Panssarintorjunta

[Raveni]

Pelkkä läpäisy ei riitä, taistelukärjessä täytyy olla potkua nostamaan painetta ja lämpöä, sekä puskemaan/irroittamaan sirpaleita sisälle.
Näin kuvittelen mä.

Tuota juuri tarkoitan. Onko mahdollista, että kuljetusvaunussa ei tapahdu muuta kuin toisesta kyljestä sisään ja toisesta ulos. Jos sattuu kohdalla olemaan niin vie kipeää mutta vaunu ei ns. tuhoudu.

 

[Raveni]

Lähinnä pohdin onko kessin läpäisyä tarpeen edes parantaa? Meillä on nlawia ja raskasta sinkoa sekä spikea yms. isompaa vaunua vastaan. Luulisi, että kessi joka miehen aseena olisi mahdollisimman monipuolinen. Kuljetusvaunujen tai bemarin puhkomiseen riittää reilusti pienempi läpäisy mutta juuri tuo jälkivaikutus olisi silloin hyvä olla hyvä. Samalla vehkeellä voisi sitten siinä tapauksessas tuhota myös rakennuksia tai pesäkkeitä. Nyt meillä on kaksi eri kessiä tuohon hommaan.

Edelleenkin olisin nähnyt mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi GC:n hankkimisen.

 

[kimmo.j]

Tuota juuri tarkoitan. Onko mahdollista, että kuljetusvaunussa ei tapahdu muuta kuin toisesta kyljestä sisään ja toisesta ulos. Jos sattuu kohdalla olemaan niin vie kipeää mutta vaunu ei ns. tuhoudu.

Olen ymmärtänyt, että jos läpäisyä on ns. tarpeeksi jäljellä kun panssari on puhkaistu, silloin loput "läpäisyvoimasta" purkautuu vaunun sisälle aiheuttaen lämmön ja paineen nousua. Eli enempi on parempi. Todennäköisesti tämä on karkea yksinkertaistus.

 

[Kent Uranium]

Tuota juuri tarkoitan. Onko mahdollista, että kuljetusvaunussa ei tapahdu muuta kuin toisesta kyljestä sisään ja toisesta ulos. Jos sattuu kohdalla olemaan niin vie kipeää mutta vaunu ei ns. tuhoudu.

Ei ole. Se suihku hajoaa sisätilassa. Ei se enää mitään läpäise 2 m päässä toisessa seinässä.

 

[Nhhk]

Olen ymmärtänyt, että jos läpäisyä on ns. tarpeeksi jäljellä kun panssari on puhkaistu, silloin loput "läpäisyvoimasta" purkautuu vaunun sisälle aiheuttaen lämmön ja paineen nousua. Eli enempi on parempi. Todennäköisesti tämä on karkea yksinkertaistus.

Varmaan karkea yksinkertaistus, mutta paljon parempi vertaus kuin se että luullaan että ylimääräinen Läpäisy menisi hukkaan.

 

[Huhta]

Olen ymmärtänyt, että jos läpäisyä on ns. tarpeeksi jäljellä kun panssari on puhkaistu, silloin loput "läpäisyvoimasta" purkautuu vaunun sisälle aiheuttaen lämmön ja paineen nousua. Eli enempi on parempi. Todennäköisesti tämä on karkea yksinkertaistus.

Ei, enempi ei ole mitenkään automaattisesti parempi. Asia selitettiin mm. aiemmin linkkaamassani Wikissä:

A problem with shaped charge warheads is that if the ogive shaped liner is deep, the warhead will have more penetration but will form a smaller hole; smaller holes are associated with less damage inside the armoured vehicle than larger ones. Research on shaped charge warheads has shown a hole that is the size of a large coin on the outside of a tank turret will have the diameter of a pencil lead on the turret's inner face. If, on the other hand, the ogive is shallow, it will have less penetration, but cause a larger hole on the inside which will result in a massive spalling.[5]

https://en.wikipedia.org/wiki/Beyond-armour_effect

 

[Falangi]

Tanskan armeijakin ottamassa käyttöön M72 EC LAW:n (66 KES 12).

https://www.facebook.com/video.php?v=273651763335104

Google käännetty tanskasta

NEW Armored Weapon!
We have ordered armor protection weapons of the type M72 EC LAW (Enhanced Capability Light Antitank Weapon) by the Norwegian company NAMMO for eg. The army.

