Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Eihän tuo NLAWille pärjää. Mutta se on tarkoitettukin vaativampiin hommiin eli pidemmille etäisyyksille. Nyt oli kysymys siitä että joukkueet ovat ( ehkä ) jäämässä ilman pst-aseita. Jos rahat eivät riitä niin pitää tinkiä. Toisen linjan joukkueille voisi välttää hiukan vaatimattomampi ase kuin kärkikooonpanojen pataljoonille ja komppanioille. JOS suorituskyvystä ei joudu liikaa tinkimään. Mahdollisten aseiden valikoima lienee nirkoinen. Iso JOS. Läpäisystä ei voi liikaa tinkiä.

Puolustusvoimien mielestä NLAW ja Panzerfaust 3 pärjäsivät niin hyvin, että molemmat kannatti evaluoida. Molempien kantamaksi ilmoitetaan sama 600 metriä (DN-Defence ja Saab, Panzerfaust käyttäen Dynarange-tähtäinlaitetta), eikä ole syytä uskoa, että tässä kumpikaan osapuoli puhuisi muunneltua totuutta toista enempää.


Läpäisy tankkeja vastaan on riittämätön modernilla ja etenkin tulevaisuuden taistelukentällä. (Kalle Kustaa on kyllä varsinainen kestoaihe, se on pst-aseisiin liittyvän keskustelun natsikortti. :D)
 
Puolustusvoimien mielestä NLAW ja Panzerfaust 3 pärjäsivät niin hyvin, että molemmat kannatti evaluoida. Molempien kantamaksi ilmoitetaan sama 600 metriä (DN-Defence ja Saab, Panzerfaust käyttäen Dynarange-tähtäinlaitetta), eikä ole syytä uskoa, että tässä kumpikaan osapuoli puhuisi muunneltua totuutta toista enempää.

Pzf olisi varmasti ollut tuossa muodossaan asiallinen värkki sinne pidemmille etäisyyksille. Sekin lienee turhan arvokas jos halutaan hankkia isompia määriä. Lisäksi se on erittäin painava. Vai onko Shipon pikemminkin epäilyttävän kevyt?

Jos sittenkin se Kalle-Kustaa? :rolleyes: :D
 
Läpäisy tankkeja vastaan on riittämätön modernilla ja etenkin tulevaisuuden taistelukentällä. (Kalle Kustaa on kyllä varsinainen kestoaihe, se on pst-aseisiin liittyvän keskustelun natsikortti. :D)
Suostuisit siis varmaan istumaan modernin tankin sisällä, kun sitä ammutaan esim. tällaisella riittämättömällä ammuksella?


Huomioitavaa on myös, että kalle kustaa on sen verran nopea ladattava, että vaikka se ensimmäinen ammus osuisi huonosti eikä saavuttaisi toivottua lopputulosta, niin toinen on aika nopeasti (alle 10 sek) lähetetty perään. CG:n ammukset kustantavat nopean googlailun perusteella $500-3000 riippuen tyypistä.
 
CG:n ja PzF 3:n iso ongelma on se, että ne perustuvat ampumalaitteeseen, ja ainoastaan ampumalaitetta kantava voi ampua niillä. Sen sijaan kuka tahansa Apilasta kantava voi ampua sillä, koska se on kertasinko.
Tietenkin ampumalaitteita voitaisiin hankkia jokaista Apilas-miestä korvaamaan, mutta samalla vaivalla hankkisi sitten jo käytännössä NLAW:t näille miehille.
 
Suostuisit siis varmaan istumaan modernin tankin sisällä, kun sitä ammutaan esim. tällaisella riittämättömällä ammuksella?


Huomioitavaa on myös, että kalle kustaa on sen verran nopea ladattava, että vaikka se ensimmäinen ammus osuisi huonosti eikä saavuttaisi toivottua lopputulosta, niin toinen on aika nopeasti (alle 10 sek) lähetetty perään. CG:n ammukset kustantavat nopean googlailun perusteella $500-3000 riippuen tyypistä.

