Naiset varushenkilöinä

Jostain syystä koskaan ei mainita minkälaisen korvauksen nämä "asevelvolliset" saavat palveluksestaan. Netistä en ole sellaista tietoa löytänyt. Epäilen, että korvaus on vähintään samaa luokkaa kuin Suomessa sopimussotilaille maksettava palkka.

Ei se muistaakseni ole, mutta on muuta kuin kuriositeettivitsinä maksettu kolikko Suomessa.
 
Mielenkiintoista. PVa kiinnostaa Norjan systeemi. Niin minä olen haistellutkin.:rolleyes:

Ei sellaisenaan. Heidän vuotuinen sisäänottomääränsä on valikoivuuden takia liian pieni meille. Mutta on heillä muuta tutkimusta ja kokeiluja jotka olisivat meilläkin hyödynnettävissä.
 
Norjassa ei ole asevelvollisuutta!

Todellisuudessahan järjestelmä ei ole asevelvollisuusjärjestelmä - kenenkään ei ole pakko palvella.


Kysymyshän on juridinen - eli keneen velvollisuus voidaan tarvittaessa ulottaa.

Kieltäytyminen palveluksesta ei tuo minkäänlaisia sanktioita..

Kieltäytymisiä ei tule, koska ikäpolvi seulotaan etukäteen ja seulonta pudottaa huonosti motivoituneet.

Norjassa järjestetään toki kutsunnat ja siellä hyväksytään de facto vapaaehtoisia palvelemaan Norjan asevoimiin.
Kts. edellinen. Kutsunnat tehdään vahvasti netissä toteutettavan kyselyn avulla. Vasta seulotut testataan. Kaikki siis ovat tästä näkökulmasta vapaaehtoisia.

Jostain syystä koskaan ei mainita minkälaisen korvauksen nämä "asevelvolliset" saavat palveluksestaan. Netistä en ole sellaista tietoa löytänyt. Epäilen, että korvaus on vähintään samaa luokkaa kuin Suomessa sopimussotilaille maksettava palkka.

Heille maksetaan päivärahaa, tarkistin.


Norjalaiset itsekkin myöntävät, että palvelukseen tulevien määrään vaikuttaa taloudelliset suhdanteet. Mikäli nuorison työmarkkinat ovat hyvät, niin väkeä saadaan vähemmän rulliin

Tällä on vaikutusta myös Suomessa ja sekin on ääneen sanottu.
 
Juu. Testausjärjestelmä on mielenkiintoinen, sekä lukuisat tutkimukset palvelusajan järjestelmistä

Mikä on tämän testausjärjestelmän historia, jos sellaista voi arvioida? Mistä se on ottanut vaikutteensa? Anna kun arvaan: sitä on kehitetty noin 30 vuotta?

Ja tarkoitatko tällä testausjärjestelmällä nimenomaan sitä, kun profiloidaan sisään otettavia?
 
Mikä on tämän testausjärjestelmän historia, jos sellaista voi arvioida? Mistä se on ottanut vaikutteensa? Anna kun arvaan: sitä on kehitetty noin 30 vuotta?

Ja tarkoitatko tällä testausjärjestelmällä nimenomaan sitä, kun profiloidaan sisään otettavia?

Jep, eli ensin kaikki tekevät netissä kyselyn, jolla kartoitetaan hakijan profiilia, eli mm. osaamista ja motivaatiota. Haastattelut, kuntotestit jne. ovat vasta tämän seulonnan jälkeen. Näin siis Norjassa.

Näkisin itse, että kun nyt naisten kutsunnoista on ollut puhe, olisi se hyvä hetki pilotoida vastaavaa systeemiä Suomessa. Eli esim. alueellisesti naisten kutsuntaikäinen ikäluokka tekisi tuon kyselyn. Se antaisi mm. meille tutkijoille dataa siitä, mikä naisten todellinen kiinnostuksen taso on, ja miten sitä voitaisiin hyödyntää puolustusjärjestelmän kehittämisessä.

Jos tulokset olisivat hyviä, kyselyn voisi toteuttaa koko ikäluokalle. Analyysin hoitaa helposti algoritmeilla, mikä voisi keventää esim. kutsuntahaastatteluja.
 
Kysymyshän on juridinen - eli keneen velvollisuus voidaan tarvittaessa ulottaa.

Kyse on nimenomaan de juren ja de facton erosta.

Norjan yleisestä sekä naisten että miesten "asevelvollisuudesta" kertovat lehtijutut ovat pahasti harhaanjohtavia. Jos joku homma on "mandatory", niin siitä kieltäytyminen ei käy ilmoittamalla nettikyselyssä, että ei nappaa kautta kiinnosta.

