Miksi kansalaiset vastustavat Natoa?

6. Lahti-pst kivääri. Vanhentui muutamassa vuodessa. Paljonko tuotti turhia tappioita kesällä -44 kun näillä yritettiin tuhota ykkösportaan jakokamana naapurin ajanmukaisia vaunuja?
Paljonko todella pst-kivääreillä käytiin taistoon panssareita vastaan enää sodan tuossa vaiheessa? Käsittääkseni aseen tehottomuus ps-maaleihin oli tullut selväksi jo aikaa sitten, eikä se ollut enää mitään ykkösportaan jakokamaa pst-joukoilla.
 
Paljonko todella pst-kivääreillä käytiin taistoon panssareita vastaan enää sodan tuossa vaiheessa? Käsittääkseni aseen tehottomuus ps-maaleihin oli tullut selväksi jo aikaa sitten, eikä se ollut enää mitään ykkösportaan jakokamaa pst-joukoilla.
Suomalaiset eivät tainneet niitä enää juurikaan käyttää, mutta venäläiset käyttivät PST-kivääreitä jopa jonkinlaisella menestyksellä pitkin sotaa. Heidän taistelutekniikkansa oli pyrkiä paukuttamaan esim. Tiikereiden tähystyslaitteita hajalle jolloin niistä tuli PST-tykeille helpompi saalis.
Tietysti venäläisten tankit eivät olleet näiltä osin niin herkästi rikottavissa ja saksalaisetkin kehittivät suojaa kokemusten mukaan.
 
Suomalaiset eivät tainneet niitä enää juurikaan käyttää, mutta venäläiset käyttivät PST-kivääreitä jopa jonkinlaisella menestyksellä pitkin sotaa. Heidän taistelutekniikkansa oli pyrkiä paukuttamaan esim. Tiikereiden tähystyslaitteita hajalle jolloin niistä tuli PST-tykeille helpompi saalis.
Tietysti venäläisten tankit eivät olleet näiltä osin niin herkästi rikottavissa ja saksalaisetkin kehittivät suojaa kokemusten mukaan.
Ainakin rynnäkkötykkimiehemme pitivät noita venäläisten pst-kivääreitä vaarallisina silloin, kun ne pääsivät roiskimaan vaunua muualta kuin etusektorista. Suurin riski lienee luullakseni ollut vaunun liikuntakyvyn menetys.
 
Edelleen väitän, että NATO:n kriittisyyden perusta ei ole missään info-operaatiossa, vaan yleisessä tietämyksessä Jenkkien perseilyistä viimeisen 80 vuoden aikana. Ja niin kauan kuin asia kuitataan vain jonkinlaisena "kansan reaktiona info-operaatioon vuonna 1960" (sivumennen sanoen kansan, joka inhoaa itäläisiä) niin ei tule mitään.

Mistäs sitten luulet että meille on tullut yleinen tietämys "jenkkien perseilystä viimeisen 80 vuoden aikana"? ;)

Se info-operaatio ei ollut yksittäinen tempaus, vaan systemaattinen 40 vuotta jatkunut kampanja, missä sanomalehdissä ja oppikirjoissa Neuvostoliitto esitettiin aina vähän parempana ja USA vähän pahempana. Olisiko Neuvostoliitolla ollut tähän mahdollisuus? Kyllä, mikäli lehdistön edustajista ja opetusministeriöstä löytyi riittävästi henkilöitä joilla oli vahvat vasemmistokytkökset, ja jos poliittisesti oli ei-toivottavaa puhua pahaa naapurista. Oliko näin, sen jätän sinun arvioitavaksesi. Mutta et kai luullut että joku trollitehdas ja feikkiuutiset ovat jotenkin uusi keksintö itänaapurissa?

Kansa saattoi itäläisiä inhotakkin, mutta poliitikoilla oli kädet vahvasti Kremlin kirstulla. Ehdottaisin että sinun kannattaisi nyt hieman tutustua tähän suomettumisen käsitteeseen esim. wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen

Suomalaiset eivät tainneet niitä enää juurikaan käyttää, mutta venäläiset käyttivät PST-kivääreitä jopa jonkinlaisella menestyksellä pitkin sotaa. Heidän taistelutekniikkansa oli pyrkiä paukuttamaan esim. Tiikereiden tähystyslaitteita hajalle jolloin niistä tuli PST-tykeille helpompi saalis.