Jos singonlaukauksia tulee vain yksi joko sivulta tai edestä, etäisyyttä on jonkin verran ja ampujana on ihminen, niin kyllä minä riittävää rahallista korvausta vastaan voisin ottaa riskin sopivaksi katsomassani vaunussa ihan duudsoni-hengessä ilman mitään isänmaallista hurmiota.

Esimerkiksi Challenger kakkosen sisällä olisi suhteellisen turvallinen olo:

1280px-Challenger_II%2C_main_battle_tank_prepares_to_fire_its_main_gun_on_a_target.JPG


Kysymys vaunumiehistön olosta on kuitenkin vähän epärelevantti, koska ennemmin pitäisi kysyä sinkoampujan oloa. Ampujan pitää luottaa aseeseensa: osuuko sillä, onko vaikutus riittävä ja paljastaako laukaus ampujan?

Luotan kyllä siihen, että Carl Gustavilla osuu siinä missä muillakin, jos tähtäinratkaisu on moderni. Ja lyhyillä etäisyyksillä osunee muutenkin, etenkin pysähtyneeseen vaunuun.

Paljastumisen kannalta Carl Gustav ei sen sijaan välttämättä ole ideaali, sillä Carl Gustaville Wikipedia listaa vain yhden ammustyypin (HEAT 655 CS), joka voidaan ampua suljetuista tiloista. Youtube-videoiden perusteella Carl Gustavien ammunnat (ammustyyppiä erittelemättä) vaikuttavat tuottavan kirkkaan välähdyksen, kun taas suljetuista tiloista ammuttavaksi suunnitellun NLAW:n ampumisesta seuraa lähinnä suhteellisen vaatimaton savupöllähdys.

Vaikutus maalissa on kuitenkin mielestäni Carl Gustavin heikoin kohta. Singon pitäisi mennä läpi sivusta että heilahtaa, reilulla marginaalilla, ja edestäkin pitäisi olla jonkinlaiset mahdollisuudet. Marginaalia tarvitaan, jotta onnistutaan myös ammuksen osuessa maaliin muussakin kuin nollakulmassa ja jotta panssarinläpäisyn jälkeenkin vaunun sisällä olisi huomattava vaikutus. Carl Gustavilla on merkittäviä haasteita näiden kriteerien täyttämisessä, luultavasti jo vähän huonommat vaunut (esim. T-72 modit) tuottavat ongelmia etusektoriin ammuttaessa ja T-90 on ilmeisesti suhteellisen hyvin panssaroitu sivusuunnassakin tornin osalta, joskin jos T-90:n runkoon saa osuman ERA-palikoiden ohi, niin eiköhän tuo tepsi. Armataa vastaan en sitten enää näe hirveästi käyttöä Kalle Kustaalla, ellei avaudu jotakin poikkeuksellista tilaisuutta ampua vaunun kattoon tai perään.

Lisäksi tulee taktiset rajoitteet, joista @J0h1F huomauttikin jo. Ajatellaan nyt vaikkapa kolmimiehistä sinkopartiota: se voi käyttää tehokkaasti lähinnä yhtä Carl Gustavia, siinä missä NLAW:n tapauksessa maali voisi olla samanaikaisesti kolmen ampujan tähtäimissä.

Suostuisit varmaan ampumaan Carl Gustavilla modernia panssarivaunua?
 
Jos singonlaukauksia tulee vain yksi joko sivulta tai edestä, etäisyyttä on jonkin verran ja ampujana on ihminen, niin kyllä minä riittävää rahallista korvausta vastaan voisin ottaa riskin sopivaksi katsomassani vaunussa ihan duudsoni-hengessä ilman mitään isänmaallista hurmiota.

Kysymys vaunumiehistön olosta on kuitenkin vähän epärelevantti, koska ennemmin pitäisi kysyä sinkoampujan oloa. Ampujan pitää luottaa aseeseensa: osuuko sillä, onko vaikutus riittävä ja paljastaako laukaus ampujan?

Luotan kyllä siihen, että Carl Gustavilla osuu siinä missä muillakin, jos tähtäinratkaisu on moderni. Ja lyhyillä etäisyyksillä osunee muutenkin, etenkin pysähtyneeseen vaunuun.

