Panssarintorjunta

[J0h1F]

Mitä tapahtui tällä vuosituhannella? Miksi vaunuasenteiseen pst-ohjukseen on nyttemmin suhtauduttu niin penseästi ihan tämänkin foorumin kapiaisten suulla? Luulisin CV90:een olleen mahdollista asentaa Spike, jos olisi haluttu.

Aika iso muutos tuossa on tapahtunut kun ajattelee että ps-prikaatilla oli jokseenkin 100kpl pst-ohjuksen ampumalaitetta. Voisiko selittävänä tekijänä olla ihan perinteiseen tapaan raha? 200kpl Spike-laukaisimia BMP/CV-kaluston torneihin maksaisi jonniin verran. Etenkin mekanisoiduissa tst-osastoissa on toisaalta tst-panssarivoimaa ihan eri mitalla kuin ps-prikaatin pataljoonalla aikanaan joten ohjusten tarvekin on sitä kautta vähäisempi.

Kenties se, että konetykillä saadaan raskaastakin vaunusta mission kill, kun panssarikranaatit (BMP-2) tai ontelosirpaleet (CV90) pirstovat vaunusta kaikki optiikat? Tähän ei tarvita ohjusta, ja vaunu on myös kelvollinen kunnostuksen jälkeen takaisin käyttöön, mikäli miehistö hylkää sen ja se saadaan sotasaaliiksi.

Venäläisethän valitsivat BMP-2:een nimenomaan siksi 2A42:n, koska se lamautti vaunun todennäköisemmin ja tehokkaammin kuin BMP-1:n matalapainetykki 2A28, testeissä jopa 1400 metrin matkalta vielä. Yksi sarja riitti tuhoamaan kaikki optiikat, kun taas siinä ajassa 2A28:lla oli ehditty ampua kerran, ja sillä pitäisi osua sopivaan paikkaan.

 

[Rannari]

Kenties se, että konetykillä saadaan raskaastakin vaunusta mission kill, kun panssarikranaatit (BMP-2) tai ontelosirpaleet (CV90) pirstovat vaunusta kaikki optiikat? Tähän ei tarvita ohjusta, ja vaunu on myös kelvollinen kunnostuksen jälkeen takaisin käyttöön, mikäli miehistö hylkää sen ja se saadaan sotasaaliiksi.

Venäläisethän valitsivat BMP-2:een nimenomaan siksi 2A42:n, koska se lamautti vaunun todennäköisemmin ja tehokkaammin kuin BMP-1:n matalapainetykki 2A28, testeissä jopa 1400 metrin matkalta vielä. Yksi sarja riitti tuhoamaan kaikki optiikat, kun taas siinä ajassa 2A28:lla oli ehditty ampua kerran, ja sillä pitäisi osua sopivaan paikkaan.

Silti kakkosbemariinkin istutettiin myös pst-ohjus. On sillä ohjuksella saatu ainakin kantamaa aukeilla paikoilla.

 

[J0h1F]

Silti kakkosbemariinkin istutettiin myös pst-ohjus. On sillä ohjuksella saatu ainakin kantamaa aukeilla paikoilla.

Aivan niin, kantamaa. 2A42:n kantama ei riitä, kun taistellaan laajoilla peltoaukeilla, jossa etäisyydet kasvavat useampaan kilometriin.

Mutta meidän maastossamme ongelma ei ole ihan niin vakava. Spike olisi toki omiaan tuohon, mutta integraatiota ei ole ikinä toteutettu kunnolla, ja Suomi joutuisi siitä maksamaan.
Ehkä sitten CV9030:n MLU:ssa, mutta sekin on toiveajattelua.

 

[Rannari]

Aivan niin, kantamaa. 2A42:n kantama ei riitä, kun taistellaan laajoilla peltoaukeilla, jossa etäisyydet kasvavat useampaan kilometriin.