Venäläiset myös tuottivat valtavia määriä pst-kivääreitä sodan alkupäässä, ajatuksena että niistä tulee peruspanssarintorjuntavälineistöä joka joukkueeseen. Tavoite täytettiin ja kiväärit sitten pysyivätkin koko sodan ajan jalkaväkiyksiköiden tukiaseina pahasti vanhentuneinakin. Sen takia niitä sitten käytettiinkin vähän kaikkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Mistäs sitten luulet että meille on tullut yleinen tietämys "jenkkien perseilystä viimeisen 80 vuoden aikana"? ;)

Se info-operaatio ei ollut yksittäinen tempaus, vaan systemaattinen 40 vuotta jatkunut kampanja, missä sanomalehdissä ja oppikirjoissa Neuvostoliitto esitettiin aina vähän parempana ja USA vähän pahempana. Olisiko Neuvostoliitolla ollut tähän mahdollisuus? Kyllä, mikäli lehdistön edustajista ja opetusministeriöstä löytyi riittävästi henkilöitä joilla oli vahvat vasemmistokytkökset, ja jos poliittisesti oli ei-toivottavaa puhua pahaa naapurista. Oliko näin, sen jätän sinun arvioitavaksesi. Mutta et kai luullut että joku trollitehdas ja feikkiuutiset ovat jotenkin uusi keksintö itänaapurissa?

Kansa saattoi itäläisiä inhotakkin, mutta poliitikoilla oli kädet vahvasti Kremlin kirstulla. Ehdottaisin että sinun kannattaisi nyt hieman tutustua tähän suomettumisen käsitteeseen esim. wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen
Olen samaa mieltä!
Kyllä neukkumyönteisyys ja siinä ohessa länsivastaisuus oli systemaattinen ja laaja kampanja alkaen lastenohjelmista koulujen opetuksen kautta PV:n (uskoakseni ainakin pääosin tahattomaan) neukkuihannointiin.
Omalta osaltani en suoranaiseen Nato-vastaisuuteen muista törmänneeni kuin nuorena armeijassa. Kuten aiemmin jo kerroin, myös sotakouluissa opetettiin turvallisuuspolitiikan luennoilla Natosta ihan puutaheinää vielä 90-luvun puolellakin. Veikkaan sen olleen jäänne 70- ja 80-lukujen opetuksesta ja asenteista joka oli juurtunut syvälle joihinkin 90-luvun alkupuolen sotakouluopettajiin.
Olin itsekin noiden oppien perusteella selkeän Nato-vastainen - kunnes ymmärsin että olin muodostanut kantani jokseenkin väärin tiedoin ja perustein.

Oliko tuo "kampanja" sitten kuinka suunnitelmallista ja organisoitua? En osaa sanoa, mutta sitä pidän selvänä että se kesti vuosikymmeniä ja kattoi oikeastaan kaikki yhteiskunnan rakenteet ja tasot alkaen lastenohjelmista päätyen sotilaskoulutukseen ja poliittisen päätöksenteon taustavaikuttamiseen.
Pidän selvänä että se vaikuttaa edelleen.
 
Ymmärrän kyllä PV:n ns. neukkuihannoinnin. Siinä vaiheessa kun on armeija varustettu itäraudalla niin paha mennä haukkumaankaan sotilaiden varustusta että "hei pojat teillä on ihan paskat vehkeet jotka ei ees toimi, noni lähtekääpä etulinjaan siitä." Eikös se ole joka maassa ne kulloinkin käsissä olevat vehkeet parhaita, tai vähintäänkin soveltuvimpia erityisolosuhteisiin, ainakin virallisesti.

