Miehistön kuljetus

[Mikfin70]

Kai sentään edes yrititte kiistää?

No, en ollut tuolloin enää matkassa mukana ja todisteet olivat melkoisen kiistämättömät x-kuvioita tien pinnassa.

 

[Olvi]

EIköhän tuollaiseen telaan saisi trukkinastaa aika helpostikkin kiinni mutta pysyvyys voi olla huonoa.

Kyllähän ruuvinastoja varusveijarit varmaan kustannustehookaasti asentaisi, mutta pysyvyys, pito varmasti ongelmia ja miten sitten kestävyys?

 

[KymJP2K]

Tuli eikä siinä päätä silitelty..

Päällysteen korjaus maksaa keskisuomessa näköjään 86 keur per km, ilmeisesti 2-kaistaista suurin osa. 43 keur per km yhden kaistan uusinta?

18km hätilästä parolaan 0,7miljoonaa. Yllättävän edullista.

 

[Jorde]

Kyllähän ruuvinastoja varusveijarit varmaan kustannustehookaasti asentaisi, mutta pysyvyys, pito varmasti ongelmia ja miten sitten kestävyys?

Niin onko tuon värkin liikkuvuudesta tullut mitään infoa, kääntyykö neutraalisti paikallaan vai perustuuko pelkästään telan "jarrutukseen". Toinen on se että miten tuolla pärjää metsässä kun tuskin meneen lähellekkään niin hyvin kuin teka.

 

[otwa]

Kysymykseen, millainen ryntövaunu Suomelle pitäisi hankkia korvaamaan BMP-2MD vuoden 2035 jälkeen, se vastasi näin:

Spoiler

Designing an Infantry Fighting Vehicle (IFV) for Finland that is meant to replace the BMP-2MD by 2035 involves a balance of protection, firepower, mobility, and cost-efficiency. Here’s a conceptual design considering these factors:
1. Protection

Armor: The new IFV should have composite armor that provides similar protection to the CV9030FIN from the front, capable of withstanding 30mm APFSDS rounds. Additionally, it should include modular armor packs for enhanced protection, which can be adjusted according to the mission requirements.
Active Protection System (APS): Incorporate an APS to defend against anti-tank guided missiles (ATGMs) and rocket-propelled grenades (RPGs).
Mine and IED Protection: A V-shaped hull design to deflect blasts from mines and IEDs, along with energy-absorbing seats to protect the crew and passengers.

2. Firepower

Main Armament: A 30mm Bushmaster II chain gun, which is the same as on the CV9030FIN. This ensures compatibility with existing ammunition stockpiles.
Secondary Armament: Coaxial 7.62mm machine gun and optional integration of a remote-controlled weapon station (RCWS) for additional 12.7mm or 40mm grenade launcher.
Missile System: Provision for ATGMs like the Spike missile system for enhanced anti-armor capabilities.

3. Mobility

Engine: A modern, fuel-efficient diesel engine that provides a power-to-weight ratio suitable for both rapid movement and sustained operations in challenging terrain. Target at least 500-600 hp.
Suspension: Advanced torsion bar suspension system or hydro-pneumatic suspension for improved mobility over rough terrain.
Tracks: Wide tracks with rubber pads for reduced ground pressure, which improves mobility over soft ground and snow, typical in Finnish terrain.

4. Cost-efficiency

Modular Design: Use a modular approach to simplify maintenance and reduce costs. Common components with other vehicles in the Finnish Defense Forces can reduce the logistics burden.
Local Production and Assembly: To lower costs and boost the local economy, involve Finnish defense industries in the production and assembly process.
Simplified Electronics: Employ a straightforward yet effective electronic suite for navigation, communication, and fire control. Avoid overly complex systems that increase costs.

5. Adaptation to Finnish Conditions

Climate Adaptation: The IFV should be designed to operate effectively in the harsh Finnish winter conditions, with features like pre-heaters for the engine, and insulated crew compartments.
Amphibious Capability: Although not essential, maintaining amphibious capabilities similar to the BMP-2MD could be beneficial for operations in Finland's numerous lakes and rivers.
Compact Size: Ensure the vehicle can navigate Finland’s dense forests and narrow roads, with a design that balances internal space and external dimensions.

