Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Seole poka mikhän piikki, ruottalaisen on parempi suorittaa. Ovi on auki ja jos ei tule synttäreille niin voivoi. Muulla kuin E:llä ei ole asiaa kekkereihin.

(Kyllä svedut tietävät, siitä ei ole taatusti kiinni.)
 
Sveitsiinhän ruotsalaiset yrittivät tarjota testattavaksi vanhaa mallia kun uusi ei ollut siinä kunnossa että olisi voinut kunnolla testata. Tuossa ilmoitetaan että ei onnistu meilläkään.

Saavat tehdä Linköpingissä kolmivuoroa, ei ole tammikuuhun hirveästi aikaa.
Vielä ehtii joulukuussa tehdä kylmätestit lapissa;).
 
Kesäkuun Air Internationalissa Saab sanoi, että tuo kaksi konetta Suomen testeihin, yhden tuotantoversion ja yhden kehityskäytössä olleen koneen.
 
Artikkeli spoilerin takana laiskoille. Klikatkaa silti linkkiä ja käykää lukemassa sivustolla kiitoksena hyvästä artikkelista.

Ilmavoimat tosittaa hävittäjien suorituskykyjä tammi-helmikuussa HX Challengessa


Ilmavoimat aloittaa keväällä 2020 HX-hankkeessa mukana olevien viiden hävittäjävalmistajan tarjoamien ratkaisuiden tosittamisen Suomessa ja ulkomailla. Pirkkalan ilmataistelukeskuksessa järjestettävä teknispainotteinen testaustapahtuma on saanut nimen HX Challenge. Testaustapahtuman työrauha halutaan turvata, mutta jotain tietoa on luvassa julkisuuteenkin.

Ilmavoimat korvaa nykyisten Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjien suorituskykyä HX-hankkeella. Siinä on mukana viisi hävittäjävaihtoehtoa. Ne ovat Boeing F/A-18 E/FSuper Hornet ja EA-18G Growler, Lockheed Martin F-35A, Dassault Rafale, BAE Systems Eurofighter Typhoon ja Saab 39 E/F Gripen sekä GlobalEye-valvontakone.

Kun Ilmavoimat valitsi 1990-luvun alussa seuraajaa Saab 35 Draken ja MiG-21BIS -hävittäjille ns. DX-hankkeessa, järjestettiin vastaava lentotestien sarja Jämsän Hallissa. Siellä toimi silloin Ilmavoimien Koelentokeskus.

Konevalmistajat lähettivät kaksipaikkaiset hävittäjät, joita suomalaiset koelentäjät testasivat. Saab JAS 39 Gripenistä oli tuolloin vasta yksipaikkainen A-versio ja sen lennot teki ruotsalainen ohjaaja.

Nyt tammi-helmikuussa 2020 järjestettävän HX Challengen keskeisenä tavoitteena todentaa se suorituskyky mitä valmistajat ovat Ilmavoimille tarjouksissaan luvanneet. Koelentokeskus on muuttanut Puolustusvoimien uudelleenorganisoinnin myötä Pirkkalaan ja se tunnetaan nykyisin nimellä Ilmataistelukeskus.

Kandidaattien kyvykkyyksiä voidaan todentaa monella tapaa ja muuallakin kuin Pirkkalassa. Osa tosittamisesta tehdään simulaatioin ja osa suoritetaan ulkomailla. Kaikkia aktiivisia ja passiivisia sensoreiden kyvykkyyksiä ei haluta eikä voida käyttää Suomessa.

Näin koko suorituskykyä ei esitellä ilmatilaa mahdollisesti valvoville kolmannen osapuolen sensoreille.

Suomessa nähdään varmasti osa hävittäjistä ellei jopa kaikki. Määrät todennäköisesti vaihtelevat. Hävittäjävalmistajille on kullekin varattu noin kahden viikon mittainen testijakso. Ne ovat osin päällekkäin toisten hävittäjäkandidaattien kanssa.

Varsinaisten hävittäjäkoneiden lisäksi julkistetuissa tarjouksissa mainitut elektronisen sodankäynnin ja laajan valvontakyvyn tarjovat Boeingin Growler ja Saab GlobalEye -koneet eivät välttämättä vieraile Suomessa tässä yhteydessä.

Yksi näistä ehdolla olevista hävittäjistä tekee kevättalvella todennäköisesti ensimmäisen vierailunsa ulkomaille.

Koelentovaiheessa oleva Saab 39 E Gripenin odotettiin alunperin tekevän ensiesiintymisen ulkomailla Sveitsin hävittäjäevaluaatioissa. Saab kuitenkin vetäytyi kyseisestä hankkeesta joten todennäköinen ensimmäinen visiitti ulkomaille suuntautuu Suomeen.

