Miehistön kuljetus

[otwa]

Ukraine Approves Modernized Khorunzhy Armored Vehicle for Military Deployment Againts Russia

Ukraine Approves Modernized Khorunzhy Armored Vehicle for Military Deployment Against Russia

armyrecognition.com

Muistaakseni päivitetty BTR-60. Mutta päivitys on niin laaja, että helpompaa lienee tehdä koko vaunu alusta asti uusiksi?

BTR-60:een on kyllä päivityspaketteja olemassa, helpoin lienee dieselöidä ja lätkiä mukaan lämpötähtäin/tähystin. Ja ehkä vähän lisäpanssaria. Sivuun saa kyllä oviaukonkin jos uskaltaa leikata, mutta se on sitten jo mittavampaa.

 

[Mikfin70]

Olin joskus mukana tilaisuudessa missä venäläiset tarjosivat eri vaunuille päivityspaketteja.

Ihan mielenkiintoisia esityksiä, mutta kauppoja ei syntynyt. Toki älliin olisi voinut ostaa hydraulisen ohjauksen.

 

[kimmo.j]

Joo, tiedän kyllä. Pointtini olikin juuri se, miten paljon ammattilehtien mainonta on muuttunut. Esimerkiksi tuo Patrian mainos: Kumpi on todennäköisempi kohderyhmä: Insinöörit vai ekonomistit? Kyseisten vaunujen käyttäjät vai hallintotyypit?

Economistit ja hallintotyypit. Insinööri saa sitten luettavaksi tekniset speksit kun edellä mainitut on vakuutettu hankkeesta. Käyttäjältä ei edes kysytä.

 

[magitsu]

Yli 50 twiitin CV90 CZ-ketju.

https://twitter.com/x/status/1830898547497279969

Thread by @Danny_elMayor on Thread Reader App

@Danny_elMayor: Lets take a closer a look at Czech 🇨🇿 CV90 Mk.IV #CzechCV90saga 1) The vehicle itself 2) Czech Defense Industry participation and connected benefits (in part 2) THREAD 🧵 ⬇️1/ 1) CV9030CZ is a modifie...…

threadreaderapp.com

 

[Sigma957]

Muistaakseni päivitetty BTR-60. Mutta päivitys on niin laaja, että helpompaa lienee tehdä koko vaunu alusta asti uusiksi?

BTR-60:een on kyllä päivityspaketteja olemassa, helpoin lienee dieselöidä ja lätkiä mukaan lämpötähtäin/tähystin. Ja ehkä vähän lisäpanssaria. Sivuun saa kyllä oviaukonkin jos uskaltaa leikata, mutta se on sitten jo mittavampaa.

Kuvien ja tekstien perusteella korjattu ne olennaiset puutteet (paskat moottorit, outo voimansiirtojärjestely, takaoven puute).

Lisäys: Ukrainalaisen sivuston mukaan uusi moottori (diesel) tuottaa 330 hv, joten voimaa on huimasti enemmän kuin vanhassa.

 

[Juhnis]

Muistaakseni päivitetty BTR-60. Mutta päivitys on niin laaja, että helpompaa lienee tehdä koko vaunu alusta asti uusiksi?

BTR-60:een on kyllä päivityspaketteja olemassa, helpoin lienee dieselöidä ja lätkiä mukaan lämpötähtäin/tähystin. Ja ehkä vähän lisäpanssaria. Sivuun saa kyllä oviaukonkin jos uskaltaa leikata, mutta se on sitten jo mittavampaa.

Kyllähän se tiedettiin, millä kalustolla Ukraina voittaa sodan: BTR-60 vaunut. Ei tuosta ihan ensimmäiseksi tule vanha versio mieleen, liekö jäljellä paljon muuta kuin renkaat ja pääase.

 

[Patu]

Facebook

www.facebook.com

Ei näy kuin jäsenille, lisää referaatti.

 

[otwa]

Olin joskus mukana tilaisuudessa missä venäläiset tarjosivat eri vaunuille päivityspaketteja.

Ihan mielenkiintoisia esityksiä, mutta kauppoja ei syntynyt. Toki älliin olisi voinut ostaa hydraulisen ohjauksen.