Conceptual Design Outline

Dimensions: Similar size to the BMP-2MD but with improved internal layout for better crew comfort and storage.
Crew: Driver, commander, gunner, and space for 6-8 infantrymen.
Weight: Approximately 25-30 tonnes to maintain a balance between protection and mobility.
Top Speed: Around 70 km/h on roads and 40 km/h off-road.
Range: At least 500 km on a full tank of fuel.

Example Features

Hull: Welded steel with modular armor.
Turret: Automated with 30mm cannon, coaxial machine gun, and missile launchers.
Interior: Ergonomically designed for Finnish soldiers, with heating systems and noise dampening.
Sensors: Night vision, thermal imaging, and laser rangefinder.

This conceptual design provides a cost-effective, yet highly capable IFV tailored for Finland’s operational environment and defense needs, ensuring compatibility with existing systems and future growth potential.

Kauko-ohjatun tornin perusteeksi se antoi:

Spoiler

Given the requirement to keep costs lower than a new CV90 while ensuring modern capabilities and compatibility with existing systems, a remotely-controlled turret (unmanned turret) would be a beneficial inclusion. Here’s how this would integrate into the overall design:
Remotely-Controlled Turret Features

Main Armament:
30mm Bushmaster II chain gun: This ensures compatibility with the existing ammunition used by the CV9030FIN.

Secondary Armament:
Coaxial 7.62mm machine gun: For close-range defense and additional fire support.
Remote-Controlled Weapon Station (RCWS): Option to mount a 12.7mm heavy machine gun or a 40mm automatic grenade launcher.

Missile System:
ATGM Launchers: Provision for launching anti-tank guided missiles like the Spike missile system, enhancing anti-armor capabilities.

Fire Control System:
Advanced Targeting Systems: Incorporate thermal imaging, night vision, and laser rangefinders for accurate target acquisition and engagement day and night.
Stabilization: Gyro-stabilized turret and weapons for firing accuracy on the move.

Protection:
Armored Turret: While remotely operated, the turret should still have sufficient armor to protect critical components.
Active Protection System (APS): To intercept and neutralize incoming threats like ATGMs and RPGs.

Benefits of a Remotely-Controlled Turret

Crew Safety: By relocating the crew to the hull, their exposure to direct fire is reduced, enhancing survivability.
Lower Profile: The vehicle can have a lower silhouette, making it harder to detect and target.
Weight Savings: A remotely-controlled turret can potentially be lighter than a manned one, allowing for additional armor or other equipment without significantly increasing the overall vehicle weight.
Cost Efficiency: Modern remote turret systems, while advanced, can be more cost-effective compared to traditional manned turrets with the same level of firepower and protection.

Adaptation to Finnish Conditions

Climate-Adapted Electronics: Ensure all electronic systems in the turret are resistant to extreme cold and can operate effectively in harsh Finnish winters.
Simplified Maintenance: Design the turret for easy maintenance and repair, with modular components that can be quickly replaced in the field.

Conceptual Design Outline (Revised)

Dimensions: Compact and ergonomically designed to balance internal space and external dimensions.
Crew: 3-4 (Driver, commander, and 1-2 operators for systems and dismounts).
Weight: Approximately 25-30 tonnes.
Top Speed: Around 70 km/h on roads and 40 km/h off-road.
Range: At least 500 km on a full tank of fuel.
Amphibious Capability: Maintain optional amphibious capability for operations in Finnish waterways.

Summary

Incorporating a remotely-controlled turret into the new IFV design aligns with the goals of improved protection, modern firepower, and cost efficiency while ensuring compatibility with existing Finnish military systems. This approach provides a technologically advanced yet cost-effective solution for the Finnish Defence Forces, suitable for the operational environment of 2035.

Suojauksen kanssa sai vääntää hetken. Oikeus GPT 4.0:ään loppui kesken, joten piti pärjätä 3.5:llä, joka oli selvästi huonompi.

