Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Minä taas olen saanut sellaisen kuvan että kyseessä on tämä sinko jossa ei ole sirpalevaikutusta. Joka tapauksessa toivon että nämä tulevat laajaan käyttöön eikä miksikään erikoisaseeksi.

Tuohan on mielenkiintoista. Mutta olemme varmaan samaa mieltä, että pääasia on kuitenkin se sytytin joka voidaan asettaa tunkeutumaan (pehmeähköön) maaliin?
 
Tuohan on mielenkiintoista. Mutta olemme varmaan samaa mieltä, että pääasia on kuitenkin se sytytin joka voidaan asettaa tunkeutumaan (pehmeähköön) maaliin?
Tärkeää on myös että varusmiehille kerrotaan mikä laukaisee sytyttimen ja mikä ei, esimerkiksi tunnistaako sytytin että se on mennyt ikkunan läpi ja on aika räjähtää? Nämä Anti-structure kessit eivät varmaankaan ole enää niin halpoja että niitä voidaan ampua useampi ihan vain etäisyyden mittaamiseksi joten olisi aika hankkia joukkueen sinkopartioon ja komppanian sinkoryhmään laseretäisyysmittarit.
 
Tärkeää on myös että varusmiehille kerrotaan mikä laukaisee sytyttimen ja mikä ei, esimerkiksi tunnistaako sytytin että se on mennyt ikkunan läpi ja on aika räjähtää? Nämä Anti-structure kessit eivät varmaankaan ole enää niin halpoja että niitä voidaan ampua useampi ihan vain etäisyyden mittaamiseksi joten olisi aika hankkia joukkueen sinkopartioon ja komppanian sinkoryhmään laseretäisyysmittarit.

Joo, mutta eipä joukkueissa tai komppanioissa ole tuollaisia osia. Kessit on ryhmän sinko partioissa. Ja komppanian "sinkoryhmä" on nykyään aseistettu NLAW:lla.
 
Se on sirpalekärki jossa on sytytin jonka voi vaihtaa pienelle viiveelle, jotta ammus räjähtää vasta läpäistyään seinän. Tuota viivettä tuskin kannattaa käyttää ammuttaessa ajoneuvoa.
Ei ole sirpalekärki, vaan MAC eli metal augmented charge. Tämä siis on amerikkalainen nimitys termobaarisille räjähteille, joissa apuaineena on metallijauhe - 66 KES 12 RAK:ssa se on alumiinijauhe. Vrt. venäläisillä se on magnesiumjauhe.

Minä taas olen saanut sellaisen kuvan että kyseessä on tämä sinko jossa ei ole sirpalevaikutusta. Joka tapauksessa toivon että nämä tulevat laajaan käyttöön eikä miksikään erikoisaseeksi.
Se on nimenomaan tämä 42 mm alikaliiperirakettia käyttävä M72 ASM RC eli 66 KES 12 RAK. Aseen kaliiperimerkintä ei tietenkään muutu, koska putken kaliiperi on sama kuin muissa M72:n malleissa.
 
Ei ole sirpalekärki, vaan MAC eli metal augmented charge. Tämä siis on amerikkalainen nimitys termobaarisille räjähteille, joissa apuaineena on metallijauhe - 66 KES 12 RAK:ssa se on alumiinijauhe. Vrt. venäläisillä se on magnesiumjauhe.


Se on nimenomaan tämä 42 mm alikaliiperirakettia käyttävä M72 ASM RC eli 66 KES 12 RAK. Aseen kaliiperimerkintä ei tietenkään muutu, koska putken kaliiperi on sama kuin muissa M72:n malleissa.
Onko 66 KES 12 RAK:n taistelukärki tosiaan termobaarinen (FAE-kärki)? Tämä on uusi tieto minulle ja tosi hienoa, että niitä saadaan myös Suomessa käyttöön!
 
Jotenkin itse sitä näkisi, että kessistä riittäisivä vallan hyvin tuo rakennuksia vastaan suunnattu malli. Sillä varmasti saa kevyesti panssaroidunkin kohteen sopivaan kuntoon ja raskaampiin ei riitä edes ontelolla varsutettu kes. Kuitenkin joukkuissa pyörii niin apilasta kuin painopisteessä sitten nlaw ja kaikkea panssarintorjuntaa siitä ylöspäin kelpaavaa ammuttavaa.
 
Onko 66 KES 12 RAK:n taistelukärki tosiaan termobaarinen (FAE-kärki)? Tämä on uusi tieto minulle ja tosi hienoa, että niitä saadaan myös Suomessa käyttöön!
Kyllä, kuten tuossa Nammon brosyyrissä sanotaan, niin kärki on "aluminized HE", eli alumiinijauheella terästettyä räjähdettä. Toki termobaarisen määritelmä on epämääräinen, mutta tuo on siis nimenomaan MAC, joka on amerikkalaisten käyttämä tarkka määritelmä. En ole varma mikä on alumiinijauheen suhde räjähteeseen, mutta alumiinijauheen on nimenomaan tarkoitus toimia tuossa ilman kanssa reagoivana paloaineena, joka lisää räjähdyksen painevaikutusta.

Venäläisillä käytössä on magnesiumjauhe, ainakin RPO-A:ssa muistaakseni. Alumiini ja magnesium ovatkin yleisimpiä termobaaristen aseiden paloaineita, aerosoliksi leviävät nestemäiset polttoaineet ovat harvinaisia nykyään.
 
Onko 66 KES 12 RAK:n taistelukärki tosiaan termobaarinen (FAE-kärki)? Tämä on uusi tieto minulle ja tosi hienoa, että niitä saadaan myös Suomessa käyttöön!

