Onko pahin uhka terrorismi vai Venäjä?

[Fiskars]

No pakko sanoa, että Venäjästä on ollut meille valtavasti hyötyä. Venäjä pakotti Suomen teollistumaan toisen maailmansodan jälkeen, pakotti Suomen kehittämään poliittista osaamistaan ja osallistumaan YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen työhön 50-luvulta alkaen, on myynyt meille edullisesti raaka-aineita (öljy, kaasu, raakapuu, mineraalit) ja ostanut meidän teollisuutemme tuotteita hyvään hintaan. Tämän lisäksi moni suomalainen on viettänyt Venäjällä ihan kivan loman Viipurissa ryyppäämällä tai Altailla vaeltamalla.

Terroristeista ei toistaiseksi ole ollut meille kovin paljon hyötyä eikä haittaa. Eniten he ovat hyödyttäneet iltapäivälehtiä ja television kommentaattoreita. Haittapuoleksi voidaan katsoa se, että on surullista katsoa murhattuja ranskalaisia ja englantilaisia ja olla vähän huolissaan seuraavasta lomamatkasta.

Yhteenvetona sanon, että Venäjästä on hyötyä, terroristeista on haittaa ja jälkimmäiset ovat uhka.

 

[Fiskars]

Sanoisin että Saksan sotilasvarustelu on ollut sellainen asia jota on jouduttu länsimaiden poliittisesti korrektissa ilmapiirissä välttelemään aivan liikaa - vain siksi ettei maailmoja haliville ihmisille pääse muodostumaan epämiellyttäviä mielleyhtymiä Aatun aikaiseen Saksaan.

Tästä Aatun ajasta tulee mieleeni, että jossain päin nettiä osui silmiini puolalainen vitsi: "Meillä on täällä hyvä leiri valmiina. Ei tarvitse kuin käynnistää uunit."

 

[Tyrsky]

Tästä Aatun ajasta tulee mieleeni, että jossain päin nettiä osui silmiini puolalainen vitsi: "Meillä on täällä hyvä leiri valmiina. Ei tarvitse kuin käynnistää uunit."

*mustahuumori*
Voipi olla että paikalle pitää saada putkimiehiä korjaamaan suihkut.

Millä noille leireille saataisiin väkeä paikalle? Ai hitsi, nyt keksin tietty junilla!

Miksiköhän näitä leirejä joille ihmisiä on keskitetty voitaisiin kutsua? Ai hitsi, nyt keksinkin: keskitysleireiksi!

Mitenköhän ihmisten olo leireillä saataisiin tuntumaan turvalliselta? Ai hitsi, nyt keksinkin: rakennetaan piikkilangoin varustetut aidat ja rakennetaan sen lisäksi vartiotornit joissa on 24/7 aseelliset vartijat
*/mustahuumori*

 

[baikal]

Tässä on selkokieltä. Terrorismi ei ole vakaalle valtakunnalle mikään kohtalokas juttu, kärpästen surinaa verrattuna todella suureen onnettomuuteen, kuten sota. Minunkaan kohdalleni ei ole osunut terrorismia, mutta puolisotilaallinen attentaatti kyllä.

Maanpuolustuskyvylle huono ja jakolinjoja täynnä oleva politiikka on haitaksi, mutta keskustelemalla näitä voi myös tasoittaa.

Tai sitten luulemme, että jakolinjoja täynnä oleva politiikka on haitaksi. En tiedä, mutta epäilen netin vääristävän raskaasti "jakolinjoja". Kun minä en parhaalla tahdollanikaan löydä siviilielämästä mitään suuria jakolinjoja, löydän etsimättä asiallista keskustelua, malttia ja kiihkoilematonta käytöstä.

Metia tässä pitäisi marssittaa peilin eteen ja vähä äkkiä, mitä nopeammin sitä parempi. Korjausliike tapahtuu sietämättömän hitaalla tavalla.

Ääripäiden vouhkaan puhalletaan lisää virtaa ulkopuolelta, sisäpuolelta ja jostain siltä väliltä. Muutama sata aktiivikirjoittajaa tauhkaa somessa suunnilleen puuta heinää. Tykkäyksiä sataa, mutta so what?

