Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miten muuten näette tuon Uudenkaupungin autotehtaan kiinalaisomistuspohjan (tai Helsingin telakan venäläisomisteisuuden)? Tarkoitan, että vaikka tuollainen taho ostetaan ulos, niin sehän ei katkaise jo syntyneitä kumppanuuksia ja henkilösuhteita, joita voidaan potentiaalisesti hyödyntää. Herra Li ottaa jälleen yhteyttä tuotannon apulaispäällikköön ja kyselee kuulumiset, minkä jälkeen mennään itse asiaan...
Hyvä pointti. Kumppanuudet toisiin yrityksiin on korvattavissa, mutta työntekijät vaikeammin irtisanottavissa kielen/ihonvärin/silmien muodon perusteella.
 
Hyvä pointti. Kumppanuudet toisiin yrityksiin on korvattavissa, mutta työntekijät vaikeammin irtisanottavissa kielen/ihonvärin/silmien muodon perusteella.

Ei tarvitse olla edes ulkomaalaistaustainen työntekijä. Enimmäkseenhän firmat pyörii paikallisella henkilöstöllä ulkomaalaisomistuksesta huolimatta (esim. Helsingin telakallakin oli pitkään toimarina Esko Mustamäki), mutta luonnollisesti omistajat haluavat pysytellä kartalla sijoituskohteensa suhteen, joten iltaa on takuuvarmasti istuttu sijoittajien ja tehtaan/telakan avainhenkilöstön kesken. Eikä niiden maljojen ympärillä syntyneet ystävyydet katoa mihinkään, vaikka omistajat vaihtuvatkin.

Minä ja sinä tietenkin toteamme, että nyt pyydät liikaa, jos jutustelu vanhojen tuttujen kesken uhkaa mennä liian pitkälle. Mutta jotkut voivat sortua.
 
Miten muuten näette tuon Uudenkaupungin autotehtaan kiinalaisomistuspohjan (tai Helsingin telakan venäläisomisteisuuden)? Tarkoitan, että vaikka tuollainen taho ostetaan ulos, niin sehän ei katkaise jo syntyneitä kumppanuuksia ja henkilösuhteita, joita voidaan potentiaalisesti hyödyntää. Herra Li ottaa jälleen yhteyttä tuotannon apulaispäällikköön ja kyselee kuulumiset, minkä jälkeen mennään itse asiaan...
On se tietysti noinkin, mutta Ugin autotehdas on aina ollut suomalainen. Suomalaisten johtama, suomalaisten operoima, jne. Kiinalaiset olleet vain vähemmistöosakkaina, eikä siellä ole koskaan valmistettu kiinalaisia autoja jne.
 
Pessimistisesti ajateltuna tulee menneisyydestä mieleen Valcon tarina. Työvoimapoliittisista ja ihan puhtaasti poliittisista syistä ei voitu antaa tehtaan mennä nurin. Jossain perähuoneen palaverissa on poliitikkojen aivoriihessä saatu ajatus tehtaan hyödyntämisessä puolustusteollisuuden tarpeisiin. Tämä siis jotta saadaan edes jonkinlainen tekosyy tehtaan rahoittamiseen. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei varmaankaan ole turhaan vaivattu, ja jos on niin heille on tehty etukäteen selväksi mikä on oikea vastaus kysymykseen.
Valcon nimenomaan annettiin mennä nurin tai oikeammin päätettiin kaataa. Se perustettiin valtion puolesta työllisyyden parantaminen mielessä (muilla osakkailla oli omat intressinsä). Taloudelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet riittävän realistisia perustamisvaiheessa. Jälkikäteisarvio:
"
Tuotteena kuvaputki oli elinkaarellaan siirtymässä kasvuvaihees-
ta kypsään vaiheeseen. Kasvuvaiheelle on tyypillistä, että alalle ilmestyy
paljon uusia yrittäjiä. Markkinan kypsyessä kysynnän kasvu taittuu ja
yritysten määrä vähenee tuotannon keskittyessä suurempiin ja tehok-
kaampiin yksiköihin.
"

Tämän takia tuotantokustannuksia oli haasteellista saada kuvaputkien markkinahintaa alemmaksi eli toiminta oli vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

Teknisessä mielessä tehtaalle ei annettu riittävästi aikaa saavuttaa vaadittavaa osaamista. Sehän oli toiminnassa vain 4 vuotta. Kun nollasta lähdetään tekemään teknisesti noin vaativaa tuotetta, niin vaaditaan paljon enemmän aikaa kaikkien asioiden saamiseen kilpailua kestävälle tasolle. Tehtaan laitteisto myytiin lopulta Intiaan missä toiminta saatiin toimimaan suomalaisten auttaessa tuotannon käynnistämisessä. Siellä tuotettiin samoilla laitteilla 55 000 kuvaputkea kuukaudessa.