Termobaarinen kessi jokaiselle mortille. :camo:
 
Kyllä, kuten tuossa Nammon brosyyrissä sanotaan, niin kärki on "aluminized HE", eli alumiinijauheella terästettyä räjähdettä. Toki termobaarisen määritelmä on epämääräinen, mutta tuo on siis nimenomaan MAC, joka on amerikkalaisten käyttämä tarkka määritelmä. En ole varma mikä on alumiinijauheen suhde räjähteeseen, mutta alumiinijauheen on nimenomaan tarkoitus toimia tuossa ilman kanssa reagoivana paloaineena, joka lisää räjähdyksen painevaikutusta.

Venäläisillä käytössä on magnesiumjauhe, ainakin RPO-A:ssa muistaakseni. Alumiini ja magnesium ovatkin yleisimpiä termobaaristen aseiden paloaineita, aerosoliksi leviävät nestemäiset polttoaineet ovat harvinaisia nykyään.
Aloin miettiä, että jotain tutunkuuloista oli alumiinin käytössä räjähdysaineena. Tämähän on sukua on termiitille, joka on aika mielenkiintoinen aine! https://fi.wikipedia.org/wiki/Termiitti
 
Jotenkin itse sitä näkisi, että kessistä riittäisivä vallan hyvin tuo rakennuksia vastaan suunnattu malli. Sillä varmasti saa kevyesti panssaroidunkin kohteen sopivaan kuntoon ja raskaampiin ei riitä edes ontelolla varsutettu kes. Kuitenkin joukkuissa pyörii niin apilasta kuin painopisteessä sitten nlaw ja kaikkea panssarintorjuntaa siitä ylöspäin kelpaavaa ammuttavaa.
Olettaisin tuon termokessin olevan tavallista kalliimpi ja riittääkö panssarinläpäisy moderneihin rynnäkköpanssarivaunuihin edestä?
 
Olettaisin tuon termokessin olevan tavallista kalliimpi ja riittääkö panssarinläpäisy moderneihin rynnäkköpanssarivaunuihin edestä?

Veikkaan Ravenin tarkoittaneen, että räjähdys on riittävä hajottamaan paikkoja, vaikka läpäisyä ei tapahtuisikaan. Itse hieman epäilen ja muutenkin näkisin että tarkoituksena olisi saada vaikutusta vaunun miehistöön ja matkustajiin. Eikä vain ärsyttää niitä. Mutta samalla pitää sanoa, että tuollaisen ammuksen vaikutus vaunun kannella voi olla varsin vaikuttava ainakin sen perusteella mitä tapahtui siinä yhdessä Ruotsaisten testivideossa. Siinä jokin CG:n ammus osui BMP-1:n tornin kylkeen ja räjähdys löi vaunun katon sisään siinä sivussa.
 
Niin kuten aiemmin kirjoitin niin teho riittänee kaikkea bemaria heikommin panssaroituun. Bemariinkin varmaankin kannattaa jo alkaa tarjoilemaan apilasta, nlaw tai spikea. Ensimmäistä pitäisi ainakin kulkea ihan normi joukkojen mukana. Näkisin, että tuollaiset puhtaat korpitaistelut alkavat käymään harvinaisiksi ja taistelut tänä päivänä keskittyvät enemmän ja vähemmä rakennetulle alueelle. Näkisin itse, että joukot hyötyisivät enemmän tuollaisesta rakennuksia ja rakennelmia vastaan suunnatuista kärjistä kuin, että mukana on puhtaasti läpäisyyn tarkoitettua kärkiä. Tuolla ensin mainitulla kun tuhoutuu varmasti suurin osa vastaan tulevista maaleista. Muilla pst aseilla voidaan sitten vaikuttaa niihin jäljelle jääviin. Hinta varmasti tuollaisella erikoiskärjellä on kovempi tai sitten ei. Joka tapauksessa rajallinen määrä sitä kamaa voi joukolla olla kannossa niin itse mielummin ottaisin tuollaisen ns. erikoisampumatarvikkeella varustetun kessin.
 
Bemarin suojaushan ei kummoinen ole kun (muualta kuin edestä) kestää vain 7,62 panssariluodin. Luulisi aiheuttavan siis aika tällin joku sirpale/termobaarinen raketti.
 
Niin kuten aiemmin kirjoitin niin teho riittänee kaikkea bemaria heikommin panssaroituun. Bemariinkin varmaankin kannattaa jo alkaa tarjoilemaan apilasta, nlaw tai spikea. Ensimmäistä pitäisi ainakin kulkea ihan normi joukkojen mukana. Näkisin, että tuollaiset puhtaat korpitaistelut alkavat käymään harvinaisiksi ja taistelut tänä päivänä keskittyvät enemmän ja vähemmä rakennetulle alueelle. Näkisin itse, että joukot hyötyisivät enemmän tuollaisesta rakennuksia ja rakennelmia vastaan suunnatuista kärjistä kuin, että mukana on puhtaasti läpäisyyn tarkoitettua kärkiä. Tuolla ensin mainitulla kun tuhoutuu varmasti suurin osa vastaan tulevista maaleista. Muilla pst aseilla voidaan sitten vaikuttaa niihin jäljelle jääviin. Hinta varmasti tuollaisella erikoiskärjellä on kovempi tai sitten ei. Joka tapauksessa rajallinen määrä sitä kamaa voi joukolla olla kannossa niin itse mielummin ottaisin tuollaisen ns. erikoisampumatarvikkeella varustetun kessin.
Ehdottomasti jokaiseen ryhmään vähintään yksi termokessi. Sotatilanteessa ammuttaisiin kