Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida. Polttoainetta kuluu tuhottomasti pelkkiin siirtymisiinkin saati sitten vastaiskuissa tai perääntymisissä. Telat vievät sitä vielä tuhottomasti enemmän. Täytyy kuitenkin muistaa että vihollinen pyrkii voimakkaasti juuri vaikuttamaan huoltoon koska jos se hidastuu tai estyy niin mekanisoitu yksikkö pysähtyy hyvin nopeasti eikä se korpisoturikaan kauan heilu kun enään ei ole edes hevosia nimeksikään joilla tavaraa liikutella

Onhan tuo varmasti nimenomaan huoltoa (logistics) eikä "supporttia"?

Olen nähnyt saman laskelman ja kyllä se oli nimenomaan huoltoa. Itse kyllä tuossa tukikohtajutussa viittasin jo mukan tuleviin support-osiinkin.
Tuo laskelma kyllä sitten otti huomioon koko huoltoketjun ja nuo merentakaiset osat myös huollon väen huoltoon tarvittavat.
 
Eihän tuota suoraan voi suomeen verrata koska armeijan rakenne on hieman erillainen kuin suomella mutta suuntaa se antaa ja kun sitä miettii tarkemmin ei se kamalasti heitä suomessakaan... Toki huoltojoukotkin voivat "taistella" eli oma suojaus löytyy... ;) Jos mietitään jääkäriprikaatia niin huoltoon täytyy kuulua muonitus, ammushuolto, varustehuolto, ajoneuvohuolto, polttoainehuolto, näiden kaikkien kuljetus, sairasevakuointi ja kaatuneiden korvaaminen. Prikaatihan suomessa niin kuin monessa muussakin maassa on luotu niin että sen pitäisi kyetä itsenäiseen taisteluun eli vaatii omaa huoltoa eli voidaan unohtaa että samasta huolto ketjusta loppuun asti hyötyisi toinenkin prikaati. Tuosta jäi varmaan jotain oleellista pois enkä usko että 5000 jampan huoltaminen vaatisi 50000 jamppaa mutta kyllä luku joka tapauksessa on suuri. Suomen huolto tilannetta helpottaa se että vihollisen huolto ketju pitenee hyökkäyksen mukana mutta puolustajan yleensä lyhenee. Jos mennään tutkimaan mekanisoidun tai panssaroidun prikaatin huoltoa niin se on monin kertainen jo polttoaine, varustehuollon ja ajoneuvohuollon osalta.
 
Raveni kirjoitti:
Eihän tuota suoraan voi suomeen verrata koska armeijan rakenne on hieman erillainen kuin suomella mutta suuntaa se antaa ja kun sitä miettii tarkemmin ei se kamalasti heitä suomessakaan... Toki huoltojoukotkin voivat "taistella" eli oma suojaus löytyy... ;) Jos mietitään jääkäriprikaatia niin huoltoon täytyy kuulua muonitus, ammushuolto, varustehuolto, ajoneuvohuolto, polttoainehuolto, näiden kaikkien kuljetus, sairasevakuointi ja kaatuneiden korvaaminen. Prikaatihan suomessa niin kuin monessa muussakin maassa on luotu niin että sen pitäisi kyetä itsenäiseen taisteluun eli vaatii omaa huoltoa eli voidaan unohtaa että samasta huolto ketjusta loppuun asti hyötyisi toinenkin prikaati. Tuosta jäi varmaan jotain oleellista pois enkä usko että 5000 jampan huoltaminen vaatisi 50000 jamppaa mutta kyllä luku joka tapauksessa on suuri. Suomen huolto tilannetta helpottaa se että vihollisen huolto ketju pitenee hyökkäyksen mukana mutta puolustajan yleensä lyhenee. Jos mennään tutkimaan mekanisoidun tai panssaroidun prikaatin huoltoa niin se on monin kertainen jo polttoaine, varustehuollon ja ajoneuvohuollon osalta.

