Panssarintorjunta

[SJ]

Jos keulan kuparimöykyn räjähdysaineineen saisi muotoiltua 2-suuntaiseksi, olisiko siinä?

Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei. Ontelopanoksella täytyy olla hieman tilaa, jotta se suihku kerkeää muodostua. Tämä muuten saattaa selittää miksi se 40 millinen kranaatti läpäisee niin vähän, siinä on nokan edessä vain pieni tila.

 

[Aarne1]

Muodostumista helpottaa ammuksen kärjessä oleva tikku, jonka kärjessä on sytyttimen sensori. Kuten mm. Panzerfaustin ammuksissa.

 

[Patu]

Muodostumista helpottaa ammuksen kärjessä oleva tikku, jonka kärjessä on sytyttimen sensori. Kuten mm. Panzerfaustin ammuksissa.

Panzerfaust 3-T:ssa siinä "tikussa" on myös tandem-taistelukärjen ensimmäinen osa.

Spoiler: Halkileikkaus 3-T:n ammuksesta

 

[DM]

Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei. Ontelopanoksella täytyy olla hieman tilaa, jotta se suihku kerkeää muodostua. Tämä muuten saattaa selittää miksi se 40 millinen kranaatti läpäisee niin vähän, siinä on nokan edessä vain pieni tila.

Oikeastaan se on etäisyys, ei tila. Muotoutuvan kartion kulma vaikuttaa siihen, miten pitkä stand off -siinä pitää olla. Eli missä etäisyydessä suihku on kapeimmillaan = suurin pintapaine = paras läpäisy.

Kessin ontelossa on aika erilainen kartion kulma kuin taas esim. kylkipanoksessa (enemmän kalotti kuin kartio), jonka suihkun pitää taas "yhtyä" pitkän matkan päässä.

 

[Huhta]

En muista olinko puhunut tästä jo aiemmin, mutta puhutaan silti.

Ukraina ja Puola aikovat yhdessä ja erikseen rakentaa halvan, kansanarmeijan pstohjuksen laserosoituksella. Tarkoitus on tehdä ohjuksesta niin halpa, että sitä voidaan tuottaa massoittain, mm. Puolan uusille alueellisille joukoille. Puolassa nimi on Pirat ja Ukrainassa Korsar. Kantama 2500m, lentoaika 12,5s maks ametille, läpäisy 550m eran jälkeen. Puolalaiset aikovat tehdä Pirat2, jossa tehokkaampi raketti (lentoaika 5,5s maks ametille) ja sirpale tai faetaistelukärki. Wikin mukaan Korsarin laukaisulaite olisi 130K€ ja ohjukset ilmeisesti 20K€. Spiken ohjukset on 100K€ tienoilla.

Olisiko syytä katsoa ja kokeilla? Ehkä NLAWt joukkueisiin ja Pirat PSTRlle? Toinen PSTOHJJ pataljoonaan Pirat kalustolla? Ainakin halpa olisi, joten mahdollisuus reippaisiin ohjustäyttöihin mikä tarkoittaisi ettei mikään olisi liian mitätön maali Piratille. Ehkä pääasiallisesti kaikki taisteluvaunua kevyemmät ja senkin varmaan kyljestä tai takaa saisi pudotettua tuolla. Mahdollinen ekstralisä voisi olla paikallaan olevat kopterit.

Ja linkki vielä http://www.defence24.com/508903,pirat-atgm-a-nexus-between-spike-and-anti-tank-grenade-launchers

Miksi kehittää vain 550 mm ERA:n jälkeen (millaisen ERA:n?) läpäisevä panssarintorjuntaohjus tällä aikakaudella? Vähän väärässä paikassa on säästetty, jos minulta kysytään. Laseriin perustuva ohjaus on myös ongelmallinen siinä mielessä, että uudemmat vaunut voivat havaita sen ja ohjusampujan täytyy pitää maali piikillä osumaan asti. Eikä ohjuksessa ilmeisesti ole vastatoimia aktiivisuojausjärjestelmiä vastaan, ei edes top-attack-moodia.

