Miehistön kuljetus

HX hankkeessa ollaan oikeilla jäljillä kun koetetaan hahmottaa tilannetta jopa kolmen kymmenen vuoden päähän.
Nyt miehistön kuljetuksessa junnataan samoissa ongelmissa ja asioissa vuodesta toiseen.
Ehkä Patrian ja Sisun pitäisi lyödä viisaat päät yhteen ja ottaa sama asenne kuin mikä HX:ssä on. Voisivat alkaa kehittämään teleporttia. Päästäisiin ihan eri tasolle tässä hässäkässä :cool:
Wikipedia: Teleportti eli kaukosiirrin on kuvitteellinen laite, jolla voidaan siirtää materiaa paikasta toiseen pitkiäkin matkoja, hajottamalla aine lähtöpaikassa osiinsa ja kokoamalla se päätepisteessä takaisin entiseen muotoonsa.
 
AMV:n menestys kaupallisilla markkinoilla perustui vain ja ainoastaan Stryker-ilmiöön. Savimajasodissa tarvittiin Pasi + tason kalustoa joka oli lentokoneella siirrettävissä. Jostain syystä esimerkiksi Israel ei ole lähtenyt ollenkaan tuohon pyörä-IFV hullutteluun mukaan.

Kylmä totuus on se, että kun ensimmäinen tykistökeskitys osuu AMV pataljoonaan niin 70% vaunuista on liikuntakyvyttömiä renkaiden silpoutumisen takia ja puolet kriha kongsberg asetorneista on paskana.
Niin, mitä nyt Israel suunnittelee korvaavansa koko M113-kalustonsa uusilla Eitan 8x8 -rynnäkköpanssariajoneuvoilla, kuten @intternetsoturi huomauttikin.

Sellainen juttu tuli mieleen kuin varastoiminen. Käsittääkseni PV:llä on ongelmia saada varastoituja kulkuneuvoja sääsuojaan. Ovat pääasiassa parkissa ulkona. Tällaista ainakin muistelen. Olenko väärässä? Onko tietoni vanhentuneet?
Lähinnä ajattelin, että jos ostettaisiinkin nyt joitakin satoja uusia PASEja + muita kulkuneuvoja, niin seisoisikos nekin vain ulkosalla seuraavat 30-40 vuotta kunnes aika ajaa niistä ohitse?
Toisaalta millä tavalla pahimmillaan jatkuva ulkona oleminen voisi PASIn toimintaan ja luotettavuuteen vaikuttaa? Varmaan ainakin renkaiden kemiallinen koostumus muuttuu niin, että haurastuvat.
Entäs nesteet? Letkut ja putket? Sähköjärjestelmät jne. jne.
Ongelmahan on siinä, että Senaatti-kiinteistöt vaatii vuokraa jokaisesta säilytystilasta, ja sen vuoksi kaluston säilyttäminen tulee todella kalliiksi.
Järkevintä olisi rakentaa geologisesti sopiviin paikkoihin kalliosuojia, jotka nykytekniikalla saataisiin pysymään kuivinakin (esim. Helsinginkin alla olevia käyttämättömiä luolia on saatu pysymään itsekseen kuivana), ja annettaisiin PV:n varastoida kalustoa sinne ilmaiseksi.

Tuossa muutama hyvä kuva siitä miten sirpaleet vaikuttaa panssaroitujen pyöräajoneuvojen renkaisiin.







Niin, esim. "muussirenkaita" tai teräsvahvikkeisia renkaitahan ei ole olemassa...
Esimerkiksi ralliautoissa oli ainakin taannoin käytössä "muussirenkaat" (liekö nyt kielletty rallissa), joissa renkaan puhjetessa se täyttyi kemiallisella massalla, joka säilytti kohtuullisen ajettavuuden renkaassa. Näitä ainakin tietääkseni on myös AMV:ssä vakiona.

