Solidsnake
Respected Leader
Asevelvollisten koulutusta oli sekin kun erityisen mulkku alikessu sai sakinhivutusta lomilla
Onko varusmiespalvelu tullut löysempi?
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Silloin se koulutus meni just sinne minne piti.
J0h1F
Ylipäällikkö
Tuohon aikaanhan simputus tarkoitti kyllä hyvin eri asiaa.
Esimerkiksi 1980-luvun puolivälissä palveluksen käynyt isäni oppi vielä siihen aikaan sen määritelmän, että simputus on pääasiallisesti vain yksittäiseen sotilaaseen kohdistuvaa (esim. vain yhden sotilaan punnerruttaminen hänen tekemästään virheestä, niin että muiden ei tarvitse sitä tehdä), ja että kollektiivirangaistukset eivät ole simputusta, jos ne eivät ole nöyryyttäviä tai vaarallisia.
Nykykäsitteen mukainen simputushan on jaettava täsmentämisen vuoksi kahtia, yksilöön käyvään ja kollektiiviseen. Venäjällähän simputus on perinteisesti nimenomaan yksilöön käyvää, ja se vain murskaa simputuksen kohteen henkisesti. Sillä ei tuoteta kuin murskattuja luovuttajia niistä, jotka sen kohteeksi joutuvat.
Sen sijaan saksalaisperäinen "simputus" (jona sitä ei pidetty ennen kuin vasta nyt vuosituhannen vaihteen jälkeen) perustuu kollektiivirangaistuksiin, koska ne katsottiin Preussissa tarpeellisiksi sotilaskoulutuksessa. Kollektiivirangaistuksen aiheuttajahan joutuu siinä menemään itseensä, koska on aiheuttanut tovereilleen haittaa, ja muiden kynnys kuitenkin pennalismiin on varsin korkealla, ja hyvin epätodennäköistä etenkään vähän motivoituneemmassa joukossa. Tyypillisestihän kollektiivirangaistusten uhka johtaa siihen, että heikointa/huonointa ruvetaan auttamaan, jotta rangaistukselta vältytään. Tässä myös kouluttajan vastuu on toki suuri, koska virheet, joista kollektiivirangaistus seuraa, on kyettävä yksilöimään, koska muuten se herättää vihamielisyyttä kouluttajaa kohtaan ja motivaation laskua.
Ainakin meillä kollektiivirangaistukset (joita nyt vielä 2015 käytettiin kyllä kaikkien virallisten puheiden vastaisesti) olivat lähes aina perusteltuja, ja aiheuttivat myös sen, että niiden välttämiseksi hitaimpia autettiin.
skärdis
Respected Leader
Meillä sai kasarmillakin, kun oli kyse yksiköstä, jossa miehistökin palveli 330 vrk ja jostakin siirtyi alikersantti, joka alkoi ns. vanhalta miehistöltä vaatimaan pokkurointia kuin alokkailta ikäänsä. Aika nopeasti laittoivat miehen ruotuun.
JR49
Respected Leader
Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä.
Minun aikaani varusmiesjohtajat eivät saaneet minkäänlaista koulutusta tai opastusta johtamistaitoon. Kaikki keskittyi taistelutekniikkaan, eli miten sillä joukkueella operoit, mihin se sinko ja oikeiden käskyrunkolitanioiden latelemiseen jne. Se miten saat alaiset tekemään erilaiset asiat, joihin he välttämättä eivät ole halukkaita, jäi sen varaan, että alaiset olivat perusolettaman mukaan aina halukkaita tekemään kuten varusmiesjohtaja käskee.
Se miten käsittelit miehistöä, jäi perusluonteesi varaan. Jos oli ainesta ihan oikeasti johtaa ihmisiä, saada heidät tekemään yhteisen tavoitteen hyväksi, niin ei mitään, homma pelasi. Mutta jos pelisilmässä ja tunneälyssä oli puutteita, niin kyllä se opastaminen kantahenkilökunnan taholta oli hyvin pientä, jopa olematonta.
Hyvin pienen osan kohdalta se johti ylilyönteihin kurin suhteen. Sitten oli niitäkin alikessuja, jotka olivat niin arkoja ja osaamattomia, että miehistö alkoi suorastaan kiusata ja halveksia heitä sen takia. Murheellisia tapauksia molempi laji (ehkä noin 1 prosentti kumpaakin). Ei näihin haettu tai saatu apua kapiaisilta. Hyppäsit altaan syvään puoleen kylmiltään ja kaikki eivät pysyneet pinnalla, uimaopetusta ei ollut.
Nykyään ilmeisesti johtajakoulutuksessa käsitellään ihmisen johtamisen ongelmatilanteita jo etukäteen case-tilanteina, ja myöskin käsketään hakemaan kapiainen paikalle tarvittaessa. Suuri edistys entiseen.
Teille olen herra Majuri
Kersantti
Kyllä se jatkuva siivouspalvelus oli ihan turhaa. Oliko joskus neljäkin kertaa päivässä. Ei mitään järkeä, eiköhän se yksikin olisi riittänyt. Liekö enää sitäkään, hyvä jos ei.
En lukenut ketjua mutta ei varusmiespalvelu missään nimessä ole löysempää kuin ennen. Toki on asiallisempaa joten sikäli myös itseohjautuvampaa. Samaten on sekmentoitunut: erikoisjoukoissa on vaativampaa kuin ennen ja toisaalta esimerkiksi huonompikuntoisillekin on omat tehtävänsä ja mahdollisesti lyhyempi palvelus. Ja jos et ota itse haastetta, ole itseohjautuva - niin käskytyskään ei vie eteenpäin.
