Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Googlasin netistä GTP kauppoja ja oheinen miehistönkuljetusteksti (2/2022) tarttui silmään. Julkaistu ajolinja nimisessä lehdessä lyhennelmä kenr Hulkon blogista.


Tarkastaessani Northern Wind -harjoitusta (talvi 2019) Pohjois-Ruotsissa liikkuvuustai pikemminkin sen merkitys tuli esille konkreettisesti. Lunta lähes puolitoista metriä ja upotti pohjia myöten. Rautatelainenkalusto oli sitoutunut harvaan tiestöön. Tieltä pois pyrkineitä tankkeja ja kuorma-autoja hinattiin tuon tuosta pois lumihangesta. Telakuorma-autot liikkuivat hädin tuskin tyhjänä vaativissa lumiolosuhteissa. Liikkuvuus muuttui jälleen liikkumiseksi eli koukkaaviksi sotilaiksi suksilla. Ainoastaan suksilla kyettiin liikkumaan tiestön ulkopuolella. Mitä tästä pitäisi päätellä?

Ensiksi vähenevät joukot tarvitsevat operatiivista liikkuvuutta, joka ”massa-armeijalle” tarkoittaa ensi sijassa pyöräliikkuvuutta. Taistelu käydään edelleen jalan tai suksin.

Toiseksi osa joukoista tarvitsee edelleen taktista maastoliikkuvuutta joko rauta- tai kumiteloin, mutta taistelu käydään edelleen jalan tai suksin. Määräkin muuttuu laaduksi.

Se missä määrin tarvitsemme panssarointia, riippuu siitä, miten arvioimme joukkojamme uhattavan siirtymisen aikana. Onko pääasiallinen uhka panssaria läpäisevät asejärjestelmät vai perinteinen sirpaloituva tuli?
Sama kyseenalaistaminen koskee ajoneuvojen uimiskykyä. Onko realistista ajattaa vaunuja vesistöjen yli hitaalla vauhdilla tiedustelusensorien jatkuvan tarkkailun alla?

Faktaa on, että tarvitsemme jatkossakin liikkumiskykyä eli hyväkuntoisia, marssi- ja hiihtotaitoisia taistelijoita. Liikkuvuuden merkitys kasvaa, mutta kalliiden ja monimutkaisten aselavettien sijaan painopiste liikkuvuudessa voikin muodostua jatkossa nopeiden ja ketterien ajoneuvojen varaan, joilla suorituskykyinen joukko saadaan nopeasti paikasta A paikkaan B. Aseet ja vaikutus kulkevat pääosin sotilaiden mukana, joka on myös taistelun kestävyyttä.

Eli:
1. Kumipyörällä siirretään bussimaisesti joukkoja esim pohjoissuomeen
2. Telaliikkuvuutta tarvitaan muuhunkin kuin taisteluun.
3. Panssarointi suojaa siirtymistä, ei sotimista. Sirpalesuoja riittää?
4. Aseistus kulkee joukkojen mukana, eli ilmeisesti ei busseissa kiinni
5. Uimiskyky ei ole nykypäivää vs dronet ainakaan massamaisesti.

Eli Hulkko kannattaisi tässä Pasi 2.0 ja Ällitälli/Nasu tyyppistä kalustoa. AMVt ja tykkitornilliset IFVt eivät liene edelleen pohjoisen rintaman järjestelmiä.
 
Mahtaako Sisun omistuskauppa olla vain yritys estää kaatuminen? 25kpl sarjalle pitäisi saada jatkot jos firmaa aiotaan pitää pystyssä. Tässä valtio lähinnä tekohengittää muutaman kuukauden. Tuotanto 2kpl/vko tänä vuonna. Ensi vuonna 100kpl ja 2025 200kpl. Johonkin niitä on suunnitteilla myydä.

 
Mahtaako Sisun omistuskauppa olla vain yritys estää kaatuminen? 25kpl sarjalle pitäisi saada jatkot jos firmaa aiotaan pitää pystyssä. Tässä valtio lähinnä tekohengittää muutaman kuukauden. Tuotanto 2kpl/vko tänä vuonna. Ensi vuonna 100kpl ja 2025 200kpl. Johonkin niitä on suunnitteilla myydä.

Varmasti on suunnitelmia myydä ja hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. Enää puuttuu kaupat ja niiden kanssa aika oleellista on mm. Tuotantokapasiteetti. Jos kauppoja syntyy niin tuotteet pitää myös pystyä toimittamaan järkevällä aikataululla. Patria on myynyt lisenssejä ja se voisi sisullekin olla hyvä vaihtoehto.