Erilaisia jäädytettyjä asevelvollisuusjärjestelmiä ja de facto vapaaehtoisarmeijoita maailma kyllä tuntee. Onhan Yhdysvalloissakin lainsäädäntöön varattu mahdollisuus ottaa asevelvollisuus jälleen käyttöön. Itse asiassa eräiden opintoetuisuuksien saamiseksi miespuolisten opiskelijoiden tulee rekisteröityä asevelvollisuusrekisteriin. Kyseessä on pelkkä muodollisuus, koska jokainen tietää, että asevelvollisuutta tuskin laitetaan toimeen ilman kolmatta maailmansotaa.

Heille maksetaan päivärahaa, tarkistin.

Niinhän sitä kerrotaan mm. wikipediassa ja Norjan asevoimien sivuilla. Epäselväksi jää kuinka suuri se päiväraha ja muut etuisuudet ovat rahallisesti.
 
Kyse on nimenomaan de juren ja de facton erosta.

Norjan yleisestä sekä naisten että miesten "asevelvollisuudesta" kertovat lehtijutut ovat pahasti harhaanjohtavia. Jos joku homma on "mandatory", niin siitä kieltäytyminen ei käy ilmoittamalla nettikyselyssä, että ei nappaa kautta kiinnosta.


Jep, siksi nyt ei puhuttu yleisestä asevelvollisuudesta.
 
Jep, siksi nyt ei puhuttu yleisestä asevelvollisuudesta.

"Asevelvollisuus
tarkoittaa pakkoon perustuvaa värväämistä valtion palvelukseen, useimmiten varusmiespalvelukseen."
Lähde: Wikipedia

Asiaa voi nyt sitten yrittää vääntää siihen muottiin, että Norjassa olisi asevelvollisuus.

Norjassa on vapaaehtoinen asepalvelus, jonka kutsuntoihin ottavat osaa miehet ja naiset. Kutsunnat taas ei tee järjestelmästä asevelvollisuus järjestelmää. Järjestettiinhän Ranskassakin kutsuntoja vielä sen jälkeen kun oli siirrytty vapaaehtoiseen ammattiarmeijaan. Ranskalais teinien palveluvelvollisuus oli siis yksi päivä. Suomessahan kutsunnat katsotaan vain puolen päivän mittaiseksi ja sen vuoksi kotiuttaminen tapahtuu jo klo 12.00, eli puolet viimeisestä palveluspäivästä on suoritettu jo kutsunnoissa.

Käsittääkseni tutkijoita palkataan eri organisaatiohin juuri sen takia, että he paneutuvat syvällisesti erilaisiin ilmiöihin ja järjestelmiin. Eli pitäisi nähdä sanojen ohi sinne varsinaiseen todellisuuteen. Kuinka hyvää jälkeä sitten tulee, kun selvitellään Norjan palvelusjärjestelmää, eikä edes tiedetä miten vapaaehtoisten palvelus kompensoidaan rahallisesti?
 


Asiaa voi nyt sitten yrittää vääntää siihen muottiin, että Norjassa olisi asevelvollisuus.

Norjassa on vapaaehtoinen asepalvelus, jonka kutsuntoihin ottavat osaa miehet ja naiset. Kutsunnat taas ei tee järjestelmästä asevelvollisuus järjestelmää. Järjestettiinhän Ranskassakin kutsuntoja vielä sen jälkeen kun oli siirrytty vapaaehtoiseen ammattiarmeijaan. Ranskalais teinien palveluvelvollisuus oli siis yksi päivä. Suomessahan kutsunnat katsotaan vain puolen päivän mittaiseksi ja sen vuoksi kotiuttaminen tapahtuu jo klo 12.00, eli puolet viimeisestä palveluspäivästä on suoritettu jo kutsunnoissa.

Käsittääkseni tutkijoita palkataan eri organisaatiohin juuri sen takia, että he paneutuvat syvällisesti erilaisiin ilmiöihin ja järjestelmiin. Eli pitäisi nähdä sanojen ohi sinne varsinaiseen todellisuuteen. Kuinka hyvää jälkeä sitten tulee, kun selvitellään Norjan palvelusjärjestelmää, eikä edes tiedetä miten vapaaehtoisten palvelus kompensoidaan rahallisesti?

Nyt sun point ei välity, mutta sävy on sellainen ettei ehkä oo väliksikään.

On ihan ookoo että sulla on tästä mielipide.

Fakta on kuitenkn se, että Norjassa käytetty käsite on conscription.

Mitä tulee tuohon hikeentyneeseen löpinään tutkimuksesta, tutkijoista ja rahallisista korvauksista: sulla ei ole tietoa siitä mitä tässä on Norjan systeemistä on tutkittu ja missäkin, ja sinä olit se joka kyselit rahallisen korvauksen laadusta ja esitit siitä arvauksia vailla sen tarkempaa tietoa.

Jäätävää triggeröitymistä taas, ja ihan vaan mutupilkunviilauksen voimalla. On tää kyllä jännä foorumi.
 