Venäjän uhkaa lainkaan vähättelemättä totean kuitenkin, että olen haistanut liian monta kertaa tuota käytettävän myös sisäpoliittisiin tarkoituksiin. Eli mediakritiikkiä kannattaa harjoittaa nykyään alati, koko ajan ja aivan häikäilemättä. Pitää yrittää kurkistaa oman asennemaailmansa yli ja tavoittaa se, mitä esim. uutinen de facto pitää sisällään.

 

[Sardaukar]

Itsellä ei ole mitään jakolinjoja niin terroristien kuin Venäjänkään suhteen....

Vaikka en mikään "hoplomaanikko" ole, niin:

 

[jurppi]

No pakko sanoa, että Venäjästä on ollut meille valtavasti hyötyä. Venäjä pakotti Suomen teollistumaan toisen maailmansodan jälkeen, pakotti Suomen kehittämään poliittista osaamistaan ja osallistumaan YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen työhön 50-luvulta alkaen, on myynyt meille edullisesti raaka-aineita (öljy, kaasu, raakapuu, mineraalit) ja ostanut meidän teollisuutemme tuotteita hyvään hintaan. Tämän lisäksi moni suomalainen on viettänyt Venäjällä ihan kivan loman Viipurissa ryyppäämällä tai Altailla vaeltamalla.

Terroristeista ei toistaiseksi ole ollut meille kovin paljon hyötyä eikä haittaa. Eniten he ovat hyödyttäneet iltapäivälehtiä ja television kommentaattoreita. Haittapuoleksi voidaan katsoa se, että on surullista katsoa murhattuja ranskalaisia ja englantilaisia ja olla vähän huolissaan seuraavasta lomamatkasta.

Yhteenvetona sanon, että Venäjästä on hyötyä, terroristeista on haittaa ja jälkimmäiset ovat uhka.

Neuvostoliitolla oli omat poliittiset tavoitteensa Suomen suhteen sodan jälkeen. Enkä osaa pitää Karjalan luovutusta ja jättimäisten sotakorvauksien maksamista erityisinä hyötynä Suomelle. Kyseisiin menetyksiin verrattuna kaupankäynnistä saamamme hyöty on varsin kyseenalainen. Tottakai Suomi olisi kyennyt pärjäämään muutenkin maailman markkinoilla ilman Neuvostoliiton kanssa käytyä kauppaa. Eikä edellä mainittu kaupankäynti olisi ollut mitenkään poissuljettua vaikkemme olisi olleet poliittisesti sidottuna sen aikaiseen Neuvostoliittoon. Mutta käytännössä Suomella ei ollut vaihtoehtoja..olimme Pariisin rauhansopimuksen pohjalta Neuvostoliiton etupiiriä ja sen mukaan jouduttiin täällä elämään. Ne ajat ovat kuitenkin jo historiaa..enää on turha kiistellä siitä mikä vaihtoehto olisi tuonut parhaimman lopputuloksen.

Nykyisestä Putinin diktatuurista on Suomelle huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tilanne maidemme välillä (=Venäjän ja EU:n välillä) olisi kehittynyt todennäköisesti parempaan suuntaan jos Venäjä olisi kyennyt kehittämään yhteiskuntaansa demokratian, monipuoluejärjestelmän ja vapaan markkinatalouden puitteissa.

Suomen osalta lasken nykyisen terrorismin osaksi ns. pakolaisten aiheuttamaa yhteiskunnallista ongelmaa. Meillä on jo liikaa ammattimaisia sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä. Tänne on asettunut jo kymmeniä tuhansia "pakolaisia" jotka eivät tule koskaan kotoutumaan muuta kuin yhteiskunnan eläteiksi. Suomi saa heistä aivan samanlaisen ikuisen rasitteen kuin ruotsalaiset..
Uutena asiana tulee olemaan jatkuvasti lisääntyvä terrorismin vaara. Se on jo tällä hetkellä todellinen ongelma.