Löysin edelleen venäläisten tarjoaman päivityspaketin. Laitoin kuvakaappauksen ettei tarvitse mennä .ru-sivulle ilman suojausta.

Huomaa, että Popedan bensat ovat vaihtuneet dieseliin, kun katsoo tehon nousua vs väännön. Ja liikkuvuus on noussut 40%.

 

[Mikfin70]

Löysin edelleen venäläisten tarjoaman päivityspaketin. Laitoin kuvakaappauksen ettei tarvitse mennä .ru-sivulle ilman suojausta.

Huomaa, että Popedan bensat ovat vaihtuneet dieseliin, kun katsoo tehon nousua vs väännön. Ja liikkuvuus on noussut 40%.

Silloin ei vielä tarjottu tuollaista missä lienee keskimoottori vaan sama JamZ-236 moottori ja vaihteisto oli kahden bensamoottorin tilalla. Muutokset olivat melkoisen pieniä tuohon verrattuna.

Firma lienee sama Muromteplovz

 

[otwa]

Mietiskelin tässä, että pohdittiinko kotimaassa koskaan BTR-60:n dieselöintiä? Meillä oli kuitenkin Valmet 612:n, ja yhteensopivuus Pasin kanssa olisi helpottanut logistiikkaa. GAZ-40P antaa 67 kW @ 3400 ja 265 Nm @ 1700 yhdellä moottorilla, Valmetilla noihin olisi kai pystytty?

Lisäksi, miksei BTR-60:stä ajateltu tehdä lisenssillä tai edes reverse engineerattuna? Vaunu oli kuitenkin täällä jo 60-luvun lopulta tuttu. Verrattuna ensimmäiseen yritykseen VK Jukoon (1972), Petteri on ihan toiselta planeetalta. Samoin PaVaan verrattuna Petteri on paljon harkitumpi. Pasi on vähän niin ja näin, miinasuojaus on Pasissa parempi, maastoliikkuvuudesta on paha sanoa. Korkeampi Pasi ainakin on. Vesiajossakin Petteri taisi viedä voiton - jos pysyi pinnalla.

Eivätkö Jukon suunnittelijat saaneet pääsyä tutkimaan BTR:ää? Vai oliko kyseessä perinteinen suomalainen "me tehrään ihan ite" -mentaliteetti? Jopa romurautana ostetut Whiten puolitelat olivat käyttökelpoisempia kuin Juko!

 

[Samovarius]

Petterin dieselöinti olisi varmasti ollut mahdollista, mutta tuskin kovin tarkoituksenmukaista 70-luvulla. Tärkeämpiäkin rahareikiä oli ja 80-luvulla sitten ajankohtaista olivat tällä saralla Pasi-hankinnat.

Mulla ei ole nyt lähdeaineistoa käsillä, mutta Juko ja monet muut 60- ja 70-lukujen prototyypit ja kehityshankkeet olivat ehkä enemmän teollisuuden tuotekehitystukea ja ehkä vähän PV:n aselajikehitystäkin enemmän kuin konkreettisia hankkeita hankkia suuria tuotantosarjoja.

BTR:n lisensointi ei oikein olisi ollut tarkoituksenmukaista, vaunuja ei muistaakseni hankittu kuin satakunta mikä ei oikeuta tuotantoinvestointeja ja pitää muistaa että neukuista sai ryönää bilateraalikaupalla, eli vaunut maksettiin käytännössä sellulla eikä arvokkaalla ulkovaluutalla. BTR:n puutteet varmaankin alkoivat käydä ilmi jo 70-luvulla, vaunu on esmes hyvin ahdas, panssarointi hyvin ohutta ja jalkautuminen sivu- ja kattoluukuista tulikosketuksesa riskialtista. Aikalaisekseen 60-luvulla toki Petteri oli ajanmukainen ja jopa edistyksellinen.

14,5 mm kk-tornista plussaa, mutta mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä sen varsinainen käyttötarkoitus niin ohutkuorisessa vaunussa oli? Suojata tulella jalkaväen jalkautumista? Sen on mun ymmärtääkseni tarkoitus tapahtua ennen tulikosketusta. Mikäli viholliseen törmättäisiin yllättäen, olisi sen tulivoimasta toki iso apu, mutta olen aina vähän epäröiden katsellut keveiden APC:iden varustelua ja käyttöä ikaankuin keveinä panssarivaunuina (BTR-80A:ssahan on jo 30 mm torni). Mutta toki mieluummin lasikanuuna kuin hampaaton kilpikonna ja ehkä tämä ajattelu nojaa osin WW2 ja 50/60-lukujen kokemuksiin panssariautoista? Nehän olivat tyypillisesti aika tulivoimaisia ja kokemukset niistä yleensä hyviä.

 

[SatSotHist]

14,5 mm kk-tornista plussaa, mutta mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä sen varsinainen käyttötarkoitus niin ohutkuorisessa vaunussa oli?

Tuntuu olevan luonnonlaki että jos on panssaroitu ajoneuvo, niin ennemmin tai myöhemmin siihen halutaan asentaa lisäpanssarointia ja joku järeämpi ase. Joskus jo suunnitteluvaiheessa, mutta viimeistään MLU:ssa. Etenkin lisäpanssaroinnista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehkä neukkulassakin BTR on ollut helpompi saada politbyroon hyväksyntä kun varustettu järeällä kk:lla. Paperillahan kokoonpano on ollut todella vakuuttava.

Tein vuosi sitten BRDM-2 videon, siihen kun aineistoja metsästin niin törmäsin mitä ihmeellisimpiin virityksiin. Johtopäätös oli että se on kantanut katollaan joka-ikistä itä-eurooppalaista asejärjestelmää joka on jotenkin katolle on saatu mahdutettua.

 

[otwa]

Petterin dieselöinti olisi varmasti ollut mahdollista, mutta tuskin kovin tarkoituksenmukaista 70-luvulla. Tärkeämpiäkin rahareikiä oli ja 80-luvulla sitten ajankohtaista olivat tällä saralla Pasi-hankinnat.

Mulla ei ole nyt lähdeaineistoa käsillä, mutta Juko ja monet muut 60- ja 70-lukujen prototyypit ja kehityshankkeet olivat ehkä enemmän teollisuuden tuotekehitystukea ja ehkä vähän PV:n aselajikehitystäkin enemmän kuin konkreettisia hankkeita hankkia suuria tuotantosarjoja.

BTR:n lisensointi ei oikein olisi ollut tarkoituksenmukaista, vaunuja ei muistaakseni hankittu kuin satakunta mikä ei oikeuta tuotantoinvestointeja ja pitää muistaa että neukuista sai ryönää bilateraalikaupalla, eli vaunut maksettiin käytännössä sellulla eikä arvokkaalla ulkovaluutalla. BTR:n puutteet varmaankin alkoivat käydä ilmi jo 70-luvulla, vaunu on esmes hyvin ahdas, panssarointi hyvin ohutta ja jalkautuminen sivu- ja kattoluukuista tulikosketuksesa riskialtista. Aikalaisekseen 60-luvulla toki Petteri oli ajanmukainen ja jopa edistyksellinen.

14,5 mm kk-tornista plussaa, mutta mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä sen varsinainen käyttötarkoitus niin ohutkuorisessa vaunussa oli? Suojata tulella jalkaväen jalkautumista? Sen on mun ymmärtääkseni tarkoitus tapahtua ennen tulikosketusta. Mikäli viholliseen törmättäisiin yllättäen, olisi sen tulivoimasta toki iso apu, mutta olen aina vähän epäröiden katsellut keveiden APC:iden varustelua ja käyttöä ikaankuin keveinä panssarivaunuina (BTR-80A:ssahan on jo 30 mm torni). Mutta toki mieluummin lasikanuuna kuin hampaaton kilpikonna ja ehkä tämä ajattelu nojaa osin WW2 ja 50/60-lukujen kokemuksiin panssariautoista? Nehän olivat tyypillisesti aika tulivoimaisia ja kokemukset niistä yleensä hyviä.