Spoiler

Summary of Armor Configuration
1. Upper Front Plate (UFP):

Angle: 45-60 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer with composite layers
Square Weight: Approximately 110 kg/m²
RHAe: 120-160 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 4 (estimated)

2. Lower Front Plate (LFP):

Angle: 45-60 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer with composite layers
Square Weight: Approximately 110 kg/m²
RHAe: 120-160 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 4 (estimated)

3. Front Armor (excluding UFP and LFP):

Angle: 60-70 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer with composite layers
Square Weight: Approximately 110 kg/m²
RHAe: 120-160 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 4 (estimated)

4. Side Armor:

Angle: 30-45 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer with spaced armor design (outer plate, air gap, inner plate)
Square Weight: Approximately 70 kg/m²
RHAe: 60-80 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 3 (estimated)

5. Rear Armor:

Angle: 15-30 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer
Square Weight: Approximately 50 kg/m²
RHAe: 40-60 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 2 (estimated)

6. Roof Armor:

Angle: Flat or minimal slope
Configuration: 8 mm RHA base layer with Kevlar/Dyneema backing
Square Weight: Approximately 40 kg/m²
RHAe: 30-50 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 2 (estimated)

7. Underbelly Armor (Shallow V-Hull):

Angle: 15-30 degrees
Configuration: 8 mm RHA base layer with blast-resistant materials
Square Weight: Approximately 60 kg/m²
RHAe: 60-80 mm
STANAG Level: STANAG 4569 Level 3 (estimated)

Summary:

This armor configuration is designed to provide robust protection for the infantry fighting vehicle across its frontal, side, rear, roof, and underbelly areas. The angled upper and lower front plates (UFP and LFP) enhance protection against direct frontal attacks, while the side armor features a spaced design to disrupt incoming projectiles effectively. The rear, roof, and underbelly armor provide varying levels of protection against different threats, ensuring comprehensive survivability on the battlefield.

The estimated RHA equivalent (RHAe) and STANAG levels are provided based on typical ballistic performance expectations for similar armor configurations. These levels indicate the vehicle's capability to withstand various ballistic threats, providing crucial survivability for its crew and critical systems during combat operations.

Spoiler: Spaced armor

Spaced Armor Design:

• Outer Plate: 10-15 mm RHA steel
• Air Gap: 50-100 mm

Spoiler: STANAG Levels

STANAG 4569 Levels:

• Level 2: Protection against 7.62x39mm AP (Kalashnikov AK-47).
• Level 3: Protection against 7.62x51mm AP (FN FAL) and 155mm High Explosive shell fragments.
• Level 4: Protection against 14.5x114mm AP (KPV heavy machine gun).
• Level 5: Protection against 25mm APDS (Armor-Piercing Discarding Sabot) and 155mm High Explosive shell fragments.

Spoiler: Nimeksi tuli TAKE-35

Certainly! A proper Finnish abbreviation for the infantry fighting vehicle (IFV) with the described armor configuration could be:

TAKE-35

This abbreviation stands for "TaisteluAjoneuvo KEvyt 2035," which translates to "Combat Vehicle Light 2035" in English. It reflects the vehicle's intended role as a modernized, lighter armored combat vehicle suitable for the anticipated operational needs of the Finnish Defense Forces in 2035.

 

[Huhta]

@otwa

Jos kysyt siltä, notta riittäneekö tuo 30 mm kanuuna venäläisten uusia ryntövaunuja vastaan, niin kielimalli alkanee kohteliaasti ehdotella 40 millistä (tai isompaakin).

Mutta luova ratkaisu joka tapauksessa kysyä AI:lta! Viitsitkö vielä kysyä saman keskustelun perään, että mitä se kaikki mahtaisi maksaa?

 

[otwa]

@otwa

Jos kysyt siltä, notta riittäneekö tuo 30 mm kanuuna venäläisten uusia ryntövaunuja vastaan, niin kielimalli alkanee kohteliaasti ehdotella 40 millistä (tai isompaakin).

Mutta luova ratkaisu joka tapauksessa kysyä AI:lta! Viitsitkö vielä kysyä saman keskustelun perään, että mitä se kaikki mahtaisi maksaa?

