Muuttuva työelämä, työttömyys, sosiaaliturva, tulonsiirrot, kansalaispalkka, tuloloukut jne

Mä miellän paskaduuniksi enemminkin esim. nollatuntisopimukset ja muut vastaavat viritykset joilla olet käytännössä koko ajan työnantajan käytettävissä mutta palkkaa saat vain absoluuttisen minimin verran. Mitä enemmän työnantaja ulkoistaa riskiään työntekijälle niin sitä paskaisempaa duunikin tahtoo sitten olla.

Fyysisesti raskaita ja ikäviä hommiakin toki on, enkä minäkään suostuisi ihan mitä tahansa jonninjoutavaa tekemään.

Marjanpoiminta oli huono esimerkki minulta koska on niin sesonkihommaa. Parempi olisi varmaan esim. siivooja, kaupan kassa tms, jossa tuntipalkka pyörii siinä kympin tienoilla tai jopa alle. Nollatuntisopimuksesta olen samaa mieltä, mutta se on paska sopimus vaikka duunihan voi sinänsä olla vaikka lentokapteenin hommaa. Vuokratyön ongelmana on usein se, että tunteja tulee liian vähän tai viikoista tulee liian rikkonaisia. Tai sitten lomia ei kerry lainkaan koska lomat ja lomarahat maksetaan esim. 1 €/työtunti jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka asiaa miten päin kääntää, tulee vastaukseksi jonkinlaiseen perustuloon pohjautuva järjestelmä. Puutteistaan huolimatta perustulo on niin paljon edellä nykyistä sosiaaliturvaa joka on rakennettu paikkaamaan pitkien työsuhteiden väiin jääviä lyhyitä aukkoja. Nykysysteemi tuottaa yhtä aikaa työttömyyttä, työvoimapulaa, etuuksien väärinkäyttöä ja toimeentulo-ongelmia ja vaatii tuekseen massiivisen byrokratian. Ei jatkoon.
 
Mutta nämä työajan pidentämispuheet ovat kyllä tuttavapiirissä aiheuttaneet lähinnä huutonaurua. Kaipa sillä voidaan ainakin paperilla lisätä tuottavuutta matalan tuottavuuden töissä mutta nähdäkseni tää homma kaatuu tai seisoo sen mukana, miten niissä korkean lisäarvon ja paremman tuottavuuden töissä pärjätään.
Oma arvioni on, että puheilla työnajan pidentämisestä pyritään poistamaan pekkaspäivät ja mahdollisesti leikkaamaan julkisen sektorin lomia.

Asiantuntijatehtävissä työaika on jo pitkään ollut lähinnä viitteellinen.
 
PS. Nuo keikkatyöt ovat kyllä hyviä mutta niissä taitaa sitten olla esim. sairauden turva olla vähän mitä sattuu. Eli kivoja niin kauan kun ei käy huono tuuri. Kannattaa muistaa että näitä sattumuksia voi tapahtua hyvinkin itsestä riippumattomista syistä.

Vakituisessakin työssä voi tämä turva ainakin eräissä tapauksissa olla työtapaturmatilanteissa hyvin minimaalinen tai sitä ei ole laisinkaan, omakohtaista kokemusta ei ole mutta kahden kollegan kohdalla vakuutusyhtiön päätös on ollut se ettei työtapaturmaa korvata laisinkaan - vakuutusyhtiön kanta oli se, ettei kyseisissä tapauksissa korvauksiin ole aihetta. En tiedä missä määrin tämä on riippuvainen työnantan vakuutusyhtiön kanssa tekemästä sopimuksesta ja missä määrin vakuutusyhtiön tulkinnasta, mutta asetelma on tavallaan hyvin surkuhupaisa nyt. Ikävä kyllä en voi avata asetelmaa tämän enempää, koska se voi johtaa henkilöiden tunnistamiseen kuin myös yrityksen tunnistamiseen. (Ja sitä kautta vakuutusyhtiön).

