Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Israel on ilmoittanut käyttäneensä F-35:sta iskuissa Syyriaan. Ja siellä on ollut vastassa Venäjän S-XXX kalustoa.

Ei todista toistaiseksi yhtään mitään! Käsittämättömän huonon tuurin takia joka ainoa venäläinen ilmatorjuntajärjestelmä Lähi-idässä on ollut poissa käyttöstä tai kenttähuollettavana juuri sillä hetkellä, kun iippojen koneet ovat lentäneet yli. Kaikki länsikoneiden kyvyt ovat siis toistaiseksi puhdasta spekulaatiota!
 
Ei todista toistaiseksi yhtään mitään! Käsittämättömän huonon tuurin takia joka ainoa venäläinen ilmatorjuntajärjestelmä Lähi-idässä on ollut poissa käyttöstä tai kenttähuollettavana juuri sillä hetkellä, kun iippojen koneet ovat lentäneet yli. Kaikki länsikoneiden kyvyt ovat siis toistaiseksi puhdasta spekulaatiota!

Selitys se on tuokin. Selityksiä ovat aina osanneet kehittää itärajan takana.
 
Ei todista toistaiseksi yhtään mitään! Käsittämättömän huonon tuurin takia joka ainoa venäläinen ilmatorjuntajärjestelmä Lähi-idässä on ollut poissa käyttöstä tai kenttähuollettavana juuri sillä hetkellä, kun iippojen koneet ovat lentäneet yli. Kaikki länsikoneiden kyvyt ovat siis toistaiseksi puhdasta spekulaatiota!

Tottahan veli venäläinen havaitsi F-35:t. Eivät vain viitsineet ampua niitä alas jotta asia ei pajastuisi. :rolleyes:

No joo. Eipä tässäkään jutussa ole varmaa tietoa oikein mistään vaan liuta erilaisia huhuja.
 
Ei todista toistaiseksi yhtään mitään! Käsittämättömän huonon tuurin takia joka ainoa venäläinen ilmatorjuntajärjestelmä Lähi-idässä on ollut poissa käyttöstä tai kenttähuollettavana juuri sillä hetkellä, kun iippojen koneet ovat lentäneet yli. Kaikki länsikoneiden kyvyt ovat siis toistaiseksi puhdasta spekulaatiota!
Miksi ei todista?

Mitä se kertoo Venäläisten järjestelmistä, että ne eivät toimi kun pitäisi?
 
Israel on ilmoittanut käyttäneensä F-35:sta iskuissa Syyriaan. Ja siellä on ollut vastassa Venäjän S-XXX kalustoa.
Ja onhan netissä liikkunut myös väitteitä, että Israel olisi tehnyt visiitin Iranin ilmatilaan ja (melkein) Teheraniin asti F-35:llä, ilman että koneet olisivat tulleet havaituiksi muuten kuin näköhavainnoilla.
Tosin näitä väitteitä on pidetty Israelin tietyille myötämielisille lehdille ujuttamana propagandana.

 
Tuskin Israel ottaa mitään isompaa riskiä kun testaavat F-35:sta sillä yhdenkin menettäminen olisi valtava tappio eikä USA:kaan siitä tykkäisi, pudonnut konehan voisi päätyä Venäläisten käsiin. Vaikka kyseessä on kone jonka selviytymiskyky on vertaansa vailla niin ei se 100% kuitenkaan ole, onnenkantamoisiakin tapahtuu välillä. Uskon että alueet Syyriassa missä niillä on lennetty ovat varmistettu hyvin että mitään kehittynyttä ilmatorjuntaa ei ole lähistöllä.
 
Ja onhan netissä liikkunut myös väitteitä, että Israel olisi tehnyt visiitin Iranin ilmatilaan ja (melkein) Teheraniin asti F-35:llä, ilman että koneet olisivat tulleet havaituiksi muuten kuin näköhavainnoilla.
Tosin näitä väitteitä on pidetty Israelin tietyille myötämielisille lehdille ujuttamana propagandana.

Minulla on ollut tapana olla varsin skeptinen kaikkia TNI:n F-35-aiheisia artikkeleja kohtaan.
 
Minulla on ollut tapana olla varsin skeptinen kaikkia TNI:n F-35-aiheisia artikkeleja kohtaan.
Tässä on tuo 29. maaliskuuta julkaistu alkuperäinen Al-Jaridan artikkeli, joka pohjaa tietonsa nimettömiin lähteisiin:
Google Translatella siitä saa selvää, vaikka arabiaksi onkin.

