Miehistön kuljetus

[vm78]

Sergeihin saisi myös varmaan hydrauliikan tai muun koneellisen suuntaamisen ällitällin koneesta, niin ei tarvitse valtavan suurta organisaatiota tuon toimimiseen.

Sinänsä totta tuokin. Erityisesti modatun sergein kanssa tuosta ratkaisusta olisi isoin hyöty, mutta toisaalta niitä on vain valmareilla eikä valmareilla taida olla ainakaan nykyhetkellä ällejä kalustona. Toisaalta taas jos modatun sergein pulttaisi ällin katolle, niin siellä olisi enää yksi silmäpari tuijottelemassa mikä voi olla tähystyksen kannalta huonompi juttu. Mutta kaikkihan on opettelusta kiinni, ei siinä mitään: onhan wanhassa kunnon M163 PIVADS-järjestelmässäkin vain yksi kaveri tähyilemässä tykin takana ja sitä on sentään käytetty oikeissa sotatoimissakin kai suht' ok.

Meikäläisen tykkiryhmän miesvahvuus ei ole ongelma, koska miehiä meillä riittää ja tuohon älliin sopisi varmaan hyvin se normaali 7 miehen ryhmä kaiken tavaran lisäksi. Näin ainakin luulen.

Erittäin mielelläni tätä järjestelyä ainakin kokeilisin. Kuorkin lavalta homma toimi ainakin ihan OK, joten miksei tuoltakin.

 

[madmax]

Sergeihin saisi myös varmaan hydrauliikan tai muun koneellisen suuntaamisen ällitällin koneesta, niin ei tarvitse valtavan suurta organisaatiota tuon toimimiseen.

Sinänsä totta tuokin. Erityisesti modatun sergein kanssa tuosta ratkaisusta olisi isoin hyöty, mutta toisaalta niitä on vain valmareilla eikä valmareilla taida olla ainakaan nykyhetkellä ällejä kalustona. Toisaalta taas jos modatun sergein pulttaisi ällin katolle, niin siellä olisi enää yksi silmäpari tuijottelemassa mikä voi olla tähystyksen kannalta huonompi juttu. Mutta kaikkihan on opettelusta kiinni, ei siinä mitään: onhan wanhassa kunnon M163 PIVADS-järjestelmässäkin vain yksi kaveri tähyilemässä tykin takana ja sitä on sentään käytetty oikeissa sotatoimissakin kai suht' ok.

Meikäläisen tykkiryhmän miesvahvuus ei ole ongelma, koska miehiä meillä riittää ja tuohon älliin sopisi varmaan hyvin se normaali 7 miehen ryhmä kaiken tavaran lisäksi. Näin ainakin luulen.

Erittäin mielelläni tätä järjestelyä ainakin kokeilisin. Kuorkin lavalta homma toimi ainakin ihan OK, joten miksei tuoltakin.

Millaiseen organisaatioon tuo toimisi? Pitäisikö laittaa panssarijääkärijoukkueeseen/ komppaniaan yksi vaunu tulitukeen/ilmatorjuntaan vai keskitettynä pataljoonatasolle?

Toinen tyhmyys mikä mieleeni tuli, niin ostetaan jatkossakin ällitällejä ja modataan niihin kannelle pidikkeet ja pienet lavetit. Kerralla on puolelle joukkueelle yhdestä ajoneuvosta iloa. Toinen puoli joukkueesta joutuu tosin jalkautumaan hieman aikaisemmin a-la russland.

 

[vm78]

Ihan normaaliin kevyen IT-patterin organisaatioon nuo tietysti tulisi: 3 tulijaosta á 3 tykkiä & jaoksen tulenjohto + patterin johtopaikka, eli vaunutarve yhdelle patterille olisi 12 x MtLbv jaoksissa + johtopaikalle varmaan oma.