 

[Talvela]

No pakko sanoa, että Venäjästä on ollut meille valtavasti hyötyä. Venäjä pakotti Suomen teollistumaan toisen maailmansodan jälkeen, pakotti Suomen kehittämään poliittista osaamistaan ja osallistumaan YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen työhön 50-luvulta alkaen, on myynyt meille edullisesti raaka-aineita (öljy, kaasu, raakapuu, mineraalit) ja ostanut meidän teollisuutemme tuotteita hyvään hintaan. Tämän lisäksi moni suomalainen on viettänyt Venäjällä ihan kivan loman Viipurissa ryyppäämällä tai Altailla vaeltamalla.

Terroristeista ei toistaiseksi ole ollut meille kovin paljon hyötyä eikä haittaa. Eniten he ovat hyödyttäneet iltapäivälehtiä ja television kommentaattoreita. Haittapuoleksi voidaan katsoa se, että on surullista katsoa murhattuja ranskalaisia ja englantilaisia ja olla vähän huolissaan seuraavasta lomamatkasta.

Yhteenvetona sanon, että Venäjästä on hyötyä, terroristeista on haittaa ja jälkimmäiset ovat uhka.

Koska olit Altailla vaeltamassa?

 

[jurppi]

Tai sitten luulemme, että jakolinjoja täynnä oleva politiikka on haitaksi. En tiedä, mutta epäilen netin vääristävän raskaasti "jakolinjoja". Kun minä en parhaalla tahdollanikaan löydä siviilielämästä mitään suuria jakolinjoja, löydän etsimättä asiallista keskustelua, malttia ja kiihkoilematonta käytöstä..

Jokainen voi ajatella asiaa omasta näkökulmastaan..

Itse olen sitä mieltä että EU:n jäsenmaiden ja Venäjän välillä on erittäin perustavanlaatuinen jakolinja. Mitä kaikkea siihen liittyy voi jokainen mietiskellä.. En jaksa tässä meilissä erittellä asiaa sen pidemmälle. Toki onhan siitä jo hieman täälläkin keskusteltu..

 

[Talvela]

Venäjän hajoittaminen tulisi olla Suomen pitkän tähtäimen strategia.

Mamutus taas on syöttö suoraan lapaan Venäjälle, kansakunnan laskeva koheesio ja terrorismin tarjoamat uudet mahdollisuudet Venäjälle olisivat olleet täysin vältettävissä.

 

[miheikki]

En ole muuttanut mielipidettäni.

Itselleni on ainakin tämä maahanmuuttoasiat ihan selkeä jatkumo kiinnostukselleni maanpuolustuksesta. Uhkakuvat muuttuvat ajan kanssa. Nykyisin asetan islamisaation paljon suuremmaksi uhaksi Euroopalle ja Suomelle, kuin telaketjupitoisen vyöryn idästä.

En usko, että Suomi on vielä 10 vuodessa on samoissa ongelmissa kuin useat muut Euroopan maat, mutta samassa junassa ollaan. Tämän päivän päätöksillä kuitenkin vaikutetaan tulevaisuuteen. En haluaisi, että Suomeen muodostuu alueita, joissa saa pelätä ainostaan sen vuoksi, että on vaaleatukkainen ja sinisilmäinen.

https://maanpuolustus.net/threads/eurabia.747/page-13#post-22415

miheikki, Mar 27, 2011

 

[Fiskars]

Neuvostoliitolla oli omat poliittiset tavoitteensa Suomen suhteen sodan jälkeen. Enkä osaa pitää Karjalan luovutusta ja jättimäisten sotakorvauksien maksamista erityisinä hyötynä Suomelle. Kyseisiin menetyksiin verrattuna kaupankäynnistä saamamme hyöty on varsin kyseenalainen. Tottakai Suomi olisi kyennyt pärjäämään muutenkin maailman markkinoilla ilman Neuvostoliiton kanssa käytyä kauppaa. Eikä edellä mainittu kaupankäynti olisi ollut mitenkään poissuljettua vaikkemme olisi olleet poliittisesti sidottuna sen aikaiseen Neuvostoliittoon. Mutta käytännössä Suomella ei ollut vaihtoehtoja..olimme Pariisin rauhansopimuksen pohjalta Neuvostoliiton etupiiriä ja sen mukaan jouduttiin täällä elämään. Ne ajat ovat kuitenkin jo historiaa..enää on turha kiistellä siitä mikä vaihtoehto olisi tuonut parhaimman lopputuloksen.