Täytyy taas kerran sanoa, että monilla foorumillaisilla ei ole minkäänlaista realistista käsitystä suomalaisesta taistelutekniikasta ja eikä oikein tekniikastakaan tässä asiassa.

Suomessa ei ole sellaisia "pyöräpanssarijääkärijoukkoja" jotka AMV kalustoa tarvitsevat. Eikä sellaisille ole mitään tarvettakaan. Sen takia niitä monille rakkaita AMV vaunuja ei ole hankittu nykyistä enempää. Tornien hankkiminen on myös aivan turhaa. Nämä teidän jalkaväen kohtaamistaistelunne ovat teidän omissa pikku päissänne kehitettyjä teorioita joiden ainoa tarkoitus on mielestänne makean mutta käytännössä turhan ajoneuvon käyttötarkoituksen perustelu.

Suomen puolustusvoimilla on runsaasti erilaisia ja paljon tärkeämpiä hankintoja kuin AMV:t. Yrittäkää nyt ymmärtää, että ajoneuvo ei sovi Suomen käyttötarkoituksiin ja sitä ostettu puolustusvoimien käyttöön vain viennin tukemiseksi. Jos ne olisivat ylipäätänsä tarpeellisia niitä olisi kyllä hankittu lisää. Jos torneista saisi jotain merkittävää lisäarvoa myös niitä olisi hankittu.

Sen sijaan Suomi tarvitsee kyllä kevyesti panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja siksi noita uusia Pasin korvaajia kehitellään.
Kuitenkin foorumin ehkä ykkösasiantuntija näissä asioissa, @CV9030FIN oli ehdottomasti sitä mieltä, että AMV:t tarvitsisivat tykkitornit, ja että niitä voisi käyttää vähän samaan tapaan kuin rynnäkköpanssarivaunuja. Tornit oli tarkoitus hankkia, mutta rahat loppuivat kesken. Se, että jotain ei ole hankittu, ei tarkoita etteikö se olisi tarpeellista - paljon muutakin tarpeellista puuttuu.

Ilman kunnon rynnäkkökalustoa ei ole vastahyökkäyskykyä, ja vastahyökkäyskyky on välttämätöntä tappion estämiseksi. Ilman kunnollista vastahyökkäyskykyä raja on seuraavan sodan jälkeen Kymijoella tai ainakin Hamina menetetään, ja sen jälkeen ties missä. Sotaa ei voiteta puolustamalla.
 
Vastaus riippuu tietysti siitä, mitä milläkin härpättimellä aiotaan tehdä. Jos tarve on kuskata pataljoonan voimat paikasta A paikkaan B, kustannustehokkain ratkaisu voisi olla peruskorjata XA-180 -sarjan ajoneuvoja lisää 50 kappaletta. Jos tavoitteena on voittaa taisteluita, kuten esimerkiksi Porin prikaatilla, tarvitaan myös tulivoimaa.

Naapurin kalustossa on yleistynyt 30 mm tykillä varustetut pyöräajoneuvot (BTR-82A) ja näitä alkaa olla mm. merijalkaväellä. Porin Prikaatilla tyypillinen tehtävä saattaisi olla maihinnousujen tai maahanlaskujen lyöminen ja joukot ovat jo suoraan alakynnessä, jos omien ajoneuvojen tulella ei voida vastata vastustajan tuleen.

EDIT vielä tähän vastaukseen. Tässä keskustelussa ja mm. taisteluhelikopterikeskustelussa on havaittavissa näkemykset terävän keihäänkärjen kehittämisestä vs. laajemman massan tuottamisesta. Tunnustaudun näissä asioissa keihäänkärki-kaveriksi: haluaisin, että ykkösketjun joukot on varustettu laadukkaasti sellaiselle tasolle, jossa ne voivat oikeasti vetää vastustajaa pataan. Kakkostason joukot voivat sitten saapua paikalle vaikka Masseyllä.
Juuri näin, eli koko asian ydin on resurssien allokointi. Tasajako ei ole taktiikkaa.