Tosin lehti on aiemminkin ilmeisesti julkaissut vähän korkealentoisia juttuja Israeliin liittyen.
 
Ilmeisesti syyskuuhun mennessä F-35:n pitäisi saavuttaa USAssa 80% valmiusaste.

Jos LM pystyy tarjoamaan meille koneen koko elinkaaren ajaksi mallin, jossa 20% on huollossa ja 80% käytettävissä, tämä tarkoittaisi sitä, että 60 F-35 riittäisi. Mutta toisaalta se voi olla helppoa saavuttaa tuo 80% uusilla koneilla, mutta sitten taas kun ikää kertyy se 20 vuotta ja enemmänkin niin lieneekö enää mahdollista pitää vain 20% huollossa niin, että koneet pysyvät hyvässä kunnossa.

Ainakin Horneteista on sanottu, että neljäsosa on huollossa, mutta onko tämäkään taivaasta pudonnut totuus, kun nykyisellä konemäärällä onnettomuuksien jälkeen ei saataisi tarpeeksi parvia muodostettua. Itse veikkaan, että nykyisestä 62 Hornetista 14 on huollossa ja 48 käytössä. Ja kuten Ilmavoimien komentajakin on kommentoinut hankinnan konemäärää, että se on noin 64, mikä tarkoittaa että jollakin voi olla 62 ja jollakin 66.
 
Ilmeisesti syyskuuhun mennessä F-35:n pitäisi saavuttaa USAssa 80% valmiusaste.

Jos LM pystyy tarjoamaan meille koneen koko elinkaaren ajaksi mallin, jossa 20% on huollossa ja 80% käytettävissä, tämä tarkoittaisi sitä, että 60 F-35 riittäisi. Mutta toisaalta se voi olla helppoa saavuttaa tuo 80% uusilla koneilla, mutta sitten taas kun ikää kertyy se 20 vuotta ja enemmänkin niin lieneekö enää mahdollista pitää vain 20% huollossa niin, että koneet pysyvät hyvässä kunnossa.

Ainakin Horneteista on sanottu, että neljäsosa on huollossa, mutta onko tämäkään taivaasta pudonnut totuus, kun nykyisellä konemäärällä onnettomuuksien jälkeen ei saataisi tarpeeksi parvia muodostettua. Itse veikkaan, että nykyisestä 62 Hornetista 14 on huollossa ja 48 käytössä. Ja kuten Ilmavoimien komentajakin on kommentoinut hankinnan konemäärää, että se on noin 64, mikä tarkoittaa että jollakin voi olla 62 ja jollakin 66.

Älä takerru julkisuuteen annettuihin kaaviokuviin HX-hankkeesta. Ne ovat juuri sitä, tarkoituksellisesti julkisuuteen annettuja, tarkoituksellisin tavoittein. Eivät kuvaa todellisuutta kuin heikosti.

Horneteista on kerrottu jo 2000-luvun alkupuolella, että käytettävyys yritetään pitää "vain" 70 prosentissa. Ajan myötä sen voi olettaa putoavan alemmaskin, jahka päästään kunnolla 20-luvun puolelle.

Pystysen mukaan yli 80 prosenttia koneista on ollut käytettävissä koko ajan. Hän luonnehti käytettävyysprosenttia "todella hyväksi". Ilmavoimien tavoitteena on ollut pitää 70 prosenttia Horneteista rivissä, mikä sekin olisi kansainvälisestä korkeaa luokkaa.

 
Älä takerru julkisuuteen annettuihin kaaviokuviin HX-hankkeesta. Ne ovat juuri sitä, tarkoituksellisesti julkisuuteen annettuja, tarkoituksellisin tavoittein. Eivät kuvaa todellisuutta kuin heikosti.

Horneteista on kerrottu jo 2000-luvun alkupuolella, että käytettävyys yritetään pitää "vain" 70 prosentissa. Ajan myötä sen voi olettaa putoavan alemmaskin, jahka päästään kunnolla 20-luvun puolelle.



Nyt tuli mieleen vaalien alla, että joku politiikko sanoi, että tietääkseen Horneteista noin kolmasosa on huollossa ja PM Niinistö sanoi että luku on hieman alle kolmannes. Toisaalta Puranen on sanonut, että HX:stä huollossa on 20-25%.

Eri lukuja heitellään kuin kiukaalle löylyä.
 
Nyt tuli mieleen vaalien alla, että joku politiikko sanoi, että tietääkseen Horneteista noin kolmasosa on huollossa ja PM Niinistö sanoi että luku on hieman alle kolmannes. Toisaalta Puranen on sanonut, että HX:stä huollossa on 20-25%.