Missään nimessä ei ole tarkoitus kehittää tuosta mitään IT-panssarivaunua tai rynnäkkövaunua, vaan ihan vain taistelunkestävyydeltään sekä liikkuvuudeltaan parempi vaihtari kuorma-autovetoisiin pattereihin nähden. Tarkoitus ei ole ampua liikkeestä vaan pysähtyä tulitoimintaa varten kuten normaalistikin, erona vaan se että alusta on eri. Täysin samat periaatteet kuin telatykistölläkin.

Ainoat tarvittavat muutokset olisi jonkinlaisen simppelin mutta tukevan lavetin sekä sirpalesuojalevyjen hankinta. Muuta ei välttämättä tarvittaisi (paitsi sovellettu koulutus).

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ihan normaaliin kevyen IT-patterin organisaatioon nuo tietysti tulisi: 3 tulijaosta á 3 tykkiä & jaoksen tulenjohto + patterin johtopaikka, eli vaunutarve yhdelle patterille olisi 12 x MtLbv jaoksissa + johtopaikalle varmaan oma.

Missään nimessä ei ole tarkoitus kehittää tuosta mitään IT-panssarivaunua tai rynnäkkövaunua, vaan ihan vain taistelunkestävyydeltään sekä liikkuvuudeltaan parempi vaihtari kuorma-autovetoisiin pattereihin nähden. Tarkoitus ei ole ampua liikkeestä vaan pysähtyä tulitoimintaa varten kuten normaalistikin, erona vaan se että alusta on eri. Täysin samat periaatteet kuin telatykistölläkin.

Ainoat tarvittavat muutokset olisi jonkinlaisen simppelin mutta tukevan lavetin sekä sirpalesuojalevyjen hankinta. Muuta ei välttämättä tarvittaisi (paitsi sovellettu koulutus).

Eiköhän se liikkuvuus ole juuri se juju minkä takia sergeit ovat meillä pyörien päällä kun suojataan muuta kuin kärkeä. Pyörillä pääsee huomattavasti nopeammin suojaamaan esim. etukäteen marssireittiä, tykistön tuliasemia jne. Maahanlaskuihinkin on nopeampi vastata pyörillä. Takaportaan suojaamisessa tärkeintä ei todellakaan ole alustan maastoliikkuvuus vaan liikenopeus tiestöllä. Huollon tarve paisuu ja paisuu aina kun lisätään teloja kalustoluetteloon, eikä se ole todellakaan mikään hyvä asia. Tuollainen viritys olisi nimenomaan halpisratkaisu kärjen suojaamiseen jos it-vaunuja ei ole/tule.

Heittimet pitäisi ilman muuta pultata MtLb sisälle, nopeuttaa tuliasematoimintaa + heittimillä on oikeasti aika iso riski saada epäsuoraa niskaansa + tarve ajaa asemiin paljon pahempiin paikkoihin kuin IT:llä. Eikös siitä heitin MtLb:stä ole proto joskus tehtykkin, mutta homma jäi syystä tai toisesta siihen... Ehkä nyt olisi aika kaivaa suunnitelmat taas esiin.

 

[baikal]

Ihan normaaliin kevyen IT-patterin organisaatioon nuo tietysti tulisi: 3 tulijaosta á 3 tykkiä & jaoksen tulenjohto + patterin johtopaikka, eli vaunutarve yhdelle patterille olisi 12 x MtLbv jaoksissa + johtopaikalle varmaan oma.

Missään nimessä ei ole tarkoitus kehittää tuosta mitään IT-panssarivaunua tai rynnäkkövaunua, vaan ihan vain taistelunkestävyydeltään sekä liikkuvuudeltaan parempi vaihtari kuorma-autovetoisiin pattereihin nähden. Tarkoitus ei ole ampua liikkeestä vaan pysähtyä tulitoimintaa varten kuten normaalistikin, erona vaan se että alusta on eri. Täysin samat periaatteet kuin telatykistölläkin.

Ainoat tarvittavat muutokset olisi jonkinlaisen simppelin mutta tukevan lavetin sekä sirpalesuojalevyjen hankinta. Muuta ei välttämättä tarvittaisi (paitsi sovellettu koulutus).

Eiköhän se liikkuvuus ole juuri se juju minkä takia sergeit ovat meillä pyörien päällä kun suojataan muuta kuin kärkeä. Pyörillä pääsee huomattavasti nopeammin suojaamaan esim. etukäteen marssireittiä, tykistön tuliasemia jne. Maahanlaskuihinkin on nopeampi vastata pyörillä. Takaportaan suojaamisessa tärkeintä ei todellakaan ole alustan maastoliikkuvuus vaan liikenopeus tiestöllä. Huollon tarve paisuu ja paisuu aina kun lisätään teloja kalustoluetteloon, eikä se ole todellakaan mikään hyvä asia. Tuollainen viritys olisi nimenomaan halpisratkaisu kärjen suojaamiseen jos it-vaunuja ei ole/tule.

Heittimet pitäisi ilman muuta pultata MtLb sisälle, nopeuttaa tuliasematoimintaa + heittimillä on oikeasti aika iso riski saada epäsuoraa niskaansa + tarve ajaa asemiin paljon pahempiin paikkoihin kuin IT:llä. Eikös siitä heitin MtLb:stä ole proto joskus tehtykkin, mutta homma jäi syystä tai toisesta siihen... Ehkä nyt olisi aika kaivaa suunnitelmat taas esiin.

Tuo modernisointi etenee varmaan käsi kädessä bmp-2:n kanssa?:a-laugh:

 

[madmax]

Tuo modernisointi etenee varmaan käsi kädessä bmp-2:n kanssa?:a-laugh:

Eli nämäkin integroidaan yhteensopiviksi patarautaan ja rakennusten teräspalkeiksi?

 

[vm78]

Eiköhän se liikkuvuus ole juuri se juju minkä takia sergeit ovat meillä pyörien päällä kun suojataan muuta kuin kärkeä.

No enpä tiedä. Sergei kuorkin päällä on sen verran herkkä kapistus, että kun pienikin sirpalekuuro iskee lähelle voidaan menettää kerralla sekä tykinvetäjä että miehistö. Maahanlaskun torjuntaan rynnistettäessä yksikin tuliasemaan ehtinyt vihollisen PKM voi tuhota koko operaation. Kaiken lisäksi Masin tai Zilin lava käy nopeasti varsin ahtaaksi kun sinne ängetään koko tykkiryhmän varustus tykin lisäksi; homma toki onnistuu, mutta muutakin voisi kokeilla. Ällissä sentään olisi käytettävänä sekä katto että sisätilat.

Noin mutuna veikkailisin, että älli olisi juurikin edeltämainituista syistä parempi ratkaisu MEKTSTOS ja MOTSTOS-käyttöön, koska niiden ajoneuvokantaan kuuluu jo valmiiksi MT-pohjaisia vermeitä (122psh74, Mt-lbu, mt-lbv). Se ei siis toisi huollollisesti yhtään mitään uutta noihin osastoihin. Osastojen nopeus on joka tapauksessa sidottu ällin nopeuteen, eli eipä noiden sergei-ällien vauhti pakettia kaataisi. Suojattavat kohteet olisi niissä osastoissa pitkälti telavehkeitä, joten miksi ihmeessä suojaava IT ei voisi olla samalla alustalla? Asia on tietysti eri, kun puhutaan ihan yleisestä takaportaan huoltoreittien yms suojaamisesta mutta tässä yhteydessä on puhe juurikin noiden osastojen IT-toiminnasta. Tarkoitus ei siis ole ehdottaa älli-sergei-kombosta mitään yhtä ainoaa ihmelääkettä koko Suomen lähitorjunnan mullistamiseen.

Edelleen olen sitä mieltä että moista voisi edes kokeilla kerran, ennen kuin se dumataan täysin Suomeen sopimattomaksi.

