Miehistön kuljetus

[ERAkko]

1987. En muista autokouluautoja ainakaan nähneeni ja tietääkseni tuo siviilikortti ja pv:n ajolupa oli se käytäntö tuolloin. Noita Rellujahan oli myös muilla valtion laitoksilla kuten Postilla ja VR:lla.

Olen hieman varhaisempaa ikäluokkaa, mutta SavPr:ssa "tyhmänä 11 kk jääkärinä" aikanaan palvellut. Se oli sitä "Valmet Terra ja Ford D Custom" aikaa.
Tuolloin varuskunnassa oli autohallissa: (Varuskunta-alueen varastoissa saattoi olla lisää, en tiedä eikä pitänytkään tietää).
C/E/D luokan "raskaina ajoneuvoina":
- 3 kpl Sisu Kontio tai Karhu 2-aks kuorma-autoa, kaikki autokouluvarustuksessa, kolmiot lavan perälaudassa, tupla-polkimet, lisäpeilit sekä etupuskurin päissä tolpan nokissa että ovipeileissä siten, että apukuskin puolelta myös opettaja näki taakse, kaikissa täysperävaunun vetoon vetokita ja ehkä myös SA-koukku ainakin joissakin, pressukoppilava (käytettiin henkilökuljetuksiin), yhdessä autossa oli lavalla betonipainopenkit reunoilla, yhdessä autossa tasomaiset betonilevyt lavalla. 2 autoa vihreässä maalissa Valmetin 6 syl dieselmoottorilla, 1 kpl YK-valkoinen Leyland-mootorilla. Nämä olivat jatkuvassa opetusajossa SA-autokouluautoina, kun kuljettajakurssi oli käynnissä. Ohessa pari linkkiä vastaaviin ajoneuvouhin, joissa ei näemmä ole "opetuspeilejä", mutta muuten kelpaavat esimerkiksi ja varsinkin meille vanhemmille nostalgia-muisteluiksi. Lisäksi wikilinkki Sisu-kuorma-autoihin:

Sisu L-137 – Ajoneuvoon nouse! | Vanhat Koneet

Varuskuntakuorma-autot olivat loistonsa päivinä keskeinen osa palveluspaikkojensa arkisia rutiineja. Nykypäivänä rivit ovat harventuneet ja moni legen

vanhatkoneet.fi

Kontio Sisu: IMG_20201007_135610

sutii.kuvat.fi

Kontio-Sisu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

- 1 kpl "pulla" Sisu, 4 sylinterinen Valmet-moottori keulalla, vaikkei sitä välttämättä ajossa huomannut / uskonut, että moottori vetää (eräs kantahenkilökunnan edustaja kaipasi ohjaamoon vesivaakaa / vatupassia, jotta näkisi ollaanko lievässä ylämäessä vai onko ajoneuvo mahdollisesti hyytymässä teknisistä syistä), Hiab-nosturi ohjaamon ja lavan välissä, autokouluvarustus edellisten kaltainen, paitsi ei lisäpainoja avolavalla, oli koulutusajon vara-auto, jos "isoilla" Sisuilla oli huoltoja, korjauksia tai muuta tärkeämpää ajoa esim. puoliperävaunun vetoa tavarankuljetuksessa. Nosturivarustuksesta johtuen "Pulla-Sisu" oli usein sotaharjoituksissa polttoaineen jakeluautona/kenttäkorjaamoautona pientä säiliöperävaunua (Dieselöljy, jota eniten kului) vetäen (SA-koukku), lavalla työkaluja laatikoissa pieniä remontteja varten ja bensat / öljyt / tupaöljyt 200 l tynnyreissä sekä Jerry-kannuissa
- Eli yhteensä 4 autokoulukuorma-autoa autokouluvarustuksessa, kaikki Sisuja. Missään ei liene kippilavaa eikä vaihtolavavarustusta tuohon aikaan