Olen kanssa sitä mieltä että työkalu on työkalu. Osaava timpuri tekee jälkeä vähän huonommallakin vasaralla, jos se nyt ei ihan täysi lasten muovilelu ole. Moderni kivääri on monessa parempi, mutta en tiedä onko RK niin paljon huonompi. Mielestäni on enempi käyttäjällä ja joukkuetaktiikalla merkitystä.
 
Paljonko todella pst-kivääreillä käytiin taistoon panssareita vastaan enää sodan tuossa vaiheessa? Käsittääkseni aseen tehottomuus ps-maaleihin oli tullut selväksi jo aikaa sitten, eikä se ollut enää mitään ykkösportaan jakokamaa pst-joukoilla.

Jalkaväkirykmentin tykkikomppaniassa oli ensimmäiset pst-tykit. Yleisimmin 37 ja 45mm kesällä -44. Vasta divisioonatasolla oli 75mm Pak40 kanuunat tykkikomppanioissa, 4-6kpl. Pesäkkeiden tuhoamiseen tuota Lahtea käytettiin kai enimmäkseen sodan lopulla. Painoi kun fahn, mutta tarkkahan se oli. PST-tykkien jakovahvuus rykmentissä 6kpl. PST-kiväärien 30kpl eli viisinkertainen.

Vaimon mummon veli kaatui Äyräpäässä kesäkuun lopussa 1944. 19-vuotiaana 20mm pst-kivääriin miehistöön kuuluvana. On valokuva, jossa on miehen kuva ja takana teksti "Kaatui Äyräpään sillanpäässä kranaatinsirpaleisiin" ja päivämäärä perässä.

Sanottakoon että pst-aseistus oli häpeällisen huonolla tasolla kesällä -44. Miehillä ei ollut käytännössä mitään asianmukaisia lähitorjunta-aseitakaan käytössä alkutaisteluissa. Vissiin tästä traumasta johtuen hankittiin kahmalokaupalla kertasinkoja myöhemmin 70-luvulla. 66KES75.
 
Viimeksi muokattu:
Sanottakoon että pst-aseistus oli häpeällisen huonolla tasolla kesällä -44. Miehillä ei ollut käytännössä mitään asianmukaisia lähitorjunta-aseitakaan käytössä alkutaisteluissa. Vissiin tästä traumasta johtuen hankittiin kahmalokaupalla kertasinkoja myöhemmin 70-luvulla. 66KES75.
Kyllä ei, jumaa......Sietäisi postuumisti syyttää sen aikaista sodanjohtoa rikollisesta passiivisuudesta.
Pari vuotta istuttiin perseillä rakentaen luksuskorsuja ja koristaen polut valkoisilla kivillä ja miehistö veisteli kaikenlaista koriste-esinettä.
Eikö kellään tullut mieleen että ei se asemasota-vaihe ikuisesti voi kestää ja olisi sen ajan rakennettu vahvoja asemia taaempana ja ostettu aseita ja harjoiteltu.
 
Jalkaväkirykmentin määrävahvuus jatkosodassa Wikipedian mukaan: PST-kiväärejä 102kpl, PST-tykkejä 24kpl. Tuskin nuo kiväärit nyt ihan suun mauksi mukana olleet ja tuskin niitä missään jalkinekorjaamon pyörittämällä vartiopaikalla pidettiin. Tai jos oltaisiin pidetty niin saattaisi vaimon mummon veljellä ollut mahdollisuus selvitä sodasta hengissä.
 
Mistäs sitten luulet että meille on tullut yleinen tietämys "jenkkien perseilystä viimeisen 80 vuoden aikana"? ;)

Se info-operaatio ei ollut yksittäinen tempaus, vaan systemaattinen 40 vuotta jatkunut kampanja, missä sanomalehdissä ja oppikirjoissa Neuvostoliitto esitettiin aina vähän parempana ja USA vähän pahempana. Olisiko Neuvostoliitolla ollut tähän mahdollisuus? Kyllä, mikäli lehdistön edustajista ja opetusministeriöstä löytyi riittävästi henkilöitä joilla oli vahvat vasemmistokytkökset, ja jos poliittisesti oli ei-toivottavaa puhua pahaa naapurista. Oliko näin, sen jätän sinun arvioitavaksesi. Mutta et kai luullut että joku trollitehdas ja feikkiuutiset ovat jotenkin uusi keksintö itänaapurissa?