Nykyrahassa valtiolla meni Valcoon n 250 M€. Kaikkihan ei mennyt edes hukkaan vaan osa palautui verotuloina ja tehtaan perustaminen auttoi mm suomalaista robottivalmistajaa menestyksellisen tuotannon aloittamisessa. Valtion menettämää summaa voi verrata vaikka Uniperissa menetettyyn summaan joka oli luokkaa 50 kertainen ja siitä ei jäänyt mitään hyötyä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Esittämäni väitteet perustuvat asiasta kirjoitettuun kirjaan joka näyttää olevan saatavilla:
 
Valcon nimenomaan annettiin mennä nurin tai oikeammin päätettiin kaataa. Se perustettiin valtion puolesta työllisyyden parantaminen mielessä (muilla osakkailla oli omat intressinsä). Taloudelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet riittävän realistisia perustamisvaiheessa. Jälkikäteisarvio:
"
Tuotteena kuvaputki oli elinkaarellaan siirtymässä kasvuvaihees-
ta kypsään vaiheeseen. Kasvuvaiheelle on tyypillistä, että alalle ilmestyy
paljon uusia yrittäjiä. Markkinan kypsyessä kysynnän kasvu taittuu ja
yritysten määrä vähenee tuotannon keskittyessä suurempiin ja tehok-
kaampiin yksiköihin.
"

Tämän takia tuotantokustannuksia oli haasteellista saada kuvaputkien markkinahintaa alemmaksi eli toiminta oli vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

Teknisessä mielessä tehtaalle ei annettu riittävästi aikaa saavuttaa vaadittavaa osaamista. Sehän oli toiminnassa vain 4 vuotta. Kun nollasta lähdetään tekemään teknisesti noin vaativaa tuotetta, niin vaaditaan paljon enemmän aikaa kaikkien asioiden saamiseen kilpailua kestävälle tasolle. Tehtaan laitteisto myytiin lopulta Intiaan missä toiminta saatiin toimimaan suomalaisten auttaessa tuotannon käynnistämisessä. Siellä tuotettiin samoilla laitteilla 55 000 kuvaputkea kuukaudessa.

Nykyrahassa valtiolla meni Valcoon n 250 M€. Kaikkihan ei mennyt edes hukkaan vaan osa palautui verotuloina ja tehtaan perustaminen auttoi mm suomalaista robottivalmistajaa menestyksellisen tuotannon aloittamisessa. Valtion menettämää summaa voi verrata vaikka Uniperissa menetettyyn summaan joka oli luokkaa 50 kertainen ja siitä ei jäänyt mitään hyötyä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Esittämäni väitteet perustuvat asiasta kirjoitettuun kirjaan joka näyttää olevan saatavilla:
Vähän väärä ketju aiheelle.
Viittasin Valcoon koska Imatran tehdas perustettiin Imatralle työvoimapoliittisista syistä ja kuviteltiin terästehtaan työntekijöiden osaavan sorvata kuvaputkia. Eivät osanneet, eikä toimivia kuvaputkia saatu valmiiksi käytännössä yhtään.
Pelkäämäni yhtäläisyys Valmet automotiveen on että todennäköisesti se otettiin valtion huomaan pääosin (työvoima)poliittisista syistä. Epäilen myös ettei autotehtaan muuntamisesta puolustusteollisuuden sopimusvalmistajaksi ole niitä ”riittävän realistisia taloudellisia suunnitelmia”.

Jotta ei menisi ihan ohi aiheen: Onko koolla väliä?
Kun taivas on täynnä droneja niin onko havaittavuudella enää merkitystä. Oletuksenahan taitaa nykyään olla että piiloon ei pääse ja kaikki nähdään.
 
Vähän väärä ketju aiheelle.
Viittasin Valcoon koska Imatran tehdas perustettiin Imatralle työvoimapoliittisista syistä ja kuviteltiin terästehtaan työntekijöiden osaavan sorvata kuvaputkia. Eivät osanneet, eikä toimivia kuvaputkia saatu valmiiksi käytännössä yhtään.
Pelkäämäni yhtäläisyys Valmet automotiveen on että todennäköisesti se otettiin valtion huomaan pääosin (työvoima)poliittisista syistä. Epäilen myös ettei autotehtaan muuntamisesta puolustusteollisuuden sopimusvalmistajaksi ole niitä ”riittävän realistisia taloudellisia suunnitelmia”.

