Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Itsellä muistissa 90-luvulta käynti Helsingissä päävartiosta noutamassa sotilaskarkuri farkku-ladalla. Jouset olivat pohjassa paluumatkalla, kun autossa 5 henkilöä 😄 kaksi todella isoa spol-varumiestä ja karkuri heidän välissä takapenkillä.

Itsellä on pääasiassa vain hyviä muistoja PsPr:n itäkalustosta, eikä juuri kaivattu länsiautoja. Itäautoja piti osata käyttää oikein ja tehdä ne huollot mitä niille kuului tehdä. Välillä jotain hajosi, niin korjaamo hoiti ne kuntoon.
Bemmeissä muistan, että koko ajan oli jotain pikkuvikaa. Jäähdytin vuosi ja lattialla oli jäähdytysnesteen ja öljyn sekoitusta. Itäsaksalainen vakautin ei pysynyt asetuksissaan, vaan lähti vaeltamaan kun kierroksia nosti tai laski. Lisäksi teki nopeita nykäisyjä kun vj painoi radion tangenttia.

Mutta ne pysyivät liikkeellä. Ainoa isompi oli telapyörän kumin irtoaminen, joka vaati leirillä jumppaa korjaajilta. Prikaatissa säilytetyt CV:t olivat paljon isompi murheenkryyni, aina niistä joku piti viedä tai tuoda lavetilla. Yleensä suodatin tukossa, mikä vaati Millogin korjaajan kutsumista paikalle.
 
Nyt Bemarin takatilassa on ritelikkö 👍 jos venäläinen kone ei tihku öljyä niin sitä ei ole riittävästi koneessa.
Teknik, sanoi suomalainen kun Bemmiin ritelikön laittoi :D

PsPr oli vähän Neuvostoliiton ulkomuseo vielä vuonna 2014. Mutta kalusto toimi.

Ei taida olla millään länsikalustolla samanlaista luotettavuuden auraa kuin neukkukalustolla? Paitsi ehkä amerikkalaisella?

Nyt kun moni tuosta kalustosta ollaan laittamassa / on laitettu pataan, korvaajia voi olla vaikea löytää.
 
Täytyy kuitenkin muistaa tuohon aikaan neukkuautojen olleen puolustusvoimien kalustosta aimo osa. Henkilöautona oli farkku-Ladoja, Uazit olivat maastoautoina ja raskaassa kalustossa oli vaikka mitä. Etenkin panssariprikaati oli neukkuautojen luottoystävä aina milleniumiin ja ehkä vähän ylikin.

Se on totta, että farkku-Ladakin olisi parempi juoppotaksi kuin kaksiovinen Niva.

Maastokelpoisesta kuorma-autokalustosta oli 90-luvulla karkeasti puolet idästä ja puolet lännestä, eli lähinnä kotimaasta. Sisujen ohella lännestä taisi olla lähinnä Scaniat, joita aikanaan hommattiin tykinvetäjiksi. Neljännesvuosisata eteenpäin ja itävehkeitä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa.

En olisi katsonut kieroon, vaikka säällisessä kunnossa olevat Zilit olisi hillottu pahan päivän varalle. Juuri tuollaista kalustoa tarvittaisiin kaikkein eniten.
 
Maastokelpoisesta kuorma-autokalustosta oli 90-luvulla karkeasti puolet idästä ja puolet lännestä, eli lähinnä kotimaasta. Sisujen ohella lännestä taisi olla lähinnä Scaniat, joita aikanaan hommattiin tykinvetäjiksi. Neljännesvuosisata eteenpäin ja itävehkeitä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa.

En olisi katsonut kieroon, vaikka säällisessä kunnossa olevat Zilit olisi hillottu pahan päivän varalle. Juuri tuollaista kalustoa tarvittaisiin kaikkein eniten.
Uazeja taitaa muuten olla edelleen Lohtajalla leirikäytössä, mutta Zileistä on aika tehokkaasti luovuttu. Kalkussa myytiin todella hyväkuntoisia Zilejä huutokaupassa.
 
Ei taida olla millään länsikalustolla samanlaista luotettavuuden auraa kuin neukkukalustolla? Paitsi ehkä amerikkalaisella?
Kyllä nuo amerikkalaiset ovat teknisesti melko kehittymättömiä ja moottorit sekä vaihteistot melkoisia öljyruiskuja ja toisaalta elektroniikan osalta todella kehittyneitä.
 
