri Borisov said during a working trip to defense contractors in Volgograd in south Russia.

"The serial production will begin in 2021 but it does not mean that we have put it aside. We have some time to reveal all weaknesses, test them, hedge all technical risks connected with the adjustment of the engine, automatic gearbox and sights," Borisov said.

The Kurganets-25 BMP will take part this year to the Victory Day military parade on May 9, 2017 in the center of Moscow.

The Kurganets-25 BMP could replaced the BMP IFV family currently in use by the Russian armed forces. In January 2014, the Russian Ministry of Defense has announced that the Russian army ground forces plan to renew 70% of its fleet with new armoured and main battle tanks for 2020.
http://www.armyrecognition.com/weap...on_kurganets-25_tracked_chassis_12804172.html
 
Back
Top