The M72 LAW is a single-shot, shoulder-fired, 66 mm armor that is easy to operate and transport. It measures less than one meter and weighs 3.4 kg. The first will be delivered in week 51-52 2018. After that, instructor training, lay-up etc. will be carried out.

COMPLETELY NEW SYSTEM
Although the look - and the name - is very similar to its predecessor, the M72 "PNÆV", which many of you probably know or can remember, then this is a further development with significant improvements.

The new weapon has, among other things, a 50% greater breakthrough than the original, as the rocket can break through up to 450 mm steel against the 300mm that the old M72 "PNÄV" could.

In addition, the firing mechanism has been changed to a forward trigger trigger.

The weapon is equipped with picatinny rails for eg mounting of front grips, laser sieve and reflector sights, which are designed to more easily hit the running targets.

Initially, the weapon was introduced under the M72 designation of the US Army in 1963. The name was justified by the fact that the M72 - in the American context - was the 72nd system of US rocket launching systems. In Denmark, the weapon was introduced as "M72", since the introduction year in Denmark was just 1972.

SHOOTING TRAINING
As a training tool , a larger number of exercise weapons are acquired that shoot at 21 mm. inserts. These weapons are a copy of the "sharp", but will be easier and cheaper to use for training the shooters. It is also planned that the weapon will be included in future garrison simulators, where the shooters can virtually train with the weapon.

New name in Danish context has not yet been determined. But we are happy to take good suggestions.

What is the weapon called ?

(Thanks to Nammo AS for video lending)

 

[Huhta]

Lähinnä pohdin onko kessin läpäisyä tarpeen edes parantaa? Meillä on nlawia ja raskasta sinkoa sekä spikea yms. isompaa vaunua vastaan. Luulisi, että kessi joka miehen aseena olisi mahdollisimman monipuolinen. Kuljetusvaunujen tai bemarin puhkomiseen riittää reilusti pienempi läpäisy mutta juuri tuo jälkivaikutus olisi silloin hyvä olla hyvä. Samalla vehkeellä voisi sitten siinä tapauksessas tuhota myös rakennuksia tai pesäkkeitä. Nyt meillä on kaksi eri kessiä tuohon hommaan.

Köyhän maan armeijalle NLAW ja Spike ovat liian kalliita riittävissä määrin hankittaviksi, joten osa tankin tappamisesta on laskettu kessin harteille. Britit kuluttivat NLAW-hankintoihin 400 miljoonaa puntaa, ja vaikka osa olisi kehitystyötä, niin siltikin Suomen hankinnat jäävät murto-osaan.

Edelleenkin olisin nähnyt mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi GC:n hankkimisen.

Gustav, Carl vaiko Carl Gustav?

Ampumatarvikevalikoima on hyvin monipuolinen. Liekö niin monipuolista saa edes RPG-7:ään. Se on ehdottomasti etu, mutta kriittisenä ongelmana näen, ettei noinkaan raskas ase kykene kuitenkaan luotettavaan paksujen vaunun puhkomiseen. Ruotsalaiset tekivät kriittisen suunnitteluvirheen, kun ammuksen kaliberia ei voi kasvattaa putken sisämittaa suuremmaksi. Jotenkin tuntuu hölmöltä ajatukselta raahata noinkin raskasta asetta mukana ja sitten vielä erikseen toista asetta (NLAW tms.) paksujen vaunujen tuhoamiseen.

 

[SJ]

Ei ole. Se suihku hajoaa sisätilassa. Ei se enää mitään läpäise 2 m päässä toisessa seinässä.

Ei muuten pidä paikkaansa. Alla olevassa videossa ontelo ei ainoastaan mene vaunun (bmp-1) läpi, vaan myöskin panssarilevystä, joka on 3-4 metriä vaunun takana.

Uskoakseni tämä video on aikaisemmin ollut liikkeellä toisella nimellä ja siinä on väitetty ammuksen olevan HEDP malli.

