Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Sivari
Luutnantti
CV asiasta jo kertoi, eikä se 30mm rynnpsv a-tarvike tule sieltä taivaalta kuten kasiaisen kranaatti villeimmissä linnoitusorgioissa. Se siitä.
Sivari
Luutnantti
PSkoul kansiota on nyt karsittu, mutta olen varmasti kaikki kuvat läpi kahlannut
...
Luotan @CV9030FIN :in ammattitaitoon tässä asiassa enemmän kuin venäläisten kokemuksiin Afganistanista. Eihän nuo toisaalta poissulje toisiaan.
Entä sitten? TB päätti tuoda A10:n mukaan keskusteluun. Rynnäkköpanssari voi ehkä ampua kranaatin suoraan ampuma-aukosta sisään, tai jopa saada aikaan vaikutusta jos osuu sen reunoihin, mutta tämä ei silti tarkoita, että kaivautuminen ei kannattaisi. Sen vaunun pitää tulla sen kiväärimiehen ampumasektorille, jotta se pystyy edes näkemään sen ukon ja siinä vaiheessa on melkoisen varmaa, että se vaunu on jo sinkomiehen tähtäimessä ja hyvin kantamalla (jos siis asemat on valittu oikein). Ja silloinkaan niillä konetykin ammuksilla ole niille tyypillistä sirpalevaikutusta.
Minäpä veikkaan tietäväni jotakin tuon ammuksen sytyttimestä. Nimittäin sen, että se voisi olla sitä tyyppiä, että se tunnistaa maalin "kovuuden", eli kykenee tunnistamaan onko se menossa läpi, jolloin viive olisi kohdallaan, tai onko maali kylliksi luja, että ammus pysähtyy siihen, joten herkkä sytytin olisi paikallaan sitä ontelopanosta varten. Jos siis nuo edellä mainitut tiedot ammuksesta pitävät paikkansa.
Mikäpä sen hauskempaa, kuin ampua räjähtävä ammus vaunun kyljestä läpi, jos se kerta läpäisee ja räjähtää vasta sisällä. Mutta BMP:tä ja muitakin ajoneuvoja luultavasti ampuisin edestä nuoliammuksella. Tällöin kaltevat panssarilevyt eivät haittaa ja ammus lentää tarvittaessa vaunun halki pituussuunnassa. Ei taida olla BMP-2:ssa montaa kohtaa mistä voi laittaa tuon nuoliammuksen läpi ilman, että se rikkoo jotakin tärkeää(siis edestä ammuttaessa). Kyljessä on useampi kohta, mutta hyvät mahdollisuudet osua esim. polttoaine tankkiin.
Sivari
Luutnantti
No Niinpä niin, entä sitten.....
Varmasti parempi olla linnoitetussa asemassa kuin linnoittamattomassa asemassa, mutta kysymys ainakin minun osaltani oli se että onko rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat konetykit (esim. 30 mm) tehokkaita kaivautunutta vihollista vastaan, ja vastaus oli että ovat. Kysymys nousi esille rynnäkkötykkiaiheessa, jossa jotkut näki tarpeen +100 mm rynnäkkötykeille muunmuassa siksi, että heidän mielestään 30 mm ei ollut tarpeeksi tehokas kaivautunutta vihollista vastaan.
Mielenkiintoisia nuo eri maiden erilaiset valinnat CV:n konetykiksi. Tälläinen tuli vastaan: http://www.dtic.mil/ndia/2005garm/tuesday/vanmeerten.pdf
Mielenkiintoisia nuo eri maiden erilaiset valinnat CV:n konetykiksi. Tälläinen tuli vastaan: http://www.dtic.mil/ndia/2005garm/tuesday/vanmeerten.pdf
Kyllä. Tuo todistaa aika vahvasti yllä sanomani ABM:n hyödystä seka kaliperin vaikutuksesta panssarin läpäisyyn nuolella. Kannattaa huomata että tuo Bushmaster III eli 35/50mm ei ollut saatavilla kun TA2000 hankinta oli käynnissä ja ostimme silloin parhaan eli 30/40mm Bushmaster II:n. Mitä tuossa ei sanota on se että vuonna 2005 35mm:n oli pienin kaliiperi johon ABM:n sain. Uskon sen painaneen NL:n valinnoissa jopa APFSDS-T suorituskyä enemmän. Kannattaa muuten huomata, että USA on aseistamassa Strykereita nimeomaan Bushmaster II:lla eikä Norjakaan muuten massiivisessa CV90 MLU:ssa pääasetta vaihtanut, joten ei se ihan vanhentunut ole sekään...
Viimeksi muokattu:
@CV9030FIN jostain syystä ainakaan Wikipedian mukaan vientiversioihin ei ole valittu Boforsin 40mm konetykkiä jonka Ruotsi itse valitsi. Onko tuo Bofors 40mm millainen verrattuna Bushmaster II tai III, suosiko Ruotsi vain Boforsia koska kotimaisuus?