J0h1F
Ylipäällikkö
Kyllä tulee tuvan huoneilmasta aika huono, jos pölyjä ei siivota päivittäin pois.
Paskassako olisit halunnut asua?
Toki videot on aina videoita, mutta silti aika hyvin nykyset näyttää pärjäävän taisteluharjotuksissa.
Ettei voi sanoa että vaatimustaso olisi alentunut.
Ja kun nykyään pääsee pois heti kun sanoo , ettei enää kiinnosta. Eikä tuu koko kylän tuomiota kuten ennen. Niin kovempi kuri siellä on monella omassa korvien välissä. Kuin ennen
skärdis
Respected Leader
Eiköhän yksi siivouskerta päivässä riittäisi pitämään tuon skenaarion aisoissa.
Varsinkin jos se tehtäisiin huolellisesti ja laadukkaasti. Sitähän se ei ainakaan meidän alokasaikana ollut missään tapauksessa. Se nyt oli muutoinkin ongelma eli sotaväessä valvottiin suorittamista, mutta laadunvalvonta oli kutakuinkin tuntematon asia.
Kaverihan halusi 0 siivouskertaa
skärdis
Respected Leader
Eikö hää halunnut nykyaikaisesti ulkoistaa sen ammattilaisille? Kai sinne jokin millogin partio tulisi hommiin.
Aa.. minä aattelin että velvotetaan asevelvollisten äidit hoitamaan siivoukset.
Kuten opiskelijasolussa asunut "kämppis" velvoitti äitinsä
skärdis
Respected Leader
Sekin lyhennettiin 5,5 kuukaudeksi.
Samovarius
Ylipäällikkö
Sotaväessä myös usein määrätään siivoamista vain siivoamisen vuoksi jonkinlaisena ennaltaehkäisevänä kurinpitona. Kyllähän se välillä sangen koomisia piirteitä näki.
Mutta oli siinä puolensakin. Kuskit oppivat jo alokasaikana, että nopein tapa päästä iltavapaille on tehdä siivouksesta mahdollisimman tehokasta ja että kokelaan sormeen ei jää mistään tomua. Tässä opittiin suorastaan ammattimaisiksi (juuri edellisenkaltaisella tavalla: nopein keino puhdistaa pölyt kaappien alahelmoista oli vetää tuvan pienin mies rätillä varustettuna kaappien ali. Arvatkaa kuka se oli?) ja kapiaiset toisinaan ojensivat vastapäisen tuvan sotilassoittajia, että käykää katsomassa noilta kuskeilta miten se tehdään. Omakin lomillelähtö riippui siitä, joten sinnehän rynnättiin kädestä pitäen näyttämään.
Erään kerran muuten puhtaan tuvan ilmoitustaululle oli unohtunut nakupimukalenteri. Se havaittiin vasta, kun luutnantti oli tarkastamassa tupaa. Kapiainen oli jo silminnähden tyytyväinen ja oli poistumassa, kunnes otti askeleen taaksepäin, kohotti kulmiaan, asteli kalenterin kohdalle ja katsoi ympärilleen kulkmiaan edelleen kohottaen. Pioneeri V:llä välähti ja ja tokaisi "Toukokuu on paras, herra luutnantti!". Luutnantti käänsi lehteä, vihelsi ja astui ulos sanoen "tupa läpi".
Teille olen herra Majuri
Kersantti
Ei meillä sentään kukaan paskantanut lattialle, wc-pöntöt oli jo ysärillä käytössä. Olen pahoillani jos sinun piti tonkia sitäkin. Mutta muuten siis tarkoitin, että mieluummin olisin ollut vaikka ampumaradalla kuin siivoamassa olemattomia pölypalleroita useita kertoja vuorokaudessa. Yksi kunnollinen ja huolellinen siivouskerta olisi varmasti riittänyt. Kaikkihan sen toki jo silloin ennen vanhaankin tiesivät, että funktio ei ollut siisteys, vaan osa jotakin alokasmeininkiä - mikä tosin jatkuin alokasaikaa pidemmälle. Ei kai niissä punkkien ja pinkkojenkaan kyttäämisessä suurennuslasin kanssa ollut mitään mieltä. Tuosta siivouspalvelusta tuli muutenkin mieleen joku balettikerho, kun siellä kiinnitettiin enemmän huomiota miten se rikkaharja on kädessä tai mihin suuntaan se moppi pyörähtää eikä siihen, että se toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.
AKE-ukki
Respected Leader
Itse palvelin varumiesajan loppuajan joukko-osastossa, mihin oli sijoitettu Ö-luokan varusmiehiä. Osa oli havaittu kelpaamattomiksi erinäisiin tehtäviin ja lisäksi joukossa oli erinäisiä kriminaaleja siviilistä. Se jos mikään oli haastavaa nuorelle ja kokemattomalle varusmies-johtajalle. Perinteiset sotilas-johtamisen mallit kun ei päteneet ko. joukko-osastossa. Kantahenkilökunta (yhtä lukuunottamatta) oli mielestäni jo toivonsa heittäneet ja duuniinsa leipääntyneet. Siinä oli aina välillä haasteita, jotta sait porukan toimimaan tahtonsa mukaan. Ei sotilaallisella kurilla uhkaamalla vaan omalla esimerkillä ja reilulla pelillä. Kultaisella 80-luvulla ei paljoa varumiesjohtajille henkilöjohtamista koulutettu. Näin jälkeenpäin ajatellen se aika (varusmies-ajan koppupuoli) oli varsinaisen henkilöjohtamisen korkeakoulu. Vastaaviin tilanteisiin olen joutunut siviilissäkin ja jopa joutunut kokemukseni puolesta oppejani hyödyntämään.