Mikä on Gripenin todellinen hinta?

[RPG83]

Ja Mirage 2000:n. Eli JOS näin USA:sta annettiin ymmärtää, niin vaihtoehdoiksi jäi F-16 ja F-18. Mirage 2000 käsittääkseni ei kelvannut muutenkaan ominaisuuksiltaan, Gripen olisi kisaillut kohtuu tasavahvasti. Ja kun haluttiin kaksimoottorinen kone hyvillä lyhyen kiitoradan ominaisuuksilla, niin tukialushävittäjänä F-18 Hornet oli aika selvä valinta.

Kai F-16 omaa myös ihan hyvä kyvyt lyhyeltä kiitoradalta operointiin? Norjassa ainakin operoivat, ja jarruvarjolla kone saadaan pysähtymäänkin 800 metrin kiitoradalle. En näe varsinaista hyötyä Hornetin tukialuskyvyistä, kun meillä ei ole niitä höyrykatapultteja maanteissä kuitenkaan...

 

[Slammer]

Ja Mirage 2000:n. Eli JOS näin USA:sta annettiin ymmärtää, niin vaihtoehdoiksi jäi F-16 ja F-18. Mirage 2000 käsittääkseni ei kelvannut muutenkaan ominaisuuksiltaan, Gripen olisi kisaillut kohtuu tasavahvasti. Ja kun haluttiin kaksimoottorinen kone hyvillä lyhyen kiitoradan ominaisuuksilla, niin tukialushävittäjänä F-18 Hornet oli aika selvä valinta.

En usko, että kaksimoottorisuutta varsinaisesti haluttiin. Haluttiin Hornet ja kun Hornet sattuu olemaan kaksimoottorinen, sen hyviä puolia käytettiin yhtenä perusteluna. Gripen olisi sopinut myös maantiekentille vähintään yhtä hyvin. Eikä AMRAAMia kai sentään Mirageen oltu integroimassa?

 

[crane]

Gripen olis sopinu maantieoperointiin paremmin kuin hn, mutta raakilehan se oli.

 

[Sardaukar]

Kai F-16 omaa myös ihan hyvä kyvyt lyhyeltä kiitoradalta operointiin? Norjassa ainakin operoivat, ja jarruvarjolla kone saadaan pysähtymäänkin 800 metrin kiitoradalle. En näe varsinaista hyötyä Hornetin tukialuskyvyistä, kun meillä ei ole niitä höyrykatapultteja maanteissä kuitenkaan...

Mutta vaijeripysäytyslaitteistoja on maakentille. Tukialuskäyttöön suunnitellun koneen laskutelineetkin on vartavasten tehty lyhyitä kiitoratoja varten...tosi lyhyitä.

 

[Sardaukar]

En usko, että kaksimoottorisuutta varsinaisesti haluttiin. Haluttiin Hornet ja kun Hornet sattuu olemaan kaksimoottorinen, sen hyviä puolia käytettiin yhtenä perusteluna. Gripen olisi sopinut myös maantiekentille vähintään yhtä hyvin. Eikä AMRAAMia kai sentään Mirageen oltu integroimassa?

Miragessa puuttuivat muut ominaisuudet..ja ehkä luottamus ranskalaisten ohjuksiin melko "testaamattomina" oli vähäisempää.

 

[Slammer]

Mutta vaijeripysäytyslaitteistoja on maakentille. Tukialuskäyttöön suunnitellun koneen laskutelineetkin on vartavasten tehty lyhyitä kiitoratoja varten...tosi lyhyitä.

Vähemmän tiedetty fakta on, että F-16:ssa on myös koukku. Tietenkään sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi normaalitilanteissa, mutta huomiona nyt kuitenkin. Hornetin etuna ovat lähinnä verrattain hiljaiset laskunopeudet, mutta ei tuon sukupolven sukupolven koneilla muutenkaan ole kohtuuttomia laskumatkoja. Mirage 2000:sta en ole ihan varma, mutta F-16 on vähintäänkin ok-tasoa.

 

[Sardaukar]

Vähemmän tiedetty fakta on, että F-16:ssa on myös koukku. Tietenkään sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi normaalitilanteissa, mutta huomiona nyt kuitenkin. Hornetin etuna ovat lähinnä verrattain hiljaiset laskunopeudet, mutta ei tuon sukupolven sukupolven koneilla muutenkaan ole kohtuuttomia laskumatkoja. Mirage 2000:sta en ole ihan varma, mutta F-16 on vähintäänkin ok-tasoa.