Yksittäiskappale:

Spoiler

Estimated Total Cost Breakdown:​

1. Chassis and Hull:
   • Includes structural components, mobility systems, suspension, and basic armor (excluding specialized armor).
   • Estimated Cost: Typically ranges from $1 million to $2 million USD, depending on the complexity and technology.
2. Armor System:
   • Includes the Upper Front Plate (UFP), Lower Front Plate (LFP), Front Armor (excluding UFP and LFP), Side Armor, Rear Armor, Roof Armor, and Underbelly Armor.
   • Estimated Cost: From the previous breakdown, let's use the total estimated armor cost: $16,250 USD.
3. Propulsion System:
   • Engine, transmission, cooling systems, fuel systems, etc.
   • Estimated Cost: Around $500,000 to $1 million USD, depending on the power and efficiency requirements.
4. Armament:
   • Main gun, secondary armament (machine guns), ammunition systems.
   • Estimated Cost: Typically ranges from $1 million to $3 million USD, depending on the caliber and type of weapons.
5. Electronics and Sensors:
   • Communication systems, fire control systems, navigation systems, situational awareness sensors (e.g., cameras, radars).
   • Estimated Cost: Around $500,000 to $1 million USD, depending on complexity and integration requirements.
6. Interior Fittings and Crew Equipment:
   • Crew seats, ergonomics, HVAC systems, controls, and displays.
   • Estimated Cost: Approximately $200,000 to $500,000 USD, depending on customization and comfort requirements.
7. Integration and Testing:
   • Costs associated with assembling components, integration of systems, testing, and qualification.
   • Estimated Cost: Typically adds 20-30% to the total cost of the vehicle.

Total Estimated Cost:​

• Armor System: $16,250 USD (from previous breakdown)
• Chassis and Hull: $1,500,000 USD (estimated midpoint)
• Propulsion System: $750,000 USD (estimated midpoint)
• Armament: $2,000,000 USD (estimated midpoint)
• Electronics and Sensors: $750,000 USD (estimated midpoint)
• Interior Fittings and Crew Equipment: $350,000 USD (estimated midpoint)
• Integration and Testing (30% of subtotal): $1,200,000 USD

Grand Total Estimated Cost:​

$16,250+$1,500,000+$750,000+$2,000,000+$750,000+$350,000+$1,200,000=$6,566,250\$16,250 + \$1,500,000 + \$750,000 + \$2,000,000 + \$750,000 + \$350,000 + \$1,200,000 = \$6,566,250 $16,250+$1,500,000+$750,000+$2,000,000+$750,000+$350,000+$1,200,000=$6,566,250

Notes:​

• This estimate provides a generalized breakdown based on industry standards and typical costs for similar armored vehicles.
• Actual costs can vary significantly based on specific requirements, technological advancements, procurement contracts, and other factors.
• Currency and cost estimates are in USD for illustration purposes and should be adjusted for local currency and inflation rates as applicable.

For precise costing, detailed proposals from defense contractors or manufacturers would be necessary, taking into account specific project requirements and competitive bidding processes.

200 kpl:

Spoiler

To estimate the total cost for 200 infantry fighting vehicles (IFVs), we'll multiply the individual vehicle cost by the quantity required. Based on the previous breakdown, here are the estimated costs per vehicle and the total for 200 vehicles:

Estimated Cost per Vehicle:​

1. Armor System: $16,250 USD
2. Chassis and Hull: $1,500,000 USD (estimated midpoint)
3. Propulsion System: $750,000 USD (estimated midpoint)
4. Armament: $2,000,000 USD (estimated midpoint)
5. Electronics and Sensors: $750,000 USD (estimated midpoint)
6. Interior Fittings and Crew Equipment: $350,000 USD (estimated midpoint)
7. Integration and Testing (30% of subtotal): Included in individual vehicle estimates