Joo, ehkä "hieman" kärjistetty tuhahdus minulta, sitä vaan kuvittelisi että kutsunnoista jne pystyisi puhumaan ilman ad hominemia :D

Kävi siinä Baikalkin esittämässä huolensa että mistä kulmasta asiaa on tutkittu.
Taustalla lienee epäilys ja pelko että PV:n organisaatiossa olisi vieläkin ihmisiä joiden agendana olisi ajaa Suomeen jotakin yleistä asevelvollisuutta korvaavaa mallia.
 
Kävi siinä Baikalkin esittämässä huolensa että mistä kulmasta asiaa on tutkittu.
Taustalla lienee epäilys ja pelko että PV:n organisaatiossa olisi vieläkin ihmisiä joiden agendana olisi ajaa Suomeen jotakin yleistä asevelvollisuutta korvaavaa mallia.


Kaikenlaista spekulaatiota aina on, mutta kyllä mä tutkijana ajattelen niin, että muiden maiden systeemit on syytä perata aina, vaikka omaa järjestelmää ei oltaisikaan muuttamassa. Muuttamattomuus pitää pystyä perustelemaan tutkimuksella siinä missä muutoksetkin.


PV on hyvin selvästi lausunut, että asevelvollisuudesta luopuminen ei ole vaihtoehto.
 
Kaikenlaista spekulaatiota aina on, mutta kyllä mä tutkijana ajattelen niin, että muiden maiden systeemit on syytä perata aina, vaikka omaa järjestelmää ei oltaisikaan muuttamassa. Muuttamattomuus pitää pystyä perustelemaan tutkimuksella siinä missä muutoksetkin.


PV on hyvin selvästi lausunut, että asevelvollisuudesta luopuminen ei ole vaihtoehto.

Onko Israelia tutkittu kuinka paljon?
Sielläkään eivät kaikki suorita varusmiespalvelua, ne ketkä palvelevat ovat paljon pidemmän palvelusajan joka mahdollistaa erittäin korkean valmiuden ja osaamisen.
Palvelus myös linkittyy tiiviisti opiskeluun sekä työelämään ainutlaatuisella tavalla jossa ihmisten lahjakkuudet ja soveltuvuudet kartoitetaan.
 
Kieltäytymisiä ei tule, koska ikäpolvi seulotaan etukäteen ja seulonta pudottaa huonosti motivoituneet.

Kts. edellinen. Kutsunnat tehdään vahvasti netissä toteutettavan kyselyn avulla. Vasta seulotut testataan. Kaikki siis ovat tästä näkökulmasta vapaaehtoisia.

Ei ihme että Ruotsi otti saman järjestelmän käyttöön. Varsinkin kun rekrytoinnin selvittäjän ohjeissa oli selkeä viittaus Norjaan.

Tosin siellä oli jo nettikysely, mutta rekrytointia harjoittava laitos ei saanut tietoja tästä, ml. kiinnostuksesta, joka sitten korjattiin kun alettiin ottaa sisään asevelvollisuusetiketillä.

Norjassahan on pientä skabaa noihin paikkoihin, eli kaikki ei pääse. Sama koskee vielä Ruotsia, mutta jos lisäävät koulutettavien määrää nykyisestä 4 000:sta, jossain tulee raja vastaan. Ja se tulee suhteellisesti paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsissa.
 
Onko Israelia tutkittu kuinka paljon?
Sielläkään eivät kaikki suorita varusmiespalvelua, ne ketkä palvelevat ovat paljon pidemmän palvelusajan joka mahdollistaa erittäin korkean valmiuden ja osaamisen.
Palvelus myös linkittyy tiiviisti opiskeluun sekä työelämään ainutlaatuisella tavalla jossa ihmisten lahjakkuudet ja soveltuvuudet kartoitetaan.

Juu kaikkia toki vertaillaan, mutta tää Norja-case liittyy siihen, että yhteiskuntana se on enemmän Suomen kaltainen ja edustajansa kävi juuri Suomessa esittelemässä järjestelmää ja siitä tehtyä tutkimusta.
 
Juu kaikkia toki vertaillaan, mutta tää Norja-case liittyy siihen, että yhteiskuntana se on enemmän Suomen kaltainen ja edustajansa kävi juuri Suomessa esittelemässä järjestelmää ja siitä tehtyä tutkimusta.

Yhteiskunta on yksi peruste mutta minusta eniten valitun puolustusjärjestelmän luonteeseen ja kokoon pitäisi vaikuttaa geopoliittinen asema sekä uhkakuvat.
Silloin lähimmät verrokkimme ovat Israel ja Singapore, pieniä valtioita strategisissa paikoissa geopoliittisten laattojen kohtaamisalueilla joissa ei uhkaskenaarioista ole puutetta.
Suomen erikoispiirre on laaja maa-alue suhteessa väestöön, se jo määrää pitkälti ratkaisumme mutta uhkakuvia vastaavia resursseja ei ole vieläkään näkynyt.
 
Back
Top