 

[Ottoville]

Alla olevassa videossa ontelo ei ainoastaan mene vaunun (bmp-1) läpi, vaan myöskin panssarilevystä, joka on 3-4 metriä vaunun takana.

Miten se ontelo menee vaunun läpi.

Kun ammus räjähtää niin se muodostaa ontelosta suihkun.
Joka jähmeää metallia, tämä läpäisee panssarin.

Läpäisyyn vaikuttaa ontelon muoto,koko,kartionkulma, materiaali,valmistustarkkuus, räjähdyspanoksen suuruus ja aine, räjähdys etäisyys maalista ( huom. suihkun muodostuminen vaatii tietyn etäisyyden läpäistävästä pinnasta. Siten saavutetaan suurin läpäisy
Niin ja sen läpäisy heikkenee myös etäisyyden kasvaessa)

 

[23SNTJ]

Liekö tuossa tarkoitettiin ontelopanosta ammustyyppinä, eikä niinkään, että varsinainen ontelo läpäisisi vaunun... Mutta asiaan, eli kun nyt on puhe tuosta jälkiläpäisystä taikka oikeastaan ilman läpäisystä, niin ainakin esim. 155mm bonuksen tytärpanos lojauttaa sen porkkanan liikkeelle huomattavan kaukaa maalista. Eli nuo suihkut näyttäisi aika hyvin nykyään pysyvän kasassa ainakin ennen osumaa.

 

[miheikki]

155 bonus on EFP. Onko EFP:llä ja ontelopanoksella muuta eroa kuin räjähdyksen kulma?



https://defensepoliticsasia.com/heat-and-efp/

 

[SJ]

Läpäisyyn vaikuttaa ontelon muoto,koko,kartionkulma, materiaali,valmistustarkkuus, räjähdyspanoksen suuruus ja aine, räjähdys etäisyys maalista ( huom. suihkun muodostuminen vaatii tietyn etäisyyden läpäistävästä pinnasta. Siten saavutetaan suurin läpäisy
Niin ja sen läpäisy heikkenee myös etäisyyden kasvaessa)

Tuohon lisään vielä mahdollisen "waveguide" rakenteet, mutta niitä en oikein osaa selittää Suomeksi. Tällä kuitenkin saadaan se suihku liikkumaan mahdollisimman yhtenäisellä nopeudella, jolloin saadaan enemmän läpäisyä aikaiseksi.

 

[SJ]

155 bonus on EFP. Onko EFP:llä ja ontelopanoksella muuta eroa kuin räjähdyksen kulma?

https://defensepoliticsasia.com/heat-and-efp/

Periaatteessa noin, joskin voisi mennä mussuttamaan vieläkin tarkemmin, että EFP on ontelopanos.

 

[Shadowmon]

155 bonus on EFP. Onko EFP:llä ja ontelopanoksella muuta eroa kuin räjähdyksen kulma?

Katso liite: 28301

https://defensepoliticsasia.com/heat-and-efp/

Sama periaate. Kylkimiina (mikä onkaan?) toimii samalla periaatteella. Joskus nähnyt toiminnassa tuollaisen.

 

[miheikki]

Tein haun "räjäyttämällä muovattava ammus". 6 osumaa suomeksi.

Pohjamiina

ja kylkimiina toimivat eri periaatteella, niissä ei synnytetä kärkisuihkua, vaan kärkikartiosta muodostetaan ”ammus”, minkä nopeus on noin 2 000 m/s. Tästä a-tarvikkeesta käytetään myös nimitystä räjäyttämällä muovattava ammus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ontelokranaatti

 

[miheikki]

Hyvälaatuisia kylkipanoksia voi laukoa kasematin katolta.

Crudely made EFPs have a short lethal range of around 10 – 20m while one precisely manufactured can strike targets in excess of 250m. The EFP is closer to a cannon than an explosive warhead.

HEAT warheads are common because of the better penetration performance through layers of various armour compared to the EFP, but the latter finds use in many anti-vehicle mine designs especially off-route mines.
Off-route anti-tank mines are designed to attack tanks on their flank or rear armours where they are the weakest. EFPs also see use in the hands of insurgents targeting military convoys around the world. The soft-skin or lightly armoured vehicles stand little chance against EFPs. Armoured vehicles with slat cages to defeat RPGs or simple HEAT warheads do little to protect the vehicle against the much heavier EFP projectile. Some ERA panel designs used on lightly armoured vehicles are not activated by EFP projectiles, essentially offering little additional protection.

https://defensepoliticsasia.com/heat-and-efp/

Kapinallinen kohistamasssa miinaa.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:KM73.jpg

 

[Falangi]

Gustav, Carl vaiko Carl Gustav?