Total Cost Calculation for 200 Vehicles:​

1. Total Armor Cost for 200 Vehicles:
   200×$16,250=$3,250,000200 \times \$16,250 = \$3,250,000200×$16,250=$3,250,000
2. Total Chassis and Hull Cost for 200 Vehicles:
   200×$1,500,000=$300,000,000200 \times \$1,500,000 = \$300,000,000200×$1,500,000=$300,000,000
3. Total Propulsion System Cost for 200 Vehicles:
   200×$750,000=$150,000,000200 \times \$750,000 = \$150,000,000200×$750,000=$150,000,000
4. Total Armament Cost for 200 Vehicles:
   200×$2,000,000=$400,000,000200 \times \$2,000,000 = \$400,000,000200×$2,000,000=$400,000,000
5. Total Electronics and Sensors Cost for 200 Vehicles:
   200×$750,000=$150,000,000200 \times \$750,000 = \$150,000,000200×$750,000=$150,000,000
6. Total Interior Fittings and Crew Equipment Cost for 200 Vehicles:
   200×$350,000=$70,000,000200 \times \$350,000 = \$70,000,000200×$350,000=$70,000,000
7. Total Integration and Testing Cost for 200 Vehicles:
   • Typically included in each vehicle's cost estimate, but for completeness, assuming 30% of subtotal:
   30%×($3,370,000,000)=$1,011,000,00030\% \times (\$3,370,000,000) = \$1,011,000,00030%×($3,370,000,000)=$1,011,000,000

Grand Total Estimated Cost for 200 Vehicles:​

$3,250,000+$300,000,000+$150,000,000+$400,000,000+$150,000,000+$70,000,000+$1,011,000,000=$2,084,250,000\$3,250,000 + \$300,000,000 + \$150,000,000 + \$400,000,000 + \$150,000,000 + \$70,000,000 + \$1,011,000,000 = \$2,084,250,000 $3,250,000+$300,000,000+$150,000,000+$400,000,000+$150,000,000+$70,000,000+$1,011,000,000=$2,084,250,000

Notes:​

• This total cost estimate for 200 infantry fighting vehicles is a generalized calculation based on average costs and industry standards. Actual costs may vary based on specific requirements, negotiations, currency fluctuations, and other factors.
• It's important to obtain detailed proposals from defense contractors or manufacturers to get precise cost estimates tailored to specific project needs.
• All figures are in USD for illustration purposes; local currency and inflation adjustments should be considered where applicable.

Eli 200 kpl maksaisi noin 2 mrd USD.

 

[ak.tied]

Pelottavan fiksu tuo AI. Jopa tällaisessa varsin monimutkaisessa asiassa kykenee antamaan täysin järkeenkäyvän ja perustellun vastauksen.

 

[otwa]

Pelottavan fiksu tuo AI. Jopa tällaisessa varsin monimutkaisessa asiassa kykenee antamaan täysin järkeenkäyvän ja perustellun vastauksen.

AI ilmeisesti keskiarvoistaa materiaalina käytetyistä tiedoista vaunun. Nuo speksit ovat vähän hajuttomat ja mauttomat, mutta toisaalta AI:n vastaus voisi muissa asioissa olla hyvä lähtökohta jota muokata (esim toisessa ketjussa nuo organisaatiorakenteet).

Sitten taas kun kysyin miksei T-72:n ohjausta ole käytetty missään muualla vastaus oli sellaista hevonkukkua että hävettää.

 

[Jukkis]

AI ilmeisesti keskiarvoistaa materiaalina käytetyistä tiedoista vaunun. Nuo speksit ovat vähän hajuttomat ja mauttomat, mutta toisaalta AI:n vastaus voisi muissa asioissa olla hyvä lähtökohta jota muokata (esim toisessa ketjussa nuo organisaatiorakenteet).

Sitten taas kun kysyin miksei T-72:n ohjausta ole käytetty missään muualla vastaus oli sellaista hevonkukkua että hävettää.