Kansa saattoi itäläisiä inhotakkin, mutta poliitikoilla oli kädet vahvasti Kremlin kirstulla. Ehdottaisin että sinun kannattaisi nyt hieman tutustua tähän suomettumisen käsitteeseen esim. wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen



Venäläiset myös tuottivat valtavia määriä pst-kivääreitä sodan alkupäässä, ajatuksena että niistä tulee peruspanssarintorjuntavälineistöä joka joukkueeseen. Tavoite täytettiin ja kiväärit sitten pysyivätkin koko sodan ajan jalkaväkiyksiköiden tukiaseina pahasti vanhentuneinakin. Sen takia niitä sitten käytettiinkin vähän kaikkeen.

Olisiko tullut Jenkkien tekemisistä ja siitä, että niistä kerrottiin uutisissa:)?

Tunnen termin. Kuten myös sen, miksi sitä harrastettiin ja miksi se ei ketään ihmetyttänyt.

Mutta oletko sinä tai @Kapiainen sitä mieltä että suomessa on edelleen näkyvissä länsivastaisuutta esimerkiksi mediassa? Esimerkiksi viimeiseen 30-40 vuoteen?
 
Olisiko tullut Jenkkien tekemisistä ja siitä, että niistä kerrottiin uutisissa:)?

Tunnen termin. Kuten myös sen, miksi sitä harrastettiin ja miksi se ei ketään ihmetyttänyt.

Mutta oletko sinä tai @Kapiainen sitä mieltä että suomessa on edelleen näkyvissä länsivastaisuutta esimerkiksi mediassa? Esimerkiksi viimeiseen 30-40 vuoteen?

Tuo median klangi riippuu kontekstista. Jos lännellä tarkoitetaan esimerkiksi Ranskaa, Labour puolueen Iso-Britanniaa tai Merkelin saksaa niin ei, ei länsivastaisuudesta ole ollut tietoakaan. Etenkään jos on EU:sta puhe. Ja sakenevasta integraatiosta. Pelkkää aurongonpaistetta ja mannaa taivaalta. Ruotsissa Maraboun suklaata, ei surströmminkiä koskaan.

Vaihda asiayhteys Yhdysvaltoihin niin klangi muuttuu heti, samoin kun uutisoitavat jutut. Rotumellakat, opioidikriisi, sotapolitiikka, kaupalliset vankilat, Ahneet pankkiirit ja keinottelijat, Trump. Trump. Trump. Muistinko jo sanoa Trump?

Yhdysvaltojen uutisointi on kun jostain toimittajaliiton journalistisesta ohjeesta repäisty edelleenkin. Tulee mieleen meikäläisen ala-asteen maantiedon kirja, jossa kehuttiin DDR:n koulutuspolitiikkaa ja työllisyyttä. Kuvassakin oli pioneerinuoria tanssimassa piirissä vehnäpellolla auringonpaisteessa. Länsi-Saksaa sitten vaivasikin nuorisotyöttömyys ja huumeongelma. Kuvassa olivatkin sitten valomainosten neonvalot vesisateella kaupunkisiluetissa. Vissiin oli sekin kuva Reeperbahnilta.
 
Kansanrintamapuolueet saivat parhaimmillaan melkein 70% äänistä. Tätä ei voi suomettuneisuuskeskustelussa eikä suomalaisten alistumisessa ja vapaaehtoiseksi Moskovan vasalliksi ryhtymisessä erottaa. Vastuuta yksilöllä on aina kun lapun uurnaan tipauttaa.
MOT-ohjelmassa tänään Jukka Rislakki kertoi CIA:n lausuneen, että 50-luvun kommunismin vastaisessa työssä pontevimmin heitä auttoi sosiaalidemokraatit.
 
Olisiko tullut Jenkkien tekemisistä ja siitä, että niistä kerrottiin uutisissa:)?