Ei F-16 huono kone ole ollenkaan. Ja Block 60 jne. on aika hirmupeli nykyisin, samoin F-16I ja muut uusimmat mallit. Mutta mielestäni Hornet oli siihen aikaan oikea valinta.

 

[RPG83]

Mutta vaijeripysäytyslaitteistoja on maakentille. Tukialuskäyttöön suunnitellun koneen laskutelineetkin on vartavasten tehty lyhyitä kiitoratoja varten...tosi lyhyitä.

Vaijeripysäytys on lähes tulkoon hyödytön, jos konetta ei saada ilmaan siltä vaijeripysäytyksen vaatimalta matkalta. Kuten ei saada ilman katapulttia.

Luulen, että F-16 Block 50/52 olisi ollut parempi valinta Suomelle ja puolustusvoimille. Ilmavoimille Hornet arvatenkin oli paras, koska se valittiin, mutta Hornet-kauppa söi aika lailla rahaa hankintabudjetista. Jos edes viidennes Hornet-kauppaan kuluneesta rahasta olisi voitu käyttää jääkäriprikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi, niin ai että. Tuskinpa Block 50/52 F-16 olisi ollut mikään huono laite. Tiedä tosin sitten, että olisiko Block 50/52 saattanut olla käytännössä samanhintainen kuin Hornet. Mikäköhän malli se oli, jota meille tarjottiin? Block 40/42 vai block 50/52? Tiedän aluksi tarjotun vain A/B-malleja, mutta entä myöhemmin?

 

[Sardaukar]

Vaijeripysäytys on lähes tulkoon hyödytön, jos konetta ei saada ilmaan siltä vaijeripysäytyksen vaatimalta matkalta. Kuten ei saada ilman katapulttia.

Luulen, että F-16 Block 50/52 olisi ollut parempi valinta Suomelle ja puolustusvoimille. Ilmavoimille Hornet arvatenkin oli paras, koska se valittiin, mutta Hornet-kauppa söi aika lailla rahaa hankintabudjetista. Jos edes viidennes Hornet-kauppaan kuluneesta rahasta olisi voitu käyttää jääkäriprikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi, niin ai että. Tuskinpa Block 50/52 F-16 olisi ollut mikään huono laite. Tiedä tosin sitten, että olisiko Block 50/52 saattanut olla käytännössä samanhintainen kuin Hornet. Mikäköhän malli se oli, jota meille tarjottiin? Block 40/42 vai block 50/52? Tiedän aluksi tarjotun vain A/B-malleja, mutta entä myöhemmin?

Ongelmana oli, että Block 50/52 tuli myöhemmin ja monet aikaisemmat versiot eivät pystyneet käyttämään AMRAAMia.... F-16 sai AMRAAM-kyvyn vasta ensi kerran protona tammikuussa 1992 ja tuotantoversiot huhtikuussa 1992. Eli oli siihen kisaan aika tuore peli, koska Suomen konetyyppi valittiin juuri silloin.

 

[Slammer]

Vaijeripysäytys on lähes tulkoon hyödytön, jos konetta ei saada ilmaan siltä vaijeripysäytyksen vaatimalta matkalta. Kuten ei saada ilman katapulttia.

Koneet nousevat pääsääntöisesti selvästi lyhyemmältä pätkältä kuin mitä laskuun vaaditaan. Että ei se hyödytön ole.

Luulen, että F-16 Block 50/52 olisi ollut parempi valinta Suomelle ja puolustusvoimille. Ilmavoimille Hornet arvatenkin oli paras, koska se valittiin, mutta Hornet-kauppa söi aika lailla rahaa hankintabudjetista. Jos edes viidennes Hornet-kauppaan kuluneesta rahasta olisi voitu käyttää jääkäriprikaatien varustamiseen määrävahvuisiksi, niin ai että.

Annettujen tietojen perusteella hintaero oli niin pieni, että viidennes on silkkaa haaveilua. Se tiedetään, että halvin F-16-vaihtoehto oli mahtunut 9,5 miljardiin 67 koneella. Hornet mahtui kuin karsittiin kolme konetta.

 

[Slammer]

Ongelmana oli, että Block 50/52 tuli myöhemmin ja monet aikaisemmat versiot eivät pystyneet käyttämään AMRAAMia.... F-16 sai AMRAAM-kyvyn vasta ensi kerran protona tammikuussa 1992 ja tuotantoversiot huhtikuussa 1992. Eli oli siihen kisaan myöhäistä.

Kyllä Suomelle tarjotussa versiossa AMRAAM oli.