- 2 tai 3 kpl Ford D Custom kuorma-autoa varuskunta-ajojen (tavara- tai miehistökuljetus), pressukoppilavat, ei kippiä eikä vaihtolavaa. Näiden tilalle tuli varmaan nuo keskustelun mukaiset Renault-kuorma-autot
- 2 tai 3 kpl Sisu A 45 "protosisu" maastokuorma-autoja vihreässä maalissa eli Valmetin moottorilla, kiinteä pressukoppilava. [Off-Topic: Postin tai puhelin (Tele) väreissä (tumman keltainen?) oleva 4*4 MASI Sisu (protoversio/0- tai esisarja?) kävi varuskunnassa esittäytymässä kantahenkilökunnalle ensi kerran joukko-osastokiertueellaan]
- ~10+ kpl Valmet Terra maastopyörätraktori, C-luokan ajoneuvo, runko-ohjattu metsätraktoripohjainen "sotakone": Omana varusmiesaikanani käytössä vielä ainakin SavPr ja KarPr:ssa, mutta ehkä jo tuolloin käyttöikänsä ehtoopuolella
https://jargon.kuvat.fi/kuvat/Tapah...epäivät 2018/IMG_20180825_121548.jpg?img=full
Tuossa vielä nykyisten Foorumilaisten Terra-arviointeja Maatalouskeskuskustelu ketjusta viestistä #541 eteenpäin
- n kpl (< 10) Gaz 66 maastokuorma-autoja viestiasemavarustuksessa (Erillisen viestikomppanian käytössä)
- 2 kpl linja-autoa, iso ja vanhahko Vanaja linja-auto (+40 henk?) ja pienlinja-auto M&B (~25 henk?)

A-B luokan ajoneuvot:
- n kpl Gaz 69 maastohenkilöautoja, osa "tavallisina" "jeeppeinä" jv-prikaatin yleismaastohenkilöautoina, osa viestivarustuksessa (Erillinen viestikomppania)
- 1 kpl UAZ maastohenkilöauto, ihan uusi tullessaan, lohkon seinämän läpi tihkui jäähdystysneste < 1000 km:n ajon jälkeen, mutta ei sen väliä, kun sen tiesi ja muisti nestettä lisätä silloin tällöin eli melko usein. Tihkuminen näytti kyllä ihmeelliseltä, kun säröä/murtumaa ei lohkossa näkynyt silmämääräisesti katsottuna ja "läntti" sekä kupliminen oli isohkolla alueella, viivamaisen murtuman sijasta
- 2 ambulanssia (vanha Ford Transit ja UAZ 452 maastopakettiauto ambulanssivarustein). Sopimus oli, että jos hätäsoitto tuli ambulanssitilauksena, niin ambulanssi tilattiin "siviilistä" etenkin, jos potilas oli oletettavasti muu kuin varusmies tai varuskunnan vartiokoira. Jos noiden kyytiin joutui, niin selviytymismahdollisuudet olivat fifty -sixty tai huonommat ja se valitettavasti todennettiinkin kerran oman palvelukseni aikana

Russia Moscow Region August 5 2014, arkistovalokuva 2050327691 | Shutterstock

Löydä HD-arkistokuvia ja miljoonia muita rojaltivapaita arkistovalokuvia, -kuvituskuvia ja -vektoreita Shutterstockin kokoelmasta hakusanalla Russia Moscow Region August 5 2014. Tuhansia uusia ja laadukkaita kuvia joka päivä.

www.shutterstock.com

- ~3 kpl Ford Transit pakettiautoa tavara- ja henkilökuljetuksiin
- 2 kpl Saab 96 henkilöautoa henkilökuljetuksiin ja kanta-henkilökunnan itse ajamiin ajoihin
- 1 kpl Jeep Wagoneer, prikaatin komentajan virkakäytössä kuljettajan kera, oli uuden karhea tuohon aikaan ja "hieno"
- 1 kpl Teijo kotimainen pakettiauto (Wihuri-yhtymän VW-pohjainen jakelu-pakettiauto) varuskunnan pienkuljetuksiin (esim. muonakuljetukset varuskunta-alueella ja lähialueen harjoituksissa)
- maastomoottoripyörä ja moottorikelkkoja muutama, näitä käytettiin / niillä ajettiin melko vähän ja eivät tainneet olla kenenkään "kuitilla"

- n+1 kpl Valmet traktoreita, 1 kpl traktorikaivuri

"Jv-Prikaati liikkui tuolloin polkupyörämarssina, traktorit ja Terrat musteja ja KRH-aseita hinaten tai lavalla kuljettaen"

Meinasi unohtua: 1 kpl Charioteer panssarivaunu, kantahenkilökunnan panssariupseerin kuitilla. Vaunu oli ajo- ja toimintakuntoinen kaikin puolin, toisin kuin au-koulun pihalle Terroilla hinatut T-34 ja KLIM?? (vai mikähän jälkimmäinen oli/on?) psv-muistomerkit.

