Panssarintorjunta

[Rannari]

Tämä salvona/ryöppynä ampuminen yhtä maalia vastaan on vain yksi useamman kertasingon hyödyistä taktiikassa. Lisäksihän usealla kertasingolla voidaan ampua nopeasti monta yksittäistä laukausta peräkkäin jokaisella laukauksella tulta korjaten. Tai voidaan ampua kerralla useampaa maalia tarvittaessa.

Näitä useamman putken taktiikoita ei voi käyttää yhdellä CG:llä.

Lisäksi sinko-/pst-partiota voi myöhemmin käyttää erilaisiin ad-hoc sovelluksiin. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun singot on ammuttu, voidaan partion (vielä taistelukykyisiä) miehiä käyttää tavallisten kiväärimiesten tavoin muun joukkueen vahvistamiseen tai muihin jjohtajan osoittamiin tehtäviin. Jos partiolla olisi riippana raahattavana CG vielä rakettien loppumisenkin jälkeen, olisi em. partion "ad-hoc" käyttö hankalampaa. Miehet olisivat siis enemmän sidottuja määrättyyn tehtäväänsä.

Tuossa tulee toisaalta esiin myös CG:n tms. suuri etu eli mukana kulkevien laukausten suurempi määrä. Ei tarvitse miettiä sinkosimoille ad-hoc-sovelluksia koska nämä voivat toimia pidempään leipäpuuhassaan sinkomiehinä. Se ei kai ole etu että singot loppuvat nopeammin ja päästään keksimään ukoille täytehommia Molemmilla järjestelyillä on puolensa.

En silti ottaisi 84mm sinkoa joukkueen pst-aseeksi

 

[vastarannankiiski]

Tuossa tulee toisaalta esiin myös CG:n tms. suuri etu eli mukana kulkevien laukausten suurempi määrä. Ei tarvitse miettiä sinkosimoille ad-hoc-sovelluksia koska nämä voivat toimia pidempään leipäpuuhassaan sinkomiehinä. Se ei kai ole etu että singot loppuvat nopeammin ja päästään keksimään ukoille täytehommia Molemmilla järjestelyillä on puolensa.

En silti ottaisi 84mm sinkoa joukkueen pst-aseeksi

Ihan oikeassa olet ja tässä suhteessa samaa mieltä. Lisäksi CG:n ammusvalikoima on monipuolisempi. Sinkosimot tosiaan voivat toimia hommassaan pidempään laukausmäärän ollessa suurempi, mutta vain jos säilyvät elossa ensimmäisten laukausten jälkeen ampumaan niitä jälkimmäisiä. Kertavehkeillä on ammunnan jälkeen helpoa heittää putki jonthkaan ja ottaa irti kohti vaihtoasemaa. Ja helpompaa hajauttaa partion toiminta venyttäen yksittäisten miesten välejä tuliasemineen. Ryhmäaseella on suurempi tarve ahtautua nippuun. Ja kertasingoilla on se valtti, kolme miestä ja kolme apilasta saa kolme putkea uhan suuntaan kerralla. CG:llä yksi putki, vaikka miehiä olisi kolme. Lisäksi kolme putkea uhan suuntaan antaa niitä kikkoja enemmän käyttöön tulimuotojen valinnan suhteen.

Oma kokemus CG:stä on se, että sillä ampuminen vaatii vähintään kaksi miestä tappituntumalle että sillä voi ampua useamman laukauksen. Mieluiten kolme, että saadaan yksi suojamies ja toinen spotteri. Ampuja pelkästään ampuu, lataaja lataa ja tukee putkea ampujan avuksi, eivätkä he voi silloin muuta paljoa silloin tehdä. Kolmas mies voi tähystellä katveita ja suojata tarvittaessa spottaamisen lisäksi.

En kyllä näkisi itsekkään CG:tä joukkuetason PST-aseeksi, vaan enemmänkin ehkä komppaniatason raskaaksi tulitukiaseeksi?

