PAKFA

Epäilemättä se on sellainen kohtuullisen laaja kuvio, lisää osumamahdollisuutta ja 30 millisen osumasta alkaa kone olla lähellä pistettä jossa se alkaa muuttaa muotoaan.

Nauroin itseni tärviölle katsoessani "Air Force One" -leffaa missä MiG-29 tikkaa "konekiväärillä" läjän pieniä reikiä Boeingin sivuperäsimeen. Oikeasti yksi osuma olisi tehnyt valtavan loven evään, ja kolme osumaa olisi räjäyttänyt koko sivuvakaajan irti.
 
Nauroin itseni tärviölle katsoessani "Air Force One" -leffaa missä MiG-29 tikkaa "konekiväärillä" läjän pieniä reikiä Boeingin sivuperäsimeen. Oikeasti yksi osuma olisi tehnyt valtavan loven evään, ja kolme osumaa olisi räjäyttänyt koko sivuvakaajan irti.

Tai jos noissa kranaateissa on pieni viive, jotta se uppoaa koneen runkoon ja räjähtää syvemmällä, niin silloin se olisi mennyt läpi ja sitten räjähtänyt, mutta silti ne sirpaleet olisi vahingoittaneet jotakin, esim. pystyvakaajat, jos kranaatti olisi läpäissyt sivuvakaajan.
 
Ensimmäiset kuvat T-50-8:sta julki ja uusia kuvia T-50-6-2:sta. Huomionarvoista, että nokassa on pitot-putki ja sekä IRST että KS-O sensoreita ei nähtävästi ole asennettu, vaan tilalla metalliset(?) kuoret, kuten ensimmäisessä prototyypissä. Ehkä tämä proto keskittyy taas aerodynaamisiin testeihin.
T-50-8:
t-50-8_02.jpg

t-50-8_04.jpg

t-50-8_05.jpg

T-50-6-2:
t-50-6_09.jpg

t-50-6_10.jpg
 
Tässä dokumentti Pak-fasta. En muista ainakaan itse nähneeni. Alussa myös mm. Mig 1.44 -tarinaa ja kuvaa.

En ole katsonut kokonaan vielä, mutta ihan kiinnostavan oloinen.

 
Miten Pak-Fa etenee? Sitähän ei ole taidettu nähdä voiton päivän paraateissa moneen vuoteen?
 
Miten Pak-Fa etenee? Sitähän ei ole taidettu nähdä voiton päivän paraateissa moneen vuoteen?
Taitaa olla piraatti-Raptorin todellinen tarkoitus toimia lähinnä Venäjän propaganda-aseena. Kansan suosion huippu meni jo ohi ja projektiin suunnatut varat on siirretty muihin ihme aseisiin, joiden päälinmäinen tehtävä on tavoitella kansan huomiota ja näin lisätä hallinnon kannatusta. Venäjän ilmavoimien selkäranka nojaa vielä pitkälle tulevaisuuteen vanhojen Mig29 ja Su27 variaatioiden varassa.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla piraatti-Raptorin todellinen tarkoitus toimia lähinnä Venäjän propaganda-aseena. Kansan suosion huippu meni jo ohi ja projektiin suunnatut varat on siirretty muihin ihme aseisiin, joiden päälinmäinen tehtävä on tavoitella kansan huomiota ja näin lisätä hallinnon kannatusta. Venäjän ilmavoimien selkäranka nojaa vielä pitkälle tulevaisuuteen vanhojen Mig29 ja Su27 variaatioiden varassa.
Toivon sinun olevan oikeassa mutta pelkään pahoin että olet väärässä. Selvää on ettei nykyvenäjän resursseilla Pak-faa tulla valmistamaan satoja saati sitten tuhansia koneita kuin vuosikymmenissä. Mutta jo muutama kymmenen tuollaista LO-konetta olisi meidän kannaltamme ikävä juttu. Suorityskykyloikka olisi merkittävä ja laittaisi meidän ilmatorjunnan ja ilmavoimat ihan uusien haasteiden eteen.
 
https://sputniknews.com/military/201612101048403560-russia-pak-fa/

"Tests of the Russian Sukhoi T-50 (PAK FA) fifth-generation fighters are proceeding on schedule and production deadlines will be fully met in 2017, Russian Aerospace Forces Commander Viktor Bondarev said Saturday."