Välttämättä jokaiselle alalle keikkatyöt eivät edes sovi mutta ainakin hoitoalalla olen huomannut opiskelijoiden ja vapaalla olevien työntekijöiden tekevän hyvin mielellään keikkaa, ja joidenkin kohdalla tilanne on se, että heillä ei edes ole vakituista työtä vaan he ovat useiden yritysten ja yhteisöjen ja kunnan/sh-piirin listoilla ja tekevät haluamansa määrän keikkoja viikossa/kuukaudessa. Minulle välttämättä tällainen ei sovi, mutta muutama pääsääntöisesti keikkaa tekevä henkilö tuntuu olevan tilanteeseen tyytyväinen ja eräskin heistä ilmaisi asian siten ettei hän edes haluaisi olla pysyvästi jossain tietyssä yksikössä vaan keikkatyön vapaus on se mitä hän haluaa ja mistä hän pitää. Toisaalta hoitoalalla osa eläkeläisistä tekee huomattavan paljon keikkoja, heillä saattaa olla säännönmukaisesti 1-2 keikkaa per viikko (eikä osa edes välitä siitä, että veroprosentti on tuolloin kohtuullisen suuri).

Tähänkin pätee se, että mikä sopii yhdelle alalle ei välttämättä sovi toiselle, joten mitään kiveen hakattua säännöstöä ja käytäntöä ei pitäisi tehdä vaan tiettyjen raamien puitteissa toiminta saisi olla suhteellisen vapaata.

vlad.
 
Paljon mainostettu työajan pidentäminen eli käytännössä palkka-ale ei vielä yksistään vientiteollisuuden elättämää Suomea riitä pelastamaan, vaan pelastuksen avainasemassa ovat tuotekehitys ja uudet innovaatiot. Pari lisätuntia kynänpyörittämistä ja tuottamatonta työtä eivät tuota kaivattua lisäarvoa, vaikka paperilla se näyttääkin hyvältä ja lähes sisäiseltä devalvaatiolta. Ehkä nykyinen suomalainen työ on todelliseen tuottavuuteensa nähden rankasti ylipalkattua ja sen vuoksi palkkojen laskeminen on muodostunut tärkeäksi?

Todellinen kilpailukyky ei tule pelkästään matalista työvoimakustannuksista ja halvasta energiasta, vaan myös uusista keksinnöistä ja tuotteista, jotka ovat edes vähän parempia kuin ulkomaisten kilpailijoiden tuotteet. Peräänkuuluttamieni uusien keksintöjen mahdollistamiseksi Suomen teollisuuden on panostettava tuotekehitykseen ja perustutkimukseen runsaasti nykyistä enemmän. Tämän lisäksi uudet keksinnöt pitää myös osata vielä myydä maailmalla, sillä mikään tuote ei myy itse itseään, vaikka olisi kuinka hyvä tahansa. Heikko myynti on tunnetusti ollut suomalaisen vientiteollisuuden akilleen kantapää, vaikka tuotteet ovat usein hyviä olleetkin.

Tämän kaiken ympäripyöreä sanominen sosiaalisessa mediassa on tavattoman helppoa ja onnistuu varmasti myös vähän kokeneemmalta ammattipoliitikoltakin, sillä on maailman helpoin temppu vain luetella suurin piirtein oikealta kuulostavia ylätason asioita, joita jonkun muun tai mystisen tarkemmin määrittelemättömän tahon pitäisi tehdä. Joka tapauksessa käytännön toteutuksen konkreettinen realisoiminen oikeaan todellisuuteen on hieman suurempi haaste, jonka edessä paatuneimmankin populistin suu täyttyy karkeilla jauhoilla.

Tuotekehitys ja myyvät innovaatiot eli "uudet nokiat" ovat kuitenkin se tavoitetila, jota kohti on Suomen kansan nyt hartiavoimin ja kaiken älyllisen kapasiteetin voimalla määrätietoisen tinkimättömästi pyrittävä. Sen tavoitteen eteen on jokaisen ponnisteltava ja oltava jopa valmis tekemään uhrauksia. Tämän pakon viitoittaman tien edestä väistyköön joutava lässytys solidaarisuudesta, eriarvoisuudesta, tuloerojen kasvusta ja saavutetuista eduista. Ne ovat menneen talven jo loskaksi sulaneita lumia.
 
Maailma on pienentynyt. Paljon päätetyötä on siirtynyt aasiaan. Ja siitä työstä ei makseta mitään tullia. Työ siirtyy lankoja pitkin. Jos jokin konkreettinen kikkare lähetetään aasiasta Suomeen, siitä pitää maksaa tulli. Pieni protektionismi olisi joskus paikallaan.
 