EDIT: Noista täytehommista, osa voi olla täytehommaa, mutta osa ei. Jos sinkopartion miehet putkien loputtua lähtee paikkaamaan jonkin ryhmän tappioita tai vahvistamaan ryhmää ylimääräisenä partiona, saattaa siitä olla ihan merkittävä apu ryhmän taistelulle. Ehkä joukkueenkin sitäkautta. Mutta oikeassa olet, annettava uusi tehtävä ratkaisee minkä hyödyn "ad-hoc:ista" saa irti.

 

[Rannari]

Ihan oikeassa olet ja tässä suhteessa samaa mieltä. Lisäksi CG:n ammusvalikoima on monipuolisempi. Sinkosimot tosiaan voivat toimia hommassaan pidempään laukausmäärän ollessa suurempi, mutta vain jos säilyvät elossa ensimmäisten laukausten jälkeen ampumaan niitä jälkimmäisiä. Kertavehkeillä on ammunnan jälkeen helpoa heittää putki jonthkaan ja ottaa irti kohti vaihtoasemaa. Ja helpompaa hajauttaa partion toiminta venyttäen yksittäisten miesten välejä tuliasemineen. Ryhmäaseella on suurempi tarve ahtautua nippuun. Ja kertasingoilla on se valtti, kolme miestä ja kolme apilasta saa kolme putkea uhan suuntaan kerralla. CG:llä yksi putki, vaikka miehiä olisi kolme. Lisäksi kolme putkea uhan suuntaan antaa niitä kikkoja enemmän käyttöön tulimuotojen valinnan suhteen.

Oma kokemus CG:stä on se, että sillä ampuminen vaatii vähintään kaksi miestä tappituntumalle että sillä voi ampua useamman laukauksen. Mieluiten kolme, että saadaan yksi suojamies ja toinen spotteri. Ampuja pelkästään ampuu, lataaja lataa ja tukee putkea ampujan avuksi, eivätkä he voi silloin muuta paljoa silloin tehdä. Kolmas mies voi tähystellä katveita ja suojata tarvittaessa spottaamisen lisäksi.

En kyllä näkisi itsekkään CG:tä joukkuetason PST-aseeksi, vaan enemmänkin ehkä komppaniatason raskaaksi tulitukiaseeksi?

EDIT: Noista täytehommista, osa voi olla täytehommaa, mutta osa ei. Jos sinkopartion miehet putkien loputtua lähtee paikkaamaan jonkin ryhmän tappioita tai vahvistamaan ryhmää ylimääräisenä partiona, saattaa siitä olla ihan merkittävä apu ryhmän taistelulle. Ehkä joukkueenkin sitäkautta. Mutta oikeassa olet, annettava uusi tehtävä ratkaisee minkä hyödyn "ad-hoc:ista" saa irti.

Tukiaseena CG varmasti olisi omimmillaan. PST sitten sivuhommana jos sellaiseen paikkaan joudutaan.

 

[SJ]

Semmoinen kysymys Sardaukarille, että onko sinulla tietoa meiltä tai maailmalta, kuinka monta "sinkoa" tai osumaa tarvitaan taistelupanssarivaunun tuhoamiseen? Erityisesti Apilaksiin liittyen? Ja mikä on arvioitu osuma% taistelukentän melskeessä ja paineessa käytännön ampumaetäisyyksiltä?

Itselleni on jäänyt vuosien takaa mieleen lukema, jossa venäläiset olivat laskeneet ensimmäisessä tsetsenian sodassa että heidän singoilla tuhotuista vaunuista löytyi keskimäärin kolmesta viiteen orakin osumaa. Älkää kysykö, mistä luin tai kuulin tästä.

Meinaan jos osuma% on heikonlainen ja useampia osumia vaaditaan, niin silloin sinkoja käytetään useampia tuhottua vaunua kohden. Tällöinhän yksittäisen aseen hankintahinta ei kerro sitä, mikä hintalappu laitetaan tuhotulle vaunulle.