SavPr:n autokoulu varusmiespalveluksen kokemuksena:
- Autojen kuljettajakoulutukseen (kuljetuskomppaniaan) valittiin ymmärtääkseni ensisijaisesti siviilissä C-kortin omaavien, vapaaehtoisesti (=11 kk palvelusaika, sotilasarvolla jääkäri ja loppusoveltuvuus kiväärimies ) kuljettajaksi haluavien alokkaiden joukosta. ["Autosotamiehet" palvelivat tuolloin vain erillisissä autokomppanioissa. Esim Kouvolassa oli semmoinen tuohon aikaan, joka v. 1991 on näemmä liitetty SavPr:iin ja ehkä tuolloin on nimitykseksi tullut Autosotamies jääkärin sijasta]. Jos siviili C-kortillisia ei riittänyt, niin "rekryä" ehkä täydennettiin AB-kortillisista. Omana aikana arvelen kaikkien kurssilaisten omanneen C-kortin jo siviilistä
- ne joilla oli siviilistä C-luokan ajoneuvon ajokokemusta, valittiin suoraan raskaan kaluston kuljettajakoulutukseen tavoitteena jatkossa nopeasti E-kortin (yhdistelmäajoneuvo "rekkakortti") suoritus ja heistä parille sopivimmalle myöhemmin D-luokan (linja-auto) pv:n ajokortti / ajolupa?. Ymmärtääkseni tämä johtui kuljettajien varallaolotarpeesta ja kuorma-auton henkilökuljetusluvituksesta (lihankuljetus-lupa), joka edellytti C-ajokokemusta pelkän Pv:n ajokoulutuksen lisäksi. Muille sitä kertyi myöhemmin palvelusaikana ja kuorma-auton "lihankuljetus"-lupa täydentyi pv:n ajokorttiin loppupalvelusajaksi. E-kortteja suoritettiin pitkin palvelusaikaa, kun ajokokemus ja -taito karttuivat E-kortin suorituskykyvaatimuksiin eli peruutuskoe (joko 50 m suoraan peruutusta ilman pysähdystä tai 90-asteen kulmaperuutus, jossa sai pari kertaa korjata eteenpäin ajolla, peruutuskäytävä taisi olla 7 m leveä?) + "inssiajo" liikenteessä aiemmin suoritetun C-kortin lisäksi
- kaikki suorittivat vähintään pv:n C-kortin, vaikka jatkossa olisikin palvelus "henkilöauto"-linjalla GAZ-69 ---> Saab96/ Ford Transit ja ambulanssit sitten erikseen lääkintäkoulutuksen myötä. Henkilöautoilla ei ajokoulutusta annettu ajokortin suoritusmielessä
- suoritusvaatimuksina 1.) kirjallinen koe (samantapainen kuin sivilikokeessa), 2.) inssiajo kaupunkiliikenteessä (~20...30 min) [+ 3.) E-korttiin käsittelykoe eli em. peruutuskoe]
- jos ei saanut suoritettua ajokorttia niin periaatteessa uhkana edessä oli 11 kk:n kiväärimiespalvelus tavallisessa jv-komppaniassa tai varusmiespalveluksen keskeytys jostakin syystä. Sitä en muista, kuinka monta kertaa sai ajokoetta yrittää, jos siitä "hylsy" tuli
- sopivuuden perusteella täydennettiin C-luokan ajoneuvoryhmä täyteen siviili-C-kokemattomien joukosta ja toisaalta sopivuuden/pätevyyden perusteella valittiin myöhemmin "edustus-" henkilöautojen kuljettajat myös E-kortin omaavien joukosta. Eräänä perusteena "edustusajoihin" oli pääkaupunkiseudun tuntemus (toisin kuin nyt Helsingin rautatieaseman taksin kuljettajilla), jonne kuskattiin usein korkea-arvoisempia upseereita
- E-korttia jo alunperin havittelevat tai siihen määrätyt ajoivat suurimman osan autokouluajoistaan täysperävaunuyhdistelmällä, muut (C-kortin suorittajat) kuorma-autolla ilman perävaunua
- Kantahenkilökunnan (ajo-opettaja) kouluajotuntien lisäksi varuskunta-alueella ajettiin koulutusajoja iltaisin ja viikonloppuisin vanhemman varusmiesikäluokan ohjauksessa, joten kyllä autokoulumerkittyjä ajoneuvoja (Sisu-kuorma-autot/yhdistelmät) "näkyi" varuskunnan alueella. Erityisesti yhdistelmäajoneuvon peruutusta ja muuta "pientä pyöritystä" harjoiteltiin runsaasti, jotta ne sitten sujuisivat ajokokeessa
- Pv:n ajokoulutukseen kuului kattava autotekninen osuus ja esim. kouluajossa olleiden kuorma-autojen pesut ja viikkohuollot tehtiin kurssilaisten toimesta autotekniikan oppituntien lisäksi
- C-ajoneuvolinjalle valitut suorittivat Valmet Terra tyyppikoulutuksen, koska raskas ajoneuvolinja oli vielä tuolloin: Valmet Terra ---> Sisu / A45 / Ford D Custom tai D-kortillisille linja-autot
- jos tötöili niin sitten ajoi GAZ 69 maastohenkilöautolla tai Valmet Terralla koko palvelusajan. (GAZ 69 linjaa "lievensi" UAZ-maastohenkilöauto, mutta kyllä senkin melkein rangaistukseksi voi vanhimmalle ikäluokalle tulkita Saab/Transit kuljettajaan verrattuna)
- SavPr kuljetuskomppania koulutti oman tarpeensa lisäksi tuohon aikaan myös KarPr:n autonkuljettajat ja etenkin ne Valmet Terra kuljettajat
- Traktorin kuljettajat (8 kk palvelus) koulutettiin myös, mutta siitä ei ole enää kunnollista muistikuvaa, miten se oli organisoitu. Erikseen ne kurssit kuitenkin pidettiin.