Kyllä nuo amerikkalaiset ovat teknisesti melko kehittymättömiä ja moottorit sekä vaihteistot melkoisia öljyruiskuja ja toisaalta elektroniikan osalta todella kehittyneitä.
Eli kehittymätön tekniikka kuorrutettu hi-tech elektroniikalla?

Edit: eikös Zilinkin moottori kuitenkin ollut 50-lukua? Krazeissa taisi olla vähän tuoreempi?
 
mites uusi on parempi kuin 30 vuotta vanha? Molemmat ovat 20 vuoden päästä samassa kunnossa, koska materiaalit eivät ole yhtä pitkään kestäviä uusissa.
ENtäs , jos nämä britti MANnit on käynnistetty ja ajettu lämpimäksi tietyn säilytys ohjelman mukaan. Näitä autoja on tehty paljon ja luulisi useat tahot laskea sen ”käyttöönotto” kulun. Nuo mainitut tiivisteet - öljyt / nesteet ovat kyllä aika pieni kulu.
DAFFit maksoivat itsensä takaisin nopeasti. 30k€ on halpa- ovat kyllä korjaamolla seisseet välillä. Toivottavasti ei PV saa syytä välttää käytettyjen diilejä- DAF korjaamon tarpeesta.
Ennen kaikki oli paremmin niinkö?
20 vuoden päästä nyt uusi auto on 20 vuotta vanha ja nyt 10 vuotta vanha on 30 vuotta vanha.
Mulla on kokemusta yhden 30 vanhan paloauton ylläpidosta. Ihmeellisesti siitä hajoa kaikenlaista kummallista. Osiakin tuntuu saavan huonommin kun uusiin. Eikä kyse ole mistään harvinaisuudesta, vaan aikoinaan hyvin yleisestä Scanian mallista.

Jos on ollut kunnon huolto säilytysajan, mutta sitähän ei tiedetä. Toki kaikki käytetyty autot ovat olleet sokeiden kotiopettajien käytössä ja huolettu hyvin.
 
Tuo hybridien pätkittäinen moottorinkäyttö on pahinta mahdollista myrkkyä. Imetään jatkuvasti lisää kosteutta ja happea moottoriin tekemään tuhojaan.

Sitähän me emme tiedä, miten britit ovat autonsa säilyttäneet. On mahdollista, että joku on pysäköinyt ne laivastotukikohtaan satama-altaan viereen ajatuksella: "Ei ole mun auto, ihan sama." Tai sitten ne on voitu valmistella pitkäaikaisvarastointiin ja säilyttää kuivassa, lämmitetyssä hallissa saaden säännöllistä huolenpitoa osakseen. Me emme tiedä varmaksi. Mutta kuvittelisin, että brittiasevoimilla vähintäänkin on tietotaito varastoida kalusto aikaa kestävällä tavalla, jos se osataan Suomessakin...
Juuri näin, emme tiedä miten ne on säilytetty. Uudessa autossa on takuu.
 
Eli kehittymätön tekniikka kuorrutettu hi-tech elektroniikalla?

Edit: eikös Zilinkin moottori kuitenkin ollut 50-lukua? Krazeissa taisi olla vähän tuoreempi?
ZIL-131 on ehtaa 1950-luvun ächnologiaa ja konehuoneessa 6-litainen bensakasi.
KrAZ-255:n kone on sama YaMZ-238 kuin MT-LB:ssäkin, 14,8-litrainen vapari V8 diesel. Myöskin 50-luvulta.

ZILien käytöstä voi tosiaan olla parempia kokemuksia varuskunnissa, joissa ne olivat vakiokalustoa ja pidettiin kunnossa. Länsikaluston kohdalla harvoin tarvitsi miettiä, että toimiiko siinä kaikki.
EDIT: ja ennenkaikkea, missä varusmieskuskeille annettiin kunnollinen käyttö- ja ylläpitokoulutus itätyypeille. Vertailun vuoksi, KrAZeihin meitä koulutettiin 5 viikkoa josta ainakin ensimmäinen meni ajamisen opetteluun, ja tämä myös merkittiin PV:n ajokorttiin.