Siis lähde tuolle on kyllä tuttu täälläkin, en kylläkään muista artikkelin nimeä. Mistä tulee pieni pointti tuolle, eli se että siellä ampuivat RPG-7:lla ja ammukset ovat luultavasti olleet sitä vanhimmasta päästä olevaa orakkia, eli vastaa vanhaa kessiä. Mahdollisesti käytössä oli hieman uudempi ammus, eli vastaa uusia kessejä. Ja osa vaunuista oli sitten ERA panssaroituja ja niitä ei tiettävästi yhtään tuhoutunut ERA:n suojaamille alueille tulleisiin osumiin. Myöskin noiden osumien määriä selittää se, että tsetseenit viisaasti ampuivat yksittäisiin maaleihin tulta keskittäen, eli kerralla ampuivat useamman ammuksen eivätkä jää katsomaan, että syttyykö vaunu tai jättääkö miehistö sen, vaan ampuivat kerralla "tarpeeksi".

Niin, ja vaunun tuhoamiseen tarvittavien laukausten määrästä on myös laskelmia PV:n dokumenteissa. Esim. komppanian taisteluohjeessa.

 

[vastarannankiiski]

Kiitos SJ:lle hyvästä vastauksesta. Näin muistan kanssa että Tsetsenien sinkoaseet olivat todennäköisesti RPG18/22 kevyitä kertasinkoja ja RPG7:ja. Ensimmäiset läpäisevät vissiin sen 300-350mm RHA:ta optimiolosuhteissa. Jälkimmäinen vanhemmalla akuperäisellä PG-7V raketilla on hyvinkin vaatimaton läpäisyltään (noin 260mm RHA) ja tästä uudemmat variantit jotka kehitettiin 70-luvun lopulla pääsivät jo noin 500mm läpäisyihin. Maaleina olleet vaunut varmaankin olivat T62/72/80 mallisarjalaisia?

Täytyy tutustua komppanian taisteluohjeeseen, kiitos vinkistä. Jos joku osaa osoittaa tuon venäläisen tiedon lähteen niin myös siihenkin.

Wikipedia osaa mainita T80 artikkelissaan seuraavaa Groznyn taisteluista. Vaunuissa ei ollut reaktiiveja.

"Each destroyed tank received from three to six hits, and each tank was fired at by six or seven rocket-propelled grenades.."

 

[SJ]

Tämä salvona/ryöppynä ampuminen yhtä maalia vastaan on vain yksi useamman kertasingon hyödyistä taktiikassa. Lisäksihän usealla kertasingolla voidaan ampua nopeasti monta yksittäistä laukausta peräkkäin jokaisella laukauksella tulta korjaten. Tai voidaan ampua kerralla useampaa maalia tarvittaessa.

Näitä useamman putken taktiikoita ei voi käyttää yhdellä CG:llä.

Lisäksi sinko-/pst-partiota voi myöhemmin käyttää erilaisiin ad-hoc sovelluksiin. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun singot on ammuttu, voidaan partion (vielä taistelukykyisiä) miehiä käyttää tavallisten kiväärimiesten tavoin muun joukkueen vahvistamiseen tai muihin jjohtajan osoittamiin tehtäviin. Jos partiolla olisi riippana raahattavana CG vielä rakettien loppumisenkin jälkeen, olisi em. partion "ad-hoc" käyttö hankalampaa. Miehet olisivat siis enemmän sidottuja määrättyyn tehtäväänsä.

Riippuu miten meinasit käyttää niitä. Raskaat vaunut olisi tarkoitus hoitaa pääasiassa NLAW:lla, koska se on oikeastaan ainoa jv-komppanian ase millä pääsee niiden panssarin läpi. Me ovat myös kertakäyttöase, joten tuo ryöppyammunta onnistuu niiltä ihan hyvin. Mutta jos ruvetaan vertailemaan CG:tä ja Apilasta noiden raskaiden vaunujen tuhoamisessa, niin mitenkähän mahtaa käydä? En luottaisi siihen, että vihollisella ei olisi ERA käytössä, joten etu on aseella, jonka ammuksessa on tupla-ontelo. Saattaa olla, että Apilaksessa riittäisi läpäisy vielä ERA:n jälkeenkin, mutta silti CG luultavastikin läpäisee edelleen enemmän.