"All deadlines remain unchanged, the PAK FA tests are proceeding in leaps and bounds, the eighth prototype has already been delivered. The plane is demonstrating excellent flight and technical characteristics. This is our future and our hope," Bondarev said.

Joo-o, uskoo ken näkee...
 
Voin tähän ihan huvin vuoksi vastata koska liittyy myös ketjun aiheeseen.
Otetaan kohteeksi vaikkapa avioniikka (jossa N-liitto ja Venäjä ovat aina olleet länttä jäljessä) ja sieltä tutkat, ja tehdään pieni vertailu:
Tutkat pystyvät luomaan synteettisen kuvan maan pinnalla olevasta kohteesta, tämä ominaisuus tunnetaan nimellä SAR-moodi. Tarkka resoluutio auttaa kohteiden tunnistuksessa, valemaalien erottamisessa aidoista yms yms joten valmistajat yrittävät tehdä niistä niin tarkkoja kuin mahdollista.
Venäjän SU-35:n IRBIS-E:n (PESA 2007) SAR resoluutio on 3m (lähteenä valmistaja)
http://www.niip.ru/index.php?option...:-q-q-35&catid=8:2011-07-06-06-33-26&Itemid=8
MIG-35:ssä käytettävän ZHUK AE:n (AESA 2009) SAR resoluutio on 1m (lähteenä valmistaja)
http://3.bp.blogspot.com/_o_no4M2xE...AAGC4/rhd2DW2jbMw/s1600-h/DSC01637-773847.JPG
Uusimpien AESA-tutkiensa Venäläiset kertovat pystyvän puolen metrin resoluutioon (lähteenä Phazotronin pääsuunnittelija)
http://www.ato.ru/content/aesa-radars-growing-smaller
Sitten Amerikkalaisten vuoro:
F-15:n APG-63:n SAR resoluutio oli 2.6m vuonna 1983
https://www.forecastinternational.com/archive/disp_pdf.cfm?DACH_RECNO=729
F-15:n APG-70:n SAR resoluutio oli alle 1.3m vuonna 1997
http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a347534.pdf
F-35:n AN/APG-81:n SAR resoluutio on alle kymmenen senttiä.

Tästä kuvasta on helppo hahmottaa mitä nuo erot käytännössä tarkoittavat:
Katso liite: 11735

Käytännössä siis tuolta osin Venäjä oli 2000-luvun alussa samalla tasolla kuin Amerikkalaiset 80-luvulla ja 2000-luvun lopulla samalla tasolla kuin Amerikkalaiset 90-luvun puolessa välissä.
Tällä hetkellä resoluutio on Amerikkalaisissa tutkissa noin 5x parempi. Seuraavaksi joku kysyy mitä merkitystä tuollaisilla maamoodeilla on ilmamoodien kannalta? Huonompi resoluutio tarkoittaa käytännössä pienempää käytettävää kaistanleveyttä, mikä taas tarkoittaa huonompaa häirinnän sietoa, tutkan helpompaa havaittavuutta ym kivaa.
Neuvostoliitto hajosi ja Venäjän talous romahti johtaen tuotekehityksen loppumiseen muutamaksi kymmeneksi vuodeksi, samalla kun USA puksutti eteenpäin. Viimeisten vuosien aikana tehdyt investoinnit ovat varmasti kaventaneet eroa mutta lännen saama etumatka on valtava.