Muut hävittäjät ovat esiintyneet tai olleet paikalla Suomessa viime vuosien julkisissa lentonäytöstapahtumissa.

Paremmuusjärjestyksen lopulta ratkaisevassa HX-hankkeen suorituskykyarvioinnissa tulee olemaan suuri painoarvo simuloidulla sotapelillä.

"Joudumme tarkoin pohtimaan tapahtuman järjestelyt ja julkisuuden, jotta pystymme takamaan testiviikkojen työrauhan ja samalla palvelemaan asiasta kiinnostuneita" kommentoi ohjelmajohtaja Lauri Puranen blogi-kirjoituksessaan.

Kokonaisuudessaan HX-hanke etenee suunnitellusti ja ensimmäinen neuvotteluvaihe on ollut käynnissä jo tammikuusta 2019 lähtien. Meneillään on jo kolmas ja viimeinen neuvottelukierros kaikkien valmistajien kanssa.

Tarkentavat tarjouspyynnöt Ilmavoimat toimittaa hävittäjävalmistajille loppuvuoden aikana. Niiden sisältö tulee olemaan tarjoajakohtainen ja tavoitteena on optimoida kunkin kandidaatin esittämää HX-järjestelmäratkaisua. Mukana ovat huoltovarmuus, kustannukset, teollinen yhteistyö sekä suorituskyky. Suomen etu on säilyttää kilpailutilanne ja pitää kaikki valmistajat mukana hankkeessa.

Ilmavoimien MLU-2 -päivitetty Hornet. Hävittäjän oikeassa siivessä on JDAM-pommi ja vasemmassa siivessä näkyy JSOW-liitopommi."Vaatimukset ovat edelleen kaikille samat", täsmentää Puranen blogissaan.

HX-hankkeen neuvotteluja jatketaan tarkentavan tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen käynnistyvässä toisessa neuvotteluvaiheessa. HX-hankkeen prosessi on suunniteltu tuottamaan tiedon, mikä on paras hävittäjä Suomen toimintaympäristöön. Hankintapäätös tehdään vuonna 2021.

Ensimmäiset uudet koneet tulevat Suomeen 2025 ja viimeiset vuonna 2030, kun koko HX-järjestelmä on käytössä hankinnan mukaisessa FOC-suorituskyvyssä (Full Operational Capability).
 
Viimeksi muokattu:
Kiintoisa kuva tuossa jutussa :unsure:

Ei olla ihan pelkkää torjuntahävittäjää hakemassa. Eikä skenaariot viittaa ilmasta-maahan kykyyn kehitysapuna.

main.php


Mikähän mahtaa olla CRC? Muut lyhenteet vaikuttavat selviltä paitsi tuo.
 
Viimeksi muokattu:
Blue on Blue! Älkää omaa johtokeskusta pommittako!

Vihje: vihollinen merkitään punaisella.

Tuossa perspektiiviä, miltä tehtävälaatikko voisi näyttää Rissalasta itään.

1568105841707.png
 
Purasen bloki 9.9.2019


HX-hanke etenee suunnitellusti.
Tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe on ollut käynnissä tammikuusta lähtien ja nyt on meneillään sen kolmas ja viimeinen neuvottelukierros kunkin tarjoajan kanssa.
Neuvottelukierrokset saadaan päätöksen syyskuun aikana.

Tarkentava tarjouspyyntö lähtee loppuvuoden aikana.
Uskon, että pystymme kertomaan tarkemman lähetysajankohdan lokakuun puolella.
Tarkentava tarjouspyyntö tulee olemaan tarjoajakohtainen ja sen tavoitteena on optimoida kunkin kandidaatin esittämää HX-järjestelmäratkaisua.

Vaatimukset ovat edelleen kaikille samat.
Kunkin tarjoajan kokonaisuudessa on tarkennettavaa kaikilla päätösalueilla – huoltovarmuus, kustannukset, teollinen yhteistyö sekä suorituskyky.
Vaikka tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, kohdellaan kandidaatteja edelleen tasapuolisesti.
Mikäli HX-hankkeessa havaitaan, että tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia pitää tarkentaa tai muuttaa, ne asetetaan yhtenevästi jokaiselle kandidaatille.

Isoja yllätyksiä ei ole luvassa puolin eikä toisin, sillä tarjoajat melko hyvin tietävät mitä tarjouspyynnön myötä on tulossa.
Tarkentava tarjouspyyntö on ikään kuin jatkumoa jo käydyille neuvotteluille eli se ei ole samalla lailla uutta tietoa vastaanottajalle kuin mitä huhtikuussa 2018 lähetetty tarjouspyyntö oli.
Neuvotteluja jatketaan tarkentavan tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen käynnistyvässä toisessa neuvotteluvaiheessa.