Nykyisestä Putinin diktatuurista on Suomelle huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tilanne maidemme välillä (=Venäjän ja EU:n välillä) olisi kehittynyt todennäköisesti parempaan suuntaan jos Venäjä olisi kyennyt kehittämään yhteiskuntaansa demokratian, monipuoluejärjestelmän ja vapaan markkinatalouden puitteissa.

Sinä luulet aika paljon: "hyöty kyseenalainen" "kyennyt pärjäämään" mutta et anna mitään lähdeviitteitä.
Tässä on pari minun kantani tueksi:

Suomen Ilmailumuseossa voi tutustua marraskuun puoliväliin asti Sotakorvaukset ja lentokoneteollisuus -erikoisnäyttelyyn. Näyttely keskittyy sotakorvausvuosien 1944–1952 merkitykseen Suomen metalliteollisuudelle.

Erityishuomiota saa Valtion lentokonetehdas, jonka piti valjastaa tuotantonsa toisiin tehtäviin, sillä sotakorvaustuotteiden listalla ei ollut lentokonetehtaiden tuotteita.

Neuvostoliiton vaatimia sotakorvauksia, laivoja, vetureita, jopa tehtaita, valmistettiin kahdeksan vuoden ajan kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Sotakorvaukset vaikuttivat suuresti kotimaisen metalliteollisuuden kehitykseen.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/66784-sotakorvaukset-vauhdittivat-teollisuutta

Ja
Hienoa on myös se, että Vesterinen kertoo konkreettisesti yritys yritykseltä, miten sotakorvaukset muuttivat metsäteollisuus-Suomen myös metalli-Suomeksi. Tämä kirjoitustapa tosin tuo kirjaan turhaa toistoa.

http://www.talouselama.fi/kirjat/sotakorvaukset-toivat-suomelle-jattilaskun-3427297

Ja
Vuosina 1953-55 teollisuustuotannon kasvu oli kuitenkin jälleen nopeaa: sotakorvaustuotannon vuoksi teollisuustuotannon laatu oli parantunut ja siksi vienti alkoi kasvaa myös länsimarkkinoilla.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html

Venäjä on sellainen mitä on ja meidän fiksuuttamme mitataan sillä, miten hyvin tulemme sen kanssa toimeen. Putinin hallinnosta ei ole ollut Suomelle kovin paljon haittaa. Häntä on ihan yhtä vaarallista haukkua kuin Trumpia - molemmat pystyvät nitistämään Suomen peukalonsa alle, jos suuttuvat.

 

[baikal]

Sotakorvaukset ovat sodassa voittaneen valtion ryöstösaalista de facto. Yleensä hyvin perverssisti homma menee vielä niin, että voittaja on aloittanut sodan ja vaatii "sotakorvauksia" eli ryöstää, siis suomeksi. Tuo lähtökohta suhteiden jatkolle on kovin epähedelmällinen. Se asettaa ainakin sotakorvauksia maksaneelle osapuolelle mietittävää, se katkeroittaa ja luo pitkäaikaisen epäluulon ilmapiirin suhteisiin. Sotakorvauksia vaatinut osapuoli sille seikalle paskat nakkaa. Koska sille riittää, että pelätään.

Vaikka pitänenkin sitä mahdollisuutta pienenä, että Venäjä ja Suomi joutuisivat selvittelemään erimielisyyksiä laajoin sotatoimin, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että Suomen on pystyttävä pitämään tietty sotilaallinen suorituskyky eräänlaisena ulkopolitiikan selkänojana.

Minä en usko sitä, että tietyt Venäjään liittyvät toimintatavat, ajattelumallit ja ulkopolitiikan hallinta olisivat pelkästään itsestään Putinista. Ei, kovin samanlaiset mallit tulevat periytymään seuraavallekin Tsaarille ja sitä seuraavalle jne.