Eri lukuja heitellään kuin kiukaalle löylyä.
Horneteja käytetään noin 9000 tuntia vuodessa, ellei hieman vähemmänkin.
Mikäli haluttaisiin olisi varmaankin mahdollista että rauhan aikana lennettäisiin vain 6 yksilöllä kerrallaan, jolloin lennettäisiin jokaisella niistä 1500 tuntia vuodessa, eli keskimäärin 4 tuntia 6 minuuttia 35 sekuntia jokaisena 365 päivänä. Jos nuo lentotunnit olisivat suunnilleen peräkkäin (tankkaukset ja pilotin vaihdot välissä usempaankin kertaan), olisi huollolla varmaankin silti riittävästi aikaa huoltaa jokainen noista koneista kunkin päivän lentojen jälkeen aina ennen seuraavan päivän lentoja. Tällöin huollossa olisi kulloinkin vain 3 konetta kaikkiaan 62:sta hornetista, eli käytettävissä olisi 59 konetta 62:sta, eli reilut 95%. Isommissa huolloissa saattaisi tulla kiire, joten ehkäpä sitä varten pitäisi varata käyttöön vielä yksi varakone korvaamaan kulloinkin pitkässä huollossa oleva. Silti käytettävyysprosentin saisi halutessaan yli 93,5%.
Näin ei tehdä, ja syy lienee se ettei se valmista huolto-organiosaatiota sota ajan tilannetta varten. Muutenhan tuo toimisi hyvin, kunhan kulloinkin käytössä olevat 10 konetta kierrätettäisiin kaikkien 62 koneen kesken peräkkäisinä vuosina, ettei mikään kone yksilö poistuisi rivistä ennen suunniteltua käyttöiän päättymistä. Ja samalla reservissä olisi aina rivissä pääosa koneista (52 kpl) sota-ajan käyttöä varten valmiiksi huollettuna.
Se mitä tällä esimerkillä yritän sanoa on, että koko käytettävyysprosentti on rauhan aikana pelkkä tietoinen valinta, eikä suinkaan koneen käytettävyyden ja organisaation määräämä maksimi mihin kyettäisiin. Todellinen tavoite on tietysti sota-ajan tilanteen optimointi, mukaanlukien siihen liittyvä käytettävyysprosentti. Mutta sen ei nytkään tarvitse olla sama kuin rauhan ajan prosentti.
 
Horneteja käytetään noin 9000 tuntia vuodessa, ellei hieman vähemmänkin.
Mikäli haluttaisiin olisi varmaankin mahdollista että rauhan aikana lennettäisiin vain 6 yksilöllä kerrallaan, jolloin lennettäisiin jokaisella niistä 1500 tuntia vuodessa, eli keskimäärin 4 tuntia 6 minuuttia 35 sekuntia jokaisena 365 päivänä. Jos nuo lentotunnit olisivat suunnilleen peräkkäin (tankkaukset ja pilotin vaihdot välissä usempaankin kertaan), olisi huollolla varmaankin silti riittävästi aikaa huoltaa jokainen noista koneista kunkin päivän lentojen jälkeen aina ennen seuraavan päivän lentoja. Tällöin huollossa olisi kulloinkin vain 3 konetta kaikkiaan 62:sta hornetista, eli käytettävissä olisi 59 konetta 62:sta, eli reilut 95%. Isommissa huolloissa saattaisi tulla kiire, joten ehkäpä sitä varten pitäisi varata käyttöön vielä yksi varakone korvaamaan kulloinkin pitkässä huollossa oleva. Silti käytettävyysprosentin saisi halutessaan yli 93,5%.
Näin ei tehdä, ja syy lienee se ettei se valmista huolto-organiosaatiota sota ajan tilannetta varten. Muutenhan tuo toimisi hyvin, kunhan kulloinkin käytössä olevat 10 konetta kierrätettäisiin kaikkien 62 koneen kesken peräkkäisinä vuosina, ettei mikään kone yksilö poistuisi rivistä ennen suunniteltua käyttöiän päättymistä. Ja samalla reservissä olisi aina rivissä pääosa koneista (52 kpl) sota-ajan käyttöä varten valmiiksi huollettuna.
Se mitä tällä esimerkillä yritän sanoa on, että koko käytettävyysprosentti on rauhan aikana pelkkä tietoinen valinta, eikä suinkaan koneen käytettävyyden ja organisaation määräämä maksimi mihin kyettäisiin. Todellinen tavoite on tietysti sota-ajan tilanteen optimointi, mukaanlukien siihen liittyvä käytettävyysprosentti. Mutta sen ei nytkään tarvitse olla sama kuin rauhan ajan prosentti.
Tässä mallissa jää puuttumaan isompien osastojen harjoitukset.
 