Tunnen termin. Kuten myös sen, miksi sitä harrastettiin ja miksi se ei ketään ihmetyttänyt.

Mutta oletko sinä tai @Kapiainen sitä mieltä että suomessa on edelleen näkyvissä länsivastaisuutta esimerkiksi mediassa? Esimerkiksi viimeiseen 30-40 vuoteen?
Minulta ei suoraan kysyttty mutta vastaan silti. Kyllä, on selvästi havaittavissa osassa journalisteja yhä länsivastaisuutta joka ilmenee esim siten ettei kirjoiteta ihan suoraan miten perseellään monet asiat itäsuunnalla on tai väitetään kirkkain silmin "mustaa valkoiseksi" esimerkiksi siten että unohdetaan globaali turvallisuuspolitiikka ja huudetaan jotain yksittäistä tapahtumaa joka voidaan tulkita helposti negatiiviseksi asiaksi länsimaille. Emme ole @inscout ollenkaan eri mieltä isosta osasta asioita mutta tässä olen sikäli eri mieltä että kyllä meillä on yhä länsivastaisuutta mediassa. Mutta sen syynä voi olla myös kirjoittajan ammattitaidottomuus ymmärtää asioita laajempia kokonaisuuksia jolloin tytöntyllerön/pojanpalleron huomio keskittyy vääriin asioihin. Mutta täysin neutraaliksi tai pelkästään länsimyönteiseksi mediakenttää ei voi sanoa silti.
 
MOT-ohjelmassa tänään Jukka Rislakki kertoi CIA:n lausuneen, että 50-luvun kommunismin vastaisessa työssä pontevimmin heitä auttoi sosiaalidemokraatit.

Tämä asevelisosialistien sekä oikeistososialistien panos tiedetään ja tunnetaan. Muutos tapahtui itseasiassa 1960-luvulla. Kuulemma tarkalleen -66 saivat demarit laajan mandaatin Neuvostoliitolta ulkopolitiikkaan kun viimeiset "Tannerilaiset" pistettiin sivuun puolueessa. Väinö Tanner, demari, istui sotasyyllisenä linnassakin. Kuoli vuonna -66. Miehen merkitys ja teot olivat suuria jo sisällissodan jälkeen kansakunnan eheyttäjänä ja maan rauhoittajana. Täysin aliarvostettu ja aivan liian vähän tunnettu suomalainen poliitikko. Ironisesti sanottuna, demareiden sodan jälkeisistä suurista valtiopäämiehistä muistetaan parhaiten ne joilla oli lämmin yhteys itään tai jotka olivat jopa KGB:n kollaboraattoreita. Kuten Kalevi Sorsa.

Lainauksia Wikipediasta:

"Tannerin on katsottu osaltaan pelastaneen Suomen viitoittamalla vasemmistolle parlamentaarisen vaikuttamisen tien erilaisten vallankumousaatteiden sijaan. Tämä kumuloitui talvi- ja jatkosodassa, kun vasemmisto saatiin muun väestön rinnalle puolustamaan yhteistä kotimaata. Tannerin kenties suurin arvo valtiomiehenä onkin sekä oikeistolaisten että vasemmistolaisten väkivaltasuuntausten torjumisessa ja merkittävässä kansallisessa eheytystyössä."

"SDP:n suhteet vuonna 1956 presidentiksi valittuun Urho Kekkoseen tulehtuivat Tannerin uuden tulemisen myötä entisestään ja puolue pysyi enemmän tai vähemmän sisäpoliittisesti paitsiossa aina Tannerin luopumiseen asti vuonna 1963. Eripuran taustalla oli ennen muuta ulkopolitiikka. Tanner oli sodan jälkeen omaksutun idänpolitiikan, Paasikiven-Kekkosen linjan ankara vastustaja, eikä Kekkonen poliitikkona nauttinut sanottavasti Tannerin luottamusta. Miesten välinen eripura ulottui alun perin jo jatkosodan loppuvuosiin, jolloin Kekkonen aloitti ulkopoliittisen uudelleenorientoitumisensa. Kekkosen ja Tannerin välisestä kaunasta kertoo jotain se, että Tannerin kuoltua vuonna 1966 Kekkonen jätti osallistumatta hänen hautajaisiinsa hiihtomatkan vuoksi. Pitkän linjan parlamentaarikon siunaustilaisuudessa tasavallan presidenttiä edustivat ainoastaan adjutantti ja seppele."

