Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ja Leo kaataa sen isoimmankin puun kun edessä niitä on taajemmassa kuin mitä sen leveys.
Mie oon siinä käsityksessä, että Leo vaunut ei mielellään tiheään umpimetsään mene, eihän ne siellä voi edes tornia kääntää kun tykinputki osuu puihin. Tiellä, pelloilla, aukeilla pysytään tai harvassa metässä missä sopii puitten välissä liikkumaan ja tornia kääntämään.
Famous on silti taxi. Miksi se menisi etelässä metsään kun se ei siellä ole kovin vahvoilla, se voi mennä metsäautoteitä, peltoja ja soita. Metsään se jalkauttaa kuormansa jota jatkavat jalan, endurolla, mönkijällä tai cv:llä.
Tuossa oo oikeassa, Famous on taksi, samoin kuin Pasi ja XA-300. Ei sillä toimita kuin IFV vaunulla vaan käsittääkseni samaan tapaan kuin Paseilla ja tela-ajoneuvoilla.
Ja jos on kesä, ja reitti on tosiaan jokin tie niin 6x6:lla kulkee isompi kuorma.
Tuossa oot osittain oikeassa, tavaraa kulkee painossa enemmän, mutta sotilaita saman verran.
Vai onko tässä nyt kyseessä edelleen hahmotelma, että famous’n katolla on jokin tykki?
Ei varmaan ole/tule tykkiä, ainakaa suomen joukoille, kuin joissain harvoissa poikkeus tapauksessa, eiköhän jokin 12,7mm itkk tai RWS ole perus ase, NEMOa varmaan jossain vaiheessa sovitetaan.
 
Niin, sivuramppi tosiaan on, muttei sellaista raskaalle panssarikalustolle käytettävää suoraa ajoneuvoramppia. Tuon sivurampin kanssa pitää vielä käännellä vaunua siinä junan päällä ollessaan.
Olet oikeassa, mutta ei tekemätön paikka jos kantavuus kestää. Vuohijärvellä vemppasivat ennen (nykyään suora ramppi joka kestää kaikki vaunut) raskaita vaunuja junaan pikkuiselta sivurampilta, mutta hidastahan se on.
 
Tämä varmasti linkitetty ainakin tuhat kertaa, mutta mulle oli yllätys että PSPR KOM haluaisi kiireellisellä aikataululla uusia vaunuja BMP-2 tilalle, tai että sanoo sen jo nyt ääneen. Olisihan se nannaa että tulisi uutta RYNPSV kalustoa jo tällä vuosikymmenellä, BMP-2 voisivat säilyä vielä sen 10 vuotta reservissä, käsittääkseni modatuillekin vaunuille alkaa olla aikalailla miehistöt koulutettu.

 
Järjetöntä ehkä 9/10 mahdollisista skenaarioista. Sen sijaan kyky Viron tukemiseksi myös maajoukoilla voi olla tarpeen tilanteessa jossa hyökkäys suuntautuu Baltiaan eikä Suomeen, ja hyökkäysstrategia perustuu nopeuteen fait accompli tilanteen luomiseksi. Tällöin hyökkäyksen pysäyttäminen ajan voittamiseksi olisi tärkeää koska länsivahvistusten saapuminen vie aikaa.

Tämä ei ehkä ole todennäköinen skenaario mutta on valmistauduttava myös muihin vaihtoehtoihin sillä Viron miehitys ja vihollinen Suomenlahden etelärannalla olisi sietämätön tilanne.

Kaikesta huolimatta pataljoonan tst-osasto lienee tähän tarkoitukseen realistisempi kuin prikaati ja sen todennäköisin käyttötarkoitus on kotimaan puolustus.
Näen asian jokseenkin kohtisuoraan eri tavalla. Jos Venäjä hyökkää Baltiaan, niin Suomen maapuolustusta pitää vahvistaa, ei heikentää. Meri- ja ilmavoimat ovat eri asia, mutta kömpelösti liikuteltavat maajoukot olisi tuossa(kin) tilanteessa välttämätöntä pitää Suomessa.
 
Tämä varmasti linkitetty ainakin tuhat kertaa, mutta mulle oli yllätys että PSPR KOM haluaisi kiireellisellä aikataululla uusia vaunuja BMP-2 tilalle, tai että sanoo sen jo nyt ääneen. Olisihan se nannaa että tulisi uutta RYNPSV kalustoa jo tällä vuosikymmenellä, BMP-2 voisivat säilyä vielä sen 10 vuotta reservissä, käsittääkseni modatuillekin vaunuille alkaa olla aikalailla miehistöt koulutettu.