:angel:

 

[SJ]

Siis totta kai nuo MT-LB:t menee niille osastoille, joilla niitä jo valmiiksi on tai muuta telakalustoa. Nämä osastot tarvitsevat lisää ajoneuvoja (siis jotta saadaan pasit pois sieltä) ja noita uusia ajoneuvoja ei loppujen lopuksi ole niin paljon, että niitä riittäisi kaikkialle (no, "kaikkialle" ilmaus on hieman hullu tässä tapauksessa, noita vempaimia nimittäin voisi hankkia yli 1000 kappaletta ja silti niitä ei riittäisi kaikkiin paikkoihin missä niitä voisi tarvita ja tässä ei edes korvattaisi muita panssaroituja tai telavetoisia ajoneuvoja).

 

[Ohjus-tiedustelija]

Eiköhän se liikkuvuus ole juuri se juju minkä takia sergeit ovat meillä pyörien päällä kun suojataan muuta kuin kärkeä.

No enpä tiedä. Sergei kuorkin päällä on sen verran herkkä kapistus, että kun pienikin sirpalekuuro iskee lähelle voidaan menettää kerralla sekä tykinvetäjä että miehistö.

Kyllä vain, mutta niin on 90% armeijan muistakin ajoneuvoista. Jossain tulee vastaan raja mitä kannattaa/voidaan pistää panssarin/telojen päälle ja mitä ei.

Maahanlaskun torjuntaan rynnistettäessä yksikin tuliasemaan ehtinyt vihollisen PKM voi tuhota koko operaation.

Totta tuokin, en tosin tiedä toimintaperiaatteista sen enempää, mutta veikkaan että kuorkki+sergei yhdistelmän tärkeämpi tehtävä on yrittää estää lisöjoukkojen paikalle tuonti ilmateitse, ei niinkään iskeä päin maassa jo asemiin päässeitä osia vastaan. Ja tuossa vaiheessa minuutit ovat hyvin ratkaisevassa asemassa.

Noin mutuna veikkailisin, että älli olisi juurikin edeltämainituista syistä parempi ratkaisu MEKTSTOS ja MOTSTOS-käyttöön, koska niiden ajoneuvokantaan kuuluu jo valmiiksi MT-pohjaisia vermeitä (122psh74, Mt-lbu, mt-lbv). Se ei siis toisi huollollisesti yhtään mitään uutta noihin osastoihin.

Huollon paisumisella tarkoitin pääasiassa polttoainehuollon tarpeen kasvua, ja aina niitä asentajaryhmiäkin enemmän kuormitetaan mitä enemmän tela-alustoja mukana liikkuu. Kuorkit ovat hyvin omavaraisia/huolettomia kapistuksia yksinkertaisimpiinkin tela-ajoneuvoihin nähden.

Osastojen nopeus on joka tapauksessa sidottu ällin nopeuteen, eli eipä noiden sergei-ällien vauhti pakettia kaataisi. Suojattavat kohteet olisi niissä osastoissa pitkälti telavehkeitä, joten miksi ihmeessä suojaava IT ei voisi olla samalla alustalla? Asia on tietysti eri, kun puhutaan ihan yleisestä takaportaan huoltoreittien yms suojaamisesta mutta tässä yhteydessä on puhe juurikin noiden osastojen IT-toiminnasta. Tarkoitus ei siis ole ehdottaa älli-sergei-kombosta mitään yhtä ainoaa ihmelääkettä koko Suomen lähitorjunnan mullistamiseen.

Olen ymmärtänyt että ainakin osa it-porukoista suojaa esim. siirtymiä sillä periaatteella että reitin pahoihin paikkoihin ajetaan asemiin etukäteen jolloin siirtymä nopeus tulee todellakin tarpeeseen. Viisaammat korjatkoon... Samoin eivät nykyisetkään sergeit taida olla sidottu minkään tietyn porukan suojaamiseen ns. kiinteästi vaan niitä heitellään milloin minkäkin kohteen suojaksi, silloin on maantienopeus+huoltovapaus aika oleellisessa asemassa.

Edelleen olen sitä mieltä että moista voisi edes kokeilla kerran, ennen kuin se dumataan täysin Suomeen sopimattomaksi.