Kuitenkaan en tällaiset reunaehdot huomioidenkaan pidä kovin hyvänä ajoneuvoja, jotka ovat ja joiden on jopa tarkoitus olla konepelti pystyssä päivittäin. Länsimaisen auton voi yleensä antaa ajettavaksi ilman kovin syvällistä perehdytystä melkeinpä kenelle vaan, jolla on ajokortti. Mielestäni melko tärkeä ominaisuus reserviläisarmeijaa ajatellen.
 
Viimeksi muokattu:
Ranska on korvaamassa Peugeot P4 (G-Mersun ranskalainen versio) militarisoidulla Ford Everestillä. Määrä on huomattava, 4200 kpl.


Tuo näyttää yllättävän maastokelpoiselta. Mikähän mahtaa olla hinta?

 
Tuo näyttää yllättävän maastokelpoiselta. Mikähän mahtaa olla hinta?

Tässä kirjoitetaan, että olisi 63470€/kpl.

GOOGLE KÄÄNNÖS
Army covers 4,380 vehicles, for a total of 278 million euros. That is a unit price of €63,470, almost reasonable for such a good franchisor. In addition, the military are not subject to the ecological penalty... Enough to leave fans of real off-roaders dreaming!

Alkuperäinen: https://www.challenges.fr/automobile/essais/nous-avons-essaye-le-nouveau-4x4-de-l-armee_684592
 
KrAZista muuten sen verran, että se oli poikkeuksellisen huono käyttötarkoitukseensa. Se oli iso (leveys 2,75 metriä, ja siltavarustuksella taisi olla yli 3 - ajaessa piti käyttää varoitusvaloa) ja kömpelö, kääntösäde suurempi kuin raitiovaunulla (ja erisuuruinen eri suuntiin - ohjauksenKEVENNIN toimi kierrejousella). Kytkin ei kestänyt luistattamista yhtään, vaan paloi, ja sen luistattaminen olikin kiellettyä kaikissa muissa oloissa paitsi siltaa operoitaessa, missä pienet liikkeet ovat välttämättömiä. Jumiin jääminen KrAZilla on helppoa: kuten kuvasta näkyy, akselit ovat matalalla ja keskimurikat norsun pään kokoisia. Kannot saivat kuskin itkemään hunajaa, ja ainoa toivo oli auton 15 tonnin (!) omamassa, joka sentään saattoi yksinkertaisesti murskata kannon paskaksi. Konehuone on 50-luvun malliin patalaiska ja autot tahtoivat hyytyä ylämäkeen, mutta se on myönnettävä että YaMZ sentään yskäisi itsensä aina kerrasta käyntiin. Tässä vasta piirustuslautaominaisuudet, tuohon kun lisää itälaadun ongelmat (eli mm. lukkojen toimintaa sai rukoilla ja moottori veti mielellään ilmat dieselputkeen), en ihmettele lainkaan että nämä on romutettu ja pioneerikalusto näyttää kulkevan nykyään neliakselisella Scanialla. Maastokelpoisiksi KrAZeja voisi sanoa ehkä jossain mudassa ja varmaan jonnekin Dneprin liejuun ne kai on tehtykin, metsässä kulku näillä loppuu melkeinpä siihen mihin tiekin.

1688312808754.png
 
Prikaatissa säilytetyt CV:t olivat paljon isompi murheenkryyni, aina niistä joku piti viedä tai tuoda lavetilla. Yleensä suodatin tukossa, mikä vaati Millogin korjaajan kutsumista paikalle.
Oliko säännöllisessä käytössä? En kyllä muista että omalle kohdalle sattuneissa olisi suodattimien kanssa ollut ikinä mitään ongelmia, tai muutenkaan mitään mikä vaatisi Milloggia paikalle. Parissa lämppärissä tuli tunnit täyteen ja sanoivat itsensä irti, muttei mitään että olisi tien päälle jättänyt. Yleensä pajalla seisoi ne yksilöt mitkä oli pidempään ollut käyttämättä.
 