Paljastumisen kannalta Carl Gustav ei sen sijaan välttämättä ole ideaali, sillä Carl Gustaville Wikipedia listaa vain yhden ammustyypin (HEAT 655 CS), joka voidaan ampua suljetuista tiloista. Youtube-videoiden perusteella Carl Gustavien ammunnat (ammustyyppiä erittelemättä) vaikuttavat tuottavan kirkkaan välähdyksen, kun taas suljetuista tiloista ammuttavaksi suunnitellun NLAW:n ampumisesta seuraa lähinnä suhteellisen vaatimaton savupöllähdys.

Vaikutus maalissa on kuitenkin mielestäni Carl Gustavin heikoin kohta. Singon pitäisi mennä läpi sivusta että heilahtaa, reilulla marginaalilla, ja edestäkin pitäisi olla jonkinlaiset mahdollisuudet. Marginaalia tarvitaan, jotta onnistutaan myös ammuksen osuessa maaliin muussakin kuin nollakulmassa ja jotta panssarinläpäisyn jälkeenkin vaunun sisällä olisi huomattava vaikutus. Carl Gustavilla on merkittäviä haasteita näiden kriteerien täyttämisessä, luultavasti jo vähän huonommat vaunut (esim. T-72 modit) tuottavat ongelmia etusektoriin ammuttaessa ja T-90 on ilmeisesti suhteellisen hyvin panssaroitu sivusuunnassakin tornin osalta, joskin jos T-90:n runkoon saa osuman ERA-palikoiden ohi, niin eiköhän tuo tepsi. Armataa vastaan en sitten enää näe hirveästi käyttöä Kalle Kustaalla, ellei avaudu jotakin poikkeuksellista tilaisuutta ampua vaunun kattoon tai perään.

Lisäksi tulee taktiset rajoitteet, joista @J0h1F huomauttikin jo. Ajatellaan nyt vaikkapa kolmimiehistä sinkopartiota: se voi käyttää tehokkaasti lähinnä yhtä Carl Gustavia, siinä missä NLAW:n tapauksessa maali voisi olla samanaikaisesti kolmen ampujan tähtäimissä.

Suostuisit varmaan ampumaan Carl Gustavilla modernia panssarivaunua?

Nyt muistuttaisin, että CG:n (tms.) tarkoitus ei olisi korvata NLAW:eja, vaan joukossa olisi mitä todennäköisimmin NLAW:t CG:n (tms.) rinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että NLAW:lla kolkataan ne raskaammat jutut joiden etupanssarista ei menisi läpi oikein millään. Mitä taas tulee vaunujen kylkiin, niin siihen riittää sitten huomattavasti pienempi ontelopanos, kunhan sillä ensiksi pääsee sen ERA:n läpi.
 
Nyt muistuttaisin, että CG:n (tms.) tarkoitus ei olisi korvata NLAW:eja, vaan joukossa olisi mitä todennäköisimmin NLAW:t CG:n (tms.) rinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että NLAW:lla kolkataan ne raskaammat jutut joiden etupanssarista ei menisi läpi oikein millään. Mitä taas tulee vaunujen kylkiin, niin siihen riittää sitten huomattavasti pienempi ontelopanos, kunhan sillä ensiksi pääsee sen ERA:n läpi.

Sinulla voi olla omat suunnitelmasi asioista, mutta tässä kyllä keskusteltiin Apilaksen korvaamisesta ennen kuin @Falangi veti Kalle Kustaa -kortin esille. Tulitukiaseet on asia erikseen, mutta niille on omat ketjunsa.
 
Sinulla voi olla omat suunnitelmasi asioista, mutta tässä kyllä keskusteltiin Apilaksen korvaamisesta ennen kuin @Falangi veti Kalle Kustaa -kortin esille. Tulitukiaseet on asia erikseen, mutta niille on omat ketjunsa.

Aivan oikein, tuossa edellisessä viestissäsi vertailit kuitenkin NLAW:ia ja CG:tä niin kuin ne olisivat toisensa pois sulkeva asia.
 
Aivan oikein, tuossa edellisessä viestissäsi vertailit kuitenkin NLAW:ia ja CG:tä niin kuin ne olisivat toisensa pois sulkeva asia.