PJ85
Eversti
Olenko nähnyt unta, vai oliko Ruotsilla jossain vaiheessa mietteissä päivittää kalustonsa, ja vaihtaa pääase Bushmasteriksi (IV)? @CV9030FIN
Design on vanha...tuo mukanaan erittäin huonon huollettavuuden (perushuoltoa varten täytyy purkaa todella paljon pieniä osia), on isokokoinen verrattuna chainguneihin (vie paljon tilaa tornista mm. ampumatarvikkeilta) ja vanhan aikainen syöttö lippaista (vyössä enemmän a-tarvikkeita valmiina ja chaingunnissa vielä ammustyypin vaihto lennosta helpompaa).
Viimeksi muokattu:
En muista kuulleeni asiasta.
On siis syytä epäillä, että Ruotsin tapauksessa Boforsin valintaan vaikutti aseen kotimaisuus.
Eräässä sotaharjoituksessa minulla oli muutama tunti luppoaikaa. Eräs noheva skappari keksi, että lähellä olleet CV-miehet saavat pitää minulle yksityisopetuksen aiheesta CV9030FIN. Kaltaiselleni jossain määrin panssarivaunuista kiinnostuneelle yksilölle se oli erinomainen kokemus, ja vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä oman tehtäväni kanssa, niin se silti jätti kyseisestä harjoituksesta paremman kuvan. Olenkin sitä mieltä että tälläiset satunnaiset tutustumiset muihin aiheisiin, ajan niin salliessa, voivat "piristää" koulutusta molemmille osapuolille. CV miehet esittelivät vaunuaan minulle innolla. Mutta tietenkään mitään hyötyä sodanajan tehtävääni ajatellen tuosta ei ollut.
Mutta mieleen jäi että heidän mukaan CV kuluttaa litran per km eli 100 l / 100 km. Se kuulostaa uskottavalta, onko näin, ja vaihteleeko kulutus paljonkin riippuen siitä millaista ajoa on kyseessä?
Eräässä sotaharjoituksessa minulla oli muutama tunti luppoaikaa. Eräs noheva skappari keksi, että lähellä olleet CV-miehet saavat pitää minulle yksityisopetuksen aiheesta CV9030FIN. Kaltaiselleni jossain määrin panssarivaunuista kiinnostuneelle yksilölle se oli erinomainen kokemus, ja vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä oman tehtäväni kanssa, niin se silti jätti kyseisestä harjoituksesta paremman kuvan. Olenkin sitä mieltä että tälläiset satunnaiset tutustumiset muihin aiheisiin, ajan niin salliessa, voivat "piristää" koulutusta molemmille osapuolille. CV miehet esittelivät vaunuaan minulle innolla. Mutta tietenkään mitään hyötyä sodanajan tehtävääni ajatellen tuosta ei ollut.
Mutta mieleen jäi että heidän mukaan CV kuluttaa litran per km eli 100 l / 100 km. Se kuulostaa uskottavalta, onko näin, ja vaihteleeko kulutus paljonkin riippuen siitä millaista ajoa on kyseessä?
Kulutus rippuu ihan missä ajetaan ja "ajetaanko" vai taistellaanko...mutta aika hyvä keskiarvo. Siitä kun lähtee että ei mieti kilometrejä vaan tunteja: ps-joukot on yleensä tankattava n. 8 käyttötunnin välein...sillä ei ole merkitystä kuinka monta kilometriä on tullut. Niitä tulee enemmän jos 8h on maantiemarssia ja vähemmän jos 8h on taistelukosketusta: molemmissa tapauksissa 8h jälkeen on tankattava.
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ja siksi prikaatin huoltopataljoona ja pataljoonan huoltojoukkue on räjäytettävä taivaan tuuliin.
Erään tiedon mukaan asiaan vaikutti se seikka, että Ruotsalaisilla oli noita aseita nurkissa lojumassa. Muistaakseni ilmatorjuntatykistöä oltiin lakkauttamassa/leikkaamassa ainakin vedettävän kaluston osalta. Ruotsalaisilla oli vissiin kehitteellä Archerin IT "versio", eli vastaava alusta ja 40 millinen siihen kyytiin.
Eikös tuo ollut vielä tavallaan "väärinpäinkin"tuo kanuuna? Vai olenko väärin ymmärtänyt.. (Ei pelkoa, että olisin ruotsalaiseen vaunuun 40mm kanuunalla törmännyt...) Eli normaalisti yläpuolella oleva makasiini alla? Mahtaa olla makasiinin täyttö hankalaa ahtaassa tornissa...
On. Tosin se on aika normaalia kun muuhun käytöön suunniteltu ase tungetaan vaunuun. Samoin mm.
2A42 on BMP-2:n tornissa sivuttain, jotta vyöt saadaan syöttymään sivulta ja torni pysymään matalana.