Sotakorvaukset saattoivat vauhdittaa maatalousyhteiskuntasuomen siirtymistä teollisuussuomeksi. Vauhdittaa, ei aiheuttaa tai aikaansaada. Kyllä teollinen Suomi oli jo tuloillaan muutenkin. Marshall-avusta Suomi joutui kieltäytymään, mutta muutoin kyllä onnistuttiin hankkimaan luottoja ja investointeja, taisipa olla amerikkalaiset pankit pääosassa ja ruotsalaiset.

Kuriositeettina voitaneen mainita se, että kun Suomi pystyi säilyttämään suht vapaan markkinatalouden mallin ja saavuttamaan hyödyllisen kauppakumppanin roolin myös suhteessa NLoon.....toisaalla itä-euroopan vasalleiksi päätyneistä valtioista tuli NLlle silkka rasite. Tästä ehkä pl. Itä-Saksa.

Missä määrin sitten Suomen asemaa turvasi sekin, että NL ei halunnut suin surmin Ruotsia Natoon ja jos NL olisi myöhemmin sodan jälkeen sovjetisoinut Suomen olisi Ruotsi liittynyt Natoon saman tien ja todennäköisesti olisi Nl samalla kiinnittynyt jonkinlaiseen vastarintasotasuomeen ties miten pitkäksi ajaksi, sotaan, jossa vastarintaosapuolta olisivat tukeneet ainakin Ruotsi, Norja, Usa ja Britannia. Ei se olisi ollut herkkuva suomalaisille, mutta ei kyllä PAllekaan.

 

[Fiskars]

Sotakorvaukset ovat sodassa voittaneen valtion ryöstösaalista de facto. Yleensä hyvin perverssisti homma menee vielä niin, että voittaja on aloittanut sodan ja vaatii "sotakorvauksia" eli ryöstää, siis suomeksi. Tuo lähtökohta suhteiden jatkolle on kovin epähedelmällinen. Se asettaa ainakin sotakorvauksia maksaneelle osapuolelle mietittävää, se katkeroittaa ja luo pitkäaikaisen epäluulon ilmapiirin suhteisiin. Sotakorvauksia vaatinut osapuoli sille seikalle paskat nakkaa. Koska sille riittää, että pelätään.

Vaikka pitänenkin sitä mahdollisuutta pienenä, että Venäjä ja Suomi joutuisivat selvittelemään erimielisyyksiä laajoin sotatoimin, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että Suomen on pystyttävä pitämään tietty sotilaallinen suorituskyky eräänlaisena ulkopolitiikan selkänojana.

Minä en usko sitä, että tietyt Venäjään liittyvät toimintatavat, ajattelumallit ja ulkopolitiikan hallinta olisivat pelkästään itsestään Putinista. Ei, kovin samanlaiset mallit tulevat periytymään seuraavallekin Tsaarille ja sitä seuraavalle jne.

Sotakorvaukset saattoivat vauhdittaa maatalousyhteiskuntasuomen siirtymistä teollisuussuomeksi. Vauhdittaa, ei aiheuttaa tai aikaansaada. Kyllä teollinen Suomi oli jo tuloillaan muutenkin. Marshall-avusta Suomi joutui kieltäytymään, mutta muutoin kyllä onnistuttiin hankkimaan luottoja ja investointeja, taisipa olla amerikkalaiset pankit pääosassa ja ruotsalaiset.

Ainoastaan kaksi maata maksoi noita 2. maailmansodan sotakorvauksia: Saksa ja Suomi. Saksa maksoi 33 miljardia neljälle voittajavaltiolle ja Venäjä taisi saada siitä neljäsosan = 8 miljardia. Suomi maksoi 600 miljoonaa Venäjälle. Se, että Suomi maksoi isot sotakorvaukset, nosti Suomen arvostusta Venäjällä hyvin korkealle. Sotakorvaukset tuottivat meille paljon arvostusta ja paljon Venäjänkauppaa.
Ja ihan samalla tavoin Suomea arvostetaan USA:ssa siitä, että se maksoi takaisin 1. maailmansodan jälkeen USA:sta saamansa lainan - ainoana maana.
http://www.finland.org/public/default.aspx?contentid=149651&nodeid=40956&contentlan=1&culture=fi-FI