Hinta on kuitenkin edelleen posketon joten itse en ainakaan usko mihinkään suuriin myyntimääriin. Kilpailuakin on. Tämmöiset löytävät tiensä pienten porukoiden ajoneuvoissa. Ei näillä pataljoonat ja tuskin komppaniatkaan liiku.
 
Jotenkin olen ymmärtänyt että, GTP käyttää hyvin paljon hyväksi koeteltua siviilitekniikka. Oliko alustakin mersun kuora-autosta tms. En muista. Kyllähän tuollainen lähemmäs millin hinta on edelleenkin aivan posketon suhteessa siihen mitä sillä saadaan. Jos täysperävaunut yhdistelmän saa 300 t€ niin millä ilveellä perustellaan tuon lähemmän 1 m€ hintaa? Samalla rahalla alkaa saamaan sitten jo oikeita panssaroituja miehistön kuljetusajoneuvoja eikä kompromisseja. Siis komian näköinen tuo on ja lähinnä mieleen tulee jenkkien hummerin vastine. toki moninkertaisella hinnalla. En oikeasti keksi miksi edes erikoisjoukot tai muut erikoisemmat yksiköt tarvitsisivat juuri tuon laitteen kun saman suorituskyvyn saanee halvemmallakin. Protolabin Misun vielä jotenkin ymmärtää kun sen suora kilpailija on ja oli perinteinen pasi. Misu ehkä hivenen suuremmalla kriha vivahteella.
Varmasti on suunnitelmia myydä ja hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. Enää puuttuu kaupat ja niiden kanssa aika oleellista on mm. Tuotantokapasiteetti. Jos kauppoja syntyy niin tuotteet pitää myös pystyä toimittamaan järkevällä aikataululla. Patria on myynyt lisenssejä ja se voisi sisullekin olla hyvä vaihtoehto.

Hinta on kuitenkin edelleen posketon joten itse en ainakaan usko mihinkään suuriin myyntimääriin. Kilpailuakin on. Tämmöiset löytävät tiensä pienten porukoiden ajoneuvoissa. Ei näillä pataljoonat ja tuskin komppaniatkaan liiku.

GTP on iso ja lihava, mutta ei sentään mikään yksisarvinen markkinoilla. GTP:n kokonaismassa on 14 tonnia (hyötykuorma 5 tonnia, eli tyhjänä ja pelkällä pohjapanssarilla 9 tonnia??), pituus 6 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,55 m.

Tuon rinnalla HMMWV on suoraan sanottuna kirppu. Pienempi ulkomitoiltaan ja kokonaismassa jää vaivaiseen ~kolmannekseen Sisu GTP:stä.

Sen sijaan HMMWV:n korvaajaksi kaavailtu JLTV alkaa olla lähempänä GTP:tä. Pituus 6,2 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,6 m. JLTV:n painosta on huonoja ja huonompia arvauksia, mutta ilmeisesti kokonaismassa on 10 tonnin hujakoilla, eli JTLV jää jonkin verran kevyemmäksi kuin GTP. Tosin niin jää yksikköhintakin, mediatietojen mukaan alle $400 000 vuonna 2020.

Ranskassa taas on tehty kolmiakselisesta VBMR Griffonista kevyempi versio, kaksiakselinen VBMR-L Serval. Ranska on hankkimassa tätä kevytversiota 978 kpl, pääasiassa kahden prikaatin varustamiseksi. Valmistajan esite kertoo kokonaismassaksi 15-17 tonnia, eli tämä taas on hieman raskaampi kuin GTP. Ulkomitat 6,5 m (pituus), 2,53 m (leveys) ja 2,46 m (korkeus). Tämän ajoneuvon yksikköhinnaksi arveltiin (v. 2021 tammikuussa julkaistussa) jutussa 500-700 k€.

Sisu GTP:n voisi nähdä yrittävän samoille markkinoille noiden kanssa. Mutta paljon tuotettu ja edullisempi JLTV on varmasti vaikea vastus, jos asiakas ei kaipaa GTP:n suurempaa kuljetuskapasiteettia ja kantokykyä. Ranskalaisen kanssa voi olla helpompi kilpailla. Mutta se PV:n maksama 19,1 miljoonaa euroa 25:stä GTP:stä on joka tapauksessa liikaa (yksikköhinta 764 k€), kyllä tuo pitää painaa alemmas. Toivottavasti onnistutaan.