Joo, ja muistetaan tässä kotimaan tapauksessa, että armeijan sota-ajan vahvuus on tarkoitus olla sen 250 000+ ukkoa. Montako noista sitten on oikeasti niitä taistelijoita? Voisin uskoa, että niitä on enemmän kuin 25K, mutta 50K tuntuu hieman korkealta.
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Eihän tuota suoraan voi suomeen verrata koska armeijan rakenne on hieman erillainen kuin suomella mutta suuntaa se antaa ja kun sitä miettii tarkemmin ei se kamalasti heitä suomessakaan... Toki huoltojoukotkin voivat "taistella" eli oma suojaus löytyy... ;) Jos mietitään jääkäriprikaatia niin huoltoon täytyy kuulua muonitus, ammushuolto, varustehuolto, ajoneuvohuolto, polttoainehuolto, näiden kaikkien kuljetus, sairasevakuointi ja kaatuneiden korvaaminen. Prikaatihan suomessa niin kuin monessa muussakin maassa on luotu niin että sen pitäisi kyetä itsenäiseen taisteluun eli vaatii omaa huoltoa eli voidaan unohtaa että samasta huolto ketjusta loppuun asti hyötyisi toinenkin prikaati. Tuosta jäi varmaan jotain oleellista pois enkä usko että 5000 jampan huoltaminen vaatisi 50000 jamppaa mutta kyllä luku joka tapauksessa on suuri. Suomen huolto tilannetta helpottaa se että vihollisen huolto ketju pitenee hyökkäyksen mukana mutta puolustajan yleensä lyhenee. Jos mennään tutkimaan mekanisoidun tai panssaroidun prikaatin huoltoa niin se on monin kertainen jo polttoaine, varustehuollon ja ajoneuvohuollon osalta.

Joo, ja muistetaan tässä kotimaan tapauksessa, että armeijan sota-ajan vahvuus on tarkoitus olla sen 250 000+ ukkoa. Montako noista sitten on oikeasti niitä taistelijoita? Voisin uskoa, että niitä on enemmän kuin 25K, mutta 50K tuntuu hieman korkealta.

Tuosta päästäänkin toiseen tutkimukseen ja jälleen ei ole lähdettä laittaa että taistelevista joukoista vain noin 3-5% pystyy ampumaan elävään viholliseen kohdistettuja laukaisuja eli ampumaan tappaakseen. Muut roiskivat vain sinne päin... Eli tehokkaan joukon koko ei loppujen lopuksi olekaan mikään suuren suuri. Tuotahan prosenttia pystyy nostamaan sillä että tehdään sodasta "videopeliä".
 
baikal kirjoitti:
Minusta ohjustelija vaivaa liikaa päätään polttoaineasioilla...ei tässä maassa sentään niiiiiiin pitkiä matkoja aiota raskaalla kalustolla huhtoa, että löpö loppuu ennen Stalingradia, noin kuvaannollisesti.

Ylipäätään minä vähän oudoksun sitä, että logistiikkaa ja huoltoa pidetään jonkinlaisena pullonkaulana silloin, kun armeija ei suinkaan ole ryntäämässä Uralille asti samoilla tulilla. Tässä maassa sadattuhannet nimikkeet saavat paikkansa joka päivä hyllyissä lähes minuutin tarkkuudella. Onhan se nyt helvettiä jos käskyorganisaatio tukehtuu muutamaan nimikkeeseen ja kapasiteettiongelmiin tilanteessa, jossa se on voinut ulosmitata vaikka valtakunnan jokaisen ajoneuvon ja osaajan. Minä en usko ollenkaan noihin lähes houreisiin, joiden mukaan sotavaltio ei osaisi järjestää huoltoa tai ei siihen kykenisi. En usko. Toki voi käydä niin, että joku joukko jää vaille huoltoa sodan syistä, mutta kappas, siihenkin on sotavaltiolla järjestelynsä.

Kysymys ei ole siitä etteikö asioita osattaisi organisoida/järjestellä paperilla, vaan siitä että tositilanteessa niiden säiliöautojen saaminen takaportaasta sinne panssareiden luo voi olla esim. ilmauhan alla aika haastavaa puuhaa eikä ehkä onnistu ihan joka raossa. Jos/kun maastokuorkki tulee toimeen pidempään itsenäisesti niin se pystyy jatkamaan myös tehtäviään pidempään vaikka huoltoa ei paikalle saataisikaan. Ehjänä perille päässyt huolto voi keskittyä tärkeimpien osien tankkaamiseen.

Toinen tätä merkittävämpi pointtini oli se että näiden Sergei joukkueiden tehtävät hyppivät ymmärtääkseni kartalla paikasta toiseen jolloin pyörät ovat iso etu = rivakampi siirtymänopeus tiestöllä ja pienempi pa-kulutus tulee todellakin tarpeeseen.
 
vm78 kirjoitti:
Ainoat tarvittavat muutokset olisi jonkinlaisen simppelin mutta tukevan lavetin sekä sirpalesuojalevyjen hankinta. Muuta ei välttämättä tarvittaisi (paitsi sovellettu koulutus).