Olen samaa mieltä siitä, että Suomella pitää olla oma puolustus ja samaa mieltä siitä, että Venäjä ei muutu - sitä pitää ymmärtää ja sen kanssa pitää tulla toimeen.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomi oli jo muuttumassa ja sotakorvaukset vauhdittivat Suomen muuttumista puunjalostusmaasta metallitalousmaaksi. Tuossa artikkelissa http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-02-16_006.html?s=0 on siitä selviä käyriä. Olen aikaisemmin sanonut, että Venäjän vaatimukset muuttivat Suomen teollisuutta hyvään suuntaan ja paransivat sen laatutasoa ja tästä pidän kiinni.

 

[baikal]

Olen samaa mieltä siitä, että Suomella pitää olla oma puolustus ja samaa mieltä siitä, että Venäjä ei muutu - sitä pitää ymmärtää ja sen kanssa pitää tulla toimeen

Kyllä. Ja parhaiten sen kanssa tulee toimeen, kun ei luovuta sitä liikkumavaraa, joka on onnistuttu hankkimaan. Luopuminen mistä tahansa hankitusta edusta voi avata Pandoran lippaan. EU-jäsenyys on tällä hetkellä vahvin ulko- ja turvallisuuspoliittinen valttimme ja siksipä TP Niinistö onkin niin kovanäppinen niiden suhteen, jotka aikovat vallan virallisilla frameilla sen kyseenalaistaa edes sivulauseessa. Ymmärrän TPn käsitystä oikein hyvin ja hyväksyn mukisematta myös hänen tietyn kovalinjaisuutensa.

Mitä tulee sitten -Venäjän ymmärtämiseen- niin en ole lainkaan niin varma siitä, että Suomessa tunnettaisiin Venäjää niin ylimaallisen hyvin kuin yritetään aina vihjailla. Ymmärtäminen-sanan vaihtaisin tuntea-sanaan. Ei meidän tarvitse ymmärtää vaan tuntea ja tietää.

Tuntea ja tietää - vuoksi Esko Aho istuu isossa venäläispankissa. Pitää tietää ja oppia tuntemaan tänään....eilinen kun meni jo.

 

[Oho]

Sotakorvausten siunauksellisuus Suomelle kannattaisi jo haudata sinne löyhkäävään YYA tunkioon mihin se totta vie kuuluukin 'Luottamus' elokuvan ja muun toveri skeidan kanssa.

Sotakorvaukset rokottivat pahimmillan kansantaloutta vuositasolla noin 20%. Yksikään kansantalous ei tasan tarkkaan hyödy siitä, että viidennes tuloksesta viedään vastikkeetta ulkomaille, ei yksikään.

 

[baikal]

Sotakorvausten siunauksellisuus Suomelle kannattaisi jo haudata sinne löyhkäävään YYA tunkioon mihin se totta vie kuuluukin 'Luottmus' elokuvan ja muun toveri skeidan kanssa.

Sotakorvaukset rokottivat pahimmillan kansantaloutta vuositasolla noin 20%, yksikään kansantalous ei tasan tarkkaan hyödy siitä että viidennes tuloksesta viedään vastikkeetta ulkomaille, ei yksikään.

Niin, se oli ryöstösaalista de facto.

 

[Vonka]

Kyllä. Ja parhaiten sen kanssa tulee toimeen, kun ei luovuta sitä liikkumavaraa, joka on onnistuttu hankkimaan. Luopuminen mistä tahansa hankitusta edusta voi avata Pandoran lippaan. EU-jäsenyys on tällä hetkellä vahvin ulko- ja turvallisuuspoliittinen valttimme ja siksipä TP Niinistö onkin niin kovanäppinen niiden suhteen, jotka aikovat vallan virallisilla frameilla sen kyseenalaistaa edes sivulauseessa. Ymmärrän TPn käsitystä oikein hyvin ja hyväksyn mukisematta myös hänen tietyn kovalinjaisuutensa.