SAR-resoluutioon vaikuttavat sellaiset asiat kuin tutkan prosessorin teho, muisti, käytettävät algoritmit ja tutkamoodit yms. joten sellaista johtopäätöstä ei voi tehdä että "huonompi resoluutio tarkoittaa...pienempää kaistanleveyttä". Paras SAR-tarkkuus saadaan moodilla jolla keilataan pienempi alue (vrt. tässäkin kameran objektiivi), eikä kaikissa tutkissa välttämättä edes ole tällaisia moodeja. Ei myöskään pidä paikkansa että "tuotekehitys Venäjällä loppui muutamaksi kymmeneksi vuodeksi". NL:n romahtamisesta ei edes ole "muutamaa kymmentä vuotta"...sitäpaitsi tuotekehitys kyllä jatkui, esimerkiksi N011:n (Bars) kehitys aloitettiin NL:n loppuvuosina ja saatiin päätökseen Jeltsinin vuosina. Tietysti on totta että rahoituksen puute on hidastanut venäläistutkien kehitystä ja etenkin elektroniikassa niin tuikitärkeää tuotantotoleranssien parantamista. Toisaalta 'Peace Dividend' leikkasi kehitysrahoja kyllä lännessäkin, ei sen puoleen. Eurofighter on vasta nyt saamassa uuden tutkan 80-luvulla kehitetyn tilalle...

Venäläistutkien periaatteellinen ongelma oli ja on paino. Miniatyrisaatiota ei olla koskaan osattu niin hyvin kuin lännessä. MiG-29K:n Zhuk-tutka esimerkiksi painaa 220 kiloa, siinä missä Hornetin APG-73 painaa 154 kiloa.

Mainittakoon että siviilimaailman SAR-tutkilla päästään jopa millimetrien tarkkuuteen, mutta ne tutkat tietysti ovat pelkästään siihen suunniteltu.
 
Tulee siitä neukkulan kaatumisesta kohta 30 vuotta, älä ota enempää vodkaa toveri.
Ps. kyllä huonompi SAR-resoluutio ymmärtääkseni kertoo myös heikommasta kaistanleveydestä. 0.5 m resoluutio tarkoittaisi noin 300MHz:iä, parhaat länsitutkat pystyvät 5-10 kertaa parempaan.
 
Viimeksi muokattu:
PAK-FA aloittamassa ilmavoimien koelento-ohjelmaa

Prototyypeistä viisi siirretään ilmavoimille ja se aloittaa valtiollisen koelento-ohjelman. Varsinainen esisarja tilataan vasta näiden kokeiden alettua, tai mahdollisesti niiden jälkeen, riippuen siitä millaisen prioriteetin kone saa.
Lopullinen moottori on vielä penkkikokeissa, ja tutkakaan ei taida olla vielä valmis.
 
PAK-FA aloittamassa ilmavoimien koelento-ohjelmaa

Prototyypeistä viisi siirretään ilmavoimille ja se aloittaa valtiollisen koelento-ohjelman. Varsinainen esisarja tilataan vasta näiden kokeiden alettua, tai mahdollisesti niiden jälkeen, riippuen siitä millaisen prioriteetin kone saa.
Lopullinen moottori on vielä penkkikokeissa, ja tutkakaan ei taida olla vielä valmis.

Menit nyt trolliin. Tuon jutun kirjoittaja on Reuben F. Johnson, jonka valheita ja vääristelyä on tässäkin ketjussa jo aiemmin korjailtu. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kaveri taas esittää nuo virheelliset väitteensä, että PAK FA lentäisi Su-35S:n Saturnin 117S moottoreilla ja käyttäisi myös Flankerin Irbis-tutkaa. Noille jutuille ei ole mitään muuta lähdettä kuin Reuben itse. Kaikki muut tahot, niin viralliset kuin epävirallisemmatkin asiantuntijatahot tietävät, että PAK FA lentää 117 moottoreilla, ilman S-päätettä, joka on erillinen versio Su-35S-koneelle. Moottoreissa on useita eroja, mukaanlukien tehossa. PAK FAn käyttämästä N036 Byelka AESA-tutkan prototyyppiä näytettiin mm. MAKS-tapahtumassa jo ennen kuin ensimmäinenkään PAK FA oli lentänyt. Ja kaikki muut kuin Reuben ovat siinä käsityksessä, että kaikki PAK FAn prototyypit, joissa on tutka, käyttävät nimenomaan Byelkan prototyyppejä, ei mitään Irbistä. Tämä mm. Tikhomirovin toimitusjohtajankin mukaan. Reuben on myös ainoa taho, jonka olen nähnyt esittävän väitteitä, jostain erityisistä ongelmista tutkan suhteen. Niitä voi hyvinkin olla, mutta niin kauan kuin lähteenä on ainoastaan tuo trolli, niin meillä ei siitä ole mitään tietoa.