Tästä tuli muuten mieleeni että jos alat levyttämään sitä katolle nostettua sergeitä sirpalesuojaan, niin se ei sitten kyllä enää liiku käsiveiveillä riittävällä nopeudella ilmamaaleja vastaan = suuntaus pitäisi motorisoida jonka jälkeen hintalappu on taas sitä luokkaa että unohda koko juttu!

Kysymyksessä on kuitenkin laskevan auringon it-järjestelmä jonka koulutuskin on taidettu jo lopettaa... Eiköhän olisi syytä suunnata katseet tuleviin lähi it-järjestelmiin, mitä ne ikinä sitten tämän vuosikymmenen lopulla ovatkaan.
 
Tiettyjä huomiota nyt tämän Mt-lb:n ilmatorjuntakäytöstä.

-Autoilla liikkuva sergei patteri tai jaos ei todellakaan ole mikään nopealiikkeinen yksikkö. Jos sergeitä hinataan niin maksiminopeus on max 50 km/h. Jos ase sijoitetaan lavalle niin tulen tarkkuus kärsii ja ryhmän muu toiminta vaikeutuu. Tietenkin ase voidaan työntää lavalle marssin ajaksi ja ottaa se alas kun saavutaan tuliasemiin, mutta se vie aikaa ja sodan ajan tappioiden heikentämässä yksikössä se vie vielä enemmän aikaa.

-Sergein voi toki kiinnittää Mt-lb:n kanteen mutta siihen pätevät samat haitat kun kuormurin lavalla olevaan tykkiin. Itse asiassa toiminta on vielä hankalampaa kun ei ole edes sitä lavaa! Modernisoitu sergei soveltuu erityisen huonosti lavalle- koska ase vaatii hienot ammunnan valmistelut toimiakseen "modernisti". Asetta en tunne mutta epäilen, että jos asetta lauotaan 10 astetta vinossa olevalta ja valmistelemattomasta asemasta niin ammunnanhallinnan hienoudet eivät pääse oikeuksiin ja ase on yhtä tehokas kuin vanhakin ase.

-Mt-lb on toimii myös it-alustana sillä onhan SA-13 rakennettu kyseiselle alustalle. Mt-lb on ollut myös ilmatorjuntakäytössä suomessa. Nimittäin kyseisellä ajoneuvolla on kuljetettu igla ryhmiä ja kyseiselle porukalle on kehitetty ihan omaa mekanisoituun sodankäyntiin sopivaa taistelutekniikkaa.

-Jos nyt ilmatorjuntamiehenä tarvitsisi lähteä sotaan niin mielummin sitten mt-lb kalustolla kuin kuormurilla. Kyseinen vehje on täysin soiva peli kyseisen aseen hinaamiseen- nopeutta olisi täysin riittävästi ja maastokelpoisuus riittäisi helposti jaoksen kuljettamiseen vähän karummankin mäen nyppylän päälle. Tykkiryhmä olisi vielä liikkuessaan sirpalesuojan sisällä. Tarvikelaatikot saisi kätevästi heitettyä ajoneuvon kannelle nikkaroitujen laitojen sisään.

Jos Mt-lb:n kannelle nyt välttämättä haluaisi tykin niin paras vaihtoehto olisi joku merisergei jonka ammustensyöttö tapahtuisi kannen alta. Merisergeissä vaan on vaatimaton ammunan hallinta (ei asettajaa) ja ne suunniteltu olettamuksella, että maali lentää kohti (laivaa). Käytännössä tuollaisen aseen maksimikantama ainakin ohittaviin maaleihin (yleisin maalla) olisi noin 1000 metriä.
 
MTLB_ZU-23-2_Iraq_04.jpg


m25-050.jpg


sa13.jpg
 
Hyviä huomioita herroilta O-T ja Mosuri. Tuota suojalevyjen aiheuttamaa painonlisäystä olen kyllä pohtinut, mutta koska noita vehkeitä on maailmalla ihan IT-käytössäkin manuaalisina ja panssarilevyin varustettuna niin en ole sitä aivan mahdottomana pitänyt. Mutta tottakai totuus voi olla toisenlainen.

Merisergei on aika hauska idea tuohon mt-lb/sergei-komboon, mutta silloin homma menisi jo varsin isoksi modifikaatioksi vastoin perusideaa ja vaatimaton sen tähtäinlaitteisto tosiaan on vaikka noin pintapuolisesti Öbiksen IT-simulaattoriin tutustuttaessa sillä oli mielestäni jotenkin helpompi posotella "sinne päin" kuin maasergein heijastimella.

