Ohjesäännöt hyväksytään käyttöön korkealla tasolla joten ei kuva kyllä pelkkää jonkun yksityisajattelua ole. Tosin tykistön puolellakin oli esim liikeammunta reilut pari vuosikymmentä ohjesäännöissä ilman että sitä koskaan oikeasti harjoiteltiin. Toinen samanlainen ohjesääntökukkanen on Keisariajan Venäjältä asti periytynyt kimmokeammunta, josta en kyselemälläkään koskaan löytäny ketään joka hommaa olisi joskus nähnyt edes kokeiltavan.
Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
Hieman vastaava juttu kuin kylkimiinojen laukaisu. Epäilemättä sotatilanteessa käytössä olisi ollut jo vuosikymmeniä sitten jonkinlainen kaukolaukaisin, mutta koska niillä ei ole merkitystä koulutuksen kannalta, niin niitä ei ole opetettu. Lisäksi tuollaiset laitteet epäilemättä vanhenevat nopeasti.
Joku S Simelius tuon on kuitannut
Onko varsinaiseen asennukseen ja käyttöön tehty tarkempaa ohjeistusta on toinen asia.
Tätä en lakkaa hämmästelmästä. Lisäksi menetelmä vaati mm. laseretäisyysmittarin jalustan jota oli jopa rauhanaikanakin harvinaisempi kuin neitsyt porttolassa. Samaan luokkaan kuuluu heittimistön veneammuntamenetelmä jota kokeiltiinkin kolme kertaa: ensimmäisen, viimeisen ja ainoan kerran.
Näin yhden ajokuntoiselta vaikuttaneen erään varuskunnan autohallissa vielä vuonna -05. Mihin lie kulkeutunut, varuskuntakin on muisto vain.
Benelli
Respected Leader
A2 taistelukopterit?
Eikös se r-lanka/vetosytytin tai sähkönalli ole kaukolaukaisin vai tarkoititko jotain hifimpää.
Oisko niillä oikiasti tehnyt mittään?
Täällä on parempiakin pst-tuntijoita, mutta mun mielestä ei. Ei mitään suojaa epäsuoraa eikä vaunujen kk-tulta vastaan. Oliko ajatus edestä ampua päällekäyviä rynnäkkövaunuja tai mitä nyt 60-luvulla oli?
Vastustajahan pitäisi yrittää ensin pysäyttää miinoituksilla ja murrosteilla. Sen jälkeen sitten sivustasta ammutaan singoilla heikompaan kylkeen.
Ei ole tuo auto tuttu, mutta oletan että sillä ei välttämättä olisi päässyt edullisiin sivustan tuliasemiin.
Viimeksi muokattu:
Sitä juuri tarkoitinkin!
Aewan.. millaiset maastoominaisuudet pirssissä oli
Hifimpää, eli käytännössä jonkinlaista langatonta järjestelmää. Niitä vastaan vaan on vastatoimenpiteitä, joten yhden järjestelmän käyttöikä voi jäädä hyvin rajalliseksi kun vihollinen ottaa käyttöön jonkin häirintälaitteen. Eli ei välttämättä kannata varata hirveästi tuollaisia sotaa varten. Ja silloin koulutus voidaan järjestää puhtaasti noilla perusmetodeilla, joita vastaan ei juuri vastakeinoja ole.
Shadowmon
Kenraali
Suomessahan ei katsottu hyväksi ideaksi asentaa PST-ohjuksia ryntövaunujen katolle (toisin kuin neukut ja jenkit yleisesti teki). Metsäisellä maastollakin on osansa, mutta en nää itse huonona ainakaan että ohjukset ovat niiden vaunujen kuljettaman jalkaväen käytössä, ei vaunujen tornissa.
Olihan meillä pst-ohjukset molemmissa Bemareissa. Alkuperäisen ykkösbemarin Saggeria ei kai koskaan otettu käyttöön mutta Saksasta hommatussa satsissa oli 82/M-ohjuslaukaisin tornissa.
Näyttäisi siis että asiassa olisi ristiriita: Mustia ei ollu ajoneuvoasenteisena kun taas rynnäkkövaunuissa oli ohjuksia . Tämä selittyy sillä, että näillä aseilla oli ihan erilaiset kantamat eli nykykielellä vaikutusetäisyydet. Ohjusten "alakatve" eli lyhin käyttöet on jotain 500 m joka taas on singon tehokkaan kantaman yläraja ainakin ps-maaliin. Viime vuosisadan taktiikassa ajateltiin että panssaritaistelut käydään VT6:n tasalla peltoaukeilla, joita kutsuttiinkin "panssariaukeiksi". Siellä peltojen kantaessa, siis keskellä kesää tai keskelllä talvea, vastustajan panssarilautat levittäytyvät ja liikkuvat niin nopeasti, että vastakeinona pitää olla ajoneuvoasenteinen pst. Ryntövaunussa on kuitenkin suojaa epistä sekä kk-tulta vastaan jotka siis jeepistä puuttuivat. Viimemainittu ei näillä ps-aukeillakaan siis pääsisi vaikutusetäisyydelle maalista ennen tuhoutumistaan.
Huhta
Greatest Leader
Mitä tapahtui tällä vuosituhannella? Miksi vaunuasenteiseen pst-ohjukseen on nyttemmin suhtauduttu niin penseästi ihan tämänkin foorumin kapiaisten suulla? Luulisin CV90:een olleen mahdollista asentaa Spike, jos olisi haluttu.
Aika iso muutos tuossa on tapahtunut kun ajattelee että ps-prikaatilla oli jokseenkin 100kpl pst-ohjuksen ampumalaitetta. Voisiko selittävänä tekijänä olla ihan perinteiseen tapaan raha? 200kpl Spike-laukaisimia BMP/CV-kaluston torneihin maksaisi jonniin verran. Etenkin mekanisoiduissa tst-osastoissa on toisaalta tst-panssarivoimaa ihan eri mitalla kuin ps-prikaatin pataljoonalla aikanaan joten ohjusten tarvekin on sitä kautta vähäisempi.
Huhta
Greatest Leader
Voi olla. Nythän noita laukaisimia tosin olisi, kun Hollannistakin ostettiin käytettyjä monta kymmentä.
Itse ajattelin vähän sitä, että onko käsitys panssaritaisteluiden keskeisistä paikoista muuttunut. Venäjähän ei ole Neuvostoliitto. Siis suunnitellaanko vihollisen hyökkäys pysäytettävän jo rajan pintaan eikä minnekään Kymijoelle? Aukeilla vihollinen pääsee vahvuuksiinsa ilmavoiman, panssareiden jne. avulla. Onko laskettu, että Kaakon kulmalla ei käydä Kurskin toisintoa, vaan vihollinen torpataan jo paljon ennen Kymijokea?