MiKu

Nuo olivat vain heittoja, helpottamaan ja nopeuttamaan lastin purkua. Mietin tuota kiskoa, voisko rungon katosta tehdä harjamallisen, eli keskeltä hiukan koholla, helpottaa myös sotilaiden liikkumista kun keskellä olisi korkeampaa.
Lentokoneissahan näitä rullakiskoja käytetään mm. tavarapudotusten toteuttamiseen. Venäläinen ratkaisu samaan ongelmaan on käänteinen: tasainen lattia ja rullat lavan pohjassa. Mutta ehkä tuo vaatisi liikaa sopeutumista koko logistiikkajärjestelmältä että käytännössä saavutettaisiin mitään?
 
Pasin tarjouspyynnössä oli alunperin puolitela takarenkaille. (ja vaikka se putosi suunnittelun aikana pois, niin haluan uskoa). Luin vain 10 sivua taaksepäin, oletko tuota ratkaisua kokeillut?

Puolitelassa kannattaa erottaa kaksi päälinjaa:

- "Oikeat puolitelat", eli ajoneuvo on alusta saakka rakennettu telaketjut ja kääntyvät etupyörät. WW2 aikaan kohtuullisen suosittu, kadonnut markkinoilta sen jälkeen.

- Renkaiden päälle viritettävät puolitelat. Vastaa teknisesti enemmän lumiketjuja kuin telaketjuja. Nämä oli suosittuja maataloudessa ja metsätyökoneissa jonnekkin 80-luvulle saakka.

Renkaiden päälle tuleva puolitela ei vaadi mitään ihmeellistä, riittää jos renkaat ovat lähellä toisiaan ja välissä ei ole kulkuestettä. Se lisää hieman maastoliikkuvuutta, muttei kovin paljoa. Työläs, vaivalloinen ja hankala käyttää.
 
En oikeastaan pysty, koska kuulin tästä tältä videolta: 3:00 ->

Heh, hauska huomata oma video linkattuna tietolähteeksi!

Videon tekemisestä on aikaa, mutta muistelen että tarjouspyynnössä sanamuoto oli "mahdollisuus käyttää puoliteloja". Se viittaa nimenomaan renkaiden päälle viritettävään ketjuun.
 
Tokihan ne on metsäkoneissa edelleen kovassa käytössä. painaa kuin synti, vaatii ehkä pari henkilöä asennukseen.

En vertaisi mennävuosien traktorien puolitela-viritelmiä nykyaikaisten metäkoneiden systeemeihin. Ennen ne olivat vain kettinki-härveleitä.

Olen 80-luvulla ajanut vanhaa traktoria johon viritettiin puolitelat tietyn vesijättömään ylitystä varten. Auttoi ylittämään juuri kyseisen paikan, mutta seuraajaksi tullut 4-vetoinen traktori selvisi samasta ilman mitään apulaitteita.

Mutta en arvannut, että pääsisin itse tuotantopäällikön kanssa keskustelemaan. Kiitos hyvästä kanavasta. 😉

Kiitos palautteesta!
 
En vertaisi mennävuosien traktorien puolitela-viritelmiä nykyaikaisten metäkoneiden systeemeihin. Ennen ne olivat vain kettinki-härveleitä.

Juu, mutta olihan niitä levyistä väänneltyjä teloja jo silloin.

Ei varmaan kovin nopeasti asenneta ja oteta pois.

Olen aika varma että se paino on se ongelma jos yritettäisiin käyttää samanlaisia kuin metsäkoneissa (niissä kun on koura jolla on hyvä asetella telat). Ne painaisivat satoja kiloja/kappale.
 
Toinenkin valmistaja, hinnat vaihtelevat 13t-22t

 
Oon miettinyt riittääkö 4 pyöräinen vai pitäskö olla 6 pyöräinen ajoneuvo, tulee kumminkin painoa aika lailla varsinkin jos on tavaraa kyydissä. Jos ei tule vetävää etuakselia niin silloin olisi hyvä olla vetävä teli takana.
 
Oon miettinyt riittääkö 4 pyöräinen vai pitäskö olla 6 pyöräinen ajoneuvo, tulee kumminkin painoa aika lailla varsinkin jos on tavaraa kyydissä. Jos ei tule vetävää etuakselia niin silloin olisi hyvä olla vetävä teli takana.
Tässä nyt taitaa tulla alustojen tarjonta, hinta ja vaatimukset vastaan.

Tässä nyt hieman yhteenvetoa tähänastisesta prosessista:

Alun perin tarkoitus oli tehdä halpa, käsiaseilta ja kevyesti miinoilta suojattu ajoneuvo paikallisjoukoille, käyttämällä Hiluxin alustaa. Hiluxin kantavuus ei riittänyt, joten siirryttiin pulla-autoihin.