Kyllähän meillä on täällä nojatuoleissa vaikka mitä ideoita, käytännön toteuttajat joutuvat miettimään asiaa vähän laajemmin...

 

[vm78]

Kyllä vain, mutta niin on 90% armeijan muistakin ajoneuvoista.

Mutta mikäs on tilanne puheena olleissa mek- ja mottst-osastoissa? Suojattavasta kalustosta SUURIN osa taitaa olla panssaroitua, tärkeimpänä ne 122psh74 patteristot, mitkä kerää sirpaletulta puoleensa takuuvarmasti. Kurjempi homma, jos vastatykistöiskun jälkeen suojaava IT on poissa pelistä kertalaakista...

mutta veikkaan että kuorkki+sergei yhdistelmän tärkeämpi tehtävä on yrittää estää lisöjoukkojen paikalle tuonti ilmateitse,

Tärkeimpänä hommana on estää se maahanlasku. Jos joukko on jo päässyt maahan, ollaan myöhässä ja uhka kuorkkivetoisen kaluston turvallisuudelle on suuri kun porhalletaan vihollisen hallussa olevalle alueelle ISONA maalina.

Huollon paisumisella tarkoitin pääasiassa polttoainehuollon tarpeen kasvua, ja aina niitä asentajaryhmiäkin enemmän kuormitetaan mitä enemmän tela-alustoja mukana liikkuu

En näe tätä ongelmana. Ällejä on hommattu tietty määrä ja se tietty määrä on sijoitettuna osastoihin, eli huolto tullaan joka tapauksessa mitoittamaan sen määrän mukaan. Huollon tarve ei muutu, oli kyydissä sitten jääkäreitä, huoltotavaraa, krh tai sergei.

Olen ymmärtänyt että ainakin osa it-porukoista suojaa esim. siirtymiä sillä periaatteella että reitin pahoihin paikkoihin ajetaan asemiin etukäteen jolloin siirtymä nopeus tulee todellakin tarpeeseen.

Noin se menee. Mutta kuorkki+sergei ei ole juurikaan sen nopeampi kuin muu marssirivistö, eikä älli etenkään huonoissa olosuhteissa häviä nopeudessa ratkaisevasti kuorkillekaan.

Samoin eivät nykyisetkään sergeit taida olla sidottu minkään tietyn porukan suojaamiseen ns. kiinteästi

Totta tuokin, mutta jos kyseessä on tietylle osastolle orgaanisesti kuuluva IT-patteri, niin olisihan se kiva että kalusto sopisi mahdollisimman hyvin juuri sen osaston suojaamiseen. Ylijohdon vapaammat yksiköt sitten ihan erikseen.

Kyllähän meillä on täällä nojatuoleissa vaikka mitä ideoita, käytännön toteuttajat joutuvat miettimään asiaa vähän laajemmin...

Niin totta tämäkin. Enpä väitä suurista linjoista tietäväni juuri mitään ja ne on ihan muiden toimenkuvaa, mutta oman alan ruohonjuuritason tehtävien suhteen ideamylly jauhaa kiivaasti.

Oi jos vaan olisi ylimääräistä rahaa niin ostaisin sen netissä kaupan olevan MT-LB:n ja jostain dekotun sergein, eikä sitten muuta kuin kaverin pajalle rakentamaan protoa ja testailemaan! Sitä voisi sitten mennä tyrkyttämään varuskunnan portille rinta isäm mmaam rakkautta uhkuen. Muuten tästä pakkomielteestä ei taida päästä irti sitten millään.

 

[Hejsan]

Tässä on englaniksi, kato sitä basic model se on tehty Bulgariassa.