Pitkältihän asia onkin juuri noin, ellei sitten aleta tekemään suuria muutoksia kokoonpanoihin. Sikäli kuin kokoonpanot eivät ole muuttuneet hiljattain, niin operatiivisten kiväärijoukkueessahan on pst-partio Apilaksilla. En pidä realistisena, että partio ottaisi kantoon kahta raskasta asetta, vaan kyllä Apilas täytyy korvata yhdellä aseella tuossa tehtävässä. Toki teoriassa sekin olisi mahdollista, että esimerkiksi partionjohtajalla olisi NLAW ja toinen alaisista olisi Kalle Kustaan ampuja ja toinen sen lataaja, mutta käytännössä kuulostaa aika vaikealta.

Kokonaan erillisenä kysymyksenä täytyy sitten pohtia sitä, pitäisikö joukkueeseen lisätä esimerkiksi "raskasaseryhmä", johon kuuluisi vaikkapa kaksi sinkopartiota (Kalle Kustaalla) ja yksi pst-partio (NLAW:lla). Tämä vaikeuttaisi kuitenkin joukkueen johtamista ryhmien määrän lisääntyessä sekä pakottaisi pohtimaan taktiikkaa uudestaan sekä lisäämään ajoneuvojen määrää joukkueessa ynnä muuta kivaa.
 
Muistakaahan, että jääkäriryhmä 2015:ssä on myös Apilas-mies. Sen korvaaminen PzH 3:lla tai CG:llä ei ihan noin vain käykään kohtuullisilla kustannuksilla ja kuormalla kyseisen taistelijan kohdalla. NLAW käy Apilaksen korvaajaksi tässä, ja periaatteessa myös IMI Shipon kävisi painonsa puolesta.

Kokonaan erillisenä kysymyksenä täytyy sitten pohtia sitä, pitäisikö joukkueeseen lisätä esimerkiksi "raskasaseryhmä", johon kuuluisi vaikkapa kaksi sinkopartiota (Kalle Kustaalla) ja yksi pst-partio (NLAW:lla). Tämä vaikeuttaisi kuitenkin joukkueen johtamista ryhmien määrän lisääntyessä sekä pakottaisi pohtimaan taktiikkaa uudestaan sekä lisäämään ajoneuvojen määrää joukkueessa ynnä muuta kivaa.
Erillinen PST-partio joukkueelle suoraan joukkueenjohtajan alaisuuteen? Periaatteessa sen käyttö toimisi niin, että ilman välitöntä panssariuhkaa partio liikkuisi joukkueenjohtajan ja tulenjohtoryhmän kanssa irti välittömästä kosketuksesta myös joukkueenjohtajaa ja -varajohtajaa suojaten, ja voitaisiin tarvittaessa nopeasti siirtää sinne, missä sitä tarvitaan.

Mielestäni isompien osien liittäminen joukkueeseen ei ole järkevää kokoonpanojen joustavuuden kannalta, vaan sitten kannattaisi miettiä komppanian kokoonpanoja, joista voitaisiin tehdä tarvittaessa alistuksia joukkueille.
 
Kokonaan erillisenä kysymyksenä täytyy sitten pohtia sitä, pitäisikö joukkueeseen lisätä esimerkiksi "raskasaseryhmä", johon kuuluisi vaikkapa kaksi sinkopartiota (Kalle Kustaalla) ja yksi pst-partio (NLAW:lla). Tämä vaikeuttaisi kuitenkin joukkueen johtamista ryhmien määrän lisääntyessä sekä pakottaisi pohtimaan taktiikkaa uudestaan sekä lisäämään ajoneuvojen määrää joukkueessa ynnä muuta kivaa.

Toisessa ketjussa , nohevampaa kokoonpanoa suunnittelin, jossa nämä aspektit on huomioitu.

http://maanpuolustus.net/threads/jalkaväkiryhmä-kokoonpanoja-muailmalla.1217/page-10

Joukkueen kaluston tulee olla riittävä suhteessa tehtävän edellyttämään suorituskykyyn. Kaikki joukot eivät välttämättä ole myöskään samanlaisia.
 
