Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
@tutka Sveitsiläiset vääntävät Hornetillaan näytöksissä yhtä tiukasti kuin finskit; heillä on käytössään sama kohtauskulmarajoitukset poistava softaversio. Tämä oli ainakin oma havaintoni RIATista viime kesältä.
Sveitsiläisten kansallinen identiteetti nojaa vahvasti suklaaseen, kelloihin ja lentonäytös-esityksiin. Siksi siellä ollaan valmiita lentämään suurella riskillä.
 
@tutka Sveitsiläiset vääntävät Hornetillaan näytöksissä yhtä tiukasti kuin finskit; heillä on käytössään sama kohtauskulmarajoitukset poistava softaversio. Tämä oli ainakin oma havaintoni RIATista viime kesältä.

Jep, kaikki käyttää kunkin koneen spesifejä stuntteja. Mun mielestä Ilmavoimat on vuoden-pari Sveitsiä edellä ohjelman rakenteessa. Molemmat ovat hyvin kurinalaisia ja elegantteja, Ilmavoimat on pannut näyttävyyselementtejä mukaan hiukan tiheämmin. Täytyy kesän mittaan kaivaa tämänvuotinen Sveitsi esiin ja katsoa, ovatko ne ottaneet jo saman tempon kuin Ilmavoimat. (RIAT 18 Sveitsi, Ilmavoimat; ei näissä suurta eroa ole. Kuvaustapa vaikuttaa myös.)

Esimerkki siitä, miten hintsusti on näyttävyyttä mahdollista saada mukaan kovaankin koneeseen, on Luftwaffen esitys Berliinissä viime kesänä. Gripenin esitys tulee tästä lähinnä mieleen.
 
Sveitsiläisten kansallinen identiteetti nojaa vahvasti suklaaseen, kelloihin ja lentonäytös-esityksiin. Siksi siellä ollaan valmiita lentämään suurella riskillä.
On siellä pari pientä pankkiakin kuulemma. Kenties vakuutusyhtiöitäkin. (Siksikö siellä ollaan valmiita lentämään nuin suurella riskillä...?)
 
Brassit hommasivat Greippeihin ammuttavaa. Melkein kolme ohjusta per kone.




European company MBDA has won a €200 million contract to supply 100 Meteor air-to-air missiles to be equipped on Brazilian Gripen NG fighters.
Tuskin varautuvat käyttämään noitakaan. Tai ehkä muutaman, presidentin uudelleenvalinnan yhteydessä. Loput kaupataan vähän käytettyinä.
 
Ovat kuitenkin pitäneet koneet yllä samaa tahtia kuin Suomessa. Lisäksi aikataulu on nyt Suomea kireämpi, ei paljon mutta on. Mihin perustat väitteen että eivät varaudu?
Maa on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio. Bruttokansantuotteltaan kahdeksas.

Jos kokisivat olonsa kovin sotilaallisesti uhatuksi, perse kyllä kestäisi hankkia muutakin kuin 36 Grippeniä ja niihin 200 ohjusta.
 
Maa on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio. Bruttokansantuotteltaan kahdeksas.

Jos kokisivat olonsa kovin sotilaallisesti uhatuksi, perse kyllä kestäisi hankkia muutakin kuin 36 Grippeniä ja niihin 200 ohjusta.

Puolustus mitoitetaan uhkakuvan mukaan. Venezuelan tilanne on sekava ja heillä on Su-30MKV rivissä. Kolumbialla on Kfir ja oliko niitä alle 20 kpl + Super Tucano. Argentiinalla A4 Sky Hawk. Sanoisin että 36 kpl Gripen + 100 Meteoria on aika hyvä alku noita vastaan
 
Ruotsalaisten kannattaisi opettaa Gripenille Cobra, niin johan alkaisi kauppa käymään :rolleyes:

 
Ovat kuitenkin pitäneet koneet yllä samaa tahtia kuin Suomessa. Lisäksi aikataulu on nyt Suomea kireämpi, ei paljon mutta on. Mihin perustat väitteen että eivät varaudu?
Oletan, että heillä ei ole sotaa tulossa, mutta tyhmänylpeitä päämiehiä sitäkin enemmän. Eräänlainen vitsi, siis:oops:
 
Vähän käytettyinä? "Vain ammuttu kerran" :LOL:
No nosteltu lihastenpullistelutarkoituksessa (porukalla toki).
No ei, pidetty vain ilman päivityksiä; eli hieman hapantunut varastossa. Pääasia, ettei käytettyä kalustoa tule meille tule idästä päin.
 