Onhan se sympaattinen Volkspanzerabwehrlenkwaffe, mutta mieluummin näkisin nekin rahat jossakin muualla. Tuo olisi taas yksi uusi järjestelmä, joka ei toisi oikeastan mitään uutta suorituskykyä. Nykyistä pst-kykyä voitaneen vahvistaa paremmin hankkimalla lisää nykyistä kalustoa (NLAW ja Bonus - kolmas tilaus sisään) tai hankkimalla jotakin aivan uutta ja mullistavaa, jossa olisi huomioitu aktiivisuojausjärjestelmät nykyaseita paremmin.

 

[jv66]

Oikeastaan se on etäisyys, ei tila. Muotoutuvan kartion kulma vaikuttaa siihen, miten pitkä stand off -siinä pitää olla. Eli missä etäisyydessä suihku on kapeimmillaan = suurin pintapaine = paras läpäisy.

Kessin ontelossa on aika erilainen kartion kulma kuin taas esim. kylkipanoksessa (enemmän kalotti kuin kartio), jonka suihkun pitää taas "yhtyä" pitkän matkan päässä.

olen joskus ihmetellyt että eikö Suomalaisessa risukossa, missä näkyvyys 10 metriä, voisi tankin etupuskurissa olla kylkimiinoja? Samoin tornissa. Ei tarvisi ampua projektiilia vaan antaa vaan suihkun lentää. Eikös Bonus laukea 30m tai jotain korkeudella?

 

[proileri]

Miksi kehittää vain 550 mm ERA:n jälkeen (millaisen ERA:n?) läpäisevä panssarintorjuntaohjus tällä aikakaudella? Vähän väärässä paikassa on säästetty, jos minulta kysytään. Laseriin perustuva ohjaus on myös ongelmallinen siinä mielessä, että uudemmat vaunut voivat havaita sen ja ohjusampujan täytyy pitää maali piikillä osumaan asti. Eikä ohjuksessa ilmeisesti ole vastatoimia aktiivisuojausjärjestelmiä vastaan, ei edes top-attack-moodia.

Käsittäisin että ensisijainen tarkoitus on tehdä halpa "ohjattu KES" jolla voi ammuskella muutakin kuin vaunuja - järjestelmään kuuluu myös sirpalelatauksella oleva ohjus. PST-ohjuksia on monesti käytetty pehmeisiin kohteisiin sellaisissa paikoissa missä epäsuoralla on hankala metsästää kohdetta, ja monessakin yhteydessä on väläytelty että ehkä voitaisiin tehdä simppelimpi versio siihen käyttöön. Osaltaan varmaan tuosta syystä laser-osoitinta pidetään riittävänä.

Sinänsähän tuossa ei ole mitään mielenkiintoista, paitsi hinta. Jos järjestelmä on hinnaltaan viidenneksen nykyisistä, niin silloin joka komppaniaan saisi ohjuspartion tai pari, joilla voisi orgaanisesti napsia prioriteettikohteita parin kilometrin etäisyydeltä. Tulee pian tulenjohtoryhmille ja muille laser-varoitin tarpeelliseksi.

 

[SJ]

Käsittäisin että ensisijainen tarkoitus on tehdä halpa "ohjattu KES" jolla voi ammuskella muutakin kuin vaunuja - järjestelmään kuuluu myös sirpalelatauksella oleva ohjus. PST-ohjuksia on monesti käytetty pehmeisiin kohteisiin sellaisissa paikoissa missä epäsuoralla on hankala metsästää kohdetta, ja monessakin yhteydessä on väläytelty että ehkä voitaisiin tehdä simppelimpi versio siihen käyttöön. Osaltaan varmaan tuosta syystä laser-osoitinta pidetään riittävänä.

Sinänsähän tuossa ei ole mitään mielenkiintoista, paitsi hinta. Jos järjestelmä on hinnaltaan viidenneksen nykyisistä, niin silloin joka komppaniaan saisi ohjuspartion tai pari, joilla voisi orgaanisesti napsia prioriteettikohteita parin kilometrin etäisyydeltä. Tulee pian tulenjohtoryhmille ja muille laser-varoitin tarpeelliseksi.

Niin, onkos tuo ohjus nyt laseriin hakeutuva, vaiko "beam-rider"? Mutta anyway, ei se laser varoitin välttämättä paljoa auta, on olemassa tapoja joilla välttää varoittimen laukaisua.

Mutta näkisin, että komppanioilla voisi olla jonkinlainen ohjuslaukaisin juurikin tuollaiseen käyttöön. Lisäisi ulottuvuuksia taistelukentälle.

 

[kertakenttään]

Niin, onkos tuo ohjus nyt laseriin hakeutuva, vaiko "beam-rider"? Mutta anyway, ei se laser varoitin välttämättä paljoa auta, on olemassa tapoja joilla välttää varoittimen laukaisua.

Mutta näkisin, että komppanioilla voisi olla jonkinlainen ohjuslaukaisin juurikin tuollaiseen käyttöön. Lisäisi ulottuvuuksia taistelukentälle.

Ideahan olisi siinä, että halvoilla ohjuksilla tuhotaan aina tilaisuuden tullen jotain bemareita tai itvaunuja tai telahaupitseja tai kuorma-autoja. Koko ajan aina kun tulee kohdalle. Ennen pitkää tukevia osia tai jalkaväkeä alkaa olemaan kehnosti, pelkät paksut vaunut ei pärjää itekseen. Ei kaikessa ole laservaroittimia. Jääkärikomppanialla ohjusryhmä kahdella ampumalaitteella ja tusina ohjuksia, hinta jää alle puoleen miljoonaan. Ei alkuun kaikille vaan RJKlle, HAJPlle ja PSAJONeille.

 

[SJ]

Ideahan olisi siinä, että halvoilla ohjuksilla tuhotaan aina tilaisuuden tullen jotain bemareita tai itvaunuja tai telahaupitseja tai kuorma-autoja. Koko ajan aina kun tulee kohdalle. Ennen pitkää tukevia osia tai jalkaväkeä alkaa olemaan kehnosti, pelkät paksut vaunut ei pärjää itekseen. Ei kaikessa ole laservaroittimia. Jääkärikomppanialla ohjusryhmä kahdella ampumalaitteella ja tusina ohjuksia, hinta jää alle puoleen miljoonaan. Ei alkuun kaikille vaan RJKlle, HAJPlle ja PSAJONeille.

Juurikin näin. Tuottaa viholliselle tappioita jatkuvasti ja myös niiltä suunnilta mistä he eivät tulta odottaneet. Ja jos läpäisyä on 550 milliä ERA:n jälkeen, niin se tehoaa kyllä paksuun vaunuunkin kun ampuu muualta kuin edestä.

Itseasiassa naapurin Metis ja Metis-M vastaisivat aika hyvin kuvausta tuosta komppaniatason PST-ohjuksesta. Mutta niitä me nyt emme ole hankkimassa.

 

[Huhta]

Käsittäisin että ensisijainen tarkoitus on tehdä halpa "ohjattu KES" jolla voi ammuskella muutakin kuin vaunuja - järjestelmään kuuluu myös sirpalelatauksella oleva ohjus. PST-ohjuksia on monesti käytetty pehmeisiin kohteisiin sellaisissa paikoissa missä epäsuoralla on hankala metsästää kohdetta, ja monessakin yhteydessä on väläytelty että ehkä voitaisiin tehdä simppelimpi versio siihen käyttöön. Osaltaan varmaan tuosta syystä laser-osoitinta pidetään riittävänä.

Sinänsähän tuossa ei ole mitään mielenkiintoista, paitsi hinta. Jos järjestelmä on hinnaltaan viidenneksen nykyisistä, niin silloin joka komppaniaan saisi ohjuspartion tai pari, joilla voisi orgaanisesti napsia prioriteettikohteita parin kilometrin etäisyydeltä. Tulee pian tulenjohtoryhmille ja muille laser-varoitin tarpeelliseksi.

Itseäni vain epäilyttää, paljonko järkeä on halvassa ohjuksessa, joka on kuitenkin sidonnainen mm. ampumalaitteeseen? Onko kevyestä tai korkeintaan keskiraskaasta jalkaväestä koostuvan joukon paras käyttöalue avomaasto, jossa vaunujen tulivoima pääsee oikeuksiinsa? Peitteisessä maastossa ei ole tarvetta ohjuksen kantamalle, vaan kertasingot ja NLAW kykenevät suunnilleen samaan, oletettavasti halvemmalla.

Tuohon jälkimmäiseen sanon vain sen, että jos tavallinen jääkäri-/jalkaväkikomppania on ryhmittynyt jonkin kahden kilometrin aukean keskelle, niin se sietääkin saada niskaansa epäsuoraa.

 

[kertakenttään]

http://www.defence24.com/545735,lig...ed-in-poland-new-generation-of-the-law-system

Juttua kessistä.