Jutun muutkin väitteet on samaa epärehellistä tasoa. Täytyy tässäkin välissä ihmetellä, miten tuollainen valehteleva sekopää saa missään julkaisussa noita ulostuksiaan läpi.
Esimerkiksi ensimmäinen PAK FAn protyyppi siirtyi Ahtubinskin ilmavoimien omiin testeihin jo 2014 alkuvuodesta. Ja siellä on ollut sen jälkeen useita protyyppejä, mm. T-50-6-2, joka siirtyi sinne viime kesänä. Ei ole aivan selvää, mistä on kyse niiden 5 ilmavoimille tänä vuonna siirrettävän koneen tapauksessa. Reuben oli vahingossa oikeilla jäljillä edes sen suhteen, että tänä vuonna tosiaan kerrottiin ilmavoimien saavan 5 PAK FAa, mutta toisin kuin hän valehtelee jutussa, missään ei ole esitetty, että ne olisi koneita, jotka on jo olleet testiohjelmassa Zhukovskyssa. Tosiaan niitä koneita siirrettiin Ahtubinskiin ilmavoimille testeihin jo 2014 alkaen.
Kaksi pääteoriaa sikäli, kun minä tiedän on, että kyseessä on prototyypit 50-8 (joka lensi marraskuussa, mutta jota ei vielä ole ilmeisesti toimitettu mihinkään testeihin), 50-9, 50-10, 50-11 ja 50-12. Toisen teorian mukaan taas kyseessä on erillinen ilmavoimille rakennettava kokeellinen esisarjatuotantoerä. Ennen kuin konttori (FSB) nappasi kaikkein suulaimman sisäpiiriläisen viime kesänä, hän ehti paljastaa T-50S tuotantostandardin (ensimmäisen vaiheen moottoreilla) koneiden toimituksen alkavan 2017. Aikataulut vaan näyttää venyneen sen jälkeen ja kun prototyyppejäkin on vielä useampi tulossa, niin olisin taipuvainen uskomaan ensimmäiseen teoriaan ja T-50S koneita todennäköisemmin nähdään vasta 2018-2019.

Toisen vaiheen moottori (artikkeli 30) on näillä näkymin määrä asentaa ensimmäiseen prototyyppiin tämän vuoden lopulla, niin että ensilento tapahtuu joko vuoden lopussa tai 2018 alkuvuodesta.
 
Tuo Sukhoi PAK FA T-50 on kieltämättä yksi mielenkiintoisimmista tulevaisuuden koneista. Koneen ympärillä on käyty paljon mielenkiintoisia keskusteluja sen saavutus arvoista ja milloin se tulee palvelukseen.

Nykyisen tietämyksen mukaan kone on edelleen koelentovaiheessa ja kaikilla käytössä olevilla protoilla oli epävirallisen tiedon mukaan lennetty helmikuuhun 2016 mennessä seuraavasti:

T-50-1, 227 koelentoa ja 274 tuntia

T-50-2, 241 koelentoa ja 244 tuntia

T-50-3, 175 koelentoa ja 340 tuntia

T-50-4, 152 koelentoa ja 225 tuntija

T-50-5R, (uusittu) 12 koelentoa ja 19 tuntia

Yhteensä 807 koelentoa ja 1102 -koelentotuntija.