Ongelmaksi tässä ratkaisussa tullee se, että alustat ja niiden kiinnitysratkaisut ovat merkkikohtaisia. Tietysti olisi mahdollista tehdä ns. subframe, jossa korin kiinnitys olisi aina sama mutta subframea muuttamalla saataisiin kiinnitys räätälöityä per alusta. Nostaa ajoneuvon painopistettä ja lisää työtä plus hintaa (ja painoa). Lisäksi foorumilla heräsi kysymys: pitäisikö ajoneuvon olla maastoliikkuvampi? Pulla-autoa on vähän vaikea tehdä maastoliikkuvammaksi. Isommat renkaat, portaaliakselit, neliveto... nyt aletaan puhua jo (huonosta) maastokuorkista. Modifikaatioihin liittyy jo paljonkin työtä, ja taas merkkikohtaisuus. Hinta alkaa karata. Entä siirtyminen puhtaaseen maastokuorkin alustaan? Silloin meillä on käytännössä GTP:n hintainen, rumempi ja huonommin maastoliikkuva GTP.

Alustaongelmaa pähkäiltyäni mietin, että jos korista tekee itsekantavan ja käyttää vain moottoria, voimansiirtoa ja muita kilkkeitä, voi alustan heivata helvettiin. Mutta taas tulee ongelmaksi, mitä merkkiä käyttää? Kantava kori lisää omat haasteensa, enää kyseessä ei ole yksinkertainen "tiputa kori päälle ja panssariauto on valmis". Ei toimi.

Pohdin myös hitsatun rakenteen korvaamista yhteen pultatulla, jotta pienempiä pajoja voisi hyödyntää eikä Toijala Worksin monopolia tarvitsisi käyttää. Mutta koska rakennetta ei ole alun alkaen suunniteltu sellaiseksi, niin muutamat kohdat aiheuttivat ongelmia, joita en ole pähkäilynkään jälkeen saanut ratkaistua.

Yksityisesti pohdin myös korin tekemistä lasikuidusta, moduuleina kuten Tekan koppi (tai alumiinista) ja vuoraamista UHMWPE:llä. Pyrittyyn suojatasoon nähden sekin olisi ollut riittävä. Ongelmaksi vain tulee, että ko. koppia ei sitten tehdäkään enää joka konepajassa, ja tuotanto olisi hidasta. Painoa luultavasti säästyisi.

Tiesin tähän ryhtyessäni, että kyseessä olisi huomattavasti vaikeampi tehtävä kuin Mikun kanssa - joka ei sekään ollut suoraviivaisin - ihan omasta tehtävänasettelustani johtuen. Mikun pyöräversiokin olisi ollut yksinkertaisempi toteuttaa.

Ongelmaksi koitui se, että alustojen suhteen olla "siinä rajalla" ja hyppäys seuraavaan nostaisi hinnan suorituskykyyn nähden kohtuuttomaksi (panssarikorin suoja mutta huono maastoliikkuvuus vs hyvä maastoliikkuvuus mutta huono panssarikori). Erilaisia miinasuojaratkaisuja tuli kuitenkin kokeiltua ja sillä saralla opittua lisää, joten ei tämä ihan turha harjoitus ollut.
 
Tässä nyt taitaa tulla alustojen tarjonta, hinta ja vaatimukset vastaan.

Tässä nyt hieman yhteenvetoa tähänastisesta prosessista:

Alun perin tarkoitus oli tehdä halpa, käsiaseilta ja kevyesti miinoilta suojattu ajoneuvo paikallisjoukoille, käyttämällä Hiluxin alustaa. Hiluxin kantavuus ei riittänyt, joten siirryttiin pulla-autoihin.
Lähtökohtana on siis rakas ällitälli. Tarkoituksena ei ole tehdä yksi yhteen kopio, vaan päivittää perusidea - "halpa", yksinkertainen MIehistönKUljetusvaunu massoille. Halpa lainausmerkeissä siksi, että juuri mikään vaunu, varsinkaan suomalaisella työvoimalla tehtynä ei voi olla ylijäämämarkkinoiden harppi-Saksan rautaromun hintaista. Tavoite on tehdä vaunu, jonka perussuoja on nykyisen ällin tasoa, mutta jonka päivitettävyys moottorin, voimansiirron ja alustan osin riittää tulevaisuuteen.
Nyt siirrät maalitolppia
 
Viimeksi muokattu:
Nyt siirrät maalitolppia
En nyt ihan ymmärrä? Tarkoitatko, että olen siirtänyt niitä, vai että minun tulisi siirtää niitä? Mikuhan pysyi uskollisena alkuperäiselle tehtävänasettelulle.
 
Pieni tarina ja ehkä pieni ennakkotrailer tulevasta:

 
5.jpg
Moottorille on ainakin varattu tilaa:
 
Back
Top