Omasta mielestä alueellisten joukkojen liikuntakyky on tärkeämpi kuin AMV:n tykkitornit, mutta ehkä me ollaan tästä eri mieltä ja annetaan ammattilaisten pohtia näitä.
 
Kuitenkin foorumin ehkä ykkösasiantuntija näissä asioissa, @CV9030FIN oli ehdottomasti sitä mieltä, että AMV:t tarvitsisivat tykkitornit, ja että niitä voisi käyttää vähän samaan tapaan kuin rynnäkköpanssarivaunuja. Tornit oli tarkoitus hankkia, mutta rahat loppuivat kesken.
En halua laittaa sanoja toisen suuhun, mutta miten suuri merkitys tornien tarpeeseen on se, että AMV:t on jo olemassa. Muistaakseni @CV9030FIN oli myös sitä meiltä, että AMV on ylihintainen taistelutaksiksi joten tornien hankinta toisi hukkaostokselle jotain käyttöarvoa.
 
Se seikka jää nyt vallan pois keskustelusta, että miehistönkuljetusvaunussa on tilannetietoisuus, sensoritekniikka ja yhteydet kertaluokkaa paremmat kuin mitä jalkaisin saa mukaansa ja toisaalta aivan eri käytettävyydellä kuin kontissa. Siihen suuntaan ollaan kuitenkin koko ajan menossa kuten uuden AMV:nkin kanssa.
 
(Alkaa vähän kyllästyttää nämä herran @Ingsoc vuodatukset, pahoitteluni palautteesta!)

Ja sitten asiaan:
AMV-kalustoa on joka tapauksessa PV:llä 60+ ajoneuvoa ja näiden ominaisuuksista (liikkuvuus, suoja) pitäisi pystyä mittaamaan ulos paras teho. Helpoimmin se käy parantamalla ajoneuvojen tulivoimaa, jolloin myös ajoneuvojen roolia voi muuttaa. Suomessa joukkojen kuljetukseen soveltuvia panssariajoneuvoja on useampi sata, mutta taisteluun soveltuvia eivät ole kuin AMV:t (aseistettuna).

Hyvin yleinen trendi maailmalla on ollut varustaa hyvinsuojattuja 8-pyöräisiä jalkaväen panssariajoneuvoja konetykillä ja näitä valmistaudutaan / on jo käytetty myös taistelutehtäviin. Totta kai käyttötapa poikkeaa mekanisoidusta joukosta tai taistelukenttien takseista. Puhtaita taistelukenttien takseja ei ole taidettu monessakaan maassa enää hankkia?

Konetykillä aseistettuja AMV:tä voisi käyttää pataljoonatasolla "nyrkkinä" esim. PSTJ:ssä ja TIEDJ:ssä, kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa kokonaisia AMV-komppanioita, mutta näitä ei Suomen AMV-määrillä saataisi kuin 4 kappaletta (jos käytetään 14-ajoneuvoisia komppanioita). Konetykki toisi aikamoisen tulivoiman lisäyksen ja se antaisi suoran mahdollisuuden vaikuttaa mm. vastustajan ajoneuvoihin.
 
Puola on hankkinut "tuhatmäärin" AMV:tä konetykillä mitä ilmeisimmin taistelua varten. Ja se taistelu on Venäjää vastaan. Mitä ajatuksia tästä nousee?
Yksi syy siihen miksi Puola hankki AMV:tä lienee yksinkertaisesti se, että niistä sai tehtyä hyvän diilin. Eli kun niitä sai lisenssivalmistaa kotimaassa, niin niitä sai samaan hintaan enemmän kuin jotain telallisia (rynnäkkö)vaunuja ja samalla tuettiin teollisuutta.
 
Konetykillä aseistettuja AMV:tä voisi käyttää pataljoonatasolla "nyrkkinä" esim. PSTJ:ssä ja TIEDJ:ssä, kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa kokonaisia AMV-komppanioita, mutta näitä ei Suomen AMV-määrillä saataisi kuin 4 kappaletta (jos käytetään 14-ajoneuvoisia komppanioita). Konetykki toisi aikamoisen tulivoiman lisäyksen ja se antaisi suoran mahdollisuuden vaikuttaa mm. vastustajan ajoneuvoihin.
En kyllä ole sitä mieltä, että nuo sopisivat kovin hyvin PSTOHJJ:n (oli sitten NLAW tai Spike/2000M) taistelutapaan, ei ainakaan Spike-joukkueen. PST:n kun ei ole tarkoitus olla hyökkäyksen keihäänkärki, vaan tukea hyökkäävää jalkaväkeä pysytellen itse hiukan irti taistelusta, jotta painopisteen vaihtaminen on nopeampaa, ja jääkäreitä saadaan tuettua optimaalisesti.

Puolustuksessa konetykilliset AMV:t voisivat ehkä toimia NLAWJ:n ajoneuvoina, mutta muuten olen vähän skeptinen asiaan.

AMV-komppanioita pitäisin huomattavasti kyvykkäämpinä, mutta toki tässä on ongelmana se, ettei niitä ole riittävästi.

Villakoiran ydin on siinä, että puolustusbudjetti on aivan liian pieni. Järkiratkaisu olisi esimerkiksi ollut ottaa jo tämän vaalikauden alussa se 10 miljardin hävittäjälaina ja sijoittaa se johonkin maltilliseen rahastoon: 5 vuodessa tuotto olisi ollut nykyisessä talouskehityksessä noin 5 miljardia alemmankin tuoton rahastoissa, eli lopputulemana olisi 15 miljardia. Tästä olisi voinut lohkaista Maavoimille sen tuoton, ja tilanne olisikin aivan eri planeetalta kuin nyt.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Vai olisikohan saatavissa käytettyjä CV9030-torneja Norjasta tai Sveitsistä? Näiden osalta en kyllä osaa yhtään sanoa, onko edes mahdollista liittää AMV:hen esim. painon puolesta.

Tornien osalta kuluja syntyisi myös integroinnista. Voisi uskoa, että Bemarin torni olisi tältäkin osin todellinen budjettiratkaisu!
CV9035:n tornia AMV:n päällä kaupiteltiin Australiaan juuri vähän aikaa sitten (Boxer vei...), joten miksipä pienempikaliberisella tykillä varustettu torni ei sopisi. Mutta käytetyt CV9030-tornit on helpommin sanottu kuin tehty. Sveitsi tuskin on hylkäämässä vaunuja (tai torneja) lähitulevaisuudessa, maan ykköskalustosta kuitenkin kyse, budjetti ei mahdollista kaluston uusimista 10 vuoden välein ja kotimaan puolustukseen kehitetyissä maavoimissa lienee muutakin karsittavaa ennen kuin panssarijoukot pistetään lihoiksi.

Norjan osalta teoreettinen mahdollisuus saada pieni erä torneja on ehkä olemassakin, koska Norja ilmeisesti pienensi rynnäkköpanssarivaunujen määrää 103 ---> 74, vaikka CV90-alustaisten vaunujen kokonaismäärä kasvoikin, kun rakennettiin/hankittiin iso nippu erikoisvaunuja.

