Panssarintorjunta

[Caveman]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

 

[Hejsan]

Onko ohjukset spikeä vaiko Towia? Tai jotain muuta?

Eikö tuo liene ikivanha proto? Siten TOW-2..

Onkai se TOW tässä Tow strykerin päällä

 

[BarrelNut]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

En tiedä, mutta tuossa asiassa lienee paras pelata varman päälle. Läpäisy ei vielä tarkoita vaunun tuhoutumista. Normaaleissa PST-ohjuksissa kineettinen energia ei vaikuttane mitään, ohjukset ovat suht kevyita ja hitaita.

Pelkkään kineettiseen energiaankin perustuvia ohjusjärjestelmiä on kehitetty, mm LOSAT:

http://www.designation-systems.net/dusrm/m-166.html

Ontelokärjellä varustetuista ohjuksista AGM-65 Maverick on vähän overkill, ohjus painaa 209 kg josta ontelotaistelukärjen osuus on 57 kg. Kevyemmän vaunun tuo varmaan tuhoaisi ilman taistelukärjen räjähtämistäkin.

 

[HaBa]

Onkai se TOW tässä Tow strykerin päällä

kuva poistettu

Eiköhän. Hieman eri torni kun XA-185 protossa.

 

[Einomies1]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

En tiedä, mutta tuossa asiassa lienee paras pelata varman päälle. Läpäisy ei vielä tarkoita vaunun tuhoutumista. Normaaleissa PST-ohjuksissa kineettinen energia ei vaikuttane mitään, ohjukset ovat suht kevyita ja hitaita.

Pelkkään kineettiseen energiaankin perustuvia ohjusjärjestelmiä on kehitetty, mm LOSAT:

http://www.designation-systems.net/dusrm/m-166.html

Ontelokärjellä varustetuista ohjuksista AGM-65 Maverick on vähän overkill, ohjus painaa 209 kg josta ontelotaistelukärjen osuus on 57 kg. Kevyemmän vaunun tuo varmaan tuhoaisi ilman taistelukärjen räjähtämistäkin.

Nuo LOSAT ja KEM olivat ilmeisesti vain protosysteemejä joilla kehiteltiin tätä uutta hypersoonista, kineettistä/HEAT-ohjusta jossa on 2 eri hakupäätä, millimetrialueen tutkahakupää ja laser. Kantama 12 km ja kineettinen energia x 2,5 verrattuna nykyisiin 120 mm APFSDS-ammuksiin.

Lopputulos on testivaiheessa oleva MRM KE/CE (Mid Range Munition) tai XM-1111:
Samaa tekniikkaa hyödynnetään USA:n laivaston ERGM (Extended Range Guided Munition) ohjuksessa.
http://defense-update.com/products/digits/120MRM.htm

http://www.dtic.mil/ndia/2007gun_missile/GMWedPM2/VolkmannPresentation.pdf

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

Kyllä vaunut pysäyttämiseen riittää ihan hyvin tällainen yksi kuoma-ammus, jos se putoaa esim tst-vaunun moottoritilan kannen päälle. Moottoritilan kansi on kaikissa vaunuissa helvetin huonosto panssaroitu ja ontelopanos menee sen läpi helposti ja tuhoaa moottorin. Alla MLRS:n M26-raketin M77 DPICM ammus. Suomeenhan on hankittu niitä espanjalaisia 120mm:n MAT-120 kuorma-ammuksia.

 

[Hejsan]

Onko tämä joku uusi venäläis anti-tank killer?

 

[baikal]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

Ei putoamisvauhti ratkaise mitään, vaikka leijuisi höyhenen lailla, ontelopanos tuottaa tehonsa lauetessaan. Kevyimmätkin terästä puhkovat rypäleet taitavat läpäistä sen kaksi senttiä, seuraava malli lähes viisi.

 

[SJ]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

Ei putoamisvauhti ratkaise mitään, vaikka leijuisi höyhenen lailla, ontelopanos tuottaa tehonsa lauetessaan. Kevyimmätkin terästä puhkovat rypäleet taitavat läpäistä sen kaksi senttiä, seuraava malli lähes viisi.

