Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?

fyysikko

Kapteeni
Ihan omakohtaisella kokemuksella veneistä mitä ajan työssä ja vapaa-aikana. Katamaraanirunko on vakaa ajaettava eikä kallistele juurikaan kurveissa, mutta kääntösäde on suurempi ja nopeus hidastuu siinäkin aika paljon. Nopeisiin käännöksiin siitä ei ole vaan pitää ennakoida kapeilla väylillä kun vauhtia on yli 20 solmua. Siitäkin omakohtaista kokemusta viimeksi reilun viikon takaa :).

Niin, kuten sanoit paikallaan. Kuinka tärkeää tämä sitten on kun taistelualus liikkuu 20-30 solmua? Kyllä jettikoneilla yksirunkoinenkin kääntyy riittävän ketterästi eikä se ole niin olennaista.

No ei kannata tehdä millään aluksella kovasta vauhdista. Moottorien vaihteisto ei tätä kestä ja sekin on nähty. Jetillä pysäytys voidaan tehdä kääntämällä kauhat eteen, kun roottoria ei tarvitse laittaa pakille. Kun painoa alkaa olla useita tonneja niin tätäkin on syytä välttää tekemästä usein.

Kannattaa miettiä mistä puhutaan kun verrataan 250+ tonnin uppouman aluksia ja alle 1 tonnin kilpaveneitä.

Teoriassa kaikki onnistuu kyllä, mutta kellä tai millä on aikaa verrata jatkuvasti tuhansia saaria ja tuhansia kilometrejä rantaviivaa? Mikään ihmekamera ei välttämättä huomaa ajanmukaisia 3D naamioverkkojam jotka ovat erittäin kehittyneitä. Kuviakin pitäisi ottaa jatkuvasti.

Eli teoria ja käytäntö eivät kohtaa.
1 tonnin alus kääntyy toki huomattavasti ketterämmin kuin 250+ tonnin, mutta ero yksirunkoisen ja katamaraanin välillä ei kyllä riipu mitenkään koosta.
Jos ajamasi vene ei käänny vauhdissa ei vika ole runkojen määrässä vaan siinä miten se on suunniteltu, tai vaihtoehtoisesti siinä ettet vertaa katamaraania vastaavaan yksirunkoiseen vaan johonkin muuhun, eli eri vetolaite, eri koko tai paino, jne.
Et tosin vieläkään kertonut edes kumpaa ilmaisulla tarkoitit, keulasuunnan muutosta vaiko nopeusvektorin suunnan muutosta.

"kellä tai millä on aikaa verrata jatkuvasti ..."
Tietokoneella. Ei ne koneet ja niiden softat kyllästy hommiinsa vaikka olis miten yksitoikkoista. Ihmistä tarvitaan vasta sitten kun kone on löytänyt muutoksen päättämään mitä asialle tehdään. ;)
 

KymJP2K

Majuri
Jatkoksi ekalle kommentille suorituskykyvaatimuksista Haminan korvaajalle.

Luulen että pärjäisimme hyvin seuraavatkin 30 vuotta samanlaisessa konseptilla kuin tähän saakka, teknologiset päivitykset huomioonottaen.
Perussettiä siis:

- 40 mm keulatykki (BAE Sys)
- RWS x 1
- kevyt ilmatorjuntaohjus 4-8 kpl
- 2-4 x METO
- syvyytettävä sonar
- torpedo x 2
- tutkat, muut sensorit, CMS
- runko 50 m+/-
- materiaali rungossa teräs / alumiini, kansirakenteissa komposiitti / teräs
- yksirunkoratkaisu ja matala profiili
- vesisuihkupropulsio ja dieselit
- moderni häiveteknologia
- kuormattuna nopeutta hieman lisää: 35+ knts tai enemmän toimintasädettä.

Mahdolliset pimppaukset:
- tehtäväpakettivaihtoehdot ASW:e olisivat UAS / UUV tai RHIB- vene erikoisoperaatioihin / alustarkastukseen
- Patria 120mm NEMO torni vaihtoehtona 40mm BAE:n tilalle tulitukiversiona
Kaikki listattu mahtuisi Norjalaisten Skjoldiin. 250t ja syväys 1m luokkaa.
 