En ala miettimään miten kessi tehoaa raskaisiin vaunuihin.

Mutta jos päätetään, että NLAW hoitaa pääasiassa raskaat vaunut ja muiden PST-aseiden tarkoitus on tuhota kevyempiä vaunuja, niin sitten pääsee taas ampumaan niitä ryöppyjä kertasingoilla, siis ampuen ihan tavan kessillä. CG voi ampua sitten itsenäisesti noita samoja vaunuja ja kykenee avustamaan kessillä ampuvia jos CG partiot varustetaan LEM:lla. Mikäli näissä kevyemmissä vaunuissa ei ole ERA:a, niin silloin tietenkin Apilaksella olisi se etu, että sen huomattava läpäisykyky tekisi niistä selvää ihan toisella tavalla verrattuna kessiin, mutta CG toisaalta tehoaa niihin ERA panssaroituihin ja raskaisiin vaunuihin paremmin.

Mutta myönnettäköön, että kyllä noita CG:itä saisi olla enemmän kuin yksi per joukkue. Yksittäinen ase on vain niin helppo menettää. Ja jos käytetään vaikka CG:n sirpaleammusta, niin silloinkin olisi hyvä jos aseita olisi useampi.

 

[SJ]

Kiitos SJ:lle hyvästä vastauksesta. Näin muistan kanssa että Tsetsenien sinkoaseet olivat todennäköisesti RPG18/22 kevyitä kertasinkoja ja RPG7:ja. Ensimmäiset läpäisevät vissiin sen 300-350mm RHA:ta optimiolosuhteissa. Jälkimmäinen vanhemmalla akuperäisellä PG-7V raketilla on hyvinkin vaatimaton läpäisyltään (noin 260mm RHA) ja tästä uudemmat variantit jotka kehitettiin 70-luvun lopulla pääsivät jo noin 500mm läpäisyihin. Maaleina olleet vaunut varmaankin olivat T62/72/80 mallisarjalaisia?

Täytyy tutustua komppanian taisteluohjeeseen, kiitos vinkistä. Jos joku osaa osoittaa tuon venäläisen tiedon lähteen niin myös siihenkin.

Wikipedia osaa mainita T80 artikkelissaan seuraavaa Groznyn taisteluista. Vaunuissa ei ollut reaktiiveja.

"Each destroyed tank received from three to six hits, and each tank was fired at by six or seven rocket-propelled grenades.."

http://www.globalsecurity.org/military/library/report/1997/rusav.htm

https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=russian+tank+losses+in+chechnya

Eka linkki on mitä kysyit. Toinen on nyt vain kätevä haku asiasta kiinnostuneille.

Kaikissa T-80:ssä ei ollut ERAa, mutta osassa oli (ei välttämättä kenelläkään siinä isossa mäiskeessä, mutta kuitenkin).

 

[Sardaukar]

Semmoinen kysymys Sardaukarille, että onko sinulla tietoa meiltä tai maailmalta, kuinka monta "sinkoa" tai osumaa tarvitaan taistelupanssarivaunun tuhoamiseen? Erityisesti Apilaksiin liittyen? Ja mikä on arvioitu osuma% taistelukentän melskeessä ja paineessa käytännön ampumaetäisyyksiltä?

Itselleni on jäänyt vuosien takaa mieleen lukema, jossa venäläiset olivat laskeneet ensimmäisessä tsetsenian sodassa että heidän singoilla tuhotuista vaunuista löytyi keskimäärin kolmesta viiteen orakin osumaa. Älkää kysykö, mistä luin tai kuulin tästä.

Meinaan jos osuma% on heikonlainen ja useampia osumia vaaditaan, niin silloin sinkoja käytetään useampia tuhottua vaunua kohden. Tällöinhän yksittäisen aseen hankintahinta ei kerro sitä, mikä hintalappu laitetaan tuhotulle vaunulle.