Tarkkana yksityiskohtien kanssa. Kiireellisin ei välttämättä ole sama kuin kiireellinen.

2030-luvun puolelle koulutetun sa-joukon luominen uudella kalustolla uuteen kokoonpanoon joka tapauksessa nyt jo menee, vaikka hommaa kiirehdittäisiinkin. Jokainen vuosi millä prosessia saadaan nopeutettua olisi tietysti kotiinpäin. Toivotaan myös että mekanisoitujen joukkojen määrää saadaan kasvatettua.
 
Mie oon siinä käsityksessä, että Leo vaunut ei mielellään tiheään umpimetsään mene, eihän ne siellä voi edes tornia kääntää kun tykinputki osuu puihin. Tiellä, pelloilla, aukeilla pysytään tai harvassa metässä missä sopii puitten välissä liikkumaan ja tornia kääntämään.
Ei metsä ole tiheä jos kohtuu isoja puita on kolmesta viiden metrin välein tai vielä tästäkin hieman tiuhempaan.
 
Tarkkana yksityiskohtien kanssa. Kiireellisin ei välttämättä ole sama kuin kiireellinen.

2030-luvun puolelle koulutetun sa-joukon luominen uudella kalustolla uuteen kokoonpanoon joka tapauksessa nyt jo menee, vaikka hommaa kiirehdittäisiinkin. Jokainen vuosi millä prosessia saadaan nopeutettua olisi tietysti kotiinpäin. Toivotaan myös että mekanisoitujen joukkojen määrää saadaan kasvatettua.
Näin se varmasti menee, harmillista jos meidän bemareita ei ennätetä antaa Ukrainaan tositoimiin. Aikataulu ei tosiaan taida sallia korvaavan kaluston hankintaa ja koulutusta millään realistisella tavalla.

Muutoin mielenkiintoinen Reserviläisen artikkeli, noinkohan Parola palautuisi NATOn yhteisen puolustussuunnitelman valmistuessa prikaatiksi, pataljoonataisteluosastojen tuottamisen sijaan.

Nojatuolikersanttina olisi mainiota nähdä "valmiusprikaatien" saaminen lopultakin maaliin, kun seuraava maavoimien vuosikymmen alkaa korotetun puolustusbudjetin puitteissa. Porilaisista voisi tehdä Stryker-prikaatin mallin mukaisen yhtymän hankkimalla kolmannellekin pataljoonalle AMV:t. Niihin voisi pultata vähän kyvykkäämpää tornia vihollisen bemareita ja pettereitä vastaan. Niille olemassaoleville AMV:lle ei varmaankaan aikuisen oikeasti kannata mitään suurempaa tehdä kun pitää ne rivissä sellaisina kuin ovat, kunnostaen ja päivittäen toki komponentteja MLU-hengessä.

Parola ja Karjala voisi niukkuuden nimissä harkita samoin jenkkien uutta panssariprikaatimalia, jossa on kaksi 2 PSVK + 1 PSJK pataljoonaa ja yksi 1 PSVK + 2 PSJK pataljoona. Ei menisi ihan niin massiivista määrää vaunuja. Tätä on Ruotsissakin sovellettu.

No aika näyttää. PV:llä oli jo tämä Yhtymä2030 (vai 2035) suunnitelma aloitettu, saa nähdä miten sitä viilataan, ja miten se tulee näkymään.
 
Viimeksi muokattu:
Näin se varmasti menee, harmillista jos meidän bemareita ei ennätetä antaa Ukrainaan tositoimiin. Aikataulu ei tosiaan taida sallia korvaavan kaluston hankintaa ja koulutusta millään realistisella tavalla.

Muutoin mielenkiintoinen Reserviläisen artikkeli, noinkohan Parola palautuisi NATOn yhteisen puolustussuunnitelman valmistuessa prikaatiksi, pataljoonataisteluosastojen tuottamisen sijaan.

Nojatuolikersanttina olisi mainiota nähdä "valmiusprikaatien" saaminen lopultakin maaliin, kun seuraava maavoimien vuosikymmen alkaa korotetun puolustusbudjetin puitteissa. Porilaisista voisi tehdä Stryker-prikaatin mallin mukaisen yhtymän hankkimalla kolmannellekin pataljoonalle AMV:t. Niihin voisi pultata vähän kyvykkäämpää tornia vihollisen bemareita ja pettereitä vastaan. Niille olemassaoleville AMV:lle ei varmaankaan aikuisen oikeasti kannata mitään suurempaa tehdä kun pitää ne rivissä sellaisina kuin ovat, kunnostaen ja päivittäen toki komponentteja MLU-hengessä.