StmSvejk

Respected Leader
Katsotaanpa mitä Euroopassa tehdään....


Teräsrunko, miinanraivaus miehittämättömillä järjestelmillä. Monitoimialuksena se voisi laskea myös miinoja, sille sopisi muunlaisiakin miehittämättömiä vehkeitä tai vaikka kuljetettavia asioita...

Seuraava askel olisivat SUTO-droonit, jotka voivat olla jopa samoja kuin MITO-droonit, sekä myös kevyt-PTO droonit.

Jonkinlainen tällainen korvannee Haminat/Pansiot/Kataiset.
 

Protheon_93

Respected Leader
Katsotaanpa mitä Euroopassa tehdään....


Teräsrunko, miinanraivaus miehittämättömillä järjestelmillä. Monitoimialuksena se voisi laskea myös miinoja, sille sopisi muunlaisiakin miehittämättömiä vehkeitä tai vaikka kuljetettavia asioita...

Seuraava askel olisivat SUTO-droonit, jotka voivat olla jopa samoja kuin MITO-droonit, sekä myös kevyt-PTO droonit.

Jonkinlainen tällainen korvannee Haminat/Pansiot/Kataiset.
Tästä voisi saada Laivue 2035-projektin, jossa vaikka neljällä tällaisella korvattaisiin Pansiot, Haminat ja Katanpää-luokka.

Eiköhän se saada politiikoillekin hyväksyttäväksi, että korvataan 10 aluksen suorituskyky neljällä aluksella.
 

StmSvejk

Respected Leader
Tästä voisi saada Laivue 2035-projektin, jossa vaikka neljällä tällaisella korvattaisiin Pansiot, Haminat ja Katanpää-luokka.

Eiköhän se saada politiikoillekin hyväksyttäväksi, että korvataan 10 aluksen suorituskyky neljällä aluksella.

Jos maailmassa olisi järkeä, jonkinlainen tällainen alusluokka korvaisi myös RVL:n isompia aluksia ja miksipä ei toimisi myös vaikkapa merentutkimusaluksena (Arandan korvaaja), jolloin saataisiin runsas aluskanta joka olisi vähintään "fitted for but not with"....
 

MeriTJ

Kenraali
Ihan omakohtaisella kokemuksella veneistä mitä ajan työssä ja vapaa-aikana. Katamaraanirunko on vakaa ajaettava eikä kallistele juurikaan kurveissa, mutta kääntösäde on suurempi ja nopeus hidastuu siinäkin aika paljon. Nopeisiin käännöksiin siitä ei ole vaan pitää ennakoida kapeilla väylillä kun vauhtia on yli 20 solmua. Siitäkin omakohtaista kokemusta viimeksi reilun viikon takaa :).

Niin, kuten sanoit paikallaan. Kuinka tärkeää tämä sitten on kun taistelualus liikkuu 20-30 solmua? Kyllä jettikoneilla yksirunkoinenkin kääntyy riittävän ketterästi eikä se ole niin olennaista.

No ei kannata tehdä millään aluksella kovasta vauhdista. Moottorien vaihteisto ei tätä kestä ja sekin on nähty. Jetillä pysäytys voidaan tehdä kääntämällä kauhat eteen, kun roottoria ei tarvitse laittaa pakille. Kun painoa alkaa olla useita tonneja niin tätäkin on syytä välttää tekemästä usein.

Kannattaa miettiä mistä puhutaan kun verrataan 250+ tonnin uppouman aluksia ja alle 1 tonnin kilpaveneitä.

Teoriassa kaikki onnistuu kyllä, mutta kellä tai millä on aikaa verrata jatkuvasti tuhansia saaria ja tuhansia kilometrejä rantaviivaa? Mikään ihmekamera ei välttämättä huomaa ajanmukaisia 3D naamioverkkojam jotka ovat erittäin kehittyneitä. Kuviakin pitäisi ottaa jatkuvasti.