Erittäin hyvä tiivistys siitä, miten laajaan kielimalliin perustuva teko-"äly" kuten ChatGTP toimii. Se on siis periaatteessa pelkkä ylensyönyt ennustava tekstinsyöttö. Ulos saa muuta kun hevonkukkua, jos kysytty asia on sellainen johon on suunnilleen yksi jokseenkin järkevä ratkaisu. Silloin "keskiarvo" lähdemateriaalista (=~internetin tekstisisältö) osuu tuolle toimivalle alueelle. Jos ongelmaan ei ole yhtä selkeää parasta ratkaisua, vaan lähdemateriaalissa on monia toisistaan paljon eroavia ratkaisuja, "keskiarvoistaminen" sotkee niistä jotain järkevän kuuloista mutta toimimatonta ja jopa sisäisesti ristiriitaista sössöä.

 

[otwa]

Kysyin seuraavaa:
You have 100 BMP-2 IFVs. You get 200k e per vehicle to update them. You can only update one aspect of the vehicle. What is the most cost- and battle-effective upgrade you would do?

Spoiler

Given the constraint of having €200,000 per vehicle for upgrades and the need to select the most cost- and battle-effective single aspect to enhance, the best option would likely be to upgrade the BMP-2's **fire control system (FCS)**.

Here's why the fire control system upgrade is the most effective:

1. **Enhanced Combat Effectiveness**: A modern fire control system significantly improves target acquisition, accuracy, and engagement speed. This allows the BMP-2 to effectively engage both moving and stationary targets with greater precision, increasing its lethality on the battlefield.

2. **Improved Survivability**: With a better FCS, the BMP-2 can engage targets from a longer range and with higher first-round hit probability, which means it can stay at a safer distance from threats and reduce its exposure to enemy fire.

3. **Interoperability and Network-Centric Warfare**: Modern FCS can integrate with other battlefield systems, allowing for better communication, data sharing, and coordinated operations. This enhances situational awareness and operational effectiveness.

4. **Cost-Effectiveness**: Upgrading the FCS is typically within the budget of €200,000 per vehicle and provides a significant return on investment in terms of combat performance.

5. **Ease of Integration**: Compared to other major upgrades (like engine or armor), upgrading the FCS is relatively less complex and can be implemented more quickly, reducing downtime for the vehicles.

### Specific Components of a Fire Control System Upgrade

A comprehensive FCS upgrade might include:

- **Thermal Imaging**: Improves night and low-visibility operation capabilities.
- **Laser Rangefinder**: Enhances accuracy and effective engagement range.
- **Ballistic Computer**: Calculates optimal firing solutions quickly and accurately.
- **Stabilized Gunner and Commander Sights**: Enables firing on the move with high accuracy.
- **Integrated Targeting Systems**: Links with UAVs and other reconnaissance assets for better target data.

### Conclusion

By upgrading the BMP-2's fire control system, you significantly enhance its combat effectiveness and survivability without exceeding the budget. This upgrade leverages modern technology to make the BMP-2 more competitive in contemporary combat scenarios, providing the best value for the allocated funds.

Vastaus on ihan järkevä. Ihan noin pitkälle vietyä upgradia BMP-2MD:t eivät saaneet, mutta osia kuitenkin.

 

[Mikfin70]

BMP-2MD Päivityksessä mentiin oikeastaan pimeä toimintakyky ja johtamiskyky edellä sekä lämpöjäljen pienetämisessä. Olisihan tuo tarvinnut lisäpanssaroinnin, mutta raha ei vain riittänyt kaikkeen.
Kansanarmeijalla ei ollut tuolloin eikä edelleenkään ole riittävää rahoitusta vuosikymmenten laiminlyöntien korjaamiseen.

 

[otwa]

BMP-2MD Päivityksessä mentiin oikeastaan pimeä toimintakyky ja johtamiskyky edellä sekä lämpöjäljen pienetämisessä. Olisihan tuo tarvinnut lisäpanssaroinnin, mutta raha ei vain riittänyt kaikkeen.
Kansanarmeijalla ei ollut tuolloin eikä edelleenkään ole riittävää rahoitusta vuosikymmenten laiminlyöntien korjaamiseen.