Mutta kuten Mosuri totesi, olisi mt-lb varsin pätevä vekotin jo pelkästään sergein vetojuhtanakin.
 
Raveni kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Eihän tuota suoraan voi suomeen verrata koska armeijan rakenne on hieman erillainen kuin suomella mutta suuntaa se antaa ja kun sitä miettii tarkemmin ei se kamalasti heitä suomessakaan... Toki huoltojoukotkin voivat "taistella" eli oma suojaus löytyy... ;) Jos mietitään jääkäriprikaatia niin huoltoon täytyy kuulua muonitus, ammushuolto, varustehuolto, ajoneuvohuolto, polttoainehuolto, näiden kaikkien kuljetus, sairasevakuointi ja kaatuneiden korvaaminen. Prikaatihan suomessa niin kuin monessa muussakin maassa on luotu niin että sen pitäisi kyetä itsenäiseen taisteluun eli vaatii omaa huoltoa eli voidaan unohtaa että samasta huolto ketjusta loppuun asti hyötyisi toinenkin prikaati. Tuosta jäi varmaan jotain oleellista pois enkä usko että 5000 jampan huoltaminen vaatisi 50000 jamppaa mutta kyllä luku joka tapauksessa on suuri. Suomen huolto tilannetta helpottaa se että vihollisen huolto ketju pitenee hyökkäyksen mukana mutta puolustajan yleensä lyhenee. Jos mennään tutkimaan mekanisoidun tai panssaroidun prikaatin huoltoa niin se on monin kertainen jo polttoaine, varustehuollon ja ajoneuvohuollon osalta.

Joo, ja muistetaan tässä kotimaan tapauksessa, että armeijan sota-ajan vahvuus on tarkoitus olla sen 250 000+ ukkoa. Montako noista sitten on oikeasti niitä taistelijoita? Voisin uskoa, että niitä on enemmän kuin 25K, mutta 50K tuntuu hieman korkealta.

Tuosta päästäänkin toiseen tutkimukseen ja jälleen ei ole lähdettä laittaa että taistelevista joukoista vain noin 3-5% pystyy ampumaan elävään viholliseen kohdistettuja laukaisuja eli ampumaan tappaakseen. Muut roiskivat vain sinne päin... Eli tehokkaan joukon koko ei loppujen lopuksi olekaan mikään suuren suuri. Tuotahan prosenttia pystyy nostamaan sillä että tehdään sodasta "videopeliä".

Voi olla, mutta sillä ei oikeastaan ole vaikutusta tykistöön ja heittimistöön. Ja nuo kaksi ovat iso osa niitä taistelevia joukkoja, joten se ei oikeastaan antaisi oikeaa kuvaa, jos nyt tuon perusteella sellainen pitäisi saada aikaankaan.
 
Mosuri kirjoitti:
Tiettyjä huomiota nyt tämän Mt-lb:n ilmatorjuntakäytöstä.

-Autoilla liikkuva sergei patteri tai jaos ei todellakaan ole mikään nopealiikkeinen yksikkö. Jos sergeitä hinataan niin maksiminopeus on max 50 km/h. Jos ase sijoitetaan lavalle niin tulen tarkkuus kärsii ja ryhmän muu toiminta vaikeutuu. Tietenkin ase voidaan työntää lavalle marssin ajaksi ja ottaa se alas kun saavutaan tuliasemiin, mutta se vie aikaa ja sodan ajan tappioiden heikentämässä yksikössä se vie vielä enemmän aikaa.

-Sergein voi toki kiinnittää Mt-lb:n kanteen mutta siihen pätevät samat haitat kun kuormurin lavalla olevaan tykkiin. Itse asiassa toiminta on vielä hankalampaa kun ei ole edes sitä lavaa! Modernisoitu sergei soveltuu erityisen huonosti lavalle- koska ase vaatii hienot ammunnan valmistelut toimiakseen "modernisti". Asetta en tunne mutta epäilen, että jos asetta lauotaan 10 astetta vinossa olevalta ja valmistelemattomasta asemasta niin ammunnanhallinnan hienoudet eivät pääse oikeuksiin ja ase on yhtä tehokas kuin vanhakin ase.

-Mt-lb on toimii myös it-alustana sillä onhan SA-13 rakennettu kyseiselle alustalle. Mt-lb on ollut myös ilmatorjuntakäytössä suomessa. Nimittäin kyseisellä ajoneuvolla on kuljetettu igla ryhmiä ja kyseiselle porukalle on kehitetty ihan omaa mekanisoituun sodankäyntiin sopivaa taistelutekniikkaa.