Eli teoria ja käytäntö eivät kohtaa.
Omat kokemukset kattirungoista (ajelin sellaisia joskus korvausta vastaan) niin vastaa tuota Einomiehen näkemystä. Katit vauhdissa kääntyi kuin pitkäkölinen yksirunko koska katamaraanirunko on lähtökohtaisesti todella suuntavakaa muotonsa ansiosta. Hitaassa vauhdissa tätä hydrodynaamista vakautumista ei tapahdu ja nehän pyörii aivan upeasti satamaoloissa. Sellainen käytöksessä kelissä että 2 runkoisessa aaltojen mukaan ajaminen on vähemmän optimoitua kuin yksirunkoisessa koska voit ajaa vain toisen rungon optimaalisesti aaltoon. Tämä nyt on relevanttia enää tuonne 25-30m ja alle mitoitukseen mutta katamaaraani on hyvä lavetti silloin kun sää on suht tasainen mutta kun keli käy kovaksi niin sen liiketekijät on vähemmän ennakoitavat kuin yksirunkoisen. Samoin sillä pääsee pienemmällä koneteholla kuin yksirunkoisella samaan vauhtiin. Molemmissa runkotyypeissä on etunsa mutta mikään "sateentekijä" ei kumpikaan ole.
 

Einomies1

Respected Leader
Et tosin vieläkään kertonut edes kumpaa ilmaisulla tarkoitit, keulasuunnan muutosta vaiko nopeusvektorin suunnan muutosta.
Lyhyesti: kölilinjan muutos vaikkapa 0> 180 astetta käännöksessä katamaraani kääntyy selvästi kankeammin kun ruorikulma laitetaan maksimille. Tämä siis kokemusta silloin kun kyseessä on plaanava alus + 20 knts nopeudella. Eikä mun tarvitse tämän enempää ruveta pätemään tai dippailemaan tiedolla. Tiedän asian tasan tarkkaan vaikka herra fyysikko väittäisi teorioillaan mitä hyvänsä;).
"kellä tai millä on aikaa verrata jatkuvasti ..."
Tietokoneella. Ei ne koneet ja niiden softat kyllästy hommiinsa vaikka olis miten yksitoikkoista. Ihmistä tarvitaan vasta sitten kun kone on löytänyt muutoksen päättämään mitä asialle tehdään.
No, laitappa vähän sitten esimerkkiä ja lähteitä sille miten oletetun vastapuolen tiedustelu toimisi tosipaikassa kun lähdetään etsimään 4 venettä Suomen saaristosta. Muista tarkistaa ensin saarten lukumäärä, aluevesien pinta-ala rannikoilla ja rannikon pituus. Siinähän sulle laskemista kun siitä tykkäät:p.
 

J0h1F

Kenraali
Heitänpä tähän täydellä tietämättömyydellä omaa pohdintaani:
miten tehtävästä (siis Hamina-luokan korvaaminen) suoriutuisi Turunmaa-luokan tyyppinen pieni korvetti/ohjus-tykkivene?
Reunaehdoilla 120/127 mm laivatykki, 8x Mk41 VLS (ilman valmiutta toiselle), 8x PTO, Torped 47, ilman merkittävää miinoituskykyä tai vastaavaa?

Tuota isoa tykkiä mietin vain siksi, että mielestäni Leonardon Vulcano-ammusperheen avulla tykillä olisi huomattavasti aiempaa paremmat edellytykset pintatorjuntaan (yhdessä PTO:iden kanssa), ja lisäksi isolla tykillä kyettäisiin tukemaan rannikkojoukkoja, etenkin rannikkojääkäreitä eri tavalla kuin mihin nyt kyetään.

Muistaakseni joku meidän asiantuntijoistakin haikaili vielä Finntolvin kehitysversion perään, jos rahaa sen nykyaikaistamiseen nykyaikaisine ampumatarvikkeineen olisi, oliko @Analysti vaiko @Commander kenties? Italialaisetkin näkevät isommissa kaliipereissa käyttökohteita niin pintatorjunnassa, tulituessa kuin ilmatorjunnassakin.

Toisaalta, onko iso tykki ja Mk 41 liian raskaita, jos matalasyväyksistä rannikkotaistelualusta mietitään? Olihan Turunmaassakin toisaalta Finntolv, ja Mk 41 saa myös lyhyemmillä pituuksilla kuin Pohjanmaan strike-täysipitkät. Sylver sopisi tällaiseen alukseen CAMM/Sea Ceptorilla paremmin, mutta Pohjanmaan valintojen myötä sen hankinta lienee epätodennäköistä.