 

[proileri]

Itseäni vain epäilyttää, paljonko järkeä on halvassa ohjuksessa, joka on kuitenkin sidonnainen mm. ampumalaitteeseen? Onko kevyestä tai korkeintaan keskiraskaasta jalkaväestä koostuvan joukon paras käyttöalue avomaasto, jossa vaunujen tulivoima pääsee oikeuksiinsa? Peitteisessä maastossa ei ole tarvetta ohjuksen kantamalle, vaan kertasingot ja NLAW kykenevät suunnilleen samaan, oletettavasti halvemmalla.

Tuohon jälkimmäiseen sanon vain sen, että jos tavallinen jääkäri-/jalkaväkikomppania on ryhmittynyt jonkin kahden kilometrin aukean keskelle, niin se sietääkin saada niskaansa epäsuoraa.

On järkeä. Aina löytyy joku pistemaali kuten pesäke tai vaunu joka pitäisi saada neutralisoitua nopeasti, ja jos kohde on yhtään taaempana ja/tai liikkuva niin siihen voi olla hankala saada äkkiä vaikutusta. Lisäksi 2,5 km kantama antaa mahdollisuuden hakea ampumapaikkoja hyvin monesta raosta, josta on iloa varsinkin nyt kun korostetaan liikkuvampaa taistelutapaa ja koetetaan joka rakoon tuottaa tappioita. Yksi käyttökohde noilla on myös asutuskeskustaistelu, missä alakerroksissa olevaan pesäkkeeseen voi olla vaikea saada vaikutusta epäsuoralla ja kuitenkin kadun myötäisesti voi löytyä ampumapaikka kaukaa tai korkeampaa.

Ehkä relevantimpi kysymys on, että onko järkeä hommata erikseen kevyempää ohjusta tuohon käyttöön, vai hankkia sen sijaan vaikka lisää Spikejä. Hyvällä tuurilla kilpaileva halvempi järjestelmä ajaa Spikenkin hintoja hivenen alemmaksi tai Spiken miniversion kehittely saa uutta tuulta alleen, joskin Spikessä on tietty käytetty selvästi kalliimpia ratkaisuita, kuten lämppärihakupäätä. Toisaalta taas, Puolakin tuota kevyttä ohjusta haaveilee tämänhetkisen Spike LR:n kaveriksi, eli ilmeisesti siinä kuitenkin on hintaeroa sen verran.

Varmaan juuri nyt ei ole aietta lisätä ohjuskalustoa, mutta tuo Corsar voi olla mielenkiintoinen siinä vaiheessa kun TOW-kalusto happanee ja aletaan miettimään esim. Spiken lisähankintoja.

 

[SJ]

Itseäni vain epäilyttää, paljonko järkeä on halvassa ohjuksessa, joka on kuitenkin sidonnainen mm. ampumalaitteeseen? Onko kevyestä tai korkeintaan keskiraskaasta jalkaväestä koostuvan joukon paras käyttöalue avomaasto, jossa vaunujen tulivoima pääsee oikeuksiinsa? Peitteisessä maastossa ei ole tarvetta ohjuksen kantamalle, vaan kertasingot ja NLAW kykenevät suunnilleen samaan, oletettavasti halvemmalla.

Tuohon jälkimmäiseen sanon vain sen, että jos tavallinen jääkäri-/jalkaväkikomppania on ryhmittynyt jonkin kahden kilometrin aukean keskelle, niin se sietääkin saada niskaansa epäsuoraa.

Sen mitä itse ajattelin, niin tarkoitushan ei olisi välttämättä käyttää noita ohjuksia keskeltä omaa ryhmitystä, vaan poimia vihollisvaunuja niiltä paikoilta missä on ampuma-alaa. Toki nuo ohjusryhmät olisivat silloin suojattomia mikäli vihollinen alkaisi jahtaamaan niitä, mutta samalla vihollinen ei voisi automaattisesti olettaa, että avoimella he ovat suojassa, pl. epäsuora. Ja jos vihollinen ei ole aivan täysin ajantasalla siitä miten meidän taistelutapa toimii, niin ties mitä hämminkiä tuosta aiheutuu, kun vihollinen olettaa, että meidän asemat ovat siellä mistä ohjuskin tuli. Ja kun jalkaväen asemat usein asetetaan tien viereen olettaen, että vihollista päästään ampumaan sivusta, niin samalla tuo ohjus voisi ampua tien suuntaisesti, jos siis tie on kylliksi suora(oletettavasit heidän tulenavaus tapahtuisi vasta jalkaväen avattua tulen).