Muistakaahan, että jääkäriryhmä 2015:ssä on myös Apilas-mies. Sen korvaaminen PzH 3:lla tai CG:llä ei ihan noin vain käykään kohtuullisilla kustannuksilla ja kuormalla kyseisen taistelijan kohdalla.

CG on vähintään kahden miehen operoitava ase. Vähintään. Tästä ihan samaa mieltä.

Erillinen PST-partio joukkueelle suoraan joukkueenjohtajan alaisuuteen? Periaatteessa sen käyttö toimisi niin, että ilman välitöntä panssariuhkaa partio liikkuisi joukkueenjohtajan ja tulenjohtoryhmän kanssa irti välittömästä kosketuksesta myös joukkueenjohtajaa ja -varajohtajaa suojaten, ja voitaisiin tarvittaessa nopeasti siirtää sinne, missä sitä tarvitaan.

Mielestäni isompien osien liittäminen joukkueeseen ei ole järkevää kokoonpanojen joustavuuden kannalta, vaan sitten kannattaisi miettiä komppanian kokoonpanoja, joista voitaisiin tehdä tarvittaessa alistuksia joukkueille.

Muutenkin kertasingot tai ohjukset ovat omasta mielestäni tarkoituksenmukaisia joukkuetasolle jossa aseet päädytään kumminkin kantamaan lihasvoimalla taistelussa "sinne ja takaisin". Jos tuonne joukkuetasolle ympätään jotain 8-14kg painoisia sinkoja, niin huonossa paikassa irtaantuessa monelle putkenkantajalle tulisi kiusaus heittää putki ojaan ja jatkaa matkaa ilman, ammusten loputtua tai kadottua esimeriksi kaatuneen taistelijaparin mukana. Kertakäyttöaseethan pääsääntöisesti hylätään muutenkin ammunnan jälkeen joten vahinkoa ei pääse tapahtumaan ja joukkueen myöhempi taistelu- ja tulivoima laskemaan. Kertakäyttöaseet eivät myöskään vaadi käytännössä mitään huoltotoimenpiteitä, joten niiden kantajilla on enemmän aikaa rötv... korjaan tehdä muita hyödyllistä "huoltoa" ja "valmiuden ylläpitoa" taistelutaukojen aikana. Suuremmassa mittakaavassa kertakäyttöaseet eivät myöskään vaadi erikoistunutta huolto-organisaatiota logistiikkaa kuormittamaan.

Erillinen PST-partio joukkueelle suoraan joukkueenjohtajan alaisuuteen.

J0h1F, ainakin omassa jääkärikomppaniassa varusmiesaikanani tämmöinen orgaaninen pst-partio oli jokaisessa jääkärijoukkueessa, Prikaati-90 kokoonpanossa. Jokaisessa joukkueessa oli sinkopartio, vahvuudella 1+2. Aseistuksena muistaakseni 3kpl Apilaksia sekä muutamia kessejä. Toiminta ja käyttö oli juuri sitä, mitä kuvasit.

Samaa mieltä tuosta joukkueen organisaation "ketteryydestä". Ajan saatossa mielipiteekseni on muutenkin muodostunut se, että mielummin näkisin ryhmiä "kevennettävän" eli keventäisin raskasta aseistusta/varustusta ja priorisoidin nopeutta ja vauhtia manöövereissä. Etenkin kun uusi taistelutapa on niin liikkuvaa luonteeltaan, edellyttäen mahdollisuutta liikkua nopeasti paikasta paikkaan, iskea nopeasti ja irtaantua yhtä nopeasti ja tämän jälkeen siirtyä toisaalle. Tietysti tämä johtaa ristiriitaan tulivoiman ja suojauksen kanssa, mutta ristiriitaa on siinäkin että pitäisi olla nopea ja ketteräliikkeinen samalla kun tavaraa ja materiaalia on kannossa kolmattakymmenettä kiloa ja enemmänkin.
 
Pitkältihän asia onkin juuri noin, ellei sitten aleta tekemään suuria muutoksia kokoonpanoihin. Sikäli kuin kokoonpanot eivät ole muuttuneet hiljattain, niin operatiivisten kiväärijoukkueessahan on pst-partio Apilaksilla.