Jotta ei menisi ihan ohi aiheen: Onko koolla väliä?
Kun taivas on täynnä droneja niin onko havaittavuudella enää merkitystä. Oletuksenahan taitaa nykyään olla että piiloon ei pääse ja kaikki nähdään.
Terästehtaan työntekijät eivät toki olleet otollisin lähtökohta mm puhdastilavaatimusten takia (joihin teräsduunarit eivät niin helposti sopeutuneet). Siitä huolimatta tuotanto saatiin teknisesti toimimaan jopa yllättävän nopeassa aikataulussa. Tuotanto alkoi joulukuussa -79 ja lopetettiin -80 lopussa. Loppuvaiheessa tuotanto oli jo 7600 kuvaputkea viikossa. Nämähän olivat onnistuneita putkia.
Tuotanto ja saanto kasvoivat tehtaan käynnistämisen jälkeen jopa yl-
lättävän hyvin. Maaliskuussa 1980 tuotanto oli jo noin 2 200 kuvaputkea
viikossa. Tavoitteeksi asetettiin 4 000 kuvaputken viikkotuotanto ennen
kesää ja 6 000 kuvaputken viikkotuotanto vuoden loppuun mennes-
sä.1100 Syksyn aikana viikkotuotanto nousi parhaimmillaan jo 7 600 ku-
vaputkeen, mikä vastasi 350 000 putken vuosituotantoa.1101

Myös tuotannon laatu parani. Finnvalcon aloittaessa loistekalvotuk-
sen jälkeisen tarkastuksen läpäisi vain 20 prosenttia putkista. Vuoden
mittaan hyväksymisprosentti nousi yli 60:n. Parhaimmillaan loistekalvo-
tuksen saanto oli 68 prosenttia, mikä periaatteessa mahdollisti 400 000
kuvaputken vuosituotannon. Laadun parannuksesta huolimatta saanto
jäi edelleen jälkeen Hitachin tehtaista Japanissa, jossa vakiintuneessa
tuotannossa vastaava hyväksymisprosentti oli 82. Vastaava ero nähtiin
myös kahdessa myöhäisemmässä tuotantovaiheessa, räjähdyssuojauk-
sessa ja lopputarkastuksessa: Finnvalcon hyväksymisprosentit olivat
88 ja 95, kun Japanissa vakiintuneessa tuotannossa vastaavat luvut olivat
95 ja 99.11

Valcon toimintaa ei lopetettu sen takia, että suomalaiset eivät olisi oppineet tekemään kuvaputkia. Tehdas oli liian pieni kannattavaan tuotantoon. Vuoden -80 aikana kannattavan tuotannon raja oli noussut 1,5 miljoonaan kuvaputkeen vuodessa, kun tehtaan kapasiteetti oli 250 tuhatta kuvaputkea vuodessa.

Samanlaisia taloudellisia riskejä voi olla myös sotatekniikan valmistamisessa. Esim Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti saattaa yllättäen loppua ja saavutetaan syvä rauhan tila. Tällöin kysyntä saattaa nopeasti hävitä. Toisaalta, ellei oteta ollenkaan riskejä niin ei silloin ei ainakaan saada aikaiseksi mitään uutta liiketoimintaa.
 
Kunhan saavat ensin protoista 0-sarjan vehkeen eli 10 kpl ihan samanlaisia tehtyä.

0-sarjan vehkeistä on vielä matkaa sarjatuotantoon.

"Patrian Protected Mobility -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Järvisen mukaan myös tuotantoaikataulut ovat jo selvillä.
– Olemme testanneet ajoneuvoa kattavasti jo useiden vuosien ajan, ja tavoitteena on, että Patria TRACKX on valmis sarjatuotantoon vuonna 2027, Järvinen sanoo."


 
"Patrian Protected Mobility -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Järvisen mukaan myös tuotantoaikataulut ovat jo selvillä.
– Olemme testanneet ajoneuvoa kattavasti jo useiden vuosien ajan, ja tavoitteena on, että Patria TRACKX on valmis sarjatuotantoon vuonna 2027, Järvinen sanoo."


Ristus noita nimiä, käytän jatkossa Patrian Armoitetuista Persoonallisuuksien Cantajista nimiä TelaX ja PyöräX.
 
"Patrian Protected Mobility -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Järvisen mukaan myös tuotantoaikataulut ovat jo selvillä.
– Olemme testanneet ajoneuvoa kattavasti jo useiden vuosien ajan, ja tavoitteena on, että Patria TRACKX on valmis sarjatuotantoon vuonna 2027, Järvinen sanoo."


Tuohon mennessä on vissiin Patrian tuotantolinjan laajennus valmis.
Onkohan kyse jo varsinaisesta sarja valmistuksesta vai siitä 0 sarjasta
 
Back
Top