Kotimaa 2.8.2015 klo 7:03 | päivitetty 2.8.2015 klo 10:23
Suomalainen on ollut työttömänä nyt jo noin vuoden verran
Keskimääräinen työttömyysjakso oli maaliskuussa 51 viikon mittainen ja kehitys jatkuu ikävän tasaisena. Työttömyyden pitkittyessä rapistuu sekä ammattitaito että mielenterveys, mikä tekee työllistymisestä entistä vaikeampaa.

Kuva: Sini Liimatainen / Yle

Työttömyystilastot ovat saavuttaneet ikävän rajapyykin. Suomalaisen työttömyys on keskimäärin kestänyt jo noin vuoden.

Lukua selittää se, että pitkäaikaistyöttömien, eli yli 12 kuukautta työttömän olleiden määrä kasvaa nopeasti. Kesäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli noin 110 000, mikä on noin 20 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyyden keston mediaaniluku on huomattavasti pienempi, eli suurin osa työttömyysjaksoista päättyy ennen kuin vuosi on tullut täyteen. Jaksojen kestot kuitenkin venyvät ripeää tahtia. Kun vuonna 2013 suurin osa työttömyysjaksoista päättyi 16 viikon jälkeen, viime vuonna vastaava luku oli 19 viikkoa. Työttömyysjaksot ovat olleet näin pitkiä viimeksi vuonna 1999.

Tänä vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena. Maaliskuussa suurin osa työttömyysjaksoista päättyi 23 viikon jälkeen.

Ensin työttömyys venyi miesvaltaisilla aloilla, nyt on naisten vuoro
Työttömyysjaksot ovat tavallisesti naisilla lyhyempiä kuin miehillä, mutta nyt sekin ero on tasoittumassa. Vuonna 2013 naisten työttömyysjakso päättyi 13 viikon jälkeen, viime vuonna 17 viikon. Tätä selittää se, että taloustaantumassa irtisanomiset alkavat usein miesvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisiin palvelualoihin vaikutus tulee viiveellä.

– Taantuma alkaa ensin näkyä miesvaltaisilla vienti-, teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloilla. Vasta myöhemmin se leviää kotimarkkinasektoriin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Ennen työnteon esti huono selkä, nyt mielenterveysongelmat
Mitä kauammin ilman töitä, sitä vaikeampaa sen saaminen jatkossa on. Tämä johtuu muun muassa työtehtävien vaatimustason nopeista muutoksista. Esimerkiksi IT-sektorin työnantajat sietävät pitkiä työttömyysjaksoja huonosti, koska ala muuttuu niin nopeasti.

– Esimerkiksi 2000–luvun alussa tuli voimaan uusia sähköalan määräyksiä. Silloin monella sähkömiehellä vanheni pätevyys yhdessä yössä, Räisänen havainnollistaa.

Toisen noidankehän luo työttömyyden ja terveyden välinen suhde. Terveysongelmat altistavat työttömyydelle ja toisaalta pitkittyvä työttömyys tutkitusti lisää riskiä sairastua. Fyysisten ammattien vähentyessä etenkin mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi este työllistymiselle.

– 50–luvulla kipeä selkä sulki ulos suuresta osasta töitä, sen sijaan mielenterveysongelmiin fyysisellä työllä saattoi olla terapeuttinenkin vaikutus. Mutta nykyisessä projektityössä joka vaatii symbolista ajattelua, tiimityöskentelyä, kirjoittamista ja keskittymistä, lievilläkin mielenterveysongelmilla voi olla haittaava vaikutus, sanoo tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Viisasten kiveä ei ole
Mahdollisina helpotuskeinoina työttömyyden luomiin ongelmiin Moisio mainitsee työttömille suunnatut terveystarkastukset, tai työttömyysturvan parantamisen esimerkiksi perustulomallin kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan yrittää tällä hetkellä lyhentää työttömyysjaksoja voimakkaalla työtarjousten määrän kasvattamisella.

Nämä ovat kuitenkin lähinnä sairauden laastaroimista. Parannuskeino on työpaikkojen määrän kasvattaminen.

– Millään tukitoimilla ongelmaa ei voida ratkaista. Niillä voidaan lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, auttaa työnantajia täyttämään avoimet työpaikat, mutta se ei ratkaise työmarkkinoiden perusongelmia, Räisänen sanoo.

http://yle.fi/uutiset/suomalainen_on_ollut_tyottomana_nyt_jo_noin_vuoden_verran/8196772?origin=rss

Lue myös
Kesäkuun luvut julki: Työttömiä nyt 280 000

21.7.
Köyhyystutkija: Kunnat säästävät kuin 90-luvulla
13.7.
 
Juha Sipilä on väläytellyt ideaa kokeilla perustuloa. Vihreät ovat varmaan perustulomyönteisin puolue, mutta kannattajia löytyy myös muista puolueista. Tullaanko perustuloa kokeilemaan alueellisesti tämän vaalikauden aikana?