Käsittääkseni suurin syy lisäpanssaroinnin puutteeseen on se, että runko ja telasto eivät kestä lisäpainoa ihan hirveitä enempää, ainakaan keulaan. Bemmi on aika etupainoinen jo alkuperäisenä ja etummaiset pari telapyörää kuormittuvat muutenkin. Ja kun katsoo esim Venäjän tekemiä lisäpanssarointeja, niin ne keskittyvät kylkiin - koska se painojakauma. Uintikyvyn säilyttäminen on tietysti yksi argumentti, mutta epäilen ettei se ole ollut prioriteetti BMP-koulutuksessa enää pariinkymmeneen vuoteen?

Sinänsä Bemmin alkuperäinen (BMP-1) panssarointi on järkevä, se keskittyi keulasta 12,7 mm vastaan. Tuohon aikaan länsimailla ei ollut laajassa käytössä kuin M113 ja vst kuljetusvaunuja, joissa oli M2. Kun BMP toimii tstvaunujen rinnalla, ne vetävät kaiken puolituumaista raskaamman tulen. Muistaakseni kun BMP-2:sta suunniteltiin, neukutkin tajusivat tilanteen jo muuttuneen ja länsimaisten rynnäkkövaunujen 20-25 mm konetykeillä yleistyneen. Mutta taas, uintikyvyn säilytys ja perusrakenteen etupainoisuus olisivat vaatineet paljon uudelleensuunnittelua johon ei haluttu ryhtyä. Sen takia suunniteltiin BMP-3 (joka oli alun perin kaavailtu PT-76:n korvaavaksi kevyeksi vaunuksi).

 

[SJ]

BMP-2MD Päivityksessä mentiin oikeastaan pimeä toimintakyky ja johtamiskyky edellä sekä lämpöjäljen pienetämisessä. Olisihan tuo tarvinnut lisäpanssaroinnin, mutta raha ei vain riittänyt kaikkeen.
Kansanarmeijalla ei ollut tuolloin eikä edelleenkään ole riittävää rahoitusta vuosikymmenten laiminlyöntien korjaamiseen.

Sitä lisäpanssaria joutuisi olemaan kuitenkin ihan kohtuullisesti ja sitten kysymykseksi nousee, että miten se alusta kestää lisäpainon.

 

[SJ]

Käsittääkseni suurin syy lisäpanssaroinnin puutteeseen on se, että runko ja telasto eivät kestä lisäpainoa ihan hirveitä enempää, ainakaan keulaan. Bemmi on aika etupainoinen jo alkuperäisenä ja etummaiset pari telapyörää kuormittuvat muutenkin. Ja kun katsoo esim Venäjän tekemiä lisäpanssarointeja, niin ne keskittyvät kylkiin - koska se painojakauma. Uintikyvyn säilyttäminen on tietysti yksi argumentti, mutta epäilen ettei se ole ollut prioriteetti BMP-koulutuksessa enää pariinkymmeneen vuoteen?

Sinänsä Bemmin alkuperäinen (BMP-1) panssarointi on järkevä, se keskittyi keulasta 12,7 mm vastaan. Tuohon aikaan länsimailla ei ollut laajassa käytössä kuin M113 ja vst kuljetusvaunuja, joissa oli M2. Kun BMP toimii tstvaunujen rinnalla, ne vetävät kaiken puolituumaista raskaamman tulen. Muistaakseni kun BMP-2:sta suunniteltiin, neukutkin tajusivat tilanteen jo muuttuneen ja länsimaisten rynnäkkövaunujen 20-25 mm konetykeillä yleistyneen. Mutta taas, uintikyvyn säilytys ja perusrakenteen etupainoisuus olisivat vaatineet paljon uudelleensuunnittelua johon ei haluttu ryhtyä. Sen takia suunniteltiin BMP-3 (joka oli alun perin kaavailtu PT-76:n korvaavaksi kevyeksi vaunuksi).

Kävi mielessä sellainen asia, että mikäli BMP-2:sta alkaa lisäpanssaroimaan, niin ongelmana on se että BMP-2 on usein se oletus vastustaja mitä varten kevyet PST-aseet on mitoitettu. Siis "riittää BMP-2:n läpäisemiseen ja oletettavissa olevaan lisäpanssariin".