Ideani kokoonpanosta olisi siis 4x Pohjanmaa ja 4x "Turunmaa 2". Toki Katanpäät pitäisi sitten jotenkin myös korvata, mutta epäilen ylipäätään sitä, olisiko kaikki kyvyt yhdistettävissä samaan alukseen.
 

Commander

Kenraali
Heitänpä tähän täydellä tietämättömyydellä omaa pohdintaani:
miten tehtävästä (siis Hamina-luokan korvaaminen) suoriutuisi Turunmaa-luokan tyyppinen pieni korvetti/ohjus-tykkivene?
Reunaehdoilla 120/127 mm laivatykki, 8x Mk41 VLS (ilman valmiutta toiselle), 8x PTO, Torped 47, ilman merkittävää miinoituskykyä tai vastaavaa?

Tuota isoa tykkiä mietin vain siksi, että mielestäni Leonardon Vulcano-ammusperheen avulla tykillä olisi huomattavasti aiempaa paremmat edellytykset pintatorjuntaan (yhdessä PTO:iden kanssa), ja lisäksi isolla tykillä kyettäisiin tukemaan rannikkojoukkoja, etenkin rannikkojääkäreitä eri tavalla kuin mihin nyt kyetään.

Muistaakseni joku meidän asiantuntijoistakin haikaili vielä Finntolvin kehitysversion perään, jos rahaa sen nykyaikaistamiseen nykyaikaisine ampumatarvikkeineen olisi, oliko @Analysti vaiko @Commander kenties? Italialaisetkin näkevät isommissa kaliipereissa käyttökohteita niin pintatorjunnassa, tulituessa kuin ilmatorjunnassakin.

Toisaalta, onko iso tykki ja Mk 41 liian raskaita, jos matalasyväyksistä rannikkotaistelualusta mietitään? Olihan Turunmaassakin toisaalta Finntolv, ja Mk 41 saa myös lyhyemmillä pituuksilla kuin Pohjanmaan strike-täysipitkät. Sylver sopisi tällaiseen alukseen CAMM/Sea Ceptorilla paremmin, mutta Pohjanmaan valintojen myötä sen hankinta lienee epätodennäköistä.

Ideani kokoonpanosta olisi siis 4x Pohjanmaa ja 4x "Turunmaa 2". Toki Katanpäät pitäisi sitten jotenkin myös korvata, mutta epäilen ylipäätään sitä, olisiko kaikki kyvyt yhdistettävissä samaan alukseen.

Ottamatta tarkemmin kantaa kirjoitettuun kokonaisuuteen niin totean vain, että @Commander ei ole haikaillut isojen tykkien perään, eikä nykyään ole enää tarvettakaan esim rannikkojoukkojen tukemiseen laivatykistöllä. Pintatorjunta esim Vulcano-tyyppisillä a-tarvikkeilla on myös niin kallista, että järkevämpää on tilata lisää gb5-ohjuksia.

Ja VLS41-järjestelmiä tehdään nykyään vain Strike Lenght-pituisena, eli sekään ei oikein käy enää.
 
Viimeksi muokattu:

Einomies1

Respected Leader
Heitänpä tähän täydellä tietämättömyydellä omaa pohdintaani:
miten tehtävästä (siis Hamina-luokan korvaaminen) suoriutuisi Turunmaa-luokan tyyppinen pieni korvetti/ohjus-tykkivene?
Reunaehdoilla 120/127 mm laivatykki, 8x Mk41 VLS (ilman valmiutta toiselle), 8x PTO, Torped 47, ilman merkittävää miinoituskykyä tai vastaavaa?

Tuota isoa tykkiä mietin vain siksi, että mielestäni Leonardon Vulcano-ammusperheen avulla tykillä olisi huomattavasti aiempaa paremmat edellytykset pintatorjuntaan (yhdessä PTO:iden kanssa), ja lisäksi isolla tykillä kyettäisiin tukemaan rannikkojoukkoja, etenkin rannikkojääkäreitä eri tavalla kuin mihin nyt kyetään.