 
Juha Sipilä on väläytellyt ideaa kokeilla perustuloa. Vihreät ovat varmaan perustulomyönteisin puolue, mutta kannattajia löytyy myös muista puolueista. Tullaanko perustuloa kokeilemaan alueellisesti tämän vaalikauden aikana?
Toivottavasti edes kokeilisivat! Esim. 5 vuoden ajan. Jos yhden paikkakunnan 5-vuotinen perustulokokeilu syöksee valtiontalouden kaivoon niin vihelletään peli poikki. Vaikeinta on ehkä päättää, että kuinka paljon henkilö saa ansaita ennen kuin hän menettää perustulonsa 1) osittain ja 2) täysin. Minkälainen käyrä pitäisi vetää koordinaatistoon, jossa x-akseli on 'tämänhetkinen palkka' ja y-akseli on 'perustulon määrä'.

Mahdollisia tekijöitä kunkin kohdalla:
- ruokakunta (eli asunnon asukkaiden lukumäärä ja koostumus)
- paikallinen veroäyri
- paikallinen hintataso
- olemassaolevien rikkauksien ja omaisuuden suuri määrä työttömyyshetkellä?
(- muita?)

On selvää, että perustulo ei voi olla kaikille sama jokaisena ajan hetkenä mutta sen pitäisi myös voida muuttua yksilön kohdalla. Perustulo voisi olla jossain määrin ansiosidonnainen, ja (nuorille) kansalaisille olisi taottava kaaliin, että mitä parempaa palkkaa tienasi ennen työttömyyttä, ja mitä kauemmin työttömyys jatkuu, sitä enemmän tulee pudotusta näkymään perustulossa, kuitenkin pysähtyen inhimilliselle tasolle.

Entä miten pitäisi toimia jos työttömäksi jäävällä henkilöllä on erääntyvää pankkilainaa? Pitäisikö maksuerät laittaa paussille tai pudottaa niiden kokoa roimasti?

Kunkin ihmisen senhetkisen perustulon määrä voisi näkyä verokortissa, ja se laskettaisiin suunnilleen samantyyppisillä mekanismeilla kuten veroprosenttikin lasketaan. Suurten elämäntilannemuutosten yhteydessä olisi otettava yhteys verotoimistoon, ja lasketaan perustulo kansalaiselle uudelleen, ettei synny takaisinperintää. Ehdotanko minä siten tässä, että verotoimisto hoitaisi perustuloon liittyvät laskukaavat? Entä kenelle pitäisi voida valittaa jos summissa on räikeitä vääryyksiä?

Sitä ennen pitäisi suunnitella paikallisen KELAn ja sosiaalitoimiston osittaiset (lähes täydelliset?) alasajot. Työttömäksi jäävät KELAn virkailijat olisivat ensimmäisten joukossa maistamassa perustulon toimivuutta. Heidän kesken voitaisiin järjestää kokoontumisia töiden loppumisen jälkeen, mikäli siis olivat tiivis ja keskenään toimeentuleva työporukka. Tai toki jos halutaan maksimoida heidän alkoholisoitumismahdollisuudet, niin kielletään moiset tapaamisaktiviteetit. :D Uskaltaako kukaan ennustaa mitä työttömäksi jäävä KELA-jengi keksii tehdä? Muodostavatko he keskenään prätkäjengin, separatistijärjestön, omavaraiskolhoosin vai harrastemielessä pyöritettävän mielenterveyslaitoksen, leikkien kukin vuorollaan psykiatria ja potilasta?
 
On selvää, että perustulo ei voi olla kaikille sama jokaisena ajan hetkenä mutta sen pitäisi myös voida muuttua yksilön kohdalla. Perustulo voisi olla jossain määrin ansiosidonnainen, ja (nuorille) kansalaisille olisi taottava kaaliin, että mitä parempaa palkkaa tienasi ennen työttömyyttä, ja mitä kauemmin työttömyys jatkuu, sitä enemmän tulee pudotusta näkymään perustulossa, kuitenkin pysähtyen inhimilliselle tasolle.