 

[Rannari]

Tuli ostettua erinomainen Markku Palokankaan kirjoittama Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet -kirja. Kirja sisältää kattavan kuvauksen puolustusvoimien raskaammasta jalkavkiaseistuksesta, erityisesti PST-aseista ja KRH:sta.

Tässä lyhyesti refereraatteja:
- kaksi suurta vanhan materiaalin putsausoperaatiota on tehty vuosina 1985 ja 2001
- vuonna 1985 poistettiin PST-tykit ja erilaisia yksittäiskappaleita
- vuonna 2001 Stenalle päätyi hyvin eksoottinen kirjo vanhaa sotasaalisaseistusta, mm. 82 mm KRH:t ja 120 KRH 38:t, yhteensä yli 500 kpl
- kirja toteaa yksiselitteisesti, että suomalainen KRH ei ole ollut koskaan yhtä hyvässä tilanteessa kuin 2015. Uusien hankintojen myötä käytössä on enää kaksi päätyyppiä 81 KRH 71Y ja 120 KRH 92, molempia määrävahvuudet
- 120 KRH 92:sta on hankittu kirjan mukaan "tuhatkunta"
- Norjasta hankittuihin KRH-bankkuihin vaihdettiin Tampellan 81 KRH 71 ja tämän myötä sotavarusteeksi tuli pitkästä aikaa myös brittiläinen heitin nimikkeellä 81 KRH 13, joita on kirjan mukaan "vain" joitakin kymmeniä
- 30 KRKK (AGS-17) -kalustoa oli 140 kappeletta, lukumäärää en ollut aikaisemmin nähnyt missään
-SS-11 -kalustoon ostettiin uusia ohjuksia 150 kpl vielä 1980-luvun alussa, yllättävän myöhään
- uudemmasta kalustosta kirjassa on aika ympäripyöreät kuvaukset

Tuo SS-11-hankinta 80-luvulla samoin aikoihin Pst-ohjusten 82/83 aikaan oli hämmästyttävä tieto. Brittiheittimien määrä antaa hyvää osvittaa krh-Bankkujen määrästä. Kuulostaa järkevälle kokonaismääriin verrattuna.

Apilaksen kohdalla oli otsakkeessa niin härski virhe ettei uskoisi tuollaisia menevän oikoluvusta läpi

Hyvä kirja kokoelman jatkoksi.

Edit...

Se Apilaksen otsake on siis "KEVYT 122mm:n RANSKALAINEN KERTASINKO M/APILAS"

 

[Hanski]

Tuo SS-11-hankinta 80-luvulla samoin aikoihin Pst-ohjusten 82/83 aikaan oli hämmästyttävä tieto. Brittiheittimien määrä antaa hyvää osvittaa krh-Bankkujen määrästä. Kuulostaa järkevälle kokonaismääriin verrattuna.

Apilaksen kohdalla oli otsakkeessa niin härski virhe ettei uskoisi tuollaisia menevän oikoluvusta läpi

Hyvä kirja kokoelman jatkoksi.

Edit...

Se Apilaksen otsake on siis "KEVYT 122mm:n RANSKALAINEN KERTASINKO M/APILAS"

SS-11 oli varmaan tuossa vaiheessa jo pelkästään rannikko-ohjuksena, mutta yllättävän myöhään niitä on vielä hankittu!

Apilaksen nimi herätti myös minussa ihmetystä enkä heti keksinyt, mikä siinä oli pielessä...

Sellainen tiedonjyvä kirjassa myös on, että KES12-hankinta oli 5500 putkea. Näitähän hankittaneen lisää koko ajan, mutta aloituspaketti oli jo ihan kelvollinen!

 

[Rannari]

SS-11 oli varmaan tuossa vaiheessa jo pelkästään rannikko-ohjuksena, mutta yllättävän myöhään niitä on vielä hankittu!

Rannikolle on joo hommattu lisää ohjuksia. Ihan antiikkinen värkkihän tuo kuitenkin 80-luvulla jo oli joten sikäli yllättävä tieto. Tuskin maksoivat paljoa.

Edelliselle kessillehän on annettu hankintamääräksi 70000kpl joten vielä on matkaa. Arvatenkin hankintoja jatketaan vuosikausia joten ei hätäännytä.

 

[Huhta]

Edelliselle kessillehän on annettu hankintamääräksi 70000kpl joten vielä on matkaa. Arvatenkin hankintoja jatketaan vuosikausia joten ei hätäännytä.

Miksi kertasingoista keskustellaan kranaatinheittimistössä?

Mutta asiaan:

Hyvänkokoisten hankintamäärien vastapainoksi kevyitä kertasinkoja ilmeisesti ammutaan myös suhteellisen surutta harjoituskäytössä. Jos nyt ei ihan jokainen varusmies sentään kovaa ammu, niin ainakin jalkaväessä kulutus lienee suhteellisen suuri. En ihmettelisi, jos puhuttaisiin nelinumeroisesta määrästä vuositasolla.

Eli jos kokonaishankintamäärä on ollut 70 000 kpl, niin kerrallaan niistä lienee ollut varastossa enintään muutama kymmenentuhatta. Tuo 70 000 on kai muutenkin jo suhteellisen vanha luku (hämärä muistikuva, että lähde olisi jonkun muistelmat vuosituhannen vaihteen läheltä?), joten tätä nykyä kokonaishankintamäärä lienee vielä isompi - ellei kylmän sodan loputtua sitten ole lähdetty purkamaan varastoa, en tiedä.

Mielenkiintoisena pidän tietoa 5500 aseen hankinnasta: se antaa ymmärtää, että aseet tilataan ja toimitetaan isommissa hankintaerissä (kuten esim. NLAW). Voisi kuvitella, että kertasingot olisivat kiväärinpatruunoiden tavoin sellaista materiaalia, jonka linjastot kannattaisi pitää koko ajan pyörimässä, koska niitä kuitenkin kuluu rauhan aikanakin kohtalaisia määriä. Jos vuosikulutus varastosta on vaikkapa 2000 asetta, niin linjastolta voitaisiin tilata vuosittain 2000 kpl uusinta mallia varaston ylläpitämiseksi. En sitten tiedä, riittääkö muutama tuhat kertasinkoa vuodessa linjaston ylläpitoon, mutta M72:n käyttäjäkunta on niin laaja, että eiköhän linjasto pyöri jatkuvasti.

Sellainen tiedonjyvä kirjassa myös on, että KES12-hankinta oli 5500 putkea. Näitähän hankittaneen lisää koko ajan, mutta aloituspaketti oli jo ihan kelvollinen!

Sikäli kuin pitää paikkansa, niin hyvä alku. Kyllä tuolla tärkeimpien joukkojen kiväärikomppaniat varustaa.

Oliko kirjassa muuten mitään tietoa koskien tykistöä? Esim. 122 H 63:n kohtalo kiinnostaa, kun toisten mukaan puolet kalustosta stenattiin ja nyt ne kuitenkin ovat PV:n mukaan ilmaantuneet takaisin kirjanpitoon. Sergei olisi myös mielenkiintoinen, jos siitä on mitään tietoa.

 

[kertakenttään]

@Huhta Eiköhän ammunnoissa ammuta ne vanhat kessit ensin pois. Varsinkin jos joku erä on vanhentumassa niitö ammutaan sarjalla pois. Veijarina päästiin aukissa koko joukkue ampumaan tai oltais päästy jos ekana ammutut apilakset eivät olisi kaataneet tonnien painoista panssarimaalia.

5500 on ihan ok alku ja 2000€ hinnalla noita saa työntää varastoihin sydämensä kyllyydestä. Varsinkin, jos Puola aikoo aseistaa paikallisjoukkonsa kesseillä niin Nammon linjastot saa rehkiä kunnolla.

 

[Rannari]

Oliko kirjassa muuten mitään tietoa koskien tykistöä? Esim. 122 H 63:n kohtalo kiinnostaa, kun toisten mukaan puolet kalustosta stenattiin ja nyt ne kuitenkin ovat PV:n mukaan ilmaantuneet takaisin kirjanpitoon. Sergei olisi myös mielenkiintoinen, jos siitä on mitään tietoa.

Pst-tykkejä on kirjassa käsitelty. Muuta tykistöä muistaakseni ei.