Ilmeisesti seuraava tilanne:

https://no.wikipedia.org/wiki/CV9030N#Oppgraderinger

De 144 nye og ombygde panservognene fordeler seg slik:

  • 74 stormpanservogner
  • 15 stridsledelsesvogner
  • 16 stormingeniørvogner
  • 16 multirollevogner
  • 21 oppklaringsvogner
  • 2 treningsvogner
Tosin näistä "stormpanservogner" (rynnäkköpanssarivaunut) ja "stridsledelsesvogner" (taistelunjohtovaunut) on kuvien perusteella varustettu perinteisellä tornilla, ja "oppklaringsvogner" (tiedusteluvaunut) on varustettu jollakin uudella tornilla. Kaikkiaan torneja näyttää siis olevan 89+21, eli jos jälkimmäiset ovat täysin uusia eikä osin vanhoista rakennettuja, niin jossakin varaston perällä on ehkä 14 tornia. Mutta vahvasti epäilen, että niitä on vähintäänkin käytetty varaosalähteenä... muutenkin 14 tornin hankinta olisi lähinnä puuhastelua. Vaikka toisaalta, voihan sitä ajatella, että kärkikomppanialla on sen jälkeen konetykilliset vaunut. :unsure:

 

Talvela

Ylipäällikkö
(Alkaa vähän kyllästyttää nämä herran @Ingsoc vuodatukset, pahoitteluni palautteesta!)

Ja sitten asiaan:
AMV-kalustoa on joka tapauksessa PV:llä 60+ ajoneuvoa ja näiden ominaisuuksista (liikkuvuus, suoja) pitäisi pystyä mittaamaan ulos paras teho. Helpoimmin se käy parantamalla ajoneuvojen tulivoimaa, jolloin myös ajoneuvojen roolia voi muuttaa. Suomessa joukkojen kuljetukseen soveltuvia panssariajoneuvoja on useampi sata, mutta taisteluun soveltuvia eivät ole kuin AMV:t (aseistettuna).

Hyvin yleinen trendi maailmalla on ollut varustaa hyvinsuojattuja 8-pyöräisiä jalkaväen panssariajoneuvoja konetykillä ja näitä valmistaudutaan / on jo käytetty myös taistelutehtäviin. Totta kai käyttötapa poikkeaa mekanisoidusta joukosta tai taistelukenttien takseista. Puhtaita taistelukenttien takseja ei ole taidettu monessakaan maassa enää hankkia?

Konetykillä aseistettuja AMV:tä voisi käyttää pataljoonatasolla "nyrkkinä" esim. PSTJ:ssä ja TIEDJ:ssä, kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa kokonaisia AMV-komppanioita, mutta näitä ei Suomen AMV-määrillä saataisi kuin 4 kappaletta (jos käytetään 14-ajoneuvoisia komppanioita). Konetykki toisi aikamoisen tulivoiman lisäyksen ja se antaisi suoran mahdollisuuden vaikuttaa mm. vastustajan ajoneuvoihin.

Itse laittaisin ne 4 komppaniaan, 14 x AMV IFV, samoihin pataljooniin 2 komppaniaa 28 x Patria 6x6.

Näistä Porin Prikaatin 4 pataljoonasta moottoroituja taisteluosastoja joissa on:

EVK Protolab PMPV?
KRHK AMV AMOS
PIONK Protolab PMPV?
HK Protolab PMPV?

PSTJ XA-203 OWS
TIEDJ RG32

PSTO ATMOS 2000 (155K98 MLU?)

Vanhemmista Paseista ja vedettävästä kalustosta samanlaisia taisteluosastoja kuin nytkin alueellisilla tai sinnekin lisää panostuksia esim. NEMO konttien muodossa.
 
Itse laittaisin ne 4 komppaniaan, 14 x AMV IFV, samoihin pataljooniin 2 komppaniaa 28 x Patria 6x6.

Näistä Porin Prikaatin 4 pataljoonasta moottoroituja taisteluosastoja joissa on:

EVK Protolab PMPV?
KRHK AMV AMOS
PIONK Protolab PMPV?
HK Protolab PMPV?

PSTJ XA-203 OWS
TIEDJ RG32

PSTO ATMOS 2000 (155K98 MLU?)