KrAZista muuten sen verran, että se oli poikkeuksellisen huono käyttötarkoitukseensa. Se oli iso (leveys 2,75 metriä, ja siltavarustuksella taisi olla yli 3 - ajaessa piti käyttää varoitusvaloa) ja kömpelö, kääntösäde suurempi kuin raitiovaunulla (ja erisuuruinen eri suuntiin - ohjauksenKEVENNIN toimi kierrejousella). Kytkin ei kestänyt luistattamista yhtään, vaan paloi, ja sen luistattaminen olikin kiellettyä kaikissa muissa oloissa paitsi siltaa operoitaessa, missä pienet liikkeet ovat välttämättömiä. Jumiin jääminen KrAZilla on helppoa: kuten kuvasta näkyy, akselit ovat matalalla ja keskimurikat norsun pään kokoisia. Kannot saivat kuskin itkemään hunajaa, ja ainoa toivo oli auton 15 tonnin (!) omamassa, joka sentään saattoi yksinkertaisesti murskata kannon paskaksi. Konehuone on 50-luvun malliin patalaiska ja autot tahtoivat hyytyä ylämäkeen, mutta se on myönnettävä että YaMZ sentään yskäisi itsensä aina kerrasta käyntiin. Tässä vasta piirustuslautaominaisuudet, tuohon kun lisää itälaadun ongelmat (eli mm. lukkojen toimintaa sai rukoilla ja moottori veti mielellään ilmat dieselputkeen), en ihmettele lainkaan että nämä on romutettu ja pioneerikalusto näyttää kulkevan nykyään neliakselisella Scanialla. Maastokelpoisiksi KrAZeja voisi sanoa ehkä jossain mudassa ja varmaan jonnekin Dneprin liejuun ne kai on tehtykin, metsässä kulku näillä loppuu melkeinpä siihen mihin tiekin.

Katso liite: 80318
Jos ei jäädä kaipaamaan Krazia, niin niitä TMM-siltoja kuitenkin ainakin pikkuisen. Sen tyypin kalustoa on Suomessa turhan vähän. Ponttoonikalustoille saatiin onneksi vaihtoehtoiset alustat.
 
Oliko säännöllisessä käytössä? En kyllä muista että omalle kohdalle sattuneissa olisi suodattimien kanssa ollut ikinä mitään ongelmia, tai muutenkaan mitään mikä vaatisi Milloggia paikalle. Parissa lämppärissä tuli tunnit täyteen ja sanoivat itsensä irti, muttei mitään että olisi tien päälle jättänyt. Yleensä pajalla seisoi ne yksilöt mitkä oli pidempään ollut käyttämättä.
@Mikfin70 osannee sanoa tilastoa noiden käytöstä, mutta niitä käytettiin siis lähinnä harjoituksissa, jossa karjalanpiirakat olivat vastustajina. Vaunut olivat siis valmiina PsPR:ssä, ja miehistöt vain paikalla. Ehkä kerran kuukaudessa / harvemmin, ellei niitä muutoin ulkoilutettu.

Se ei antanut kovin luotettavaa kuvaa CV:stä. Tietysti, kai joillain sota-ajan asetuksilla noita voisi kiertää, mutta silti.
 
@Mikfin70 osannee sanoa tilastoa noiden käytöstä, mutta niitä käytettiin siis lähinnä harjoituksissa, jossa karjalanpiirakat olivat vastustajina. Vaunut olivat siis valmiina PsPR:ssä, ja miehistöt vain paikalla. Ehkä kerran kuukaudessa / harvemmin, ellei niitä muutoin ulkoilutettu.

Se ei antanut kovin luotettavaa kuvaa CV:stä. Tietysti, kai joillain sota-ajan asetuksilla noita voisi kiertää, mutta silti.
En omaa kokemusta CV-kalustosta, muistan vain ne käyttöönoton ja alkuvaiheiden ongelmat tärinän jne kanssa.
 
@Mikfin70 osannee sanoa tilastoa noiden käytöstä, mutta niitä käytettiin siis lähinnä harjoituksissa, jossa karjalanpiirakat olivat vastustajina. Vaunut olivat siis valmiina PsPR:ssä, ja miehistöt vain paikalla. Ehkä kerran kuukaudessa / harvemmin, ellei niitä muutoin ulkoilutettu.

Se ei antanut kovin luotettavaa kuvaa CV:stä. Tietysti, kai joillain sota-ajan asetuksilla noita voisi kiertää, mutta silti.
PSRUK kai käyttää myös CV-kalustoa?
 
Back
Top