Parola ja Karjala voisi niukkuuden nimissä harkita samoin jenkkien uutta panssariprikaatimalia, jossa on kaksi 2 PSVK + 1 PSJK pataljoonaa ja yksi 1 PSVK + 2 PSJK pataljoona. Ei menisi ihan niin massiivista määrää vaunuja. Tätä on Ruotsissakin sovellettu.

No aika näyttää. PV:llä oli jo tämä Yhtymä2030 (vai 2035) suunnitelma aloitettu, saa nähdä miten sitä viilataan, ja miten se tulee näkymään.
PORJPR:ssa on siis AMV yhdellä kolmesta pataljoonasta, ei kahdella. Kahdella muulla on XA-203 ja XA-185. Jääkäripataljoonahan tarvitsee viitisenkymmentä kuljetus-ps-ajoneuvoa. Kaikkiaan ko. prikaatilla on noin 250 Pasia/AMV:tä kuljetusversioina ja noin 30 XA-202:ta niiden lisäksi.

Seurataan tosiaan mielenkiinnolla millaiseksi maavoimien kokoonpano 2030-luvulla muotoutuu. Muutoksia on varmasti luvassa.
 
PORJPR:ssa on siis AMV yhdellä kolmesta pataljoonasta, ei kahdella. Kahdella muulla on XA-203 ja XA-185. Jääkäripataljoonahan tarvitsee viitisenkymmentä kuljetus-ps-ajoneuvoa. Kaikkiaan ko. prikaatilla on noin 250 Pasia/AMV:tä kuljetusversioina ja noin 30 XA-202:ta niiden lisäksi.

Seurataan tosiaan mielenkiinnolla millaiseksi maavoimien kokoonpano 2030-luvulla muotoutuu. Muutoksia on varmasti luvassa.
Niin, AMV vaunuja on niin vähän, että juuri ja juuri riittää patajoonalle.
Jos hankittas saman verran lisää uusia AMV vaunuja 30mm tykillä tai ainakin vanhoista 42 kpl varustetaan 30mm tykillä niin saatais sen uuden moottoroidun tst-osaston 3 kpl jääkärikomppaniaa pääosin varustettua AMV kalustolla, täydennetään XA-300 kalustolla.

Sitten muutetaan PORJPR mekanisoiduksi Karjalan prikaatin kaltaiseksi prikaatiksi Leo2, VC90xx ja Famous sekä K9 kalustolla
 
PORJPR:ssa on siis AMV yhdellä kolmesta pataljoonasta, ei kahdella. Kahdella muulla on XA-203 ja XA-185. Jääkäripataljoonahan tarvitsee viitisenkymmentä kuljetus-ps-ajoneuvoa. Kaikkiaan ko. prikaatilla on noin 250 Pasia/AMV:tä kuljetusversioina ja noin 30 XA-202:ta niiden lisäksi.

Seurataan tosiaan mielenkiinnolla millaiseksi maavoimien kokoonpano 2030-luvulla muotoutuu. Muutoksia on varmasti luvassa.
Ohoh, muistin että kahdella olisi ollut AMV ja yhdellä XA-203. Mutta ei edes niitä riittänyt sille kolmannelle pataljoonalle asti... (Muoks vai ymmärsinkö väärin, niitä on sekaisin näissä, eipä tuolla taida sinällään väliä olla.)

No mutta, jospa saataisiin seuraavaksi nämä "valmiusprikaatit" vihdoin valmiiksi, kuten rohkenin toivoa.
 
Ohoh, muistin että kahdella olisi ollut AMV ja yhdellä XA-203. Mutta ei edes niitä riittänyt sille kolmannelle pataljoonalle asti... (Muoks vai ymmärsinkö väärin, niitä on sekaisin näissä, eipä tuolla taida sinällään väliä olla.)

No mutta, jospa saataisiin seuraavaksi nämä "valmiusprikaatit" vihdoin valmiiksi, kuten rohkenin toivoa.
Totta kai kokoonpanoissa voi käytännössä olla eri ajoneuvotyyppejä myös sekaisin. Laskennallisesti kuitenkin pataljoonan kalustoa vastaava määrä. AMV:tä on mainittu käyttävän lisäksi prikaatin TIEDK.

XA-203:n hankintamäärähän oli aikanaan 48 kpl ja AMV/XA-360:n 62 kpl.
 
Niin, AMV vaunuja on niin vähän, että juuri ja juuri riittää patajoonalle.
Jos hankittas saman verran lisää uusia AMV vaunuja 30mm tykillä tai ainakin vanhoista 42 kpl varustetaan 30mm tykillä niin saatais sen uuden moottoroidun tst-osaston 3 kpl jääkärikomppaniaa pääosin varustettua AMV kalustolla, täydennetään XA-300 kalustolla.