Pbv 401 - basic armored personnel carrier. Bulgarian-made, bought from GDR in the early 90s. [1]
Stripbv 4011
Bgbv 4012 (MTP-LB)
Rlpbv 4014/T (radiolänkbandvagn) - signals vehicle.
Stripbv 4015 (stridsledningbandvagn) - company level command post.
Lvrbpbv 4016 (luftvärnsrobotbandvagn) - unconfirmed designator for vehicles, equipped with RBS 70.
Pvrbbv 452 (pansarvärnrobotbandvagn) - with RBS 56 BILL 1 Anti-tank guided weapon.
Pbv 4020 (pansarbandvagn) - Swedish designator for basic chassis (former 1V12 series, modified).
Stripbv 4021 (stridsledningbandvagn) - command vehicle, fitted with three radio sets Ra 180, one Ra 195, one Ra 422 and a
Sjvpbv 4024 (sjukvärdspansarbandvagn) - ambulance with room for 4 stretchers.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Kyllä vain, mutta niin on 90% armeijan muistakin ajoneuvoista.

Mutta mikäs on tilanne puheena olleissa mek- ja mottst-osastoissa? Suojattavasta kalustosta SUURIN osa taitaa olla panssaroitua, tärkeimpänä ne 122psh74 patteristot, mitkä kerää sirpaletulta puoleensa takuuvarmasti. Kurjempi homma, jos vastatykistöiskun jälkeen suojaava IT on poissa pelistä kertalaakista...

Jopa vanhoissa PsPr:ssa pyöräajoneuvot muodostavat kalustossa enemmistön = huollon tarve (pyörien määrä) kasvaa sitä mukaa mitä raskaammasta pumpusta puhutaan. Panssaroidusta kuoresta ei ole mitään iloa jos löpö tai A-tarvikkeet loppuvat keskenkaiken, en olisi ollenkaan niin varma että panssarihaupitsit siellä tuliasemissa ovat tst-osaston kipeiten sergeiden suojaa kaipaava osa. JvPr:ssa lähes staattisen maalin muodostava hidas/suojaton vedettävä "parikaapelitykistö" on ihan eri asemassa kuin hetkessä tuliasemista suoja-asemaan teräskuoressa siirtyvä Psh74 kalusto.

mutta veikkaan että kuorkki+sergei yhdistelmän tärkeämpi tehtävä on yrittää estää lisöjoukkojen paikalle tuonti ilmateitse,

Tärkeimpänä hommana on estää se maahanlasku. Jos joukko on jo päässyt maahan, ollaan myöhässä ja uhka kuorkkivetoisen kaluston turvallisuudelle on suuri kun porhalletaan vihollisen hallussa olevalle alueelle ISONA maalina.

Nimenomaan, mutta jokaisen peltopläntin valvominen ns. etukäteen on tekemätön paikka. Liikenne ilmatilassa sergeiden kantamalla jatkuu kyllä tovin jos toisenkin sen jälkeenkin kun ensimmäinen "aalto" on antanut tiedon itsestään. Siellä on ilmassa monenlaista vispilää ja jotain kautta niidenkin on sinne tietylle aukealle lennettävä...

Huollon paisumisella tarkoitin pääasiassa polttoainehuollon tarpeen kasvua, ja aina niitä asentajaryhmiäkin enemmän kuormitetaan mitä enemmän tela-alustoja mukana liikkuu

En näe tätä ongelmana. Ällejä on hommattu tietty määrä ja se tietty määrä on sijoitettuna osastoihin, eli huolto tullaan joka tapauksessa mitoittamaan sen määrän mukaan. Huollon tarve ei muutu, oli kyydissä sitten jääkäreitä, huoltotavaraa, krh tai sergei.

Nimenomaan niitä on hommattu/sijoitettu tietty määrä, sinä olet nyt hommaamassa teloja myös it:lle joka väkisin paisuttaa kyseisen kokonaisuuden huollon tarvetta.

Olen ymmärtänyt että ainakin osa it-porukoista suojaa esim. siirtymiä sillä periaatteella että reitin pahoihin paikkoihin ajetaan asemiin etukäteen jolloin siirtymä nopeus tulee todellakin tarpeeseen.