Ja sitten vielä on se seikka, että miten paljon sillä lisäpanssarilla mitään tekee, kun tykistö ja dronet näyttäisivät tekevän suuren osan vahingosta siinä missä panssarivaunullekin. Tämä siis tälläistä filosofista mietiskelyä, en missään nimessä vihjaa että kokonaan panssaroimaton ajoneuvo olisi jotenkin toivottavampi.

 

[otwa]

Kävi mielessä sellainen asia, että mikäli BMP-2:sta alkaa lisäpanssaroimaan, niin ongelmana on se että BMP-2 on usein se oletus vastustaja mitä varten kevyet PST-aseet on mitoitettu. Siis "riittää BMP-2:n läpäisemiseen ja oletettavissa olevaan lisäpanssariin".

Se ei ehkä taida olla suoranainen mitoitusperuste, vaan mitä läpäisyä saadaan kullakin läpimitalla ja käytössä olevalla teknologialla saavutettua, ottaen huomioon singon paino ja hinta. Ontelon läpäisy kun on edelleen osin riippuvainen sen halkaisijasta.

Ja sitten vielä on se seikka, että miten paljon sillä lisäpanssarilla mitään tekee, kun tykistö ja dronet näyttäisivät tekevän suuren osan vahingosta siinä missä panssarivaunullekin. Tämä siis tälläistä filosofista mietiskelyä, en missään nimessä vihjaa että kokonaan panssaroimaton ajoneuvo olisi jotenkin toivottavampi.

Niin, panssarointi on aina kompromissi. Yksi ääripää ovat iippojen APC:t, joiden panssarointi on yhtä hyvä tai parempi kuin tstvaunujen. Ja toinen ääripää on BMP, jonka suojaus/painosuhde on edelleen varsin hyvä tyhmällä teräksellä tehdyksi. Varsinkin lisäpanssaroinnissa pitää puntaroida, saavutetaanko haluttu suojaustaso siedettävällä painonlisällä. Neukkuvaunut ovat siinä suhteessa ylioptimoituja, että niiden panssari, voimansiirto ja aseistus on pakattu mahdollisimman pieneen ja kevyeen pakettiin. Se johtaa siihen, että kasvuvaraa rungossa ei ole, vaan pitää suunnitella kokonaan uusi vaunu.

@ERAkko osannee kertoa asian paremmin.

 

[Mikfin70]

Kyllä bemarissa testattiin komposiittia, mutta ongelma oli raha ja sen puute. Toki, kun suunnitelmat ovat olemassa niin siihen voi palata varsinkin, kun sen ajan suoja-arvoihin päästään jo kevyemmällä materiaalilla.
Ei tavoitteena ollut kestää 30 mm osumaa vaan parantaa kestävyyttä kiväärikaliberisia ja 155 sirpaleita vastaan.

 

[Jopuni]

Toivottavasti uudessa Patrian Famous ajoneuvossa on otettu huomioon mahdollinen lisäpanssarointi rakenteiden osalta, ei haittaa jos vaikka uintikyky menisikin, kunhan käytön kannalta tarvittaessa voisi lisätä hiukan panssaria.

 

[otwa]

Kyllä bemarissa testattiin komposiittia, mutta ongelma oli raha ja sen puute. Toki, kun suunnitelmat ovat olemassa niin siihen voi palata varsinkin, kun sen ajan suoja-arvoihin päästään jo kevyemmällä materiaalilla.
Ei tavoitteena ollut kestää 30 mm osumaa vaan parantaa kestävyyttä kiväärikaliberisia ja 155 sirpaleita vastaan.

Sopiva keveys maksaa. Ja luultavasti PV:n tuntien myös niiden kiinnikkeiden hitsaus vaunuun maksaa paljon enemmän kuin normihitsaus. Jälkitarkastukset yms päälle.

 

[Mikfin70]

Sopiva keveys maksaa. Ja luultavasti PV:n tuntien myös niiden kiinnikkeiden hitsaus vaunuun maksaa paljon enemmän kuin normihitsaus. Jälkitarkastukset yms päälle.

Kyllähän bemarrin lisättään kiinnikkeitä ja runsaasti, varustelaatikot, maastouttamisjärjestelän kiinnikkeet, sisälle uusi puhelaite jne.