Sitten muutetaan PORJPR mekanisoiduksi Karjalan prikaatin kaltaiseksi prikaatiksi Leo2, VC90xx ja Famous sekä K9 kalustolla
Kun nyt ensin oppisivat käyttämään tuota Pasi ja amv kalustoa oikein ja sen jälkeen vielä opettaisivat sen varusmiehille.
 
Tietääkseni käyttävät miehistönkuljetusvaunuja kovin aggressiivisesti, kuin rynnäkköpanssarivaunuja. Ehkä siirtyminen tornilliseen AMV kalustoon auttaisi, sopisi paremmin niitten käyttämiin taktiikoihin. Vai onko tilanne muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana?
 
Tietääkseni käyttävät miehistönkuljetusvaunuja kovin aggressiivisesti, kuin rynnäkköpanssarivaunuja. Ehkä siirtyminen tornilliseen AMV kalustoon auttaisi, sopisi paremmin niitten käyttämiin taktiikoihin. Vai onko tilanne muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana?
PSRUK mukana harjoituksissa olleet PorPr varusmiehet vaunuineen eivät osaa joukkueen taistelun perusteita saatika vaunujen käyttöä osana joukkueen taistelua. Rukin väki on joutunut opettamaan perusteita harjoituksissa ja se on ollut pois upseerioppilaiden koulutuksesta.
Syytä kysyttäessä, kuulemma henkilökunnalla ei ole aikaa vaunumiehien kouluttamiseen ryhmän ja joukkueen osana.
 
PSRUK mukana harjoituksissa olleet PorPr varusmiehet vaunuineen eivät osaa joukkueen taistelun perusteita saatika vaunujen käyttöä osana joukkueen taistelua. Rukin väki on joutunut opettamaan perusteita harjoituksissa ja se on ollut pois upseerioppilaiden koulutuksesta.
Syytä kysyttäessä, kuulemma henkilökunnalla ei ole aikaa vaunumiehien kouluttamiseen ryhmän ja joukkueen osana.
Eikös pspr:stä voisi lähettää jonkun sinne vetämään hommaa kuosiin ka porpr lähettää jonkun pspr:ään hakemaan oppia? Samaa joukkuetta luulisi oltavan vai onko joukko-osastojen välillä jotain sellaista kyräilyä mikä tällaisen loogisen johtopäätöksen ja toiminnan estää?
 
Omat muistot varusmiesajoilta alkaa oleen sen verran kullittuneet, etten varmuudella muista, mutta eikös noiden Pasien etc. kuljettajat käy ensin C (vai CE) -kortin ammattipätevyyksineen (140h vai peräti 280) ja vasta sen jälkeen pääsevät harjoittelemaan vaunulla ajamista ja joukkojen mukana tappelua. Eli kiivaimpien joukkokoulutuskauden taisteluharjoitusten alkaessa kuljettajat vasta harjoittelee henkilökohtaisen "aseensa" ajamista ja huoltamista. Ja tää kaikki ajokoulutus tietysti sotilaan etenemismuotojen, päiväpeiton viikkaamisten ja muiden sotilaan perustaitojen opiskelun rinnalla. Ja kun oletetaan, ettei kuljetuspuolelle hankkiudu ikäluokan kunnianhimoisin ja nopeimmin asiat omaksuva aines, niin ymmärrän henkilökunnan tuskan ajanpuutteesta. Tämä nyt ei tietenkään saa olla mikään syy yhteistoiminnan harjoittelun vähyydelle ja sille, että Rukille lähetetään raakileita kuljettajia.
 
Eikös pspr:stä voisi lähettää jonkun sinne vetämään hommaa kuosiin ka porpr lähettää jonkun pspr:ään hakemaan oppia? Samaa joukkuetta luulisi oltavan vai onko joukko-osastojen välillä jotain sellaista kyräilyä mikä tällaisen loogisen johtopäätöksen ja toiminnan estää?
Ei Parolassa ole juuri irtoavia miehiä, eli siellä mennään pahasti alle niiden kouluttaja määrien mikä on ollut tavoitteena per joukkue. Porilaisilla pitäisi olla tuossa suhteessa parempi tilanne
 
Koulutuskulttuurin täydellinen muutos ei tapahdu vain muutaman kouluttajan vaihtamisella. Panssarihenkisyys on oma mielentilansa.

Myöskin, nyt taivasteltu puutosilmiö on vain yksi esimerkki rempallaan olevista asioista jotka johtuvat siitä, että PV:n kouluttajamäärää on laiminlyöty jo vuosia.
 
Back
Top