Entä miten pitäisi toimia jos työttömäksi jäävällä henkilöllä on erääntyvää pankkilainaa? Pitäisikö maksuerät laittaa paussille tai pudottaa niiden kokoa roimasti?

Älä nyt ehdota lisää byrokratiaa, koska sitähän tuo lainojen lyhennysaikataulun valvominen tietäisi. Se nyt vaan on jokaisen oma asia, että laittaisiko kansalaispalkkansa lainanlyhennyksiin, säästöön vai kaataisiko kurkusta alas. Eihän työttömyyskorvauksen käyttöä nytkään valvota.

Kunkin ihmisen senhetkisen perustulon määrä voisi näkyä verokortissa, ja se laskettaisiin suunnilleen samantyyppisillä mekanismeilla kuten veroprosenttikin lasketaan. Suurten elämäntilannemuutosten yhteydessä olisi otettava yhteys verotoimistoon, ja lasketaan perustulo kansalaiselle uudelleen, ettei synny takaisinperintää. Ehdotanko minä siten tässä, että verotoimisto hoitaisi perustuloon liittyvät laskukaavat? Entä kenelle pitäisi voida valittaa jos summissa on räikeitä vääryyksiä?

Tuosta olen täysin samaa mieltä eli perustulo pitää kytkeä tiiviisti ansiotulojen verotukseen. On selvää, että nyt 3000 euroa tienaavan perustulo verotettaisiin 100 %:sti takaisin valtiolle, mutta niiden rajojen määrittely, jossa verottajalle palaavan osuuden progressiota kasvatettaisiin onkin hyvin mielenkiintoinen kysymys. Selvää vastausta on vaikea antaa.

Sitä ennen pitäisi suunnitella paikallisen KELAn ja sosiaalitoimiston osittaiset (lähes täydelliset?) alasajot. Työttömäksi jäävät KELAn virkailijat olisivat ensimmäisten joukossa maistamassa perustulon toimivuutta. Heidän kesken voitaisiin järjestää kokoontumisia töiden loppumisen jälkeen, mikäli siis olivat tiivis ja keskenään toimeentuleva työporukka. Tai toki jos halutaan maksimoida heidän alkoholisoitumismahdollisuudet, niin kielletään moiset tapaamisaktiviteetit. :D Uskaltaako kukaan ennustaa mitä työttömäksi jäävä KELA-jengi keksii tehdä? Muodostavatko he keskenään prätkäjengin, separatistijärjestön, omavaraiskolhoosin vai harrastemielessä pyöritettävän mielenterveyslaitoksen, leikkien kukin vuorollaan psykiatria ja potilasta?

Onko nykyinen sosiaaliturvahimmeli kelan virkamiesten vika? Nehän perustuvat eduskunnan säätämien lakien soveltamiseen. Eduskunta on suuressa viisaudessaan säätänyt, että maassamme pitää olla kolme eri asumistukea, niin eihän kelalaisille jää muuta vaihtoehtoa kuin toimia lain mukaan.
 
Joitain tilauksia näyttää tippuvan:
""Andritzin saamat tilaukset todistavat, että kun on hyvät tuotteet, niin kauppa käy. Kun on kunnon tuotteet, ne pystytään hinnoittelemaan niin, että ne kannattaa valmistaa Suomessa. Väite Suomen kovista palkkakustannuksista ei taida pitää paikkaansa", Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas toteaa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/t...annuksista+ei+taida+pitaa+paikkaansa/a2317381

Näihin tulo- ja verotusrajoihin huomiona, ne lienevät ajalta kun kaikilla ei ollut vielä edes taskulaskinta. Nykyisin niille rajoille ei ole mitään tarvetta. Vero voisi olla graafisena esityksenä jatkuva käyrä, josta useimmat osaisivat katsoa tarvittavan veromäärän suuruuden vuositasolla. Tarvittava veron määrä löytyisi sitten siitä kuuluisasta veroyhtälöstä ilman ikäviä käännepisteitä. Politiikan kannalta ikävää kun loukkukeskustelu jäisi kokonaan käymättä. Silloin keskustelun voisi suunnata työllisyysasteen nostoon, toivottavasti.
 
Joitain tilauksia näyttää tippuvan:
""Andritzin saamat tilaukset todistavat, että kun on hyvät tuotteet, niin kauppa käy. Kun on kunnon tuotteet, ne pystytään hinnoittelemaan niin, että ne kannattaa valmistaa Suomessa.""