Osumaprosentit taitavat olla 20% max. Tosin tämä nyt on noista pellesodista joissa huudetaan "allun snackbaaria". Suomalaiset saattavat päästä parempaan.

 

[J0h1F]

Kustannuksista on turha puhua, jos seuraavassa lauseessa puhut NLAW:sta samassa yhteydessä. Mutta mitä tarkoitat tuolla kuormalla? Ihan varmasti CG partio kantaa enemmän ammuksia samaan painoon, kuin Apilas partio.

Ei ole, koska yksi CG:n ampumalaite + yksi ammus maksaa jo merkittävän paljon (25 000 $/ampumalaite) verrattuna yhteen NLAW:iin - siinä tilanteessa kannattaa ilman muuta hankkia marginaalisesti kalliimpi NLAW. Ja NLAW:lla saa niin yksittäisen taistelijan kuin PST-partionkin kohdalla huomattavasti paremman suorituskyvyn.

Tarkoitin kuormalla sitä, että jääkäriryhmän taakkaa ei kannata lisätä ylimääräisillä ammuksilla: vai olisiko mielestäsi järkevää lisätä jollekin jääkäriryhmän jäsenistä lisätehtäväksi 4kg singon ammuksen kantaminen? Ota siis huomioon, että jääkäriryhmässä ei ole mitään erillistä Apilas-partiota vaan vain yksi RSKES-taistelija. Kun ryhmän muiden jäsenten tehtävät ovat 2x KK-mies, RJ, RVJ, PJ, TST-pelastaja, tukiampuja, sinkomies/räjäyttäjä, niin kelle laittaisit nuo CG:n ammukset? Muista, että KK:t tarvitsevat myös periaatteessa apumiehen.
Lisäksi, jos ampujalla on yksikin ammus mukanaan, tulee hänelle kuormaksi jo 12,5 kg, joka on yhden NLAW:n verran, ja enemmän kuin Apilas.

Ja joukkuetasollakin CG-partion tulivoima on aika heikko, yhdellä singolla saa aikaan aika paljon vähemmän kuin kolmella (olettaen, että muodostettaisiin erillinen sinkopartio). Vaikka osuma ratkaisee, niin yhden singon kanssa tulee se ongelma, että lataaminen kestää niin pirun kauan, 10 sekuntia on aivan liikaa siinä tilanteessa, kun pitäisi päästä tarvittaessa nopeasti irtikin. Paikkauslaukaus täytyy saada lähtemään nopeasti, ja sitten voi irtaantua.

 

[SJ]

Ei ole, koska yksi CG:n ampumalaite + yksi ammus maksaa jo merkittävän paljon (25 000 $/ampumalaite) verrattuna yhteen NLAW:iin - siinä tilanteessa kannattaa ilman muuta hankkia marginaalisesti kalliimpi NLAW. Ja NLAW:lla saa niin yksittäisen taistelijan kuin PST-partionkin kohdalla huomattavasti paremman suorituskyvyn.

Tarkoitin kuormalla sitä, että jääkäriryhmän taakkaa ei kannata lisätä ylimääräisillä ammuksilla: vai olisiko mielestäsi järkevää lisätä jollekin jääkäriryhmän jäsenistä lisätehtäväksi 4kg singon ammuksen kantaminen? Ota siis huomioon, että jääkäriryhmässä ei ole mitään erillistä Apilas-partiota vaan vain yksi RSKES-taistelija. Kun ryhmän muiden jäsenten tehtävät ovat 2x KK-mies, RJ, RVJ, PJ, TST-pelastaja, tukiampuja, sinkomies/räjäyttäjä, niin kelle laittaisit nuo CG:n ammukset? Muista, että KK:t tarvitsevat myös periaatteessa apumiehen.
Lisäksi, jos ampujalla on yksikin ammus mukanaan, tulee hänelle kuormaksi jo 12,5 kg, joka on yhden NLAW:n verran, ja enemmän kuin Apilas.