Mutta meidän maastossamme ongelma ei ole ihan niin vakava. Spike olisi toki omiaan tuohon, mutta integraatiota ei ole ikinä toteutettu kunnolla, ja Suomi joutuisi siitä maksamaan.
Ehkä sitten CV9030:n MLU:ssa, mutta sekin on toiveajattelua.

Arvaan että sama raha tuottaa muualla paremmin. Maavoimissa ykkösmiljoonatkin ovat isoja panostuksia kun Ilmavoimat operoi hankinnoissa tuhatkertaisilla summilla. Maapuolella tosin on hankittavia nimikkeitä varmaan tuhatkertaisesti

 

[Kustaanmiekka]

Jossakin näin meidän PVn opetusvideon jossa mönkijän lavalle oli laitettu PST-ohjus. Yksi ajoi ja toinen oli lavalla ohjuksen kanssa.
Ajoivat nopeasti esille sivustatuliasemaan, tähtäys ja ohjus matkaan ja mönkijällä pois.
Kesti vain hetken.
Ampuivat vanhan T-55:sen kylkeen muistaakseni PstOhj 83:lla.
Sitä en osaa sanoa, että oliko kyseessä pelkkä testi siitä kuinka homma toimisi. Vai onko ihan suunnitelmissa, että ainakin osalla PST-ohjusjoukoista olisi käytössä mönkijöitä.
Nythän PV:n marsseissa esim. itsenäisyyspäivänä, näkyy kuinka IT-porukoiden Stinger-ukoilla on mönkijöitä.
Miksei sitten PST-ukoillakin. Raskasta se on jalustaa, laukaisulaitetta ja ohjuksia kannella. Varsinkin tuo PstOhj 83 järjestelmä painaa paljon.
Eri asia sitten tietenkin se, että käytettäisiinkö mönkkäreitä vain ukkojen ja kaluston liikutteluun jonnekkin suojaisaan paikkaan josta sitten jalkaudutaan vai voiskos niitä tosissaan käyttää tuollaiseen pikaiseen sivustatuliasemaan menemiseen ja sieltä pikaiseen poistumiseen kun ohjus on laukaistu.

 

[Rannari]

Jossakin näin meidän PVn opetusvideon jossa mönkijän lavalle oli laitettu PST-ohjus. Yksi ajoi ja toinen oli lavalla ohjuksen kanssa.
Ajoivat nopeasti esille sivustatuliasemaan, tähtäys ja ohjus matkaan ja mönkijällä pois.
Kesti vain hetken.
Ampuivat vanhan T-55:sen kylkeen muistaakseni PstOhj 83:lla.
Sitä en osaa sanoa, että oliko kyseessä pelkkä testi siitä kuinka homma toimisi. Vai onko ihan suunnitelmissa, että ainakin osalla PST-ohjusjoukoista olisi käytössä mönkijöitä.
Nythän PV:n marsseissa esim. itsenäisyyspäivänä, näkyy kuinka IT-porukoiden Stinger-ukoilla on mönkijöitä.
Miksei sitten PST-ukoillakin. Raskasta se on jalustaa, laukaisulaitetta ja ohjuksia kannella. Varsinkin tuo PstOhj 83 järjestelmä painaa paljon.
Eri asia sitten tietenkin se, että käytettäisiinkö mönkkäreitä vain ukkojen ja kaluston liikutteluun jonnekkin suojaisaan paikkaan josta sitten jalkaudutaan vai voiskos niitä tosissaan käyttää tuollaiseen pikaiseen sivustatuliasemaan menemiseen ja sieltä pikaiseen poistumiseen kun ohjus on laukaistu.

83:lle on hommattu joku määrä bankkuja alustaksi. Sillä tuo ainakin kulkee asemaan ja pois. Onko tuollainen menopeli olemassa joka ampumalaitteelle on sitten taas kokonaan toinen asia. Tuskinpa on joten muitakin apuja tarvitaan. Ampumalaitteita lienee kuitenkin käytössä luokkaa 60kpl. Aikamoinen rohjakehan tuo olisi miehissä siirreltäväksi.