Maa on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio. Bruttokansantuotteltaan kahdeksas.

Jos kokisivat olonsa kovin sotilaallisesti uhatuksi, perse kyllä kestäisi hankkia muutakin kuin 36 Grippeniä ja niihin 200 ohjusta.
Joskus 10 vuotta sitten puhuttiin Brasilian tulevista ydinsukellusveneistä. Ilmeisesti jäivät pöydälle.
 
Purasen HX-bloki:


18.06.2019
Haasteena kustannustehokkaan ylläpitoratkaisun luominen


Kustannustehokas huoltovarmuusjärjestelmä on valintoja käyttäjäyhteisön yhteisten ja omien varaosavarantojen käytön välillä sekä yhteisten huoltokykyjen käytön ja teollisen yhteistyön ratkaisujen välillä. Ostajan eli Suomen näkökulmasta ratkaisevat huoltovarmuusvaatimusten täyttyminen ja hinta.
Tarjolla on erilaisia ratkaisuja, joilla kaikilla on jonkinlainen hintalappu.


Olennainen osa huoltovarmuutta on HX-järjestelmän riittävä itsenäinen ylläpitokyky, joka voidaan jakaa kahteen osaan: käyttö- ja kunnossapitokykyyn sekä korjauskykyyn.
Ensin mainittuun sisältyvät erilaiset tarkastukset ja järjestelmätestaukset, huollot, polttoainetäytöt, asetäydennykset ja laitevaihdot.
Jälkimmäinen sisältää rajoitetun rungon ja laitteiden korjauskyvyn sekä rajoitetun taisteluvaurioiden korjauskyvyn.

Edellä lueteltu tietotaito – osaaminen, henkilöstö, laitteet, tilat ja varusteet – voidaan hankkia Suomeen monella eri tavalla,
mutta niiden on oltava joko puolustushallinnossa tai suomalaisessa teollisuudessa.
Ylläpitokykyä luotaessa harkitaan ensin, onko jonkin ylläpidon osa-alueen oltava Suomessa.
Jos osa-alueen on oltava Suomessa, harkitaan seuraavaksi sen sijoituspaikka ja tekijä.
Kyky voidaan luoda Ilmavoimien tukikohtaan tai se voi olla suomalaisessa teollisuudessa.
Työn voi tehdä sotilas tai siihen voidaan käyttää teollisuuden henkilöstöä, vaikka työ tehtäisiinkin tukikohdassa.

Huoltokyvyn rakentaminen ei välttämättä vaadi esimerkiksi lentokoneen tai moottorin kokoonpanoa Suomessa, vaan muitakin vaihtoehtoja osaamisen hankkimiseksi on olemassa.
HX-hanke määrittelee yhdessä kunkin tarjoajan kanssa molemmille osapuolille sopivan, vaatimukset täyttävän ja kustannustehokkaan huoltovarmuusjärjestelmän.
Tällöin on pohdittava, mitkä osuudet on sisällytettävä hankintarahoitukseen, mitä kannattaa toteuttaa suorana teollisena yhteistyönä ja mikä osuus jää rahoitettavaksi vuotuisesta ylläpitorahoituksesta eli puolustusbudjetista.

Kaikkien järjestelmien osalta olemme enemmän tai vähemmän riippuvaisia myyjävaltiosta.

Lähtökohtaisesti riippuvuus ei ole ongelma, kunhan kykenemme käyttämään järjestelmää itsenäisesti kaikissa turvallisuustilanteissa.
Usein ns. riippuvuus, esimerkiksi jokin hyvin harvoin tehtävä huoltotoimi myyjävaltiossa, on myös kustannustehokas ratkaisu.

Olen sanonut usein, että yksi tarjouspyynnön haastavimmista vaatimuksista on kustannustehokkaan ylläpitoratkaisun rakentaminen.
Hornetin osalta siinä on onnistuttu erinomaisesti.
Nykyinen huoltovarmuusratkaisu toimiikin hyvänä kirittäjä HX-hankkeelle.
 
Back
Top