Tuo MAT-120 taisi läpäistä 150 mm.

 

[baikal]

Niin vissiin ja taatusti 120 milliä. Se on kannella paljon.

 

[JOKO]

Osaako joku kertoa likimnain minkä kokoisen ja painoisen ontelo/muun räjähteen tarvitsee, että vaunun saa pysäytettyä (tai jopa tuhottua) ylhäältä päin tulevalla hyökkäysellä siten että kohteena on tavallisesti panssaroitu tst-vaunu? Kuinka paljon ammuksen lentonopeus/liikemäärä vaikuttaa lopputulokseen?

Kyllä vaunut pysäyttämiseen riittää ihan hyvin tällainen yksi kuoma-ammus, jos se putoaa esim tst-vaunun moottoritilan kannen päälle. Moottoritilan kansi on kaikissa vaunuissa helvetin huonosto panssaroitu ja ontelopanos menee sen läpi helposti ja tuhoaa moottorin. Alla MLRS:n M26-raketin M77 DPICM ammus. Suomeenhan on hankittu niitä espanjalaisia 120mm:n MAT-120 kuorma-ammuksia.

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

Saksalaisessa Puma rynnäkkövaunussa on vaunun ulkopuolella rungon ja tornin katossa sellaisia noin 5cm pitkiä kumisia piikkejä, joiden tehtävä on juuri etäisyyden lisääminen. Koska etäisyys katon ja onteloammuksen välillä on suurempi, ontelopaksen läpäisy heikkenee.

 

[peelo]

Ton MAT-120 kanssa oli se ongelma että niiden valmistus loppui rypäleammuskieltosopimuksen myötä. Toivottavasti niitä kerettiin hankkia tarpeeksi. http://en.wikipedia.org/wiki/MAT-120 tuolla on kanssa vähän juttua tosta

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Ton MAT-120 kanssa oli se ongelma että niiden valmistus loppui rypäleammuskieltosopimuksen myötä. Toivottavasti niitä kerettiin hankkia tarpeeksi. http://en.wikipedia.org/wiki/MAT-120 tuolla on kanssa vähän juttua tosta

MAT-120:tä on käytetty ihan tositoimissa Libyassa viimeaikoina.

 

[JOKO]

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

Saksalaisessa Puma rynnäkkövaunussa on vaunun ulkopuolella rungon ja tornin katossa sellaisia noin 5cm pitkiä kumisia piikkejä, joiden tehtävä on juuri etäisyyden lisääminen. Koska etäisyys katon ja onteloammuksen välillä on suurempi, ontelopaksen läpäisy heikkenee.

Minun käsittääkseni noilla estetään ontelosuihkua muodostumasta. Eli toiveena on yhden kumipiikin osuminen katolle putoavan ammuksen sisään.

 

[baikal]

Ton MAT-120 kanssa oli se ongelma että niiden valmistus loppui rypäleammuskieltosopimuksen myötä. Toivottavasti niitä kerettiin hankkia tarpeeksi. http://en.wikipedia.org/wiki/MAT-120 tuolla on kanssa vähän juttua tosta

Jossain vaiheessa kerrottiin, että suomalaiset hankkivat kyvyn valmistaa iha ite...kaikkine komponentteineen.

 

[peelo]

Ton MAT-120 kanssa oli se ongelma että niiden valmistus loppui rypäleammuskieltosopimuksen myötä. Toivottavasti niitä kerettiin hankkia tarpeeksi. http://en.wikipedia.org/wiki/MAT-120 tuolla on kanssa vähän juttua tosta

Jossain vaiheessa kerrottiin, että suomalaiset hankkivat kyvyn valmistaa iha ite...kaikkine komponentteineen.

Se kai tarkoitti lähinnä sitä pitkän kantaman sirpalekranaattia, kuoria valo ja ip-savuammuksiin ja vain kokoonpanoa näissä kuorma-ammuksissa.