Muistaakseni joku meidän asiantuntijoistakin haikaili vielä Finntolvin kehitysversion perään, jos rahaa sen nykyaikaistamiseen nykyaikaisine ampumatarvikkeineen olisi, oliko @Analysti vaiko @Commander kenties? Italialaisetkin näkevät isommissa kaliipereissa käyttökohteita niin pintatorjunnassa, tulituessa kuin ilmatorjunnassakin.

Toisaalta, onko iso tykki ja Mk 41 liian raskaita, jos matalasyväyksistä rannikkotaistelualusta mietitään? Olihan Turunmaassakin toisaalta Finntolv, ja Mk 41 saa myös lyhyemmillä pituuksilla kuin Pohjanmaan strike-täysipitkät. Sylver sopisi tällaiseen alukseen CAMM/Sea Ceptorilla paremmin, mutta Pohjanmaan valintojen myötä sen hankinta lienee epätodennäköistä.

Ideani kokoonpanosta olisi siis 4x Pohjanmaa ja 4x "Turunmaa 2". Toki Katanpäät pitäisi sitten jotenkin myös korvata, mutta epäilen ylipäätään sitä, olisiko kaikki kyvyt yhdistettävissä samaan alukseen.
Oto Melaran 127mm /64 LW on kyllä melko samanpainoinen kuin 120mm/46 Bofors. Hinta tosin jälleen hirvittää. Saksa osti F125 Fregateilleen ja harjoitteluun 5 kpl tykkejä 70 miljoonan euron hintaan reilu 10 vuotta sitten. Nyt hinta lienee n. 20 miljoonaa kappaleelta. En tiedä oliko Bofors asennettu kannen läpäisevänä vai oliko siinä ammukset vain tornin lippaissa. Oton makasiinit ovat kaikki kannen alla ja siellä on lippaissa 56 ammusta valmiina. Varsinaisia makasiineja voidaan sitten asentaa alemmille kansille jos on tilaa.

Sitten raskaan ja kalliin meritykin tarpeesta: kannattaisiko sellaisiin santsata kun meidän saaristomme on varsin pieni alue eikä aluksia viedä mambo-maille merten taakse sotimaan? Ehkä K9 hoitaa tulituen saaristossa tehokkaammin ja turvallisemmin kun siihen aikanaan hankitaan hypersoonisia ammuksia tms.

Mk 41 on sitten huikean kallis + raskas ja vaatii fregatin lavetikseen vähän kuin tuo 127mm tykki. Ehkä 40/57mm nopeasti ampuva yleistykki on kuitenkin paras vaihtoehto? Sitten lisänä ohjuksia tarpeen ja hinnan mukaan+torpedot yms.

Karjalasta on tehty hyvä esittely sillä palvelleen henkilön toimesta. Siitä käy ilmi että koko paatti rakennettiin tykin ympärille vähän niinkuin GAU-8 Warthogin tyyliin. Aika ajoi siitä nopeasti ohitse.
Aluksella oli kunnianhimoisesta suunnittelusta huolimatta vahvuutensa ja puutteensa. Ohjailu ja tilat eivät olleet parhaimmistoa:
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Heitänpä tähän täydellä tietämättömyydellä omaa pohdintaani:
miten tehtävästä (siis Hamina-luokan korvaaminen) suoriutuisi Turunmaa-luokan tyyppinen pieni korvetti/ohjus-tykkivene?
Reunaehdoilla 120/127 mm laivatykki, 8x Mk41 VLS (ilman valmiutta toiselle), 8x PTO, Torped 47, ilman merkittävää miinoituskykyä tai vastaavaa?

Tuota isoa tykkiä mietin vain siksi, että mielestäni Leonardon Vulcano-ammusperheen avulla tykillä olisi huomattavasti aiempaa paremmat edellytykset pintatorjuntaan (yhdessä PTO:iden kanssa), ja lisäksi isolla tykillä kyettäisiin tukemaan rannikkojoukkoja, etenkin rannikkojääkäreitä eri tavalla kuin mihin nyt kyetään.