Pv:n autokoulu- ja ajoneuvokoulutus olivat ainakin omana varusmiespalvelusaikanani huomattavasti parempia ja vaativampia suorittaa kuin siviilikortin suoritus C-luokkaan. Useimmalle jäi käteen E-yhdistelmäkortti, jonka sai vaihdettua siviilikortiksi, jos ikä-vaatimus toteutui ja ehkä tutulta maalaispitäjän nimismieheltä vielä myöhemminkin, hieman yliajalla. Nyt ei taida enää jälkimmäinen onnistua AjoVarman (vai mikä se onkaan) kanssa.

"Vanhus ja Karkialampi" muistelot jääköön tähän.

 

[skärdis]

Sama tuntuu olevan edelleen vaivana, vähänkään pidemmässä marssikolonnassa on mukana Masi-Sisuja, DAF:ja, Scanioita, erilaisia MB:n ajoneuvoja ja Sisu A2045:a. Varmaan määrällisesti puolustusvoimien ajoneuvokalusto alkaa olla paremmassa kunnossa kuin koskaan, mutta merkkikirjavuus on edelleen häkellyttävä.

Kuorma-autojen elinkaari puolustusvoimissa on niin pitkä, että väistämättä tulee sekalaisuutta. Vaikka olisi tasan yhtä merkkiä niin sillä 25-vuotiaalla ja uusimmalla autolla ei olisi muuta yhteistä kuin merkki keulassa.

Niin pitkään kun käytetään suomalaisten siviilikuljetusliikkeiden suosimia merkkejä voidaan olettaa huoltovarmuuden olevan kunnossa. Sitten kun ajetaan jollain brittien romuvarastolta ostetuilla Leylandeilla, niin voi olla vähissä varaosat paikallisen pärnäsen korjaamolla.

 

[skärdis]

1987. En muista autokouluautoja ainakaan nähneeni ja tietääkseni tuo siviilikortti ja pv:n ajolupa oli se käytäntö tuolloin. Noita Rellujahan oli myös muilla valtion laitoksilla kuten Postilla ja VR:lla.