Käsittääkseni neukkudoktriini ei tehnyt eroa BTR- ja BMP-kaluston välillä taktisella tasolla - BTR ajoi hyökkäyksessä ihan samalla lailla tst-vaunujen ja jalkaväen takana, kuin BMP. Eli ei länsimaisittain ollut taistelutaksi. Ero tuli pikemminkin operatiivisessa liikkuvuudessa, jossa paremmalla operatiivisella liikkuvuudella BTR:llä varustetut prikaatit tunkeutuvat vihollisen syvyyteen, syvän taistelun oppien mukaan, kun raskaammat prikaatit BMP:neen ovat murtautuneet läpi.

Tässä käytössä 14,5 mm käy sinänsä järkeen, koska yleisin uhka BTR:n aikaan kevyelle ajoneuvolle oli 12,7 mm raskas kk. KPVT:n ampumaetäisyys on huomattavasti pidempi. Kapealla sektorilla BTR:n keula kestää 12,7 mm. Eli BTR voi tuhota länsimaisen miehistönkuljetusvaunun ennen kuin se pystyy läpäisemään BTR:n. Sirpalevaikutuksen puute on tietysti iso haitta, mutta toisaalta tst-vaunujen kanssa paritettuna ei niin paha.

 

[Samovarius]

Käsittääkseni neukkudoktriini ei tehnyt eroa BTR- ja BMP-kaluston välillä taktisella tasolla - BTR ajoi hyökkäyksessä ihan samalla lailla tst-vaunujen ja jalkaväen takana, kuin BMP. Eli ei länsimaisittain ollut taistelutaksi. Ero tuli pikemminkin operatiivisessa liikkuvuudessa, jossa paremmalla operatiivisella liikkuvuudella BTR:llä varustetut prikaatit tunkeutuvat vihollisen syvyyteen, syvän taistelun oppien mukaan, kun raskaammat prikaatit BMP:neen ovat murtautuneet läpi.

Tässä käytössä 14,5 mm käy sinänsä järkeen, koska yleisin uhka BTR:n aikaan kevyelle ajoneuvolle oli 12,7 mm raskas kk. KPVT:n ampumaetäisyys on huomattavasti pidempi. Kapealla sektorilla BTR:n keula kestää 12,7 mm. Eli BTR voi tuhota länsimaisen miehistönkuljetusvaunun ennen kuin se pystyy läpäisemään BTR:n. Sirpalevaikutuksen puute on tietysti iso haitta, mutta toisaalta tst-vaunujen kanssa paritettuna ei niin paha.

Onko todella ollut alunperin näin? BTR-60:hän tuli joskus 1960-luvun puolivälissä korvaamaan panssarikuormurin eli BTR-152:n, BMP:t ja se IFV:n konsepti syntyivät vasta joskus 70-luvun lopulla mun käsittääkseni. Ainakin 152:sta varmasti jalkauduttiin ensi tilassa, sehän oli vain sipalesuojalevyillä varustettu kuorma-auto. Kasarilla doktriini on toki voinut olla jo vallan eri.

Mikäli osapuolten rskk:lla varustetu APC:t olisivat ainakin Euroopassa kohdanneet toisensa, ampumaetäisyydet olisivat aika varmasti olleet niin lyhyitä ettei kantamalla varmaankaan olisi ollut merkitystä. Tuli mieleen sellainen mahdollisuus, kuin vielä 60-luvulla yleiset tykkitornilla varustetut panssariautot (vaikkapa Eland, Panhard, Saladin, jne), joita varmaankin oltaisiin käytetty sohaisuhyökkäyksiin panssariyksiköiden selustaan tai niitä otlaisiin voitu hyvinkin kohdata niiden ollessa tiedustelemassa.
Ne varmasti olisivat olleet BTR-joukkueille uhka ja niitä vastaan varmaan oli hyvä olla muutakin kuin RPG:t? Tämä voisi selittää sen, miksi valittiin 14,5 mm KPVT kun vaunujen ITKK:na oli 12,7mm DShK tai NSV, eli tvällärille tuli yksi nimike lisää patruunahuoltoon.