 
Viimeksi muokattu:
Suomalaiset eivät tainneet niitä enää juurikaan käyttää, mutta venäläiset käyttivät PST-kivääreitä jopa jonkinlaisella menestyksellä pitkin sotaa.

Donetskissa käyttävät varmaan edelleen:
 
Mutta oletko sinä tai @Kapiainen sitä mieltä että suomessa on edelleen näkyvissä länsivastaisuutta esimerkiksi mediassa? Esimerkiksi viimeiseen 30-40 vuoteen?
Mielestäni ei ole tällä hetkellä, eikä ole enää 2000-luvulla ollut.
Se ei kuitenkaan minusta muuta sitä asiaa että osalla esim. minun ikäisistäni on edelleen jossakin takaraivossaan jäänteitä siitä ajatusmaailman muokkaamisesta mitä lapsuutemme ja nuoruutemme aikana tietoisesti ja tahattomasti harrastettiin.
Jos käytän itseäni esimerkkinä niin vielä reilusti 2000-luvun puolella olin selkeästi Nato-jäsenyyttä vastaan - aikalailla virheellisiin käsityksiin perustuen. Aukenihan se totuus siitä sitten pikkuhiljaa ja sen myötä myös kanta muuttui kun tosiasiat valkenivat.
Saattaa hyvin olla että monelle ikätoverilleni ne tosiasiat ovat edelleen enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Usein varmaan siksikin ettei asia varsinaisesti kiinnosta. Tämä sitten näkynee kyselyissä, ei välttämättä Nato-jäsenyyden vastustuksena, mutta epävarmuutena ja "en osaa sanoa" - kantana. Tämä osuushan taitaa edelleen olla kyselyissä se suurin ryhmä.
 
Mielestäni ei ole tällä hetkellä, eikä ole enää 2000-luvulla ollut.
Se ei kuitenkaan minusta muuta sitä asiaa että osalla esim. minun ikäisistäni on edelleen jossakin takaraivossaan jäänteitä siitä ajatusmaailman muokkaamisesta mitä lapsuutemme ja nuoruutemme aikana tietoisesti ja tahattomasti harrastettiin.
Jos käytän itseäni esimerkkinä niin vielä reilusti 2000-luvun puolella olin selkeästi Nato-jäsenyyttä vastaan - aikalailla virheellisiin käsityksiin perustuen. Aukenihan se totuus siitä sitten pikkuhiljaa ja sen myötä myös kanta muuttui kun tosiasiat valkenivat.
Saattaa hyvin olla että monelle ikätoverilleni ne tosiasiat ovat edelleen enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Usein varmaan siksikin ettei asia varsinaisesti kiinnosta. Tämä sitten näkynee kyselyissä, ei välttämättä Nato-jäsenyyden vastustuksena, mutta epävarmuutena ja "en osaa sanoa" - kantana. Tämä osuushan taitaa edelleen olla kyselyissä se suurin ryhmä.

Rehellistä puhetta.

Itse sanon että suomen yksi merkittävimpiä tai ehkä merkittävin turvallisuustilannetta ja huoltovarmuutta parantaneita asioita on ollut Baltian maiden Nato-jäsenyys 29.04.2004 joka on tehnyt itämerestä käytännössä Naton sisämeren.

Perusteluna se että Nato jäsenyys on nostanut huomattavasti rimaa Venäjän tekemistä sotilaallisista toimista Baltian tasavaltoja kohtaan, jotka taas reunustavat meille elintärkeän ja kriittisen merireitin rantoja.