Noin se menee. Mutta kuorkki+sergei ei ole juurikaan sen nopeampi kuin muu marssirivistö, eikä älli etenkään huonoissa olosuhteissa häviä nopeudessa ratkaisevasti kuorkillekaan.

Olen asiasta eri mieltä.

Samoin eivät nykyisetkään sergeit taida olla sidottu minkään tietyn porukan suojaamiseen ns. kiinteästi

Totta tuokin, mutta jos kyseessä on tietylle osastolle orgaanisesti kuuluva IT-patteri, niin olisihan se kiva että kalusto sopisi mahdollisimman hyvin juuri sen osaston suojaamiseen. Ylijohdon vapaammat yksiköt sitten ihan erikseen.

Eihän prikaatinkaan it ole jyvitetty siitä minkään tietyn osan suojaamiseen. Tehtävät vaihtelevat varmaan sen mukaan mikä osa prikaatia on eniten alttiissa paikassa ilmauhan kannalta = it joutuu hyppimään paikasta toiseen eri tehtävissä = ei sovellu tela-alustalle parhaalla mahdollisellla tavalla.

 

[baikal]

Minusta ohjustelija vaivaa liikaa päätään polttoaineasioilla...ei tässä maassa sentään niiiiiiin pitkiä matkoja aiota raskaalla kalustolla huhtoa, että löpö loppuu ennen Stalingradia, noin kuvaannollisesti.

Ylipäätään minä vähän oudoksun sitä, että logistiikkaa ja huoltoa pidetään jonkinlaisena pullonkaulana silloin, kun armeija ei suinkaan ole ryntäämässä Uralille asti samoilla tulilla. Tässä maassa sadattuhannet nimikkeet saavat paikkansa joka päivä hyllyissä lähes minuutin tarkkuudella. Onhan se nyt helvettiä jos käskyorganisaatio tukehtuu muutamaan nimikkeeseen ja kapasiteettiongelmiin tilanteessa, jossa se on voinut ulosmitata vaikka valtakunnan jokaisen ajoneuvon ja osaajan. Minä en usko ollenkaan noihin lähes houreisiin, joiden mukaan sotavaltio ei osaisi järjestää huoltoa tai ei siihen kykenisi. En usko. Toki voi käydä niin, että joku joukko jää vaille huoltoa sodan syistä, mutta kappas, siihenkin on sotavaltiolla järjestelynsä.

 

[Raveni]

Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida. Polttoainetta kuluu tuhottomasti pelkkiin siirtymisiinkin saati sitten vastaiskuissa tai perääntymisissä. Telat vievät sitä vielä tuhottomasti enemmän. Täytyy kuitenkin muistaa että vihollinen pyrkii voimakkaasti juuri vaikuttamaan huoltoon koska jos se hidastuu tai estyy niin mekanisoitu yksikkö pysähtyy hyvin nopeasti eikä se korpisoturikaan kauan heilu kun enään ei ole edes hevosia nimeksikään joilla tavaraa liikutella

 

[Pullosorsa]

Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida. Polttoainetta kuluu tuhottomasti pelkkiin siirtymisiinkin saati sitten vastaiskuissa tai perääntymisissä. Telat vievät sitä vielä tuhottomasti enemmän. Täytyy kuitenkin muistaa että vihollinen pyrkii voimakkaasti juuri vaikuttamaan huoltoon koska jos se hidastuu tai estyy niin mekanisoitu yksikkö pysähtyy hyvin nopeasti eikä se korpisoturikaan kauan heilu kun enään ei ole edes hevosia nimeksikään joilla tavaraa liikutella

Saatikka sitten syödä asti! Hevosia siis. Olivat ennen hyvä lisä muutoin todella niukkaan ruokaan. Mitä syö tänäpäivänä etulinjan taistelija, kun sissimuonat on jossain pitkin kuusenoksia rynnäkkökoneiden hyökkäyksen jäljiltä?

 

[Hösseli]

Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida.

Mitenkähän homma toimii arabiarmeijoissa, joilla on tyypillisesti raskas ase jokaista 6-8 miestä kohti. Ihan joka värkki ei taida lähteä varikolta liikenteeseen, jos pilliin vihelletään?

 

[noska]

Jopa vanhoissa PsPr:ssa pyöräajoneuvot muodostavat kalustossa enemmistön = huollon tarve (pyörien määrä) kasvaa sitä mukaa mitä raskaammasta pumpusta puhutaan. Panssaroidusta kuoresta ei ole mitään iloa jos löpö tai A-tarvikkeet loppuvat keskenkaiken

Tarkoitatko ettei ne löpöä tuovat säiliöautot olekaan panssaroituja ja teloilla :a-shocked:
OMG miten ne ollenkaan pääsevätkään niiden vaunujen luokse, kun niin monet ovat täällä sanoneet ettei pyörillä olevat vaunutkaan pysty seuraamaan telavaunujen reitillä.

 

[noska]

Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida.

Tuo laskelma pitänee aika hyvin paikkansa jenkkiorganisaatiossa silloin kun huollolla on maayhteys. Meren taakse mennessä tarvitaan keskimäärin 5 miestä enemmän huollon puolelle tuossa laskentakaaviossa. Tosin tähän täytyy todeta, että jenkkien huoltojärjestelmä on pirun raskas ja siinä huomaa, että miehistä ei ole ollut pulaa kun sitä on suunniteltu. Tuossa ei kyllä huomioida kaikkia puolustushaaroja mutta siellä kun on vispilöitä maavoimilla ja ajattelee, että Suomessa raskaimmillaan yhtä parvea Horneteja varten pyörii ykkösluokan tukikohdallinen miehiä, niin melkoinen ratio siitäkin saadaan.

Polttoainetta kuluu tuhottomasti pelkkiin siirtymisiinkin saati sitten vastaiskuissa tai perääntymisissä. Telat vievät sitä vielä tuhottomasti enemmän.

Niin meille aikoinaan opetettiin, että kun tässä iässä tullaan yöllä herättämään ravintolaillan jälkeen pitää unenpöpperöisenä ja tuhannen tuiskeessakin muistaa, että motorisoitu prikaati tarvii päivässä 41 säiliöautollista polttoainetta. En uskalla enää juuri kapakassa käydä, kun selvinpäin tuon vielä muistan, enkä uskalla luottaa etteivät tulisi herättämään.

 

[noska]

Mitä syö tänäpäivänä etulinjan taistelija, kun sissimuonat on jossain pitkin kuusenoksia rynnäkkökoneiden hyökkäyksen jäljiltä?

Niitä kuusenoksia. Erittäin ravintorikkaita ja hyvä luonnonmuonalähde. Teeksi keittämällä toimii hyvin. Elimistö ottaa parhaiten vastaan ja on nopea valmistaa. Havut voi toki keittää marmelaadiksikin jos sattuu vielä olemaan valmiiksi sokeripaketit levinneet niiden päälle, mutta se on hieman työläämpi tapa. Ja kuusestakin saa nilan irti petun paistamiseen, vaikkei se ihan helppoa olekaan.

 

[SJ]

Saattaa olla että muistan väärin eikä lähdettäkään ole laittaa mutta tykkään lukeneeni jenkki tutkimuksen että 1 taistelevaa sotilasta täytyy olla 10 huoltamassa sitä eli huollon merkitystä ei pidä aliarvioida. Polttoainetta kuluu tuhottomasti pelkkiin siirtymisiinkin saati sitten vastaiskuissa tai perääntymisissä. Telat vievät sitä vielä tuhottomasti enemmän. Täytyy kuitenkin muistaa että vihollinen pyrkii voimakkaasti juuri vaikuttamaan huoltoon koska jos se hidastuu tai estyy niin mekanisoitu yksikkö pysähtyy hyvin nopeasti eikä se korpisoturikaan kauan heilu kun enään ei ole edes hevosia nimeksikään joilla tavaraa liikutella

Onhan tuo varmasti nimenomaan huoltoa (logistics) eikä "supporttia"?