Ja mihin ne komppanialla olevat NLAW:t on hävinneet? Joukkueissa on apilakset ja siellä missä eniten odotetaan tarvittavan PST-aseita on NLAW:t. Eli yleensä siellä missä on eniten kovia vaunuja on Apilaksien lisäksi myös NLAW:t. En oikein näe miksi CG ei voisi korvata Apilasta tuossa PST-partiossa. Kerralla ei ehkä pysty ampumaan yhtä montaa ammusta, mutta samalla partio kantaa enemmän ammuksia. Siinä toki menetetään Apilaksen raaka voima, mutta CG:lle saa tandem-onteloammuksen.

Muistakaahan, että jääkäriryhmä 2015:ssä on myös Apilas-mies. Sen korvaaminen PzH 3:lla tai CG:llä ei ihan noin vain käykään kohtuullisilla kustannuksilla ja kuormalla kyseisen taistelijan kohdalla. NLAW käy Apilaksen korvaajaksi tässä, ja periaatteessa myös IMI Shipon kävisi painonsa puolesta.

Kustannuksista on turha puhua, jos seuraavassa lauseessa puhut NLAW:sta samassa yhteydessä. Mutta mitä tarkoitat tuolla kuormalla? Ihan varmasti CG partio kantaa enemmän ammuksia samaan painoon, kuin Apilas partio.
 
Sepä se. Apilaksen hinnaksi on mainittu €2000, NLAW €25 000.... Hintasyistä voidaan joutua ostamaan lisää Apilaksia.

Semmoinen kysymys Sardaukarille, että onko sinulla tietoa meiltä tai maailmalta, kuinka monta "sinkoa" tai osumaa tarvitaan taistelupanssarivaunun tuhoamiseen? Erityisesti Apilaksiin liittyen? Ja mikä on arvioitu osuma% taistelukentän melskeessä ja paineessa käytännön ampumaetäisyyksiltä?

Itselleni on jäänyt vuosien takaa mieleen lukema, jossa venäläiset olivat laskeneet ensimmäisessä tsetsenian sodassa että heidän singoilla tuhotuista vaunuista löytyi keskimäärin kolmesta viiteen orakin osumaa. Älkää kysykö, mistä luin tai kuulin tästä.

Meinaan jos osuma% on heikonlainen ja useampia osumia vaaditaan, niin silloin sinkoja käytetään useampia tuhottua vaunua kohden. Tällöinhän yksittäisen aseen hankintahinta ei kerro sitä, mikä hintalappu laitetaan tuhotulle vaunulle.
 
Meinaan jos osuma% on heikonlainen ja useampia osumia vaaditaan, niin silloin sinkoja käytetään useampia tuhottua vaunua kohden. Tällöinhän yksittäisen aseen hankintahinta ei kerro sitä, mikä hintalappu laitetaan tuhotulle vaunulle.

No ihan varmasti se on heikonlainen, jos ei pääse rauhassa ampumaan hyvältä tuelta. Jokainen esimerkiksi polvelta kertasinkoja ampunut voinee varmaan vahvistaa ettei se paikallaan olevaan vaunuun osuminen ~200m päähän ole täysin itsestään selvää edes harjoitusammunnassa. Taistelutilanteen stressi+ilmassa lentävä rauta+liikkuva vaunu ja hyvän tuliaseman puute niin siinä alkaa olla sellainen yhdistelmä, että niitä kertasinkoja voi kulua muutama, vaikka itse aseen läpäisyominaisuudet olisivatkin kunnossa.
 
No ihan varmasti se on heikonlainen, jos ei pääse rauhassa ampumaan hyvältä tuelta. Jokainen esimerkiksi polvelta kertasinkoja ampunut voinee varmaan vahvistaa ettei se paikallaan olevaan vaunuun osuminen ~200m päähän ole täysin itsestään selvää edes harjoitusammunnassa. Taistelutilanteen stressi+ilmassa lentävä rauta+liikkuva vaunu ja hyvän tuliaseman puute niin siinä alkaa olla sellainen yhdistelmä, että niitä kertasinkoja voi kulua muutama, vaikka itse aseen läpäisyominaisuudet olisivatkin kunnossa.