Vanhemmista Paseista ja vedettävästä kalustosta samanlaisia taisteluosastoja kuin nytkin alueellisilla tai sinnekin lisää panostuksia esim. NEMO konttien muodossa.
Hyvältähän tämäkin kuulostaisi ja nostaisi aika tavalla pyörillä liikkuvien joukkojen suorituskykyä! Ja tähän suuntaan voisi vaiheittain hivuttautua hankkimalla ensin ne tornit AMV:hin... :)
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tornihan voi olla mikä vaan, mutta aseena voisi käyttää Bemarin 30mm.
BMP-2:n tykkiä ei välttämättä saa ihan helpolla kaikkiin torneihin kiinni... onhan meillä Leopardeissakin Nato-kaliberiset konekiväärit, kun todettiin, että PKT:n asentaminen olisi liian hankalaa - ja AMV:n Protectorissa on Nato-kaliberinen puolituumainen eikä itäistä vastinetta. Muutoinkin länsikalibereissa on parempi ampumatarvikevalikoima ja toimitusvarmuus, joten mitään syytä valita itäistä kaliberia/tykkiä ei ole, ellei sitten valita myös itäistä tornia.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
BMP-2:n tykkiä ei välttämättä saa ihan helpolla kaikkiin torneihin kiinni... onhan meillä Leopardeissakin Nato-kaliberiset konekiväärit, kun todettiin, että PKT:n asentaminen olisi liian hankalaa - ja AMV:n Protectorissa on Nato-kaliberinen puolituumainen eikä itäistä vastinetta. Muutoinkin länsikalibereissa on parempi ampumatarvikevalikoima ja toimitusvarmuus, joten mitään syytä valita itäistä kaliberia/tykkiä ei ole, ellei sitten valita myös itäistä tornia.
Minustakin tuntuu, että jos aletaan siirtämään BMP-2:sta aseistusta AMV alustalle, niin se tulee tuon tornin muodossa. Sitä tornia voi sitten modernisoida samalle tasolle, kuin se on niissä modatuissa bemareissa.
 
Minustakin tuntuu, että jos aletaan siirtämään BMP-2:sta aseistusta AMV alustalle, niin se tulee tuon tornin muodossa. Sitä tornia voi sitten modernisoida samalle tasolle, kuin se on niissä modatuissa bemareissa.
Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Bemarin torni modattuna voisi olla ihan riittävä AMV-kaluston modernisointi! Tuo olisi ainakin halpa ratkaisu, tornin hintaa jäänee modattunakin alle puolen miljoonan ja kokonaiskustannus olisi 30 millin hujakoilla. Toisiko tämä riittävästi jerkkua porilaisille?

@kertakenttään esitti noin kymmenen sivua sitten, että enemmän hyötyä olisi hankkia AMV-tornien sijaan Nemo-torneja. En tiedä tornin hintaa, mutta arvioisin sen pyörivän 2 M€ hujakoilla. Alustaksi riittäisi varmaan nykyinen Pasi, mutta Nemo-muutos söisi ajoneuvokantaa, joka pitäisi korvata (tai Nemo voitaisiin istuttaa suoraan Pasi 2:n päälle). Hinta Nemolle + alustalle olisi 3 M€ hujakoilla eli 10 Nemoa kustantaisi saman kuin halpis-tornit AMV:hen. Kymmenellä Nemolla saisi nuukaillen varustettua kolme pataljoonaa tai kaksi pataljoonaa kunnolla.

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, 4 komppaniaa tornillisia AMV:tä tai 2-3 KRHK:ta NEMOja ei ole kumpikaan paljon! :mad:
 

Talvela

Ylipäällikkö
Kai se BMP-2 tornikin kävisi tulitukeen mutta tärkeää on myös mitä sensoreja tornissa on.