Renaultin keskiraskaat kuormurit lienevät olleen kasarilla halpoja. Siksi niitä valtiolle hankittiin kun menestyivät tarjouskilpailussa. PV, Posti- ja lennätinlaitos, TVH, Ilmailulaitos nyt ainakin tulee mieleen. Myös Yleisradiolla oli Relluja. VR:llä en muista Relluja ollen, mutta sillä olikin Dodgeja.

Omana palvelusaikani Rellut olivat jo viittä vaille Kalkun huutokauppaan lähdössä. Olisiko niitä ollut viitisen kappaletta, joista yksi oli miehistöohjaamollinen.

Rellujen elinkaari jäi paljon saman ikäkauden Sisuja lyhyemmäksi. Masit porskuttavat vieläkin, vaikka niitä nyt Kalkkuun on jo alkanut tullakin.

 

[skärdis]

Ehkä se selitys on sitten vain niin yksinkertainen, että maahantuoja on markkinoinut tuotteitaan ja tarjous on ollut hyvä. Eihän Sisulla edes tuolloin kuitenkaan monopoliasemaa PV:ssä ollut, mutta varmaankin oli suurin yksittäinen merkki. Lukemani kirjallisuus ei ulotu enää 80-luvulle asti, sen ajan kuvamateriaalissa PV:llä näkyy länsimerkeistä Scaniaa ja Mersua erilaisissa kuosissa, mutten tosiaan ole nähnyt ainoatakaan Volvoa siltä ajalta.

Sisulla ei 70 ja 80 -luvulla edes ollut tuollaisen Rellujen kokoluokkaan mitään tarjottavaa sen jälkeen kun Nalle-Sisu lakkautettiin 60-luvulla. Eikä ollut Scaniallakaan.

Volvon puuttuminen on ollut mysteeri. Volvo on puuttunut Suomen SA kalustosta niin 60, 70, 80, 90, 00, 10 ja 20 -luvullakin. Miksi? Siviilikuorma-autoissa kuitenkin nokittavat vuorovuosin Scanian kanssa toisiaan eli ei se hinnasta tai laadusta voi jäädä kiinni. Ruotsissa niitä on aina näkynyt sotavaltion väreissä ja valikoimassa on aina ollut kevyempiäkin kuorma-autoja.

Yksi ilmavoimien Volvon alustalla ollut tankkausauto oli keväällä Kalkun huutokaupassa, mutta se oli ensimmäisiä FH-mallia eli 90-luvun alkupuolelta.

Tässä kuvassa tuoksahtaa tietty markkinointihenkisyys, PV tuskin noita teippauksia on tilannut.

Katso liite: 83942

Tämä lienee ollut jokin Vehon markkinointitempaus. Tuon auton kuvat oli Veholla 80-luvun alussa laajasti levityksessä. Eiköhän nuo tarrat tuostakin poistettu heti viimeistään Parolassa porttien sisäpuolella?

 

[skärdis]

Volvon totaaliseen puuttumiseen Suomen sotavarustuksesta liittyen:

Virokin hankkinut pitkän rivin 6x6 vetoisia vaihtolavalaittein varustettuja Volvoja ja tuore uutinen kertoo 40 kpl lisätilauksesta tämän erän päälle.

Eesti kaitsevägi võtab teenistusse Volvo veokid

Eesti kaitseväe veokipargi teenistusse asuvad 12 uut Volvo FMX veokit.

www.logistikauudised.ee

Eikä lopu siihen vaan virolaiset päätyivät Volvoon myös raskaiden lavettivetäjien kohdalla:

 

[Huhta]

Liittyisikö Scania-Saab-kytkökseen? Ts. enemmän puolustusteollisuuden firma kuin Volvo. Siihen hyviä henkilösuhteita, kohtuulliset hinnat ja laadukas tuote. Muuta ei sit tarvitakaan, ettei kumpiakin ruotsalaisia osteta?

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1704468198828003768

 

[kimmo.j]

Liittyisikö Scania-Saab-kytkökseen? Ts. enemmän puolustusteollisuuden firma kuin Volvo. Siihen hyviä henkilösuhteita, kohtuulliset hinnat ja laadukas tuote. Muuta ei sit tarvitakaan, ettei kumpiakin ruotsalaisia osteta?

Volvolla on oma "defence" osastonsa, eli ei selity sillä.
Sivilissä Volvo on kohtuullisen suosittu, joten kohtuulliset hinnat ja laadukas tuote tuskin jää saavuttamatta.
Hyvät henkilösuhteet ovat sitten kysymysmerkki, mutta pitkä historia ei oikein istu tähän.

 

[skärdis]

Liittyisikö Scania-Saab-kytkökseen? Ts. enemmän puolustusteollisuuden firma kuin Volvo. Siihen hyviä henkilösuhteita, kohtuulliset hinnat ja laadukas tuote. Muuta ei sit tarvitakaan, ettei kumpiakin ruotsalaisia osteta?

Saab-Scania on pilkottu jo 90-luvulla, eikä nykyisellä Scanialla ole mitään tekemistä Saabin kanssa. Tietysti ovat ruotsalaisia jättifirmoja molemmat, mutta kyllä sen samaan konsernin ajan kaverit on jo vähintään eläkkeellä.

Volvolla on tosiaankin oma Defence-divisioonansa: https://www.volvodefense.com/en-en/

Volvon dumpperiin perustuva maastoajoneuvo on mielenkiintoinen vehjes: https://www.volvodefense.com/en-en/products/articulated-haulers.html

Myös pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on tarjolla kevyesti panssaroituina.

 

[Huhta]

Saab-Scania on pilkottu jo 90-luvulla, eikä nykyisellä Scanialla ole mitään tekemistä Saabin kanssa. Tietysti ovat ruotsalaisia jättifirmoja molemmat, mutta kyllä sen samaan konsernin ajan kaverit on jo vähintään eläkkeellä.

Volvolla on tosiaankin oma Defence-divisioonansa: https://www.volvodefense.com/en-en/

Volvon dumpperiin perustuva maastoajoneuvo on mielenkiintoinen vehjes: https://www.volvodefense.com/en-en/products/articulated-haulers.html

Myös pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on tarjolla kevyesti panssaroituina.

Lieköhän tuo se sama dumpperialusta, jota ensimmäisissä Archereissa käytettiin? Nythän Archer-tuotanto on kai siirtynyt käyttämään MAN:n alustaa... Sitäkin voisi pohtia, miksi Ruotsille ei kelpaa kotimaiset autot.

 

[Ylimatruusi]

Volvolla on oma "defence" osastonsa, eli ei selity sillä.
Sivilissä Volvo on kohtuullisen suosittu, joten kohtuulliset hinnat ja laadukas tuote tuskin jää saavuttamatta.
Hyvät henkilösuhteet ovat sitten kysymysmerkki, mutta pitkä historia ei oikein istu tähän.

Mites jos viime sotien aikana Volvo teki oharit Suomelle tai jotain vastaavaa. Joku tosi paha siellä on..

 

[Huhta]

Mites jos viime sotien aikana Volvo teki oharit Suomelle tai jotain vastaavaa. Joku tosi paha siellä on..

Samaa aloin juuri miettiä. Vähän tuoreemmassa historiassa Volvo (tai sama konserni) valmisti Drakeneiden moottorit - olisiko niiden osalta voinut mennä herne nenään? Tätä teoriaa vastaan puhuu tosin se, että edellä on todettu juuri ilmavoimilla olleen Volvo-merkkinen säiliöauto...

 

[skärdis]

Mites jos viime sotien aikana Volvo teki oharit Suomelle tai jotain vastaavaa. Joku tosi paha siellä on..

Kenraalit kuitenkin ovat ajaneet Volvoilla ties kuinka pitkään. Tumman sininen S80 tai S90 ja lipputangon kiinnike etulokasuojassa on tuttu näky siellä missä kissat kokoontuvat.

Volvon takapenkki on kenraaleille tuttu - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

Volvo-bussit myös tuntuvat kelpaavan:

Edit: Lainaus tuosta Ruotuväen Volvo-jutusta:

"En tiedä minkä takia juuri everstejä kuljetetaan Mondeolla. Se on myös hyvä auto vaikkakin manuaalivaihteinen, kaartinjääkäri Honni huomauttaa."