 

[Huhta]

83:lle on hommattu joku määrä bankkuja alustaksi. Sillä tuo ainakin kulkee asemaan ja pois. Onko tuollainen menopeli olemassa joka ampumalaitteelle on sitten taas kokonaan toinen asia. Tuskinpa on joten muitakin apuja tarvitaan. Ampumalaitteita lienee kuitenkin käytössä luokkaa 60kpl. Aikamoinen rohjakehan tuo olisi miehissä siirreltäväksi.

Katso liite: 25697

Miksi tehdä koko tekasta avomalli ja sijoittaa laukaisin etuvaunuun? Tulee kylmä talvella, kun tuolla painaa menemään -35 asteessa...

 

[Rannari]

Miksi tehdä koko tekasta avomalli ja sijoittaa laukaisin etuvaunuun? Tulee kylmä talvella, kun tuolla painaa menemään -35 asteessa...

On siinä pystyyn nostettava kehikko ja varmaan pressukattokin jos niin halutaan. Ampumalaitehan on tuossa korkeussäädettävällä jalustalla ja värkki on huomattavasti pienempi maali kun ohjus ei ole kopin katolla.

 

[Lunni]

Aivan niin, kantamaa. 2A42:n kantama ei riitä, kun taistellaan laajoilla peltoaukeilla, jossa etäisyydet kasvavat useampaan kilometriin.

Mutta meidän maastossamme ongelma ei ole ihan niin vakava. Spike olisi toki omiaan tuohon, mutta integraatiota ei ole ikinä toteutettu kunnolla, ja Suomi joutuisi siitä maksamaan.
Ehkä sitten CV9030:n MLU:ssa, mutta sekin on toiveajattelua.

Kyllähän sen ohjuksen pitää olla nykyään ammu-ja-unohda. Ei siinä ole ryntövaunulla kauaa aikaa alkaa ohjailemaan ohjusta, kun maalin, ja sen parin kaverin torni alkaa kääntymään kohti...

 

[J0h1F]

Aikamoinen rohjakehan tuo olisi miehissä siirreltäväksi.

Vaan tätäkin tehdään. Mutta onneksi meillä on PSTOHJ 2000M.

Kyllähän sen ohjuksen pitää olla nykyään ammu-ja-unohda. Ei siinä ole ryntövaunulla kauaa aikaa alkaa ohjailemaan ohjusta, kun maalin, ja sen parin kaverin torni alkaa kääntymään kohti...

Niin, ohjuksen ohjaaminenhan veisi ampujan/johtajan huomiota aivan liiaksi. Toisaalta SACLOS-ohjuksilla on usein vähän lyhyempi minimiampumaetäisyys.

 

[KymJP2K]

Miksi tehdä koko tekasta avomalli ja sijoittaa laukaisin etuvaunuun? Tulee kylmä talvella, kun tuolla painaa menemään -35 asteessa...

Tuliasemaan pitäisi peruuttaa, sillä eihän tuota voi kuskin pään yli ampua. Jos tuliasemaan peruutettaisiin, jää kuski silti takavaaralueelle. Toisaalta jos siinä olisi koppi takavaara-alueella, ohjuksen heijaste osuisi ampujaan. TOWin takavaara-alue taisi olla ainakin rauhanaikana 75m. Esim mustissa taisi olla 100m, josta saa osviittaa laitteen peräpään äkäisyydestä.

Kehikko onkin jo mainittu. Omasta mielestäni vehje on ihan hyvin suunnitellun oloinen.

 

[Rannari]

Tuliasemaan pitäisi peruuttaa, sillä eihän tuota voi kuskin pään yli ampua. Jos tuliasemaan peruutettaisiin, jää kuski silti takavaaralueelle. Toisaalta jos siinä olisi koppi takavaara-alueella, ohjuksen heijaste osuisi ampujaan. TOWin takavaara-alue taisi olla ainakin rauhanaikana 75m. Esim mustissa taisi olla 100m, josta saa osviittaa laitteen peräpään äkäisyydestä.