Tottahan toki tilauksia tippuu. Mediaa seuraamalla voisi luulla koko Suomen olevan täysin seis, mutta ei tilanne sentään niin paha ole. Valtaosa teollisuuslaitoksista pyörii ihan kohtuullisella käyttöasteella ja monessa firmassa tilauskirjat ovat täynnä.

Turun telakka on jo hieman kulunut esimerkki, mutta juuri ilmoittivat aloittaneensa Tallinkin tilaamaan uuden polven maakaasua polttavan autolautan rakentamisen. Telakan alihankkijoiden rekrytoinnit ja toiminnan nostaminen ei päädy uutisiin, koska ovat pienehköjä firmoja, mutta lukumäärä tekee niistä erittäin merkittävän työllistäjän.

Uudenkaupungin autotehdas hakee jälleen satoja työntekijöitä, kun A-sarjan Mersun tuotantoa nostetaan entisestään. Ponsse on kasvattanut tuotantoaan ja työntekijämäärää yli sadalla jne jne.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Työajan pidennys toimisi merkittävästi julkisentalouden kohdalla. Julkistalous on kuitenkin iso "toimiala" ja siellä parin prosentin säästö on helposti kovaa luokkaa euroina mitattuna. Toisaalta "tuotteelle" löytyisi myös tilausta ja tarvetta.
 
Vakinaisten korvaaminen vuokratyöntekijöillä – kikkailua vai tarpeellista joustoa?
Tutkijan mukaan yritykset korvaavat yhä useammin vakinaista työvoimaa vuokratyöntekijöillä, jopa irtisanomisten jälkeen. Onko sinulla kokemusta tällaisesta?

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Keskipohjalainen mies koki ikävän yllätyksen, kun irtisanomisen jälkeen samoja tehtäviä hoitivatkin vuokratyöntekijät. Asiantuntijan mukaan eri työehtosopimukset ja oikeusistuimet suhtautuvat asiaan eri tavalla.

Mitä mieltä olet vakituisten työntekijöiden korvaamisesta vuokratyövoimalla? Oletko itse joutunut vastoin tahtoasi vuokratyöntekijäksi?

http://yle.fi/uutiset/vakinaisten_k...a__kikkailua_vai_tarpeellista_joustoa/8206881

Tuolla uutisen kommentointiosiossa oli monenlaista mielipidettä aiheesta. Tälläkin kolikolla on kaksi puolta riippuen kenen saappaista asiaa tarkastelee. Kyseessä ei silti ole ihan yksiselitteinen tai mustavalkoinen asia vaikka helposti keskustelut menevät sellaiselle rosvo ja poliisi-linjalle.

Lue myös
Työntekijät pihalle ja vuokratyövoimaa tilalle? Tutkija: ”Moraalitonta toimintaa”
 
Viimeksi muokattu:
Mullakin on noita hoitajia sukulaisissa, kavereista ja tuttavista puhumattakaan. Tulee kuitenkin nähtyä noita ihmisiä töissä ja sinne kansiliaan/kahvihuoneeseen.
Toki vuorotyö on raskasta ja vanhenmiten meille jokaiselle tulee kulumia ja vaivoja, mutta kuten sanottua puhetta on paljon, mutta virtaa riittää vapaalla. Osa näistä ei ole edes 30v.

Niin, tässä juuri näkyy virheolettamasi. Koska virtaa riittää vapaalla niin sitä pitäisi riittää töissäkin? Ei se niin mene.
Muista, että "työ kasvaa täyttämään käytettävissä olevan ajan". Omalla kohdallani n. 7 tuntia on maksimi mitä jaksan töitä tehdä päivässä. Voinhan toki olla töissä pitempäänkin jos työnantaja välttämättä haluaa, mutta yhtään enempää tulosta ei synny (pl. päivystysluonteiset työt joissa jo paikalla oleminen on arvokasta).

Ethän vain pane sanoja suuhuni, en ole sanonut että ihmisiä pitäisi sortaa, tai ajaa jamaan jossa köyhät eivät pärjää yhdellä työllä. Olen vain esittänyt, että ihmisen pitäisi tehdä edes yhtä työtä. Ja yhteiskunna ei tulisi tuin kannustaa kotona makaamiseen, vaan edellyttää aktiivista työnhalua ja kouluttautumista.
Mitä tulee jokiteoriaan, uskon itse olevani esimerkki kuinka meillä voi päästä eteenpäin. Se vain edellyttää ahkeruutta muussakin kuin kaljan juomisessa.

Mutta ei Kepa Keppanankittaajasta tule työmyyrää vain sillä että lakkaat kustantamasta hänen keppanaansa. Hänestä tulee Kepa Kiljunkittaaja. Tai pitääkseen ittensä keppanoissa hän voi vaihtaa nimikettä Ripa Ryöstömurhaajaksi. Tuskin se sattumaa on että rikollisuus lähti voimakkaasti laskuun yhtä aikaa sosiaalisten tukiohjelmien myötä.
 
Niin, tässä juuri näkyy virheolettamasi. Koska virtaa riittää vapaalla niin sitä pitäisi riittää töissäkin? Ei se niin mene.
Muista, että "työ kasvaa täyttämään käytettävissä olevan ajan". Omalla kohdallani n. 7 tuntia on maksimi mitä jaksan töitä tehdä päivässä. Voinhan toki olla töissä pitempäänkin jos työnantaja välttämättä haluaa, mutta yhtään enempää tulosta ei synny (pl. päivystysluonteiset työt joissa jo paikalla oleminen on arvokasta).



Mutta ei Kepa Keppanankittaajasta tule työmyyrää vain sillä että lakkaat kustantamasta hänen keppanaansa. Hänestä tulee Kepa Kiljunkittaaja. Tai pitääkseen ittensä keppanoissa hän voi vaihtaa nimikettä Ripa Ryöstömurhaajaksi. Tuskin se sattumaa on että rikollisuus lähti voimakkaasti laskuun yhtä aikaa sosiaalisten tukiohjelmien myötä.

On tietysti työtehtäviä joissa 8 h on mahdoton toteuttaa, mutta monesti niissäkin rahalla saadaan ihminen jatkamaan työntekoa hymyssäsuin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että asiassa vaikuttaa perinteinen ajatus "saavutetuista eduista ei tingitä". Nyt vain ongelma on, että kohta ei ole niitä etujakaan. Ihmisten pitäissi tajuta, että kun joku IMF tulee sanelemaan ehtojaan hätälainoitukseen kyyti on kylmempää.

Kokemusperäisesti voin sanoa, Kepa rosvoaa jo nyt, Kepa ei ole vain harmiton juoppo.
Lisäksi, kaikki työttömät eivät ole Kepoja, Kepa on jo menetetty tapaus. Parasta olisi tarjota asunto saarella jossa on ilmainen ruoka ja väkevä juoma. Kepa tykkäisi ja olisi kaltaistensa joukossa. Ilmainen väkijuoma saattelisi Kepa onnelliseen unohdukseen.

Nyt pitäisi pelastaa nuoret tuosta Kepan kohtalosta. Tarjota heille mahdollisuuksia, suorastaan pakottaa kiinni elämään, eikä ohjata heitä sossun luukulle Kepan kaveriksi.
 
On tietysti työtehtäviä joissa 8 h on mahdoton toteuttaa, mutta monesti niissäkin rahalla saadaan ihminen jatkamaan työntekoa hymyssäsuin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että asiassa vaikuttaa perinteinen ajatus "saavutetuista eduista ei tingitä". Nyt vain ongelma on, että kohta ei ole niitä etujakaan.


Mieluummin teen nykyisen työmäärän halvemmalla kuin suuremman työmäärän nykyisellä korvauksella. Uskon että valtaosa duunariportaasta on samaa mieltä. Elän vapaa-aikani vain kerran, elettyä sekuntia ei saa takaisin eikä aika kärsi inflaatiota. Työajan pidennykseen en suostu, en ellei korvaus lisätunneista ole satoja euroja per tunti, mieluummin lasken palkkaani 10% kuin olen 5% enemmän poissa kotoa. Oma työnantaja on polkenut työn kustannuksia alas tehostamalla toimintaa siten että viimeisen puolen vuosikymmenen aikana duunareiden työmäärä on kasvanut n. 30-40% vaikkei kokonaistyöaika ole kasvanut minuuttiakaan.

Koko työaikakeskustelu on mielestäni hullunkurinen. Ei se ole mikään taikatemppu millä Suomen talous pelastetaan. Aika monessa yrityksessä rupeaa jengiä lentämään pihalle kun työntekijöitä onkin 5% työajanpidennyksen jälkeen enemmän kuin töitä... Kuten @Laamanator ylempänä totesi niin ratkaisu löytyy tuotteiden laadusta ja markkinoinnista eikä niiden hinnasta. Toki hinnalla on merkitystä muttei Suomi enää ole halvan työvoiman maa eikä sellaiseksi ikinä tule. Jos työkustannuksia lasketaan 5% ja tuote on edelleenkin paska niin myykö se? Mikä ratkaisuksi? Työkustannusten lasku taas?