-Jos nyt ilmatorjuntamiehenä tarvitsisi lähteä sotaan niin mielummin sitten mt-lb kalustolla kuin kuormurilla. Kyseinen vehje on täysin soiva peli kyseisen aseen hinaamiseen- nopeutta olisi täysin riittävästi ja maastokelpoisuus riittäisi helposti jaoksen kuljettamiseen vähän karummankin mäen nyppylän päälle. Tykkiryhmä olisi vielä liikkuessaan sirpalesuojan sisällä. Tarvikelaatikot saisi kätevästi heitettyä ajoneuvon kannelle nikkaroitujen laitojen sisään.

Jos Mt-lb:n kannelle nyt välttämättä haluaisi tykin niin paras vaihtoehto olisi joku merisergei jonka ammustensyöttö tapahtuisi kannen alta. Merisergeissä vaan on vaatimaton ammunan hallinta (ei asettajaa) ja ne suunniteltu olettamuksella, että maali lentää kohti (laivaa). Käytännössä tuollaisen aseen maksimikantama ainakin ohittaviin maaleihin (yleisin maalla) olisi noin 1000 metriä.

Ihan mielenkiinnon vuoksi... mihin tämä perustuu
Jos sergeitä hinataan niin maksiminopeus on max 50 km/h.
Renkaat tai pyörien laakerit, akslit vai mikä on ongelma? Joka tapauksessa ei tunnu kovin vaikealta (kalliilta) vaihtaa osia että sitä voi hinata vaikka siviili Land Cruiserilla 80-100 km/h. Vai?
 
3JK kirjoitti:
Ihan mielenkiinnon vuoksi... mihin tämä perustuu
Jos sergeitä hinataan niin maksiminopeus on max 50 km/h.
Renkaat tai pyörien laakerit, akslit vai mikä on ongelma? Joka tapauksessa ei tunnu kovin vaikealta (kalliilta) vaihtaa osia että sitä voi hinata vaikka siviili Land Cruiserilla 80-100 km/h. Vai?

Muistaakseni renkaista kiinni. Umpikumiset eivät kestä kovempaa ajoa. Olettaen tavallisen auton vanteen sopivan, niin modaus ilmakumeihin olisi halpa.
 
muhvetti kirjoitti:
Nostaa sinne lavalle? Ainakin libyassa jaksavat tehsä niin. Tiedä sit läskeistä suomalaisista tykäteistä.

Kyllä sen sinne saa, mutta se vie aikaa. Kun tykki on perässä ja varusteet lavalla, tapahtuu tuliasemaan tulo tai irtautuminen vain muutamassa minuutissa. 20 minuutissa ajaa kolme tykkinen jaos asemiin ja silloin ei ole kahta autoa samaan aikaan liikkeellä. Yksi möyrii aukealla vuorollaan ja mut ovat katveisella tieuralla piilossa. Kaluston naamioinnin ja miesten sirpalesuojan kannalta on paljon parempi toimia ilman autoja. Kovin olisi hidasta heittää tykki lavalle asemaa vaihdettaessa.
 
Ilmeisesti amatöörikysymys, mutta miksei voi tehdä sekä että... toinen tykki lavalla ja toinen kulkee perässä? Tupla määrä putkia, tupla osumatodennökisyys.... Tykkejä ja tykkimiehiä riittää (toistaiseksi).
 
Ihan hirmu pitkälle meneviä johtopäätöksiä en lähtisi tekemään siitä, miten Libyan kapinalliset käyttävät aseitaan tai touhuavat niiden kanssa. Jos tosiaan mallit pitää ottaa sieltä niin ehdotan pv:n pikaista lakkauttamista nykymuodossaan.

Olihan tässä vasta tv-kuvaa, jossa hiluxin katolle oli sidottu taatusti krh-n putki ja sojotti suoraan menosuuntaan. En lähde arvailemaan, mikä krh-putki ampuu suorasuuntausta.....jos ei sitten ajeta hiluxia helvetin jyrkkään törmään ja pudotella kranuja putkeen...siinä saattaisi tosin narut pettää.
 
baikal kirjoitti:
Ihan hirmu pitkälle meneviä johtopäätöksiä en lähtisi tekemään siitä, miten Libyan kapinalliset käyttävät aseitaan tai touhuavat niiden kanssa. Jos tosiaan mallit pitää ottaa sieltä niin ehdotan pv:n pikaista lakkauttamista nykymuodossaan.