Ja joukkuetasollakin CG-partion tulivoima on aika heikko, yhdellä singolla saa aikaan aika paljon vähemmän kuin kolmella (olettaen, että muodostettaisiin erillinen sinkopartio). Vaikka osuma ratkaisee, niin yhden singon kanssa tulee se ongelma, että lataaminen kestää niin pirun kauan, 10 sekuntia on aivan liikaa siinä tilanteessa, kun pitäisi päästä tarvittaessa nopeasti irtikin. Paikkauslaukaus täytyy saada lähtemään nopeasti, ja sitten voi irtaantua.

CG tarvitsee partion, joten on ihan turha tutkia asiaa miltään muulta taholta. Ja on ihan yhtä typerää vertailla yhden NLAW:n hintaa CG:n ja yhden ammuksen hintaa.

Ja kuten sanoin, niin CG tarvitsee partion toimiakseen.

Mitä CG mallia muuten käytit hinnan ja painon kohdalla. Eivät oikein täsmää. Hinta näyttäisi olevan 4. mallista, ja paino 3. mallista.

Mutta kuten mainitsin aikaisemmassa viestissäni, niin CG:n ongelma on tosiaankin se, että yksittäisen aseen menettää helposti.

 

[J0h1F]

CG tarvitsee partion, joten on ihan turha tutkia asiaa miltään muulta taholta. Ja on ihan yhtä typerää vertailla yhden NLAW:n hintaa CG:n ja yhden ammuksen hintaa.

Ei ole, koska on mietittävä myös jääkäriryhmätason PST-ratkaisuja. Jos Apilasta ei hankita lisää, on jääkäriryhmän RSKES-miehen aseistus korvattava jotenkin. Joko se on NLAW tai ehkä Shipon (jos se todettaisiin riittävän tehokkaaksi).

Ei ole mielestäni järkevää hankkia sekä lisää Apilasta että CG:itä, ja taas, jos Apilas korvataan vaikka NLAW:lla jääkäriryhmätasolla, CG:n tuoma PST-kyvyn lisäys on hyvin pieni.
CG-partion lisääminen joukkueelle on sekin mielestäni vähän kyseenalainen ratkaisu, etenkin PST-näkökulmasta, tukiaseena se voisi ehkä toimiakin, mutta PST-näkökulmasta yksi CG-ampumalaite/joukkue on aivan liian vähän, että siitä saataisiin mitään merkittävämpää etua. Kokonaisen CG-ryhmän lisääminen jääkärijoukkueeseen on taas jo epäkäytännöllistä joukkueen kokoa ja taktista liikkuvuutta ajatellen.

CG (tai esim. SMAW) voisi toimia esimerkiksi KAJK:n tukijoukkueessa hyvin (toki siellä on jo KES 12 RAK), mutta alueellisten joukkojen kokoonpanossa en näkisi sille kovinkaan sopivaa paikkaa.

 

[Sardaukar]

Noin juutalaismafian kannattajana, ostetaan Shiponeita

 

[SJ]

Ei ole, koska on mietittävä myös jääkäriryhmätason PST-ratkaisuja. Jos Apilasta ei hankita lisää, on jääkäriryhmän RSKES-miehen aseistus korvattava jotenkin. Joko se on NLAW tai ehkä Shipon (jos se todettaisiin riittävän tehokkaaksi).

Jos joukkueessa olisi PST-partio (oli sen aseistus mikä tahansa), niin silloin ryhmät voisivat olla ihan hyvin pelkillä kesseillä.

Ei ole mielestäni järkevää hankkia sekä lisää Apilasta että CG:itä, ja taas, jos Apilas korvataan vaikka NLAW:lla jääkäriryhmätasolla, CG:n tuoma PST-kyvyn lisäys on hyvin pieni.