Muistaakseni joku meidän asiantuntijoistakin haikaili vielä Finntolvin kehitysversion perään, jos rahaa sen nykyaikaistamiseen nykyaikaisine ampumatarvikkeineen olisi, oliko @Analysti vaiko @Commander kenties? Italialaisetkin näkevät isommissa kaliipereissa käyttökohteita niin pintatorjunnassa, tulituessa kuin ilmatorjunnassakin
Oto Melaran 127mm /64 LW on kyllä melko samanpainoinen kuin 120mm/46 Bofors. Hinta tosin jälleen hirvittää. Saksa osti F125 Fregateilleen ja harjoitteluun 5 kpl tykkejä 70 miljoonan euron hintaan reilu 10 vuotta sitten. Nyt hinta lienee n. 20 miljoonaa kappaleelta. En tiedä oliko Bofors asennettu kannen läpäisevänä vai oliko siinä ammukset vain tornin lippaissa. Oton makasiinit ovat kaikki kannen alla ja siellä on lippaissa 56 ammusta valmiina. Varsinaisia makasiineja voidaan sitten asentaa alemmille kansille jos on tilaa.

Karjalasta on tehty hyvä esittely sillä palvelleen henkilön toimesta. Siitä käy ilmi että koko paatti rakennettiin tykin ympärille vähän niinkuin GAU-8 Warthogin tyyliin. Aika ajoi siitä nopeasti ohitse.
Aluksella oli kunnianhimoisesta suunnittelusta huolimatta vahvuutensa ja puutteensa. Ohjailu ja tilat eivät olleet parhaimmistoa:
Karjala-videohan oli hyvin tehty ja etenkin laadukkaasti kuvattu, mutta ei sen tekijä ole asiantuntija pelkän varusmiespalvelun johdosta, kuten ei missään muussakaan aselajissa. En itekään ole laivatekniikan tuntija, mutta Turunmaa ei ainakaan ollu pelkkä tykkiä kayttävä pinta- sekä ilmatorjuja. Aluksen tilat olivat sen tehtäviin nähden täysin riittämättömät eikä laajennusvaraa ollu lainkaan, tulee kyllä hyvin esille.

On vähän yllättävää "Turunmaa II:n" nosto jonkun nykyluokan korvaajaksi, kun alkuperäisestä modernisoimattomasta Turunmaasta käytiin kesällä pitkä meritaistelu aiheena oliko laiva alunperinkään nykyaikainen vaiko vanhentunut jo käyttöön tullessaan. Keskustelussa oli monentasoisia argumenttejä, jotka päasiassa toistivat Merivoimien julkaisemia niukkoja tietoja. Vähemmän yllättävästi niiden mukaan
purkki edusti maailman huippua.

Mitä 120/127 mm tykkeihin tulee, niin Boforsin ratkaisussa kranaatit nousevat vähän vesiränniä isompaa suljettua putkea pitkin torniin, jossa lataajat lipastavat ne kahteen 52 kpl lippaaseen. Tornin alla on kaksikin kerrosta, sillä trotyylikranaateja ei kannata varastoida heti ekaksi kannen alle. Torni on siis miehitetty: Siinä on sivu- ja korkeussuuntaajat sekä takana (kaksi?) lataajaa. Laukaisukoneisto pitää käsin virittää ennen tulitoimintaa mutta itse lataaminen on kyllä automatisoitu. OtoMelara esitteli 127 mm tykkinsä ekan version samoihin aikoihin kun Turunmaa luovutettiin. Tykki oli täysautomaattinen eli lipastaminen tehtiin kannen alla kuten edellä jo kerrottiin. Italiaanojen tornissa ei myöskään ollu sivu- ja korkeussuuntaajia lainkaan. Turunmaan Boforskin voitiin tarvittaessa suunnata ja laukaista kokonaan kaukokäytöllä mutta lataajat siellä piti olla. En oo käyny OtoMelaran tornin lataustiloissa, mutta onhan se lataustapahtuma nopeampaa isommassa tilassa. Vähän kun vertaisi rk:n lippaan täyttöä normaalisti tai taskun sisällä tehtynä.
 