Jos, tätä lähtee vertaamaan F-22 vaatimiin tunti määriin, niin ollaan varmaan jotenkin ajan tasalla siitä mitä uuden hävittäjän valmiiksi saattaminen vie aikaa ja lentotunteja.

F-22 vaati kahdeksalta (8) prototyypiltä kaikkiaan 3496 koelentoa ja 7616 -koelentotuntia ennen kuin se oli valmis ilmavoimille vuonna 2005. Tässäkin tapauksessa kaikki prototyypit saatiin ilmaan alle 4-vuoden, elikkä eka lennosta valmiiksi vei F-22 aikaa noin 8 - vuotta.

Tässä voi ottaa myös vertailtavaksi myös Eurofighterin, jonka valmiiksi saattaminen oli hieman yli 3000-koelento tunnin tulos. Voisi myös olettaa, että testattavaa oli myös huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi F-22.

Kun näillä perusteilla lähtee arvioimaan Sukhoi PAK FA T-50 tulevaisuutta, ei voi välttyä siltä tosiasialta, että Sukhoi PAK FA T-50 on vasta koelento-ohjelman alkuosalla. Eikä myöskään varsinaisen moottorin puuttuminen tässä vaiheessa auta asiaa.

Venäläiset ovat itse kertoneet, että kone on täysin valmis vastaa vuonna 2025 - 2027, lisäten vielä siihen ”jos ei mitään odottamatonta satu”.

Se minkälainen maailma tuolloin on jää arvattavaksi.
 
Tuo Sukhoi PAK FA T-50 on kieltämättä yksi mielenkiintoisimmista tulevaisuuden koneista. Koneen ympärillä on käyty paljon mielenkiintoisia keskusteluja sen saavutus arvoista ja milloin se tulee palvelukseen.

Nykyisen tietämyksen mukaan kone on edelleen koelentovaiheessa ja kaikilla käytössä olevilla protoilla oli epävirallisen tiedon mukaan lennetty helmikuuhun 2016 mennessä seuraavasti:

T-50-1, 227 koelentoa ja 274 tuntia

T-50-2, 241 koelentoa ja 244 tuntia

T-50-3, 175 koelentoa ja 340 tuntia

T-50-4, 152 koelentoa ja 225 tuntija

T-50-5R, (uusittu) 12 koelentoa ja 19 tuntia

Yhteensä 807 koelentoa ja 1102 -koelentotuntija.


Jos, tätä lähtee vertaamaan F-22 vaatimiin tunti määriin, niin ollaan varmaan jotenkin ajan tasalla siitä mitä uuden hävittäjän valmiiksi saattaminen vie aikaa ja lentotunteja.

F-22 vaati kahdeksalta (8) prototyypiltä kaikkiaan 3496 koelentoa ja 7616 -koelentotuntia ennen kuin se oli valmis ilmavoimille vuonna 2005. Tässäkin tapauksessa kaikki prototyypit saatiin ilmaan alle 4-vuoden, elikkä eka lennosta valmiiksi vei F-22 aikaa noin 8 - vuotta.

Tässä voi ottaa myös vertailtavaksi myös Eurofighterin, jonka valmiiksi saattaminen oli hieman yli 3000-koelento tunnin tulos. Voisi myös olettaa, että testattavaa oli myös huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi F-22.

Kun näillä perusteilla lähtee arvioimaan Sukhoi PAK FA T-50 tulevaisuutta, ei voi välttyä siltä tosiasialta, että Sukhoi PAK FA T-50 on vasta koelento-ohjelman alkuosalla. Eikä myöskään varsinaisen moottorin puuttuminen tässä vaiheessa auta asiaa.

Venäläiset ovat itse kertoneet, että kone on täysin valmis vastaa vuonna 2025 - 2027, lisäten vielä siihen ”jos ei mitään odottamatonta satu”.

Se minkälainen maailma tuolloin on jää arvattavaksi.

Kone tullenee olemaan auttamattomasti vanhentunut koelentojen päättyessä. Tai ei ainakaan näytä kovin tulevaisuuden vermeeltä tuo laite....
 
Menit nyt trolliin. Tuon jutun kirjoittaja on Reuben F. Johnson, jonka valheita ja vääristelyä on tässäkin ketjussa jo aiemmin korjailtu. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kaveri taas esittää nuo virheelliset väitteensä, että PAK FA lentäisi Su-35S:n Saturnin 117S moottoreilla ja käyttäisi myös Flankerin Irbis-tutkaa. Noille jutuille ei ole mitään muuta lähdettä kuin Reuben itse. Kaikki muut tahot, niin viralliset kuin epävirallisemmatkin asiantuntijatahot tietävät, että PAK FA lentää 117 moottoreilla, ilman S-päätettä, joka on erillinen versio Su-35S-koneelle. Moottoreissa on useita eroja, mukaanlukien tehossa. PAK FAn käyttämästä N036 Byelka AESA-tutkan prototyyppiä näytettiin mm. MAKS-tapahtumassa jo ennen kuin ensimmäinenkään PAK FA oli lentänyt. Ja kaikki muut kuin Reuben ovat siinä käsityksessä, että kaikki PAK FAn prototyypit, joissa on tutka, käyttävät nimenomaan Byelkan prototyyppejä, ei mitään Irbistä. Tämä mm. Tikhomirovin toimitusjohtajankin mukaan. Reuben on myös ainoa taho, jonka olen nähnyt esittävän väitteitä, jostain erityisistä ongelmista tutkan suhteen. Niitä voi hyvinkin olla, mutta niin kauan kuin lähteenä on ainoastaan tuo trolli, niin meillä ei siitä ole mitään tietoa.

Jutun muutkin väitteet on samaa epärehellistä tasoa. Täytyy tässäkin välissä ihmetellä, miten tuollainen valehteleva sekopää saa missään julkaisussa noita ulostuksiaan läpi.
Esimerkiksi ensimmäinen PAK FAn protyyppi siirtyi Ahtubinskin ilmavoimien omiin testeihin jo 2014 alkuvuodesta. Ja siellä on ollut sen jälkeen useita protyyppejä, mm. T-50-6-2, joka siirtyi sinne viime kesänä. Ei ole aivan selvää, mistä on kyse niiden 5 ilmavoimille tänä vuonna siirrettävän koneen tapauksessa. Reuben oli vahingossa oikeilla jäljillä edes sen suhteen, että tänä vuonna tosiaan kerrottiin ilmavoimien saavan 5 PAK FAa, mutta toisin kuin hän valehtelee jutussa, missään ei ole esitetty, että ne olisi koneita, jotka on jo olleet testiohjelmassa Zhukovskyssa. Tosiaan niitä koneita siirrettiin Ahtubinskiin ilmavoimille testeihin jo 2014 alkaen.

Noo, ehkä annamme kirjoittajalle anteeksi sen ettei hän erottele 117-moottoreiden eri versioita, pääpointti lienee se että moottori ei ole lopullinen. Ihmettelin itsekin noita tutkapuheita, T-50:ssähän on kylkiantennit jota ei Su-35:ssä tosiaankaan ole. Lisäksi Irbisissä on mekaanisesti liikuteltava antenni. Ymmärtääkseni jotain N035:n ratkaisuja on kuitenkin N036:ssa käytetty. Lisäksi L-taajuuksistet siipiantennit jotka ovat ymmärtääkseni PAK-FAssa samat tai melko samanlaiset kuin Su-35:ssä.

Ilmavoimien kokeissa protoja on ollut toki aiemminkin, tuossa viitattanee siihen että prototyyppejä siirretään ilmavoimille nyt sen verran että ilmavoimien kokeet voivat todenteolla alkaa.
 
Jos, tätä lähtee vertaamaan F-22 vaatimiin tunti määriin, niin ollaan varmaan jotenkin ajan tasalla siitä mitä uuden hävittäjän valmiiksi saattaminen vie aikaa ja lentotunteja.