Kannattaa muistaa että EK on yritysten AKT. Työnantajien agressiivinen AY-liike joka hakkaa rintaa ja luo uhkakuvia jäsenten etujen saavuttamiseksi.
 
Kannattaa muistaa että EK on yritysten AKT. Työnantajien agressiivinen AY-liike joka hakkaa rintaa ja luo uhkakuvia jäsenten etujen saavuttamiseksi.

Näin asia valitettavasti tahtoo olla ja Sipilän hallituksen valitsema tapa jossa hallitusohjelman osia kirjoitutettiin Etelärannassa ei hyvää tiedä. Neuvottelutilanne on nyt varsin erikoinen koska työntekijäpuolta uhataan lyödä kuin vierasta sikaa vaikka EK kaataisi änkyröinnillä sopimuksen. Ei näin. En myöskään ymmärrä miten kokonaisuudessaan kotimaiseen kysyntään suunnatut leikkaukset parantaisivat taloutemme tilaa yhteiskuntasopimuksille jäädessä toteutumatta. Nyky-SAK ja -STTK ovat onneksi organisaatioita joiden kanssa pystyy järkevistä linjauksista sopimaan. Siinä vain tarvitaan omistajaportaalta pientä nöyryyttä että unohdetaan jyrääminen ja käsitellään asiat asioina. Ennusmerkit ovat huonot mutta julkisuudessa käydylle keskustelulle ei tietysti kannata antaa liikaa painoa. Se on vain osa peliä.
 
Mieluummin teen nykyisen työmäärän halvemmalla kuin suuremman työmäärän nykyisellä korvauksella. Uskon että valtaosa duunariportaasta on samaa mieltä. Elän vapaa-aikani vain kerran, elettyä sekuntia ei saa takaisin eikä aika kärsi inflaatiota. Työajan pidennykseen en suostu, en ellei korvaus lisätunneista ole satoja euroja per tunti, mieluummin lasken palkkaani 10% kuin olen 5% enemmän poissa kotoa. Oma työnantaja on polkenut työn kustannuksia alas tehostamalla toimintaa siten että viimeisen puolen vuosikymmenen aikana duunareiden työmäärä on kasvanut n. 30-40% vaikkei kokonaistyöaika ole kasvanut minuuttiakaan.

Koko työaikakeskustelu on mielestäni hullunkurinen. Ei se ole mikään taikatemppu millä Suomen talous pelastetaan. Aika monessa yrityksessä rupeaa jengiä lentämään pihalle kun työntekijöitä onkin 5% työajanpidennyksen jälkeen enemmän kuin töitä... Kuten @Laamanator ylempänä totesi niin ratkaisu löytyy tuotteiden laadusta ja markkinoinnista eikä niiden hinnasta. Toki hinnalla on merkitystä muttei Suomi enää ole halvan työvoiman maa eikä sellaiseksi ikinä tule. Jos työkustannuksia lasketaan 5% ja tuote on edelleenkin paska niin myykö se? Mikä ratkaisuksi? Työkustannusten lasku taas?

Kannattaa muistaa että EK on yritysten AKT. Työnantajien agressiivinen AY-liike joka hakkaa rintaa ja luo uhkakuvia jäsenten etujen saavuttamiseksi.
Soininvaarakin tarkasti täälläkin mainitut OECD:n tilastot:
"OECD:n tilastossa Suomi löytyikin läntisen Euroopan maiden viikkotyötuntien pisimmästä päästä. Kreikka ja itäisen Euroopan maat kylläkin koukkaavat OECD:nkin tilastossa Suomen ohitse.
"Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon", Soininvaara kirjoittaa blogissaan."
http://www.talouselama.fi/uutiset/s...+soininvaara+tsekkasi+oecdn+tilastot/a2317812
Esim. Saksan vuosityöaika on huomattavasti Suomea lyhyempi (toki osa-aikatyöt ovat siellä useammin käytössä). Löytyisikö ne yhteiskunnan tehot sittenkin sopivan mittaisesta työpäivästä? Töitäkin riittäisi useammalle.
(https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS#)
upload_2015-8-8_13-12-4.png
 
Back
Top