 

[RPG83]

Ongelmana oli, että Block 50/52 tuli myöhemmin ja monet aikaisemmat versiot eivät pystyneet käyttämään AMRAAMia.... F-16 sai AMRAAM-kyvyn vasta ensi kerran protona tammikuussa 1992 ja tuotantoversiot huhtikuussa 1992. Eli oli siihen kisaan myöhäistä.

Ei tullut. Ensimmäiset koneet valmistuivat 1991. Ostopäätös tehtiin 1992.

 

[Sardaukar]

Muokkasin viestiä, ensimmäinen F-16 tuotantoversio AMRAAM-kyvyllä tuli huhtikuussa 1992. Veikkaanpa, ettei riskiä haluttu ottaa.

 

[Slammer]

Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä. Myös APG-73 ja GE 404-402 tulivat käyttöön 1992 aikana. Kaikkiin koneisiin tarjottiin teknologiaa joita ei vielä ollut tuotantokoneissa.

 

[RPG83]

Koneet nousevat pääsääntöisesti selvästi lyhyemmältä pätkältä kuin mitä laskuun vaaditaan. Että ei se hyödytön ole.

Hornetin nousu normaalitilanteessa (yhdellä lisätankilla varustettuna): 2600 jalkaa. Revittämällä riittää 1500 jalkaa. Hornetin laskeutuminen (vähäisellä kuormalla): 2700 jalkaa. F-16:n nousu normaalitilanteessa (kahdella 370 gallonan lisätankilla): 2000 jalkaa. Revittämällä voi moottorista, kuormasta ja olosuhteista riippuen riittää vain 1000 jalkaa. F-16:n laskeutuminen (vähäisellä kuormalla ja ilman jarruvarjoa): 2700 jalkaa.

Ok, Hornetin tapauksessa säästetään 1200 jalkaa vaijeripysäytyksellä. Mielestäni hyöty on kuitenkin aika minimaalinen.


Käyttämäni lähteet:

http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?t=5252
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?t=710
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20070915090101AAjzjjN


Juttua norskeista: http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=83216#p83216

 

[Rannari]

Jos meillä on onnistuneesti lennetty maantiekentiltä MIG-21- ja Draken-kalustolla, niin eiköhän jokikinen uudemmista tarjokkaista olisi kyennyt samaan? Pieniä nyansseja voi löytyä, mutta kaikilla koneilla olisi varmasti pärjätty. En usko tuon olleen lopulta valintakriteerinä sieltä merkittävimmästä päästä. Aktiivisen tutkaohjuksen epävarma saatavuus tai koneen keskeneräisyys onkin sitten saattanut painaa paljon. Yksi todella katastrofalinen vaihtoehto oli tarjolla ja se vältettiin, MIG-29 jäi hankkimatta. Siinä vaihtoehdossahan olisi yhdistynyt lyhyt elinkaari vaatimattomaan suorituskykyyn, heikkoon aseistukseen, korkeisiin käyttökustannuksiin ja ilmeisesti vielä kalliiseen hankintahintaankin. Tai olisihan sitä voitu lentää vielä 15 vuotta Drakeneilla ja ostaa sitten vaikka ne Algerian kelvottomina hylkäämät SMT:t?

 

[Rannari]

Muokkasin viestiä, ensimmäinen F-16 tuotantoversio AMRAAM-kyvyllä tuli huhtikuussa 1992. Veikkaanpa, ettei riskiä haluttu ottaa.

Muistanko oikein, että alkuun tarjolla oli eurooppalaiseen MLU-versioon rinnastuva F-16A/B:n kehitysversio ja vasta myöhemmässä vaiheessa C/D-versio?

 

[Sardaukar]

Muistanko oikein, että alkuun tarjolla oli eurooppalaiseen MLU-versioon rinnastuva F-16A/B:n kehitysversio ja vasta myöhemmässä vaiheessa C/D-versio?

Muistelisin samaa. Mutta varma en ole.

 

[Rannari]

Muistelisin samaa. Mutta varma en ole.

Jotenkin hataria nuo muistikuvat kahden vuosikymmenen takaa. Etenkin kun asiaa on jälkeenpäin vatvottu niin paljon julkisuudessa ja pääosa jutuista on ollut silkkaa sontaa.

 

[Sardaukar]

Jotenkin hataria nuo muistikuvat kahden vuosikymmenen takaa. Etenkin kun asiaa on jälkeenpäin vatvottu niin paljon julkisuudessa ja pääosa jutuista on ollut silkkaa sontaa.

Israelin ilmavoimien F-16A/B-kalustolla ei taida vieläkään olla AMRAAM-kykyä päivityksistä huolimatta (tosin luokkaa vanhempia Suomelle tarjotuista). Antaa jotain perspektiiviä.