Olihan tässä vasta tv-kuvaa, jossa hiluxin katolle oli sidottu taatusti krh-n putki ja sojotti suoraan menosuuntaan. En lähde arvailemaan, mikä krh-putki ampuu suorasuuntausta.....jos ei sitten ajeta hiluxia helvetin jyrkkään törmään ja pudotella kranuja putkeen...siinä saattaisi tosin narut pettää.

Voi sinua uskossasi heikkoa. :angel:

Murkula tietysti ladataan kuten vanhoissa suusta ladattavissa tykeissä. Kepillä auttaen. Kun kranu on saatu putkeen, ajetaan auto tuliasemaan ja laitetaan vaihde vapaalle. Ampuja kiskaisee laukaisunarusta ja rekyyli tuuppaa auton takaisin suoja-asemaan latausta varten.
 
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ihan hirmu pitkälle meneviä johtopäätöksiä en lähtisi tekemään siitä, miten Libyan kapinalliset käyttävät aseitaan tai touhuavat niiden kanssa. Jos tosiaan mallit pitää ottaa sieltä niin ehdotan pv:n pikaista lakkauttamista nykymuodossaan.

Olihan tässä vasta tv-kuvaa, jossa hiluxin katolle oli sidottu taatusti krh-n putki ja sojotti suoraan menosuuntaan. En lähde arvailemaan, mikä krh-putki ampuu suorasuuntausta.....jos ei sitten ajeta hiluxia helvetin jyrkkään törmään ja pudotella kranuja putkeen...siinä saattaisi tosin narut pettää.

Voi sinua uskossasi heikkoa. :angel:

Murkula tietysti ladataan kuten vanhoissa suusta ladattavissa tykeissä. Kepillä auttaen. Kun kranu on saatu putkeen, ajetaan auto tuliasemaan ja laitetaan vaihde vapaalle. Ampuja kiskaisee laukaisunarusta ja rekyyli tuuppaa auton takaisin suoja-asemaan latausta varten.

:D Tulee mieleen purjelaivojen kylkitykkien käyttö... :D
 
Mosuri kirjoitti:
Tiettyjä huomiota nyt tämän Mt-lb:n ilmatorjuntakäytöstä.

- ...Jos ase sijoitetaan lavalle niin tulen tarkkuus kärsii ja ryhmän muu toiminta vaikeutuu.

Mihin perustuu tarkkuuden kärsiminen? Tuliasemapääte ei ole toiminnassa?
Jotain etuahan sillä lavalle sijoittamisella on kuitenkin haettu koska näin usein toimitaan?


Mosuri kirjoitti:
-Mt-lb on ollut myös ilmatorjuntakäytössä suomessa. Nimittäin kyseisellä ajoneuvolla on kuljetettu igla ryhmiä ja kyseiselle porukalle on kehitetty ihan omaa mekanisoituun sodankäyntiin sopivaa taistelutekniikkaa.

Mutta onko suojaustehtävät painottuneet kärjen seuraamiseen=suojaamiseen tuolla ajoneuvoratkaisulla?

Mosuri kirjoitti:
-Jos nyt ilmatorjuntamiehenä tarvitsisi lähteä sotaan niin mielummin sitten mt-lb kalustolla kuin kuormurilla. Kyseinen vehje on täysin soiva peli kyseisen aseen hinaamiseen- nopeutta olisi täysin riittävästi ja maastokelpoisuus riittäisi helposti jaoksen kuljettamiseen vähän karummankin mäen nyppylän päälle. Tykkiryhmä olisi vielä liikkuessaan sirpalesuojan sisällä. Tarvikelaatikot saisi kätevästi heitettyä ajoneuvon kannelle nikkaroitujen laitojen sisään.

Huoltokuvioita/rauhanajan kustannuksia kalkyloiva porukka lienee ollut asiasta vähän eri mieltä ;)
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Tiettyjä huomiota nyt tämän Mt-lb:n ilmatorjuntakäytöstä.

- ...Jos ase sijoitetaan lavalle niin tulen tarkkuus kärsii ja ryhmän muu toiminta vaikeutuu.

Mihin perustuu tarkkuuden kärsiminen? Tuliasemapääte ei ole toiminnassa?
Jotain etuahan sillä lavalle sijoittamisella on kuitenkin haettu koska näin usein toimitaan?

Jousitus joustaa ja kääntää asetta minne sattuu.
 
Back
Top