Mutta on totta että tollasessa 10-11 tonnin vaunussa se rskk ei nyt ihan mahdoton taakka ole, eikä se käsin veivattavata torni varmaankaan kovin kalliskaan ollut. Kyllähän se siinä mukana kulkee kun kerran siellä on, en vain oikein ole saanut selviämään sitä doktriinia että mihin se oli varsinaisesti tarkoitettu. Lännessähän on tehty melkeinpä päinvastoin, palveluskäytössä ei oikein ole ollut raskaasti aseistettuja APC:itä, yleensä 7,62 mm kk. Raskaammin aseistetuista ei nyt tule Euroopassa mieleen kuin SIBMAS, jossa sitten onkin jo kevyen panssarivaunun 90 mm torni.

 

[ultimateidiot]

Onko todella ollut alunperin näin? BTR-60:hän tuli joskus 1960-luvun puolivälissä korvaamaan panssarikuormurin eli BTR-152:n, BMP:t ja se IFV:n konsepti syntyivät vasta joskus 70-luvun lopulla mun käsittääkseni. Ainakin 152:sta varmasti jalkauduttiin ensi tilassa, sehän oli vain sipalesuojalevyillä varustettu kuorma-auto. Kasarilla doktriini on toki voinut olla jo vallan eri.

On, aiheesta löytyy esim. jenkkien 1990-luvulla tehdystä OPFOR manuaalista juttua. Neukut toki tunnusti BTR:n ja BMP:n erot taktisella tasalla, eli eivät olisi työntäneet Pettereitä sinne mihin tarvittiin Bemareita, ja BTR-yksiköissä oli erillista PST-ohjusjoukkuetta yms., mutta näin niinkun periaatteessa he eivät tehneet mitään pesäeroa niiden välille taistelutekniikassa ja molempien oletettiin selviytyvän samoista tehtävistä. Neukkujen perustaistelumenetelmät tietysti eroaa länsimaisesta (ainakin sen ajan taistelutekniikasta) siinä, että jalkaväki jalkautetaan (ajoneuvotyypistä riippumatta) useampi sata metriä ennen asemia, ja se suorittaa loppurynnäkön jalan ajoneuvojen tukiessa tulella. Länsimaissahan pyrittiin jalkauttamaan suoraan vihollisen asemiin. Molemmat toki pyrkii ensisijaisesti ajamaan läpi jalkauttamatta.

 

[otwa]

Onko todella ollut alunperin näin? BTR-60:hän tuli joskus 1960-luvun puolivälissä korvaamaan panssarikuormurin eli BTR-152:n, BMP:t ja se IFV:n konsepti syntyivät vasta joskus 70-luvun lopulla mun käsittääkseni. Ainakin 152:sta varmasti jalkauduttiin ensi tilassa, sehän oli vain sipalesuojalevyillä varustettu kuorma-auto. Kasarilla doktriini on toki voinut olla jo vallan eri.

Mikäli osapuolten rskk:lla varustetu APC:t olisivat ainakin Euroopassa kohdanneet toisensa, ampumaetäisyydet olisivat aika varmasti olleet niin lyhyitä ettei kantamalla varmaankaan olisi ollut merkitystä. Tuli mieleen sellainen mahdollisuus, kuin vielä 60-luvulla yleiset tykkitornilla varustetut panssariautot (vaikkapa Eland, Panhard, Saladin, jne), joita varmaankin oltaisiin käytetty sohaisuhyökkäyksiin panssariyksiköiden selustaan tai niitä otlaisiin voitu hyvinkin kohdata niiden ollessa tiedustelemassa.
Ne varmasti olisivat olleet BTR-joukkueille uhka ja niitä vastaan varmaan oli hyvä olla muutakin kuin RPG:t? Tämä voisi selittää sen, miksi valittiin 14,5 mm KPVT kun vaunujen ITKK:na oli 12,7mm DShK tai NSV, eli tvällärille tuli yksi nimike lisää patruunahuoltoon.

Mutta on totta että tollasessa 10-11 tonnin vaunussa se rskk ei nyt ihan mahdoton taakka ole, eikä se käsin veivattavata torni varmaankaan kovin kalliskaan ollut. Kyllähän se siinä mukana kulkee kun kerran siellä on, en vain oikein ole saanut selviämään sitä doktriinia että mihin se oli varsinaisesti tarkoitettu. Lännessähän on tehty melkeinpä päinvastoin, palveluskäytössä ei oikein ole ollut raskaasti aseistettuja APC:itä, yleensä 7,62 mm kk. Raskaammin aseistetuista ei nyt tule Euroopassa mieleen kuin SIBMAS, jossa sitten onkin jo kevyen panssarivaunun 90 mm torni.