 

[hessukessu]

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

Taisin jossain aiemmassa ketjussa ehdottaa, että vaunujen päälle vain vedettäisiin ohut metallilevy tms. Tällöin vaunun muoto ylhäältä katsottuna muuttuisi, eikä lämpöherätettä olisi ylöspäin lainkaan. Eipä voisi älyammukset hakeutua siihen. Toisaalta, jos ne hakeutuisivat, ne räjähtäisivät levyllä, eivätkä heti vaunun pinnalla. 30cm ilmaa välissä tekee terää...

 

[baikal]

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

Taisin jossain aiemmassa ketjussa ehdottaa, että vaunujen päälle vain vedettäisiin ohut metallilevy tms. Tällöin vaunun muoto ylhäältä katsottuna muuttuisi, eikä lämpöherätettä olisi ylöspäin lainkaan. Eipä voisi älyammukset hakeutua siihen. Toisaalta, jos ne hakeutuisivat, ne räjähtäisivät levyllä, eivätkä heti vaunun pinnalla. 30cm ilmaa välissä tekee terää...

Periaatteessa muuten joku sopiva vaneri olisi taivuteltavissa muutamien kiinnikkeiden kautta sellaisiksi loiviksi räystäiksi, ja olisi tarpeeksi luja ottamaan paukun vastaan ja simauttamaan sen, välin voisi kasvattaa lipo puoleen metriin aika helposti. Mitättömällä tuurilla tuollainen muotoihin taivutettu vaneri pistäisi paukun vielä vika-asentoonkin jo osumassa. Vaneri voisi päällystettynä toimia lämpöherätettä pienentävänä ja muutenkin LÄHES stealthina.

Voi jestas kun älyäisivät kutsua tämän foorumin älyniekat hoitamaan Patrialle tuotekehittelyä.:a-laugh: Voisivat ne kollegat ulkomailla ihmetellä, kun ensimmäinen viritys-AMV porhaltaisi kv-tehtävässä jollain aavikolla. Olisi päällä vaneria ja kuusenhavua, pressua ja kumilurttia.

 

[Pullosorsa]

Miten hyvin tuollaisia vastaan toimisi jokin pressu- tai verkkoviritelmä? Päätellen kartion jyrkkyydestä, tuon läpäisy perustuu ontelosuihkuun, eikä kylkimiinojen tapaan iskumassaan. Siten läpäisy on varmaankin suuresti riippuvainen oikeasta etäisyydestä. Voisiko verkolla aikaan saatu ilmarako olla riittävä suoja? Slat armorin tapainen viritelmä, mutta huomattavasti kevyempänä. Sopivan kimmoisa verkko saattaisi jopa ehkäistä räjähdyksen.

Taisin jossain aiemmassa ketjussa ehdottaa, että vaunujen päälle vain vedettäisiin ohut metallilevy tms. Tällöin vaunun muoto ylhäältä katsottuna muuttuisi, eikä lämpöherätettä olisi ylöspäin lainkaan. Eipä voisi älyammukset hakeutua siihen. Toisaalta, jos ne hakeutuisivat, ne räjähtäisivät levyllä, eivätkä heti vaunun pinnalla. 30cm ilmaa välissä tekee terää...

Periaatteessa muuten joku sopiva vaneri olisi taivuteltavissa muutamien kiinnikkeiden kautta sellaisiksi loiviksi räystäiksi, ja olisi tarpeeksi luja ottamaan paukun vastaan ja simauttamaan sen, välin voisi kasvattaa lipo puoleen metriin aika helposti. Mitättömällä tuurilla tuollainen muotoihin taivutettu vaneri pistäisi paukun vielä vika-asentoonkin jo osumassa. Vaneri voisi päällystettynä toimia lämpöherätettä pienentävänä ja muutenkin LÄHES stealthina.

Voi jestas kun älyäisivät kutsua tämän foorumin älyniekat hoitamaan Patrialle tuotekehittelyä.:a-laugh: Voisivat ne kollegat ulkomailla ihmetellä, kun ensimmäinen viritys-AMV porhaltaisi kv-tehtävässä jollain aavikolla. Olisi päällä vaneria ja kuusenhavua, pressua ja kumilurttia.

Eikä unohdeta sitä akustovillaa! Eipä saisi mitattua laserillakaan sitä härveliä