En oikein keksi miksi kukaan olisi hankkimassa sekä Apilaksia, että CG:n, mutta ehkä selität sen. Tai jos Apilas korvattaisiin NLAW:lla, niin silloin se korvattaisiin NLAW:lla. En keksi, että miksi CG pitää mainita siinä yhteydessä, mille tasolle tuo tällä kertaa olisi tulossa?

CG-partion lisääminen joukkueelle on sekin mielestäni vähän kyseenalainen ratkaisu, etenkin PST-näkökulmasta, tukiaseena se voisi ehkä toimiakin, mutta PST-näkökulmasta yksi CG-ampumalaite/joukkue on aivan liian vähän, että siitä saataisiin mitään merkittävämpää etua. Kokonaisen CG-ryhmän lisääminen jääkärijoukkueeseen on taas jo epäkäytännöllistä joukkueen kokoa ja taktista liikkuvuutta ajatellen.

Komppanian tukiaseryhmänä minäkin sen näkisin parhaimmillaan.

 

[ctg]

10 sekuntia on aivan liikaa siinä tilanteessa, kun pitäisi päästä tarvittaessa nopeasti irtikin.

10 sekuntia on aika joka tuli esille suomi kp ketjussa piipun vaihdon yhteydessä. Jos silloin joskus kun vihollista oli mäki täynnä ja operaattori ei huolinut asetta, vaan pikavaihtoi piipun, niin 10 sekuntia ei ole niin hemmetin kauan.

NLAWia et uudelleenlataa. GC on toinen asia. Ampujan ei tarvitse kökkiä näkösellä. Hän voi hakea suojaa aivan samanlailla kuin kessin ampuja.

 

[vastarannankiiski]

En ala miettimään miten kessi tehoaa raskaisiin vaunuihin.

Ei kai muuten ole vaihtoehtoja kun ampua kylkiin, perään, kattoon tai pohjaan se sattuu näkymään. Jos matkat ovat lyhyitä (max 100m), ampujat kovahermoisia ja käyttö koordinoitua ja parhaimmillaan suunniteltua niin en kyllä haluisi modernissakaan vaunussa olla "asiakaspuolella" jos 450mm RHA läpäisyllä olevia murkuloita alkaa osumaan kylkiin tai kattoon useita ja useista eri suunnista ammuttuna. Valitettavasti tämä vain on optimitilanne. Jos aikaa ja paikkaa ei pääse valitsemaan niin kessillä on kyllä altavastaajana käytännössä aina MBT:tä vastaan.

Mutta ei ne mahdollisuudet kovin kummoiset ole jos ryhmässä on ainoastaan yksi Apilas. Tai kaksi. Ja muutama hassu kessi näiden lisäksi. Näin äkkiseltään, mielummin ottaisin ryhmään ison kasan uusinta kessiä ja raskaammat jalkaväen pst-aseet sitten joukkueesta, komppaniasta ja pataljoonasta.

EDIT:

Jos joukkueessa olisi PST-partio (oli sen aseistus mikä tahansa), niin silloin ryhmät voisivat olla ihan hyvin pelkillä kesseillä.

Kuten aikaisemmin mainitsin, omassa varusmiesaikaisessa Prikaati-90 kokoonpanoon koulutetussa komppaniassa näin oli. Joukkueeseen kuulu sinkopartio vahvuudella 1+2 ja varustettuna Apilaksilla sekä kesseillä. Ryhmissä olivat kessit ja telamiinat. Tämä kokoonpano on myös ollut oma lähtökohtani tähän keskusteluun.

 

[vastarannankiiski]

10 sekuntia on aika joka tuli esille suomi kp ketjussa piipun vaihdon yhteydessä. Jos silloin joskus kun vihollista oli mäki täynnä ja operaattori ei huolinut asetta, vaan pikavaihtoi piipun, niin 10 sekuntia ei ole niin hemmetin kauan.