Sitä ennen, noin puolet itämeren rannoista oli Neuvostoliiton kontrollissa ja vuosien 91-03 aikana Balttien oma itsenäinen puolustus vailla liittokunnan tukea ja pelotetta oli niin heikko että heillä ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia puolustautua Venäjän invaasiota vastaan. OK, ovat mahdollisuudet edelleen heikot, mutta paremmat, eikä Nato-jäsenyys ainakaan suurenna riskiä tulla punakoneen jyräämäksi.

Tätä taustaa vasten katsottuna on hullunkurista, että suomalaiset niin hanakasti Natoa vastustavat.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä taustaa vasten katsottuna on hullunkurista, että suomalaiset niin hanakasti Natoa vastustavat.
Itseasiassa, jos tarkkoja ollaan, niin suomalaiset eivät kovin hanakasti vastusta, vaan suurin osa ei osaa tai halua sanoa kantaansa kun sitä kysytään kyselyissä.
En nyt muista viimeisimpiä tarkkoja lukuja, mutta suuruusluokkanahan tilanne on se että kannattajia ja vastustajia on kyselyissä suunnilleen yhtä paljon ja yli puolet vastaajista eivät osaa tai halua sanoa kantaansa.

Tätähän mm. Johan Bäckman hyvin hanakasti tulkitsee venäläisessä mediassa siten että noin 80% suomalaisista vastustaa Natoa.
Tosiasiassa tilanne lienee lähempänä 50% vs 50% - ja onpa useammassakin kyselyssä tarkemmalla kysymyksenasettelulla päästy suunnilleen 55-60% puolesta ja 40-45% vastaan. Siis kysyttäessä "valtiojohdon kannattaessa Nato-jäsenyyden hakemista".

Mikä se todellinen tilanne sitten kanssnäänestyksessä olisi, sitä lienee mahdoton tarkasti ennakoida, mutta sanoisin että valtiojohdon jäsenyyttä puoltaessa yli 50% olisi valtiojohdon takana.
Tosin henk.koht kantani on että edustuksellisessa demokratiassa eduskunta tekee päätökset ja ainoa kansanäänestys päätöksenteon osalta on eduskuntavaalit ( ja presidentinvaalit).
 
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa, jos tarkkoja ollaan, niin suomalaiset eivät kovin hanakasti vastusta, vaan suurin osa ei osaa tai halua sanoa kantaansa kun sitä kysytään kyselyissä.
...

Tätähän mm. Johan Bäckman hyvin hanakasti tulkitsee venäläisessä mediassa siten että noin 80% suomalsisista vastustaa Natoa.

Hyvä tarkennus. "Jos et ole Naton puolella, olet sitä vastaan".
 
Itseasiassa, jos tarkkoja ollaan, niin suomalaiset eivät kovin hanakasti vastusta, vaan suurin osa ei osaa tai halua sanoa kantaansa kun sitä kysytään kyselyissä.
En nyt muista viimeisimpiä tarkkoja lukuja, mutta suuruusluokkanahan tilanne on se että kannattajia ja vastustajia on kyselyissä suunnilleen yhtä paljon ja yli puolet vastaajista eivät osaa tai halua sanoa kantaansa.

Tätähän mm. Johan Bäckman hyvin hanakasti tulkitsee venäläisessä mediassa siten että noin 80% suomalsisista vastustaa Natoa.
Tosiasiassa tilanne lienee lähempänä 50% vs 50% - ja onpa useammassakin kyselyssä tarkemmalla kysymyksenasettelulla päästy suunnilleen 55-60% puolesta ja 40-45% vastaan. Siis kysyttäessä "valtiojohdon kannattaessa Nato-jäsenyyden hakemista".

Mikä se todellinen tilanne sitten kanssnäänestyksessä olisi, sitä lienee mahdoton tarkasti ennakoida, mutta sanoisin että valtiojohdon jäsenyyttä puoltaessa yli 50% olisi valtiojohdon takana.
Tosin henk.koht kantani on että edustuksellisessa demokratiassa eduskunta tekee päätökset ja ainoa kansanäänestys päätöksenteon osalta on eduskuntavaalit ( ja presidentinvaalit).
Edustuksellisella demokratialla suitsitaan väärin äänestämistä
 
Back
Top