Lisäys: Myös Iveco MTV lienee merkittävä kilpailija.
 
Jos huolena on ajotaidon osoittaminen, miksei sitten kelpaa pelkkä ajotaitokoe? USA:ssahan ei tarvitse mihinkään ajokorttiin pakollisia ajokoulutunteja, riittää kun läpäisee teoria- ja ajokokeen. Ja sitä myöten ajokorttikustannukset ovat murto-osan suomalaisista.
Siinäkin on osavaltiokohtaisia eroja. Muistaakseni jokaisessa osavaltiossa täytyy tietyn ikärajan alle olevien ajella ensin driver's permitin haltijana, joka vastaa hyvin pitkälti suomalaista opetusluvalla ajamista, eli täytyy olla kokenut kuski aina mukana määrätyn pituisen ajoharjoitteluvaiheen ajan. Joissain osavaltioissa sama sääntö koskee iästä riippumatta jokaista ensimmäistä ajokorttiaan hankkivaa.
 
RKP:n junailema valtiontuki konkurssikypsälle yhtiölle.


Kuten ylemmäksi linkkaamistani kaupparekisteritiedoista ilmenee, liikevaihto oli vielä 45 miljoonan luokkaa v. 2019, v. 2022 enää kolmanneksen tuosta. Sisun vielä myydessä pääasiassa siviilisektorille yksittäinen ajoneuvo/ajoneuvoyhdistelmä olisi saattanut maksaa esim. 300 k€, jolloin ajoneuvoja olisi valmistunut 45 miljoonan liikevaihdolla 150 kpl. V. 2022 tilikaudella sitten vastaavasti 50 kpl.

GTP:t ovat toki kalliimpia, mutta korkeampi hinta tullee etupäässä sotilasajoneuvon kalliimmista materiaaleista ja alihankintakomponenteista. Työtuntien osalta GTP lienee enintään keskivertovaatelias Sisun tuotannossa - no, ehkä puutavara-auton laittaa kokoon vähemmillä työtunneilla, mutta kasettiyhdistelmään verrattuna GTP tullee kokoon paljon vähemmällä.
Ei noista luvuista vielä yhtiötä voi konkurssikypsäksi päätellä.

Tilinpäätöstä ei löydy netistä mutta harvemminpa sellaisia muut kuin oyj:t itse julkiseksi laittavatkaan. Tilinpäätöksestä olisi nähnyt paljon enemmän kuin parista tunnusluvusta Fonectassa. Johtuuko tilikauden miinusmerkkinen tulos esim. siitä, että on investoitu tuotekehitykseen? Sitten olisin huolissani, jos ytj.fi verovelkarekisteri näyttäisi tukevat verovelat, mutta ei sielläkään ole mitään.

Eivät tietenkään mitään juhlallisia lukuja nuo vähäiset nähtävillä olevat ole, mutta rajansa silläkin, mitä johtopäätöksiä niistä voi tässä vaiheessa tehdä.
 

Patria, FAMOUS - European Future Highly Augmented Armoured System Programme​

The next generation armoured vehicles and situational awareness by FAMOUS programme!

FAMOUS is an EU commission & member states funded program that enables the developmentof performance-driven tailor-made platforms and systems by utilizing matured new technologies. It aims for the next generation and upgrades the current armoured platforms, including those able to operate in extreme climates and geographical environments.

This project has received funding from the European Defence Industrial Development Programme (EDIDP) under Grant Agreement No EDIDP-GCC-2020-058- FAMOUS).
 
Onko tää famous nyt se Nasun/Bankun korvaajaan tähtäävä ohjelma vai vielä jokin muu sen lisäksi?

Mitään halpaa "mikua" ei vissiin tuon ohjelman puolesta ole tulossa. Laitteessa näytti olevan paljon kaikenmoista hienoa tekniikkaa, elsoa, hienoja kirjainyhdistelmiä ja joku adaptiivinen naamiointikin.

4x4 oli yllättävä avaus tuolla videolla. Näytti kyllä partioajoneuvolta, tosin siinä näytti olevan rws-konetykkikin. Videolla esitetty skenaario katolla väijyvine rpg-ukkoineen kommandopipoissa loi kyllä vähän sellaisen kriha/antiterrorismi-viban.
 
Onko tää famous nyt se Nasun/Bankun korvaajaan tähtäävä ohjelma vai vielä jokin muu sen lisäksi?