Kehikko onkin jo mainittu. Omasta mielestäni vehje on ihan hyvin suunnitellun oloinen.

Ja kun ampumalaite on kiikkulaudan päällä saa sen aina sovitettua mahdollisimman matalalle mutta silti tarpeeksi korkealle. Vaikuttaa tosiaan fiksulle vekottimelle.

 

[Pandahki]

Missähän kehityksen vaiheessa ne kranaatinheittimen itsehakeutuvat ontelokranaatit lienee? Siinä olisi työkalu vailla vertaa kun 120mm patteristo ja sissikomppania yhdessä saisi vaikka panssaridivisioonan etenemisen omalla lohkolla seis.

 

[Kustaanmiekka]

Missähän kehityksen vaiheessa ne kranaatinheittimen itsehakeutuvat ontelokranaatit lienee? Siinä olisi työkalu vailla vertaa kun 120mm patteristo ja sissikomppania yhdessä saisi vaikka panssaridivisioonan etenemisen omalla lohkolla seis.

Ei välttämättä ole ihan heti tulossa, koska tykistölle on hankittu Bonus-ammuksia panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Niiden kantama on 35km jotenka niillä saadaan paljon isompi peittoalue aikaiseksi kuin kranaatinheittimillä.
Taitaa olla kustannustehokkaampaa.
Myös Jenkit ostivat tykistölleen Bonus-ammuksia.

https://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensimmaiset-bonus-ammunnat-suomessa

Vuonna 2014 Puolustusministeriö valtuutti Maavoimat hankkimaan 155 mm BONUS Mk II panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeita.
Ammuntojen päätähti, BONUS Mk II on panssaroituun kohteeseen hakeutuva ammus 155 mm kenttätykistöjärjestelmille.
Ammus sisältää kaksi laser ja IR-sensoreiden avulla itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta, ja niillä kyetään ampumaan aina 35 kilometriin saakka.
Eversti Pasivirta totesi olevansa tyytyväinen hankintaan.
- Hankinnan myötä olemme saaneet tykistölle kyvyn vaikuttaa panssaroituihin maaleihin.
Eli kykenemme ampumaan sellaisia kranaatteja, millä pystytään tuhoamaan myös panssarivaunuja.

 

[adam7]

I
Varsinaiseen aiheeseen palatakseni ihmettelen kyllä miksei maassamme ole enempää asennettu raskaita aseita maastohenkilöautoihin. Kyseessä tuntuu olevan jonkin sortin tabu vaikka useassa länsimaassakin ihan arkipäivää; ali-ihmisten teknikaaleihin samaistumistakaan ei tarvitsisi pelätä.

En nyt oikein tiedä olisiko se mustin osalta ollut kovin viisasta. Mustin omalla alustalla mennään vähän millaiseen asemaan tahansa, ja siltä vaihtoasemaan suhteellisen liukkaasti. Ajoneuvossa kiinni ollessa aseman sijainti on huomattavasti rajoitetumpaa ja sen vaihtaminen samoin. Myöskin ajoneuvon maastottaminen on suuritöisempää kuin mustin omalla alustalla.

Tältä osin maastomme ei ole samaa kuin Manner-Euroopassa.

 

[nurmipora]

Ei välttämättä ole ihan heti tulossa, koska tykistölle on hankittu Bonus-ammuksia panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Niiden kantama on 35km jotenka niillä saadaan paljon isompi peittoalue aikaiseksi kuin kranaatinheittimillä.
Taitaa olla kustannustehokkaampaa.
Myös Jenkit ostivat tykistölleen Bonus-ammuksia.

https://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensimmaiset-bonus-ammunnat-suomessa

Vuonna 2014 Puolustusministeriö valtuutti Maavoimat hankkimaan 155 mm BONUS Mk II panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeita.
Ammuntojen päätähti, BONUS Mk II on panssaroituun kohteeseen hakeutuva ammus 155 mm kenttätykistöjärjestelmille.
Ammus sisältää kaksi laser ja IR-sensoreiden avulla itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta, ja niillä kyetään ampumaan aina 35 kilometriin saakka.
Eversti Pasivirta totesi olevansa tyytyväinen hankintaan.
- Hankinnan myötä olemme saaneet tykistölle kyvyn vaikuttaa panssaroituihin maaleihin.
Eli kykenemme ampumaan sellaisia kranaatteja, millä pystytään tuhoamaan myös panssarivaunuja.