Tämä on juuri se mitä tarkoitan. Jos osuma% on 20 ja vaunun tuhoamiseen tarvitaan kolmesta viiteen osumaa, niin silloin tarvitaan 15-25 sinkoa tuhottua vaunua kohden. Jos osuma% on 30 ja vaunun tuhoamiseen vaaditaan kolme osumaa, tarvitaan 9 sinkoa jnejnejne...

Juuri siksi vähänkin pidemmillä matkoilla pidän osuma% kasvattavia tekijöitä yhtenä kaikkein tärkeimpinä ominaisuuksina. Siksi ohjukset ovat omaan mieleeni.

edit: typotypotypo...
 
Viimeksi muokattu:
En oikein näe miksi CG ei voisi korvata Apilasta tuossa PST-partiossa. Kerralla ei ehkä pysty ampumaan yhtä montaa ammusta, mutta samalla partio kantaa enemmän ammuksia. Siinä toki menetetään Apilaksen raaka voima, mutta CG:lle saa tandem-onteloammuksen.

Tämä salvona/ryöppynä ampuminen yhtä maalia vastaan on vain yksi useamman kertasingon hyödyistä taktiikassa. Lisäksihän usealla kertasingolla voidaan ampua nopeasti monta yksittäistä laukausta peräkkäin jokaisella laukauksella tulta korjaten. Tai voidaan ampua kerralla useampaa maalia tarvittaessa.

Näitä useamman putken taktiikoita ei voi käyttää yhdellä CG:llä.

Lisäksi sinko-/pst-partiota voi myöhemmin käyttää erilaisiin ad-hoc sovelluksiin. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun singot on ammuttu, voidaan partion (vielä taistelukykyisiä) miehiä käyttää tavallisten kiväärimiesten tavoin muun joukkueen vahvistamiseen tai muihin jjohtajan osoittamiin tehtäviin. Jos partiolla olisi riippana raahattavana CG vielä rakettien loppumisenkin jälkeen, olisi em. partion "ad-hoc" käyttö hankalampaa. Miehet olisivat siis enemmän sidottuja määrättyyn tehtäväänsä.
 
Kokonaan erillisenä kysymyksenä täytyy sitten pohtia sitä, pitäisikö joukkueeseen lisätä esimerkiksi "raskasaseryhmä", johon kuuluisi vaikkapa kaksi sinkopartiota (Kalle Kustaalla) ja yksi pst-partio (NLAW:lla). Tämä vaikeuttaisi kuitenkin joukkueen johtamista ryhmien määrän lisääntyessä sekä pakottaisi pohtimaan taktiikkaa uudestaan sekä lisäämään ajoneuvojen määrää joukkueessa ynnä muuta kivaa.

Alkaa kuullostamaan melko raskaalta joukkueelta, etenkin jos sen pitää olla samaan aikaan nopealiikkeinen kaikilta osiltaan.

Entä miten olisi jos sinne ryhmätasolle ei laitettaisi muuta kun kessejä, ja paljon, esimerkiksi 6-9 kpl per ryhmä. Ei hidastaisi ryhmän liikettä käytännössä ollenkaan, mutta useammalla putkella ja 66KES12 450mm RHA läpäisyllä olisi jo ihan varteenotettava pst-aseistus. Samalla aseiden ja varusteiden mallikirjavuus ryhmässä vähenisi tai pysyisi yksinkertaisempana. Joukkuetasolle sitten vaikka se partio jolle Apilakset tai NLAW:it tehtävästä riippuen ja komppaniaan sitten erillinen sinkoryhmä "wanhan mallin mukaan" jolla olisi lisää Apilaksia tai NLAW:eja, mieluiten myös mönkkärillä liikkuvana jos mahdollista.

Mites muuten noi 66KES12 picatinnykisot ja punapistetähtäimet? Jos joku kehittäisi tulevaisuudessa osuma% nostavan ja kestävän, mutta naurettavan halvan ja kertakäyttöisen punapistetähtäimen muutamalla koromerkillä ja ennakkomerkeillä tähän mainioon aseeseen niin en laittaisi lainkaan pahakseni.
 
Back
Top