Mitään halpaa "mikua" ei vissiin tuon ohjelman puolesta ole tulossa. Laitteessa näytti olevan paljon kaikenmoista hienoa tekniikkaa, elsoa, hienoja kirjainyhdistelmiä ja joku adaptiivinen naamiointikin.

4x4 oli yllättävä avaus tuolla videolla. Näytti kyllä partioajoneuvolta, tosin siinä näytti olevan rws-konetykkikin. Videolla esitetty skenaario katolla väijyvine rpg-ukkoineen kommandopipoissa loi kyllä vähän sellaisen kriha/antiterrorismi-viban.

Ei ole tuo, kai, koska tuo on EU-rahaa saava tutkimus- ja kehitysohjelma, jossa on helkkarin monta kokkia
(firmaa).

"Arktinen liikkuvuus" on se PV:n ohjelma.

Maavoimat kehittää ja turvaa joukkojensa liikkuvuutta Pohjois-Suomen alueella Arktinen liikkuvuus -hankkeella.

 
Koska aina ei ole kyse vain siitä, että pysyy itse kaistojen välissä. Ajokokeen voi ajaa noudattaen kaikkia liikennesääntöjä, mutta sitten joku päivä se rekan blindspotissa hengailu voi koitua kohtalokkaaksi, vaikkei siinä itse teekään mitään väärää. Noin esimerkkinä.
Ja se autokoulukoko takaa, ettei niin käy?
 
Ja se autokoulukoko takaa, ettei niin käy?

Takuita ei ole, mutta en pidä autokoulujärjestelmää huonona. Palaute tekemisestä/oppimisesta, hiljaisen tiedon siirtäminen, teorioiden läpikäynti luentomuotoisena...

Jos pelkkään koejärjestelmään mennään, niin jollakin se täytyy kompensoida. Olisiko vaikkapa sillä että teoriakokeet tehdään nykyistä laajemmiksi ja haastavammiksi? Mutta sitten alkaa valitus, kuinka lukihäiriöisen on vaikea opetella ulkoa 500-sivuinen tiiliskivi, joka yrittää selittää kaiken laeista ja asetuksista erilaisiin liikennetilanteisiin, ajoneuvotekniikkaan, ajoneuvon käsittelyyn ja kyseisen ajoneuvon huomioitaviin erityispiirteisiin kuljetettaessa ajoneuvoa tieliikenteessä...

Jos yhden asian saisin järjestelmässä muuttaa, niin se olisi se, että viranomainen laatisi ja julkaisisi laadukkaat ja yksityiskohtaiset teoriaoppimateriaalit avoimesti kaikkien käytettäväksi. Nykyisessä järjestelmässä viranomainen määrää vain karkean opetussuunnitelman ja erilaiset yksityiset toimijat sitten väsäävät ja myyvät keskenään hieman erilaatuisia ja erisisältöisiä luentokalvoja, kirjasia ja harjoituskoeympäristöjä. Muistan edelleen äimistykseni, kun aikanaan teoriakokeessa kysyttiin jarrujen jäätymisen estämisestä, jota ei missään oltu käsitelty.

Herrat jotka mp kortista vänkää, mitkä ovat omat kokemukset kaksipyäräisistä?

Olen joskus ajanut polkupyörällä ja olen saanut nuorena M-luokan ajo-oikeuden teoriakokeella. Oliko muuta?
 
Takuita ei ole, mutta en pidä autokoulujärjestelmää huonona. Palaute tekemisestä/oppimisesta, hiljaisen tiedon siirtäminen, teorioiden läpikäynti luentomuotoisena...

Jos pelkkään koejärjestelmään mennään, niin jollakin se täytyy kompensoida. Olisiko vaikkapa sillä että teoriakokeet tehdään nykyistä laajemmiksi ja haastavammiksi? Mutta sitten alkaa valitus, kuinka lukihäiriöisen on vaikea opetella ulkoa 500-sivuinen tiiliskivi, joka yrittää selittää kaiken laeista ja asetuksista erilaisiin liikennetilanteisiin, ajoneuvotekniikkaan, ajoneuvon käsittelyyn ja kyseisen ajoneuvon huomioitaviin erityispiirteisiin kuljetettaessa ajoneuvoa tieliikenteessä...