Ei ehkä konepistoolimiehelle, mutta kyllä mä veikkaan että sinkomiehille on. Meinaan eiköhän tänne höökivä vihollinen ole tarkkaan tehnyt tiedustelutyönsä ja tietää minkälaisella kalustolla heidän vaunujaan uhkaamme. Ei pitäisi kenellääkkään tulla yllätyksenä että tässä maassa on paljon sinkoja. Vastaavasti lähtisin siitä olettamuksesta että vastapuoli osaa odottaa sinkoaseiden käyttöä ja kyttää tarkasti niiden mahdollisia asemia liikkuessaan vaunuilla. Ja kun pöpeliköstä leimahtaa ja pölähtää, mikä ei ihan pieni leimahdus ja pölähdys olekkaan sinkoaseilla, niin sinne alkaa tosiaan sataa kaikkea mahdollista suora-ammunta tulta aina 5.45mm lähtien 125mm saakka. Siksi sieltä sinkoasemasta pitää omasta mielestäni ottaa välittömästi irti ensimmäisen laukauksen jälkeen ja siirtyä kohti vaihtoasemaa. Toisen voi ehkä ehtiä ampua samasta asemasta mutta tuskin kolmatta.

 

[nurmipora]

Mahtaisko vaunu pysähtyä jos kessillä täräyttäis telapyöriin? Tavoitteena ainakin pysäyttää vaunu jos ei pysty tuhoamaan.

 

[vastarannankiiski]

Ja joukkuetasollakin CG-partion tulivoima on aika heikko, yhdellä singolla saa aikaan aika paljon vähemmän kuin kolmella.

Erittäin hyvin kirjoitettu koko posti joka vastaa omia ajatuksia.

Yksi katsantokulma jonka haluaisin vielä tuoda keskusteluun. Meillähän oli CG:n konseptia vastaava ase käytössä joukkuetasolla 50-luvulta 80-luvulle. 55 S 55. Ladattava sinko, jolle oli monipuolinen ampumatarvikevalikoima, tai ainakin sirpaletta ontelon lisäksi tulitukikäyttöön. Mutta tästä taktisesta käyttökonseptista luovuttiin ja siirryttiin vahvasti kertakäyttöisten sinkojen käyttöön, niin Kessin kun Apilaksenkin muodossa. Tähän lienee ollut muutkin syyt kun kauppapoliittiset? En tiedä, mutta ehkä jo silloin tehtiin havainto että nykyisenkaltainen "kertakäyttökulttuuri" pst:ssä ja tulituessa on kuitenkin lopulta monikäyttöistä parempi taktisesti.

 

[VilleK]

Mahtaisko vaunu pysähtyä jos kessillä täräyttäis telapyöriin? Tavoitteena ainakin pysäyttää vaunu jos ei pysty tuhoamaan.

Riippuu hyvin paljon mihin osutaan. vetopyörän tai taittopyörän akselin jos onnistuu katkaisemaan niin toden näköisesti pysähtyy. jos alapyöriin niin tuskin.

 

[Rannari]

Erittäin hyvin kirjoitettu koko posti joka vastaa omia ajatuksia.

Yksi katsantokulma jonka haluaisin vielä tuoda keskusteluun. Meillähän oli CG:n konseptia vastaava ase käytössä joukkuetasolla 50-luvulta 80-luvulle. 55 S 55. Ladattava sinko, jolle oli monipuolinen ampumatarvikevalikoima, tai ainakin sirpaletta ontelon lisäksi tulitukikäyttöön. Mutta tästä taktisesta käyttökonseptista luovuttiin ja siirryttiin vahvasti kertakäyttöisten sinkojen käyttöön, niin Kessin kun Apilaksenkin muodossa. Tähän lienee ollut muutkin syyt kun kauppapoliittiset? En tiedä, mutta ehkä jo silloin tehtiin havainto että nykyisenkaltainen "kertakäyttökulttuuri" pst:ssä ja tulituessa on kuitenkin lopulta monikäyttöistä parempi taktisesti.

Ontelon ja sirpaleen lisäksi oli myös fosforijööti. Muistaakseni se oli jokseenkin samanlaisessa kuoressa kuin sirpaleammus. En kyllä ole luonnossa moista ikinä nähnyt.