Onko todella ollut alunperin näin? BTR-60:hän tuli joskus 1960-luvun puolivälissä korvaamaan panssarikuormurin eli BTR-152:n, BMP:t ja se IFV:n konsepti syntyivät vasta joskus 70-luvun lopulla mun käsittääkseni. Ainakin 152:sta varmasti jalkauduttiin ensi tilassa, sehän oli vain sipalesuojalevyillä varustettu kuorma-auto. Kasarilla doktriini on toki voinut olla jo vallan eri.
Mikäli osapuolten rskk:lla varustetu APC:t olisivat ainakin Euroopassa kohdanneet toisensa, ampumaetäisyydet olisivat aika varmasti olleet niin lyhyitä ettei kantamalla varmaankaan olisi ollut merkitystä. Tuli mieleen sellainen mahdollisuus, kuin vielä 60-luvulla yleiset tykkitornilla varustetut panssariautot (vaikkapa Eland, Panhard, Saladin, jne), joita varmaankin oltaisiin käytetty sohaisuhyökkäyksiin panssariyksiköiden selustaan tai niitä otlaisiin voitu hyvinkin kohdata niiden ollessa tiedustelemassa.
Ne varmasti olisivat olleet BTR-joukkueille uhka ja niitä vastaan varmaan oli hyvä olla muutakin kuin RPG:t? Tämä voisi selittää sen, miksi valittiin 14,5 mm KPVT kun vaunujen ITKK:na oli 12,7mm DShK tai NSV, eli tvällärille tuli yksi nimike lisää patruunahuoltoon.
Mutta on totta että tollasessa 10-11 tonnin vaunussa se rskk ei nyt ihan mahdoton taakka ole, eikä se käsin veivattavata torni varmaankaan kovin kalliskaan ollut. Kyllähän se siinä mukana kulkee kun kerran siellä on, en vain oikein ole saanut selviämään sitä doktriinia että mihin se oli varsinaisesti tarkoitettu. Lännessähän on tehty melkeinpä päinvastoin, palveluskäytössä ei oikein ole ollut raskaasti aseistettuja APC:itä, yleensä 7,62 mm kk. Raskaammin aseistetuista ei nyt tule Euroopassa mieleen kuin SIBMAS, jossa sitten onkin jo kevyen panssarivaunun 90 mm torni.