Jos yhden asian saisin järjestelmässä muuttaa, niin se olisi se, että viranomainen laatisi ja julkaisisi laadukkaat ja yksityiskohtaiset teoriaoppimateriaalit avoimesti kaikkien käytettäväksi. Nykyisessä järjestelmässä viranomainen määrää vain karkean opetussuunnitelman ja erilaiset yksityiset toimijat sitten väsäävät ja myyvät keskenään hieman erilaatuisia ja erisisältöisiä luentokalvoja, kirjasia ja harjoituskoeympäristöjä. Muistan edelleen äimistykseni, kun aikanaan teoriakokeessa kysyttiin jarrujen jäätymisen estämisestä, jota ei missään oltu käsitelty.



Olen joskus ajanut polkupyörällä ja olen saanut nuorena M-luokan ajo-oikeuden teoriakokeella. Oliko muuta?
Kysyin ihan asiallisesti, vängätpääpä vain keskenänne :)
 
Takuita ei ole, mutta en pidä autokoulujärjestelmää huonona. Palaute tekemisestä/oppimisesta, hiljaisen tiedon siirtäminen, teorioiden läpikäynti luentomuotoisena...

Jos pelkkään koejärjestelmään mennään, niin jollakin se täytyy kompensoida. Olisiko vaikkapa sillä että teoriakokeet tehdään nykyistä laajemmiksi ja haastavammiksi? Mutta sitten alkaa valitus, kuinka lukihäiriöisen on vaikea opetella ulkoa 500-sivuinen tiiliskivi, joka yrittää selittää kaiken laeista ja asetuksista erilaisiin liikennetilanteisiin, ajoneuvotekniikkaan, ajoneuvon käsittelyyn ja kyseisen ajoneuvon huomioitaviin erityispiirteisiin kuljetettaessa ajoneuvoa tieliikenteessä...

Jos yhden asian saisin järjestelmässä muuttaa, niin se olisi se, että viranomainen laatisi ja julkaisisi laadukkaat ja yksityiskohtaiset teoriaoppimateriaalit avoimesti kaikkien käytettäväksi. Nykyisessä järjestelmässä viranomainen määrää vain karkean opetussuunnitelman ja erilaiset yksityiset toimijat sitten väsäävät ja myyvät keskenään hieman erilaatuisia ja erisisältöisiä luentokalvoja, kirjasia ja harjoituskoeympäristöjä. Muistan edelleen äimistykseni, kun aikanaan teoriakokeessa kysyttiin jarrujen jäätymisen estämisestä, jota ei missään oltu käsitelty.



Olen joskus ajanut polkupyörällä ja olen saanut nuorena M-luokan ajo-oikeuden teoriakokeella. Oliko muuta?
Miksi koetta pitäisi jotenkin vaikeuttaa?
Ei kai sillä miten, tai missä oppi on saatu ole mitään väliä, kunhan ihminen osaa vaadittavan tiedon. Koko ajatus on pähkähullu.

Sitä paitsi ei tarvitse pitkään ajaa liikenteessä, kun huomaa keski-ikäisiä autokoulujen kasvatteja, jotka eivät tiedä ajamisesta, autoista ja autoilusta mitään. Osan huomaan siitä, että
On hankittu Opel, tai ranskainen auto, osan siitä miten liikenteessä liikutaan.
 
Miksi koetta pitäisi jotenkin vaikeuttaa?
Ei kai sillä miten, tai missä oppi on saatu ole mitään väliä, kunhan ihminen osaa vaadittavan tiedon. Koko ajatus on pähkähullu.

Voisin hyvin ryhtyä vaikkapa ensihoitajaksi, tai miksei samantien lääkäriksi, jos se onnistuisi lukemalla Käypä Hoito -suositukset lävitse ja istumalla muutama päivä kokeissa. Haluaisitko potilaakseni?

(Toki se "ajokoe" voisi olla aavistuksen haastava kirjojen ja Youtuben pohjalta, mutta kanylointia, ompelemista ja nenänieluputken asentamista voinee harjoitella Ebaystä tilattujen tarvikkeiden asettamisella parempaan puoliskoon. :D)

Sitä paitsi ei tarvitse pitkään ajaa liikenteessä, kun huomaa keski-ikäisiä autokoulujen kasvatteja, jotka eivät tiedä ajamisesta, autoista ja autoilusta mitään. Osan huomaan siitä, että
On hankittu Opel, tai ranskainen auto, osan siitä miten liikenteessä liikutaan.

No, tämä on kyllä totta mm. vilkun osalta. Mutta väitän, että Opel ja ranskalaismerkit ovat pennin venyttämistä, eivät epätietoisuutta sinänsä.
 
Back
Top