F-22 vaati kahdeksalta (8) prototyypiltä kaikkiaan 3496 koelentoa ja 7616 -koelentotuntia ennen kuin se oli valmis ilmavoimille vuonna 2005. Tässäkin tapauksessa kaikki prototyypit saatiin ilmaan alle 4-vuoden, elikkä eka lennosta valmiiksi vei F-22 aikaa noin 8 - vuotta.

Tässä voi ottaa myös vertailtavaksi myös Eurofighterin, jonka valmiiksi saattaminen oli hieman yli 3000-koelento tunnin tulos. Voisi myös olettaa, että testattavaa oli myös huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi F-22.

Kun näillä perusteilla lähtee arvioimaan Sukhoi PAK FA T-50 tulevaisuutta, ei voi välttyä siltä tosiasialta, että Sukhoi PAK FA T-50 on vasta koelento-ohjelman alkuosalla. Eikä myöskään varsinaisen moottorin puuttuminen tässä vaiheessa auta asiaa.

Venäläiset ovat itse kertoneet, että kone on täysin valmis vastaa vuonna 2025 - 2027, lisäten vielä siihen ”jos ei mitään odottamatonta satu”.

F-22:n osalta pitää muistaa demonstraattori YF-22, joita tehtiin kaksi ja lensivät noin 150 tuntia. Myös Eurofighteristä ja Rafalesta oli demonstraattorit, EAP ja Rafale-A. PAK-FAssa ensimmäiset 5 prototyyppiä ovat jotain demonstraattorin ja prototyypin välimaastoa.
Koska T-50:ssä ei ole vielä lopullista moottoria niin testaustarve sen osalta on varmaan tässä vaiheessa pienempi. Kun/jos 30-moottorit valmistuvat niin tarvitaan uusi testausrupeama.

Venäläinen nomenklatuuri käyttöönoton vaiheista on hiukan erilainen kuin lännessä. Siellä uusi tyyppi "otetaan käyttöön" kun ilmavoimat saa koneita testattavaksi, mitä jenkeissä kutsuttaisiin "operatiiviseksi testaukseksi". Esimerkiksi(länsitermein) Su-27:n osalta ensimmäinen prototyyppi(demonstraattori) lensi 1977, käyttöönotto (IOC) 1985, lopullinen käyttövalmius (FOC) 1990.
 
Noo, ehkä annamme kirjoittajalle anteeksi sen ettei hän erottele 117-moottoreiden eri versioita, pääpointti lienee se että moottori ei ole lopullinen. Ihmettelin itsekin noita tutkapuheita, T-50:ssähän on kylkiantennit jota ei Su-35:ssä tosiaankaan ole. Lisäksi Irbisissä on mekaanisesti liikuteltava antenni. Ymmärtääkseni jotain N035:n ratkaisuja on kuitenkin N036:ssa käytetty. Lisäksi L-taajuuksistet siipiantennit jotka ovat ymmärtääkseni PAK-FAssa samat tai melko samanlaiset kuin Su-35:ssä.

Ilmavoimien kokeissa protoja on ollut toki aiemminkin, tuossa viitattanee siihen että prototyyppejä siirretään ilmavoimille nyt sen verran että ilmavoimien kokeet voivat todenteolla alkaa.