On, aiheesta löytyy esim. jenkkien 1990-luvulla tehdystä OPFOR manuaalista juttua. Neukut toki tunnusti BTR:n ja BMP:n erot taktisella tasalla, eli eivät olisi työntäneet Pettereitä sinne mihin tarvittiin Bemareita, ja BTR-yksiköissä oli erillista PST-ohjusjoukkuetta yms., mutta näin niinkun periaatteessa he eivät tehneet mitään pesäeroa niiden välille taistelutekniikassa ja molempien oletettiin selviytyvän samoista tehtävistä. Neukkujen perustaistelumenetelmät tietysti eroaa länsimaisesta (ainakin sen ajan taistelutekniikasta) siinä, että jalkaväki jalkautetaan (ajoneuvotyypistä riippumatta) useampi sata metriä ennen asemia, ja se suorittaa loppurynnäkön jalan ajoneuvojen tukiessa tulella. Länsimaissahan pyrittiin jalkauttamaan suoraan vihollisen asemiin. Molemmat toki pyrkii ensisijaisesti ajamaan läpi jalkauttamatta.

Juurikin näin. Suomalaisessa A2 Mek -oppaassa tätä ei ole suoraan sanottu, koska eri kalustotyyppeihin ei viitata, mutta rivien välistä voi lukea siinäkin käyttöperiaatteiden olleen samat taktisella tasolla.

Jos motorisoitu kivääriprikaati pääsi läpimurtoa hyödyntämään ja vihollisen takaa-ajoon sekä operatiiviseen syvyyteen, niin BTR-joukkueella oli vastassaan aika pehmeitä maaleja. Lähinnä kuorkkeja sekä M113/vst, jossa oli se 12,7 mm pultattuna.

Mieluiten Petteriin olisin ottanut solenoidiohjatun 23 mm:n enkä 14,5 mm:stä, mutta minkäs teet.

Jalkauttamisesta muistaakseni A2 Mek:issä sanotaan jotenkin näin, että kohtaamisessa tai heikkoa vihollista vastaan pyritään aina lyömään jalkauttamatta. Kuten meilläkin. Vahvempi vihollinen ja valmisteltu hyökkäys on asia erikseen.

 

[otwa]

Mulla ei ole nyt lähdeaineistoa käsillä, mutta Juko ja monet muut 60- ja 70-lukujen prototyypit ja kehityshankkeet olivat ehkä enemmän teollisuuden tuotekehitystukea ja ehkä vähän PV:n aselajikehitystäkin enemmän kuin konkreettisia hankkeita hankkia suuria tuotantosarjoja.

Näin saattoi ollakin, mutta Jukon ratkaisut vaikuttavat kyllä vahvasti siltä, että suunnittelija ei ole nähnyt panssarikalustoa kuin lehdessä. Muistaakseni Suomen Sotilaan jutussa mainitaan, että Juko olisi suunniteltu aika kiireellä suomalaisen insinööritoimiston kautta. Internetiä ei tuohon aikaan ollut, mutta White-puoliteloja oli maassa saatavilla tutkittavaksi. Vanajahan oli muuttanut niitä siviilikäyttöön nelivetokuorkeiksikin! Petterikin olisi ollut käpisteltäväksi, vaikka olisi kai ollut liian monimutkainen tuossa ajassa kopioitavaksi.

 

[Jopuni]

Mie oon miettinyt, kun vertaillaan käytettyjä IFV ajoneuvoja uusiin, niin kuinkahan paljon halvempi käytetyn tulee olla uuteen verrattuna, että niitä edes harkitaan ostettava.

Otetaan esimerkiksi K21, jos käytettyä tehdaskunnostettua/ kevyesti päivitettyä 40mm tykillä varustettua vaunua sais vaikka 2milj. kpl ja uutta 30mm tykillä varustettua K21 runkoista vaunuan. 3,5 milj. kpl niin kumpaa kannattasi ostaa?