Viimeksi muokattu:
Oto Melaran 127mm /64 LW on kyllä melko samanpainoinen kuin 120mm/46 Bofors. Hinta tosin jälleen hirvittää. Saksa osti F125 Fregateilleen ja harjoitteluun 5 kpl tykkejä 70 miljoonan euron hintaan reilu 10 vuotta sitten. Nyt hinta lienee n. 20 miljoonaa kappaleelta. En tiedä oliko Bofors asennettu kannen läpäisevänä vai oliko siinä ammukset vain tornin lippaissa. Oton makasiinit ovat kaikki kannen alla ja siellä on lippaissa 56 ammusta valmiina. Varsinaisia makasiineja voidaan sitten asentaa alemmille kansille jos on tilaa.

Sitten raskaan ja kalliin meritykin tarpeesta: kannattaisiko sellaisiin santsata kun meidän saaristomme on varsin pieni alue eikä aluksia viedä mambo-maille merten taakse sotimaan? Ehkä K9 hoitaa tulituen saaristossa tehokkaammin ja turvallisemmin kun siihen aikanaan hankitaan hypersoonisia ammuksia tms.

Mk 41 on sitten huikean kallis + raskas ja vaatii fregatin lavetikseen vähän kuin tuo 127mm tykki. Ehkä 40/57mm nopeasti ampuva yleistykki on kuitenkin paras vaihtoehto? Sitten lisänä ohjuksia tarpeen ja hinnan mukaan+torpedot yms.

Karjalasta on tehty hyvä esittely sillä palvelleen henkilön toimesta. Siitä käy ilmi että koko paatti rakennettiin tykin ympärille vähän niinkuin GAU-8 Warthogin tyyliin. Aika ajoi siitä nopeasti ohitse.
Aluksella oli kunnianhimoisesta suunnittelusta huolimatta vahvuutensa ja puutteensa. Ohjailu ja tilat eivät olleet parhaimmistoa:
Olisihan se komeaa, jos Turunmaa-luokkaan olisi jälkiasennettu jenkkien 203 mm kevyt laivatykki Boforsin tilalle. Sehän oli tarkoitus jälkiasentaa Spruance-luokan (DD-963) hävittäjiin.
 

Huhta

Greatest Leader
Ottamatta tarkemmin kantaa kirjoitettuun kokonaisuuteen niin totean vain, että @Commander ei ole haikaillut isojen tykkien perään, eikä nykyään ole enää tarvettakaan esim rannikkojoukkojen tukemiseen laivatykistöllä. Pintatorjunta esim Vulcano-tyyppisillä a-tarvikkeilla on myös niin kallista, että järkevämpää on tilata lisää gb5-ohjuksia.

Ja VLS41-järjestelmiä tehdään nykyään vain Stright Lenght-pituisena, eli sekään ei oikein käy enää.

LM kyllä kertoo, että Mk 41:tä on saatavilla niin Tactical- kuin Strike-pituisena. Sen sijaan Self Defense vaikuttaa poistuneen tuotevalikoimasta.

 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Greatest Leader
Sori Eino kun nillitän mutta olen kiinnittänyt tähän useammankin kerran huomiota.
Santsata = ottaa lisää
Satsata = panostaa

Luojan kiitos, en ole ainoa asiasta valittava. :giggle: Ennustan tosin, ettet saa tuloksia - olen huomauttanut samasta asiasta jo ainakin kahdesti (foorumin haun mukaan)...

@Einomies1 ei enää koskaan santsaa tai joutuu satsaamaan diabeteslääkkeisiin.
 

Commander

Kenraali

Einomies1

Respected Leader
Luojan kiitos, en ole ainoa asiasta valittava. :giggle: Ennustan tosin, ettet saa tuloksia - olen huomauttanut samasta asiasta jo ainakin kahdesti (foorumin haun mukaan)...

@Einomies1 ei enää koskaan santsaa tai joutuu satsaamaan diabeteslääkkeisiin.
On toki hienoa että äidinkielestä pidetään kiinni, mutta meikän kouluajat on menneet jo ja ikääkin on senverran että uusia temppuja ei välttämättä opi. Saatte siis jatkaa muistuttelua tästäkin eteenpäin. Lukkareitakin tarvitaan, ei siinä mitään;).
 
Top