Ei erottele, vaan käyttää väärää luokitusta. Ja tutkassa voi olla jotain Irbiksen ratkaisuja, kun saman firman tekemä tutka, mutta kyseessä on kuitenkin eri tuotteet (117 ja 117S on myös eri tuotteita). Irbis on ensinnäkin hybridi-PESA ja Byelka AESA-tutka. Reubenhan ei edes väitä PAK FAn käyttävän versiota Irbiksestä vaan nimenomaan Irbistä: "At the moment the T-50 is fitted with the same Saturn 117S jet engine and NIIP-built N035 Irbis passive electronically scanning array that are part of the standard configuration for the Su-35." Tuohon "eksperttiin" sinä jostain syystä haluat luottaa.
Jos palataan roska-artikkelisi kirjoittajan houreista reaalimaailmaan, niin viikko sitten Tikhomirovin toimitusjohtaja kertoi, että PAK FAn tutkan testit on käytännössä suoritettu ("практически завершена") ja ensimmäiset tuotantostandardia edustavat tutkat jo tuotettu. Siinä muuten on n. 2000 T/R-moduulia Tikhomirovin pääsuunnittelijan Anatoli Sinanin mukaan. Tutkan prototyypeissähän on ollut reilu 1500 moduulia, mutta se malli näytettiin jo ennen kuin PAK FA oli tehnyt ensimmäistäkään lentoa (ainakin MAKS 2009 tutkan malli oli jo esillä), joten ei varmastikaan mikään yllätys, että kehitystä on tässä ajassa ehtinyt tapahtua.
http://tass.ru/armiya-i-opk/3962967

Kirjoittaja on täysin epärehellinen tapaus, eikä ole mitään syytä antaa noita virheitä anteeksi, kun ne ei ole mitään yksittäisiä vahinkoja, vaan tuo räikeä vääristely ja valehtelu on Reubenin tavaramerkki. Kyseisen trollin tuotantoa löytyy googlettamalla enemmänkin, jos haluat itse nähdä.

Ilmavoimien kokeista ja protoista minä kerroin jo todellisen kuvan. Reubenin jutun ainoa totuuden siemen oli siinä, että julkisuuteen on kerrottu Venäjän ilmavoimien saavan tänä vuonna 5 PAK FAa. Reubenin väite, että ne olisi vanhoja protoja on ainoastaan hänen omasta päästään. Teet vain itsellesi karhunpalveluksen, kun ripustaudut kyseisen paskanpuhujan juttuihin.
 
Myös venäläisessä mediassa on paljon kirjoituksia, jotka liittyvät T-50. Näistä nämä kaksi ovat mielenkiintoisimmat ja ne valottavat Venäjän ilmailuteollisuuden nykyistä tilaa ja ansaitsevat näin ollen tarkemman tutustumisen. Se miten lähellä nämä ovat totuutta jää vielä hieman arvoitukseksi.

Tässä ensimmäisessä, Venäjän sankari koelentäjä Alexander Garnaev kertoo 3600-lentotunnin ja 40-tyypin kokemuksella omat kommenttinsa kun on vertailtu T-50 ja F-22 toisiinsa.

http://360tv.ru/news/istrebitel-pjatogo-pokolenija-pochemu-rossija-otstaet-ot-ssha-v-aviacii-24817/


Toisessa Izvestia lehden toimittajan Dmitry Litovkin valotta hieman niitä vaikeuksia mitä T-50 mukana on ollut.

http://izvestia.ru/news/618009
 
Myös venäläisessä mediassa on paljon kirjoituksia, jotka liittyvät T-50. Näistä nämä kaksi ovat mielenkiintoisimmat ja ne valottavat Venäjän ilmailuteollisuuden nykyistä tilaa ja ansaitsevat näin ollen tarkemman tutustumisen. Se miten lähellä nämä ovat totuutta jää vielä hieman arvoitukseksi.

Tässä ensimmäisessä, Venäjän sankari koelentäjä Alexander Garnaev kertoo 3600-lentotunnin ja 40-tyypin kokemuksella omat kommenttinsa kun on vertailtu T-50 ja F-22 toisiinsa.

http://360tv.ru/news/istrebitel-pjatogo-pokolenija-pochemu-rossija-otstaet-ot-ssha-v-aviacii-24817/


Toisessa Izvestia lehden toimittajan Dmitry Litovkin valotta hieman niitä vaikeuksia mitä T-50 mukana on ollut.

http://izvestia.ru/news/618009

Kerro toki enemmän jos kieltä ymmärrät.
 
Back
Top