Tarjouspyynnön lisäksi puolustushallinnossa valmistellaan tammi-helmikuussa Suomessa järjestettävää testaus- ja todennustapahtumaa nimeltään ”HX Challenge”.
Tapahtuman isännöi Satakunnan lennosto Pirkkalassa.

Kerromme HX Challengeen liittyvistä järjestelyistä tarkemmin lokakuussa, mutta haluan korostaa kahta asiaa jo nyt.
Ensiksikin; vaikka kiinnostus tapahtumaa kohtaan tulee olemaan suuri, ei HX Challenge ole lentonäytös, vaan testitapahtuma.
Siksi joudumme tarkoin pohtimaan tapahtuman järjestelyt ja julkisuuden, jotta pystymme takamaan testiviikkojen työrauhan ja samalla palvelemaan asiasta kiinnostuneita.

Toiseksi muistutan, että HX Challenge on vain teknispainotteinen osa arviointikokonaisuutta eikä se ratkaise kandidaattien paremmuusjärjestystä.
HX Challengen keskeinen tavoite on todentaa se, mitä kandidaatit ovat vastauksissaan kertoneet ja luvanneet.

Kandidaattien kyvykkyyksiä voidaan todentaa monella tapaa ja muuallakin kuin Pirkkalassa.
Kandidaattien paremmuusjärjestyksen lopulta ratkaisevassa HX-hankkeen suorituskykyarvioinnissa tulee olemaan suuri painoarvo simuloidulla sotapelillä.

Edit. Eipä tuossa näköjään ollut mitään uutta ja erikoista Lentopostin juttuun verrattuna
 
Viimeksi muokattu:
Kiintoisa kuva tuossa jutussa :unsure:

Ei olla ihan pelkkää torjuntahävittäjää hakemassa.

main.php
Jep. Ei tosiaan olla.

Ensimmäisen laatikon tehtävässä hävittäjät iskevät vihollisen selustassa oleviin maamaaleihin TGT 1 (Long range strike), ja aikakriittiseen maalin TGT 2 (TST eli Time sensitive target).

Toisen laatikon kuvassa koneet hankkivat tiedustelutietoa ja tuottavat tilannekuvaa kohdealueelta. (ISR eli Intelligence survaillance target acquisition and reconnaisance)

Kolmannen laatikon kuvassa tuetaan Pohjanmaa - luokan korvetteja merisodankäynnissä.
(ASuW eli Anti-surface warfare)

Neljännen laatikon kuvassa tuetaan maavoimien taistelua antamalla lähi-ilmatukea (CAS eli Close air support) ja iskemällä selustan tärkeisiin strategisiin maaleihin (AI eli Air interdiction) kuten komentopaikat, sillat yms.

Mikähän mahtaa olla CRC? Muut lyhenteet vaikuttavat selviltä paitsi tuo.
Control air & reporting center.



Eli siinä nyt vielä tarkennuksena ettei jää asia epäselväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Jep. Ei tosiaan olla.

Ensimmäisen laatikon tehtävässä hävittäjät iskevät vihollisen selustassa oleviin maamaaleihin TGT 1 (Long range strike), ja aikakriittiseen maalin TGT 2 (TST eli Time sensitive target).

Toisen laatikon kuvassa koneet hankkivat tiedustelutietoa ja tuottavat tilannekuvaa kohdealueelta. (ISR eli Intelligence survaillance target acquisition and reconnaisance)

Kolmannen laatikon kuvassa tuetaan Pohjanmaa - luokan korvetteja merisodankäynnissä.
(ASuW eli Anti-surface warfare)

Neljännen laatikon kuvassa tuetaan maavoimien taistelua antamalla lähi-ilmatukea (CAS eli Close air support) ja iskemällä selustan tärkeisiin strategisiin maaleihin (AI eli Air interdiction) kuten komentopaikat, sillat yms.


Control air & reporting center.



Eli siinä nyt vielä tarkennuksena ettei jää asia epäselväksi.

Aivan kuin yksi HX hankkeen ehdokkaista olisi suunniteltu juuri tällaisia tehtäviä varten.
 
Tuosta AsuW-skenaariosta tuli mieleeni sellainen kuvie että koska ajattelutapa on "joint", olisiko tarkoitus korvata HX-hankkeella tulevaisuudessa mm. kiinteä rannikkotykistö?
Ehkä pidemmällä kaarella osa ohjusveneistä?
 
Back
Top