 

[Rannari]

Kuorma-autojen elinkaari puolustusvoimissa on niin pitkä, että väistämättä tulee sekalaisuutta. Vaikka olisi tasan yhtä merkkiä niin sillä 25-vuotiaalla ja uusimmalla autolla ei olisi muuta yhteistä kuin merkki keulassa.

Niin pitkään kun käytetään suomalaisten siviilikuljetusliikkeiden suosimia merkkejä voidaan olettaa huoltovarmuuden olevan kunnossa. Sitten kun ajetaan jollain brittien romuvarastolta ostetuilla Leylandeilla, niin voi olla vähissä varaosat paikallisen pärnäsen korjaamolla.

Julkisuuteen vuodetussa maavoimien materiaalilaitoksen muistiossa suositeltiin taannoin jatkohankintoihin joitain yleisesti käytettyjä merkkejä. Olivatko ne sattumalta juuri MB ja Scania? En yhtäkkiä löytänyt ko.muistiota mistään.

 

[skärdis]

Julkisuuteen vuodetussa maavoimien materiaalilaitoksen muistiossa suositeltiin taannoin jatkohankintoihin joitain yleisesti käytettyjä merkkejä. Olivatko ne sattumalta juuri MB ja Scania? En yhtäkkiä löytänyt ko.muistiota mistään.

Volvoa ei voi sivuuttaa noilla määreillä.

Liittynee Sisuun ja siihen, että ei haluttu niitä ostaa. Daffit, Ivecot ym. menee Sisun kanssa samaan kastiin.

 

[Hanski]

Nämä Belgian vanhat sotilas-Volvot olisivat olleet varmasti käyttökelpoista käytettyä kalustoa myös Suomessa, mutta 240 kappaletta näistä päätyi tärkeään tehtävään tukemaan Ukrainan logistiikkaa.

 

[Rannari]

Volvoa ei voi sivuuttaa noilla määreillä.

Liittynee Sisuun ja siihen, että ei haluttu niitä ostaa. Daffit, Ivecot ym. menee Sisun kanssa samaan kastiin.

Ei. Mutta muistiossa oli joitain merkkejä mainittu. Mietin vain olivatko juuri ne mitä sittemmin on kilpailutusten jälkeen hankittu? Sattumalta tietysti.

 

[Samovarius]

Samaa aloin juuri miettiä. Vähän tuoreemmassa historiassa Volvo (tai sama konserni) valmisti Drakeneiden moottorit - olisiko niiden osalta voinut mennä herne nenään? Tätä teoriaa vastaan puhuu tosin se, että edellä on todettu juuri ilmavoimilla olleen Volvo-merkkinen säiliöauto...

Ihan tosissaanko aattelit, että 1972 lisenssituotetut Rolls-Royce Avonit vaikuttaisivat kuorma-autokauppoihin 2000-luvulla?

 

[S. Monni]

Valtio hankkii kuorma-autot Hanselin puitesopimusjärjestelyllä. Volvo ei näemmä ole puitesopimustoimittaja, siksikään PV ei voisi hankkia Volvoja.

Hansel - Yhteishankinnat

www.hansel.fi

 

[J0h1F]

Onko siitä huhusta uudesta kiertyvärunkoisesta Sisun MSKA:sta muuten mitään julkista tullut? Vai oliko se vain tornari, joka liittyy vastikään hankitun Zetrosin rungon kykyyn kiertyä 500 mm?

Valtio hankkii kuorma-autot Hanselin puitesopimusjärjestelyllä. Volvo ei näemmä ole puitesopimustoimittaja, siksikään PV ei voisi hankkia Volvoja.

Hansel - Yhteishankinnat

www.hansel.fi

Tosin MSKA:t ovat sotamateriaalia eivätkä kuorma-autoiksi luokiteltuja, joten Volvoja voitaisiin hankkia? Tästähän oli vääntöä silloin joskus Wallinin-Haglundin aikana, kun Sisu (ja RKP) yritti saada maantiekuorma-autokauppojakin MSKA-kauppoina menemään, mutta Scaniat hankittiin, kun kyse ei ollut sotamateriaalista.

Toki sitten juuri MSKA:t ovat varmaan sitä kalustoa, jossa Sisun painoarvo kotimaisena vaikuttaa. Tai nythän on myös uusia Mersuja hankittu, mutta Sisuissahan on nykyään Mersun voimalinja myös.