Mitä tulee sitten -Venäjän ymmärtämiseen- niin en ole lainkaan niin varma siitä, että Suomessa tunnettaisiin Venäjää niin ylimaallisen hyvin kuin yritetään aina vihjailla. Ymmärtäminen-sanan vaihtaisin tuntea-sanaan. Ei meidän tarvitse ymmärtää vaan tuntea ja tietää.

Tuntea ja tietää - vuoksi Esko Aho istuu isossa venäläispankissa. Pitää tietää ja oppia tuntemaan tänään....eilinen kun meni jo.

Taas sellainen viesti, jonka voisi sementoida tähän ja samalla päättää ketjun.

 

[Panssari Salama]

Sotakorvausten siunauksellisuus Suomelle kannattaisi jo haudata sinne löyhkäävään YYA tunkioon mihin se totta vie kuuluukin 'Luottmus' elokuvan ja muun toveri skeidan kanssa.

Sotakorvaukset rokottivat pahimmillan kansantaloutta vuositasolla noin 20%, yksikään kansantalous ei tasan tarkkaan hyödy siitä että viidennes tuloksesta viedään vastikkeetta ulkomaille, ei yksikään.

Juuri näin. Ja vielä kun muistetaan, että ei yksin kohtuuttomat sotakorvaukset, vaan vielä lisäksi Marshall-avun epääminen. Siinäpä kaksi sellaista iskua vyön alle, että on todella pieni ihme että ollaan tässä missä tänään ollaan.

Kauan se ottikin. Vielä 1980-luvulla (!) matka Vaasasta Uumajaan oli kuin eri maailmaan.

 

[Nyypakka]

EU-jäsenyys on tällä hetkellä vahvin ulko- ja turvallisuuspoliittinen valttimme ja siksipä TP Niinistö onkin niin kovanäppinen niiden suhteen, jotka aikovat vallan virallisilla frameilla sen kyseenalaistaa edes sivulauseessa.

Se on täysin ymmärrettävää, mutta samalla voisi tällä kohtaa kysyä, montako divisioonaa Junckerilla on? On tietysti kiva, että kakan osuessa kunnolla tuulettimeen saamme runsaasti myötätuntoa ja ehkä materiaalista apuakin -jos vain ruotsalaiset sallivat kuljetukset kauttansa...

Jotenkin tuntuu, että EU:ta korostetaan poliitikkojen turvallisuuspuheissa tarpeettoman paljon, joko siinä on jotain takana mistä en ole tietoinen tai sitten vain siksi kun ei ole munaa puhua NATOsta suoraan. Pelkkää "optio"- tai "ei ole ajankohtainen"-jargonia.

 

[baikal]

Jotenkin tuntuu, että EU:ta korostetaan poliitikkojen turvallisuuspuheissa tarpeettoman paljon

No mielestäni se on PARAS valttimme tällä hetkellä. Se on PARAS, koska parempaakaan ei tähän hätään ole. Se ei todellakaan ole mikään autuaaksi tekevä pidäke. Mutta on siinä Kremlilläkin oma kynnyksensä ryhtyä sotimaan EUa vastaan tosiolevasti ja kovaa. Ei se nyt ihan olankohautuksella mene Unionissa, jos sen jäsenmaahan hyökätään kuudella panssari-iskuarmeijalla.

Jos hyväksymme tämän väitteen, niin sitten ei olekaan pitkä matka pohtia sitä, että millä keinoin se sotiminen onnistuisi, jotta Unionin jäsenmaat sen vielä nielisivät ja pystyisivät edes suunnilleen selittämään asioihin puuttumattomuuden yleisölle. Vääjäämättä hyökkäys Suomeen aiheuttaisi jollain aikavälillä muiden puuttumisen kriisiin. Seikka, joka ei välttis ole Venäjän intresseissä.

Seuraavassakin torjuntavoittotapahtumassa pitää voittaa aikaa. Jotta ne -muut- ehtivät tulla hätiin. Rautahousuinen puolustautuminen ei ole koskaan turhis. Tässä mielessä se ikuinen kysymys: "pitääkö Suomen puolustautua, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" ei ole huono.