Horneteja käytetään noin 9000 tuntia vuodessa, ellei hieman vähemmänkin.
Mikäli haluttaisiin olisi varmaankin mahdollista että rauhan aikana lennettäisiin vain 6 yksilöllä kerrallaan, jolloin lennettäisiin jokaisella niistä 1500 tuntia vuodessa, eli keskimäärin 4 tuntia 6 minuuttia 35 sekuntia jokaisena 365 päivänä. Jos nuo lentotunnit olisivat suunnilleen peräkkäin (tankkaukset ja pilotin vaihdot välissä usempaankin kertaan), olisi huollolla varmaankin silti riittävästi aikaa huoltaa jokainen noista koneista kunkin päivän lentojen jälkeen aina ennen seuraavan päivän lentoja. Tällöin huollossa olisi kulloinkin vain 3 konetta kaikkiaan 62:sta hornetista, eli käytettävissä olisi 59 konetta 62:sta, eli reilut 95%. Isommissa huolloissa saattaisi tulla kiire, joten ehkäpä sitä varten pitäisi varata käyttöön vielä yksi varakone korvaamaan kulloinkin pitkässä huollossa oleva. Silti käytettävyysprosentin saisi halutessaan yli 93,5%.
Näin ei tehdä, ja syy lienee se ettei se valmista huolto-organiosaatiota sota ajan tilannetta varten. Muutenhan tuo toimisi hyvin, kunhan kulloinkin käytössä olevat 10 konetta kierrätettäisiin kaikkien 62 koneen kesken peräkkäisinä vuosina, ettei mikään kone yksilö poistuisi rivistä ennen suunniteltua käyttöiän päättymistä. Ja samalla reservissä olisi aina rivissä pääosa koneista (52 kpl) sota-ajan käyttöä varten valmiiksi huollettuna.
Se mitä tällä esimerkillä yritän sanoa on, että koko käytettävyysprosentti on rauhan aikana pelkkä tietoinen valinta, eikä suinkaan koneen käytettävyyden ja organisaation määräämä maksimi mihin kyettäisiin. Todellinen tavoite on tietysti sota-ajan tilanteen optimointi, mukaanlukien siihen liittyvä käytettävyysprosentti. Mutta sen ei nytkään tarvitse olla sama kuin rauhan ajan prosentti.

Tuo heijastanee kohtuullisen hyvin sodanajan tilannetta.

Rauhanaikana tilanne on toinen. @Teräsvilla mainitsi harjoitukset, toisena merkityksellisenä asiana voi nähdä kustannukset. Kolmivuorotyö maksaa enemmän kuin virastoaikana tehtävä työ. Lisäksi voi kysyä, kuinka valmiita ovat ne "varastoidut" koneet. Kestääkö käyttöönotto tunteja vai ehkä ennemmin päiviä.
 
Tuo heijastanee kohtuullisen hyvin sodanajan tilannetta.

Rauhanaikana tilanne on toinen. @Teräsvilla mainitsi harjoitukset, toisena merkityksellisenä asiana voi nähdä kustannukset. Kolmivuorotyö maksaa enemmän kuin virastoaikana tehtävä työ. Lisäksi voi kysyä, kuinka valmiita ovat ne "varastoidut" koneet. Kestääkö käyttöönotto tunteja vai ehkä ennemmin päiviä.
Päiviä.
Lentokone on kuin mikä tahansa kone, se tykkää että sitä käytetään. Käyttämättömyydestä tulee ongelmia aika paljonkin.
 
Ulinaa Kanadasta:


Airbus SE and Boeing Co may pull out of a bidding process to supply Canada with new fighter jets because they say the contest is unfairly tilted toward Lockheed Martin Corp, two sources with direct knowledge of the situation said on Monday.
 
Ranskasta tulee uusi kone Rafaelin tilalle ja ei pitäisi maksaa ihan niin monta miljardia:
Jenkit teki jotain vastaavaa 35 vuotta sitten olympialaisten avajaisissa.
Videon kohdasta 0:57 alkaen.
Hinnoista en tiedä, enkä toiminta-ajasta tai vauhtien eroista. Molempia voi selvästikin hallita aivan riittävän hyvin, kun osaa.
Kummallakaan ei taatusti voitaisi korvata Hornetia.
 
Back
Top