Tätä mietin, kun viimeistä huutoa olevat IFV vaunut maksaa 8-10 milj. mm. AS21 Redback ja Cv90

 

[Samovarius]

Näin saattoi ollakin, mutta Jukon ratkaisut vaikuttavat kyllä vahvasti siltä, että suunnittelija ei ole nähnyt panssarikalustoa kuin lehdessä. Muistaakseni Suomen Sotilaan jutussa mainitaan, että Juko olisi suunniteltu aika kiireellä suomalaisen insinööritoimiston kautta. Internetiä ei tuohon aikaan ollut, mutta White-puoliteloja oli maassa saatavilla tutkittavaksi. Vanajahan oli muuttanut niitä siviilikäyttöön nelivetokuorkeiksikin! Petterikin olisi ollut käpisteltäväksi, vaikka olisi kai ollut liian monimutkainen tuossa ajassa kopioitavaksi.

Lähdeaineiston edelleen puuttuessa on vaikea ottaa painokkaasti kantaa puoleen tai toiseen. Pikaisen googletuksen petusteella Juko oli Vammaskosken prototyyppi ja tehdas ymmärtääkseni työkonevalmistaja, joten Juko varmaankin jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan sillä, mitä oli käsillä, eli työkoneiden komponentteja mikä selittänee mm. luokattoman alhaisen huippunopeuden (n. 37 km/h). Varmasti kuorma-autoihin ja panssarikalustoonkin oli pääsy käsiksi, mutta hommassa on varmasti ollut jotain esteitä. Esmes vaatimus tehdä kokonaan kotimaisista osista on sulkenut varmaankin käyttökelpoiset kuorma-autojen vaihteistot ulkopuolelle.



Esmes moottorin sijoittelu ja jäähdytys vaikuttavat sitten toki hyvin jeesusteippiratkaisulta, mitä ei voi varmaankaan selittää kuin kokemattomuudella:





Valmetillehan kävi samoin 80-luvun alussa PaVa:n kanssa, sehän oli jokseenkin panssaritraktori. Kuorma-autovalmistaja Sisulla sitten olikin jo kokemusta ja hyllyssä kuorma-autokomponentteja, joten ei mikään ihme että tarjouskilvassa kävi kuten kävi.

En kuitenkaan ehkä heittäisi suunnittelijoita bussin alle. Amerikkalaisten kompurointi käyttökelpoisen panssarivaunun luomiseksi sisälsi hyvin samanlaisia hoopoja välituotteita, kunnes lopulta saatiin aikaan sentään keskinkertainen vaunu, M4 Sherman. Se teollisen osaamisen ja kapasiteetin luominen yksinkertaisesti vie aikaa, vaivaa ja rahaa.

BTR:n kopiointia ei varmaan olisi kukaan oikein halunnut, ja se olisi vaatinut mm. moottorien tuotannon luomista. Kotimaisella teollisuudella ei luultavasti olisi ollut halua investoida tällaiseen, varsinkin kun 70-luvulla vaunuja oltaisiin varmasti tuotettu vain suht pieniä määriä (ehkä noin satakunta?) eikä NL varmaankaan olisi sallinut sen vientiä. Se ei olisi ollut valtiollekaan kannattavaa, sillä bilateraalikaupan ansiosta BTR:t voitiin maksaa käytännössä sellulla. BTR:ään ei varmaankaan oltu myöskään PV:ssä varauksettoman tyytyväisiä, muutenhan niitä oltaisiin hankittu lisää ja varmaan Pasikin jäänyt lopulta kehittämättä.

 

[aab]

Tuliko puolustusvoimilta toive JuKo:n kehittämiselle vai oliko idea miehistonkuljetusvaunusta firman oma? Siis jos puolustusvoimat ovat olleet kehittämässä vaunua niin turha suunnittelijoita syyllistää jos PV ei ole speksannut mitä vaunulta vaaditaan.

Entä PaVa:n ja Pasin tapauksessa kun lopputulos on noinkin erillainen?

Onneksi Sisulla ollut tuolloin ammattilaisia duunissa ja saatiin huipputuote jonka jalanjäljissä ja maineella, 40 vuotta myöhemmin, Patria tekee isoa bisnestä.