Nyt näkee paljon kaapelilla ohjattavia droneja torneissa, jos AMV:ssa olisi myös Spike niillä voisi hakea hyvinkin suojaisia tuliasemia.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Bemarin torni modattuna voisi olla ihan riittävä AMV-kaluston modernisointi! Tuo olisi ainakin halpa ratkaisu, tornin hintaa jäänee modattunakin alle puolen miljoonan ja kokonaiskustannus olisi 30 millin hujakoilla. Toisiko tämä riittävästi jerkkua porilaisille?

@kertakenttään esitti noin kymmenen sivua sitten, että enemmän hyötyä olisi hankkia AMV-tornien sijaan Nemo-torneja. En tiedä tornin hintaa, mutta arvioisin sen pyörivän 2 M€ hujakoilla. Alustaksi riittäisi varmaan nykyinen Pasi, mutta Nemo-muutos söisi ajoneuvokantaa, joka pitäisi korvata (tai Nemo voitaisiin istuttaa suoraan Pasi 2:n päälle). Hinta Nemolle + alustalle olisi 3 M€ hujakoilla eli 10 Nemoa kustantaisi saman kuin halpis-tornit AMV:hen. Kymmenellä Nemolla saisi nuukaillen varustettua kolme pataljoonaa tai kaksi pataljoonaa kunnolla.

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, 4 komppaniaa tornillisia AMV:tä tai 2-3 KRHK:ta NEMOja ei ole kumpikaan paljon! :mad:
Modattuna BMP 2 torni voisi olla riittävän hyvä. Se mikä mietityttää on varaosien saatavuus. Elektroniikka olisi toki länkkäriä, mutta tykki kuluu, samoin vaimennin ja tornin kääntö ja miksei muutkin mekaaniset osat.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Modattuna BMP 2 torni voisi olla riittävän hyvä. Se mikä mietityttää on varaosien saatavuus. Elektroniikka olisi toki länkkäriä, mutta tykki kuluu, samoin vaimennin ja tornin kääntö ja miksei muutkin mekaaniset osat.
Tykkejähän tilattiin juuri Tsekeistä uusia, miksei muitakin varaosia saisi sieltä? Tai muilta bemaria käyttäviltä NATO-mailta?
 

adam7

Ylipäällikkö
Tiedätkö miksi minä harrastan maanpuolustusta?

Kertausharjoituksissa et näe mamuja, hurreja tai eurostoliiton kannattajia.
Ihan totta?

1) Ruotsinkieliset harjoittelevat nykyään siinä poppoossa johon heidät on joukkotuotettu. Suurin osa siis Drakan tuottamassa joukossa.
2) Ennen joukkotuotantoa jolloin joukot koottiin kirjoituspöydän ääressä, tai oikeammin sijoitettiin tietyn alueen reserviläisistä tietokoneella, ruotsinkielisinäkyi enemmän, koska asevelvollisena ollut palveluspaikka ei määrännyt sijoitusta, vaan asuinalue noin laajemmin.
3) Mamujen näkyminen on tietenkin kiinni kansalaisuudesta ja siitä onko asevelvollisuus suoritettu. Sitähän ei voi suorittaa ennen kuin on kansalaisuus.
4) Eurostoliiton kannattajia ei tietenkään voi näkyä, koska sellaista ei ole. Jos tarkoitat federalisteja tai muuten vaan tiukempaa EU-yhteistyötä kannattavia, niin ei kai se päältäpäin näy ja en tiennyt että joukkoa perustettaessa pidetään EU-kannatuksen kuulustelutilaisuus. Jotain uutta ilmeisesti.

Harrastatko IRW myös tuollaista leimaamista?
 

Talvela

Ylipäällikkö
Modattuna BMP 2 torni voisi olla riittävän hyvä. Se mikä mietityttää on varaosien saatavuus. Elektroniikka olisi toki länkkäriä, mutta tykki kuluu, samoin vaimennin ja tornin kääntö ja miksei muutkin mekaaniset osat.
Osia saa kyllä, siis ihan NATO maissa valmistetaan.
 
Top