Bonuksen käytössä on varmaan myös omat haasteensa.Kohde pitää ensin pysäyttää tavalla tai toisella koska ammuksen lento esim. 30 km:n päästä vie oman aikansa. Käyttö vaatii varmaan huolellista ennakkosuunnittelua ettei kallis murkula mene haaskuun.

 

[Kustaanmiekka]

Bonuksen käytössä on varmaan myös omat haasteensa.Kohde pitää ensin pysäyttää tavalla tai toisella koska ammuksen lento esim. 30 km:n päästä vie oman aikansa. Käyttö vaatii varmaan huolellista ennakkosuunnittelua ettei kallis murkula mene haaskuun.

Näin se varmaankin on.
Esim. jos vaunujen teloja ja renkaita saadaan katkottua miinoihin suht avoimessa maastossa, panssaroitujen ajoneuvojen pysähtyminen murrosteeseen taikka sitten pitkä ajoneuvojen/panssarien letka sellaista tietä käyttäen josta on vaikea poiketa ilmasuojaan metsikköön taikka sitten metsikköä ei ole tien läheisyydessä ollenkaan.
Tuollaisia kohteita mulle tuli mieleen.
Tosin jos ajoneuvot ja/tai panssarit ovat kovassa liikkeessä niin voisi se olla KRH-PST-ammuksillekkin hankala juttu.
Vissiinkin samoja keinot täytyisi käyttää kuin tykistön Bonus-ammuksillekkin.

 

[Old Boy]

Missähän kehityksen vaiheessa ne kranaatinheittimen itsehakeutuvat ontelokranaatit lienee?

Ruotsalaisilla oli STRIX ja briteillä Merlin. Molempien kehitys on lopetettu eikä niitä liene komponettien valmistuksen lakattua saatavissa edes isolla rahalla.

 

[Pandahki]

Näin se varmaankin on.
Esim. jos vaunujen teloja ja renkaita saadaan katkottua miinoihin suht avoimessa maastossa, panssaroitujen ajoneuvojen pysähtyminen murrosteeseen taikka sitten pitkä ajoneuvojen/panssarien letka sellaista tietä käyttäen josta on vaikea poiketa ilmasuojaan metsikköön taikka sitten metsikköä ei ole tien läheisyydessä ollenkaan.
Tuollaisia kohteita mulle tuli mieleen.
Tosin jos ajoneuvot ja/tai panssarit ovat kovassa liikkeessä niin voisi se olla KRH-PST-ammuksillekkin hankala juttu.
Vissiinkin samoja keinot täytyisi käyttää kuin tykistön Bonus-ammuksillekkin.

Nämä järjestelmät vaativat kehittynyttä tulenjohtoa jokatapauksessa, ellei ammuta ennalta määrättyyn paikkaan, esim. murrokseen. Arvatenkin konfliktin jatkuessa "tekijämiehet" voisivat kutsua murkulan arvioimaansa paikkaan johon olisi otettu kokemuksen sanelema ennakko mukaan. Tässä suhteessa heitinkalusto voittaa tykit, koska lentoaika on murto-osan, jolloin ennakon arvionti on helpompaa (esim. 10-15 sek vs 30-90 sek)

 

[scip10]

Bonuksista olisi myös vastatykistökäyttöön. Kun paikannetaan vihollisen ps-tykistön ampuvan pisteestä x, ammutaan sinne muutama bonuskranaatti lopettamaan ammuskelu.