Ampumatarvikevalikoima on hyvin monipuolinen. Liekö niin monipuolista saa edes RPG-7:ään. Se on ehdottomasti etu, mutta kriittisenä ongelmana näen, ettei noinkaan raskas ase kykene kuitenkaan luotettavaan paksujen vaunun puhkomiseen. Ruotsalaiset tekivät kriittisen suunnitteluvirheen, kun ammuksen kaliberia ei voi kasvattaa putken sisämittaa suuremmaksi. Jotenkin tuntuu hölmöltä ajatukselta raahata noinkin raskasta asetta mukana ja sitten vielä erikseen toista asetta (NLAW tms.) paksujen vaunujen tuhoamiseen.

Ottaen huomioon että Carl Gustavin ensimmäinen versio suunniteltiin 1940-luvulla ja on yhä käytössä eri versioina - mutta samassa kaliiperissa - vaikka kuinka monella maalla niin en näkisi siinä kovin kriittistä suunnitteluvirhettä.

 

[Huhta]

Ottaen huomioon että Carl Gustavin ensimmäinen versio suunniteltiin 1940-luvulla ja on yhä käytössä eri versioina - mutta samassa kaliiperissa - vaikka kuinka monella maalla niin en näkisi siinä kovin kriittistä suunnitteluvirhettä.

Tuossakin on pointtinsa. Muotoillaan siis niin, että herra Carl Gustav on menettänyt potenssinsa makuuhuoneen puolella (ts. panssarintorjunnassa), mutta kykenee edelleen erinomaisesti miehen moniin muihin velvollisuuksiin, kuten kiinteistön- ja puutarhanhoitoon sekä jälkipolven kouluttamiseen. Kokonaisuutena menestyksekäs, mutta kriittisiä puutteita yhdellä kriittisistä osa-alueista. Rouva käy vieraissa saksalaisen gigolon luona.

 

[Behind Horizon]

[

Olen ymmärtänyt, että jos läpäisyä on ns. tarpeeksi jäljellä kun panssari on puhkaistu, silloin loput "läpäisyvoimasta" purkautuu vaunun sisälle aiheuttaen lämmön ja paineen nousua. Eli enempi on parempi. Todennäköisesti tämä on karkea yksinkertaistus.

Itselle on jäänyt takaraivoon nyrkkisääntö noin 30-vuoden ja PST-ohjus 82:n ajoilta. Sen mukaan läpäisyä pitäisi olla "jäljellä" 10cm panssarin puhkaisun jälkeen. Sama lähde l. muisti kertoo, että valtaosa vammoista tulisi panssarin sisäpinnasta irtoavasta sirpaloituneesta metalliaineksesta. Vasta toissijaisena tulisivat paine-ja lämpövaikutus....
Ja edelleen.. ontelopanos ei muodosta "jähmeää kankea" vaan suurnopeuksisen hiukassuihkun joka äärimmäisellä pintapaineella muovaa ja syrjäyttää metallia. Lujuusopin proffa käytti termiä "plastinen muovautuminen" panssariteräksessä. Lämmöllä ei ole läpäisyssä roolia. Erään väittämän mukaan ontelopanos aikaansaa niin valtavan pistemäisen painevaikutuksen, ettei maailmankaikkeudesta löytyisi materiaalia joka sen omalla ominaisuudellaan kykenisi torjumaan

Ja vielä, ontelopanostehtailija näytti aikanaan tehtaansa tuotteita jostain ehkä 70-luvulta. Tiesi kertoa, että ontelopanoksen kartion suunnittelu käy kouluesimerkistä siitä, miten suurteholaskentaan- ja -mallinnukseen perustuvilla räjäytyssimulaatioilla on aikaansaatu aivan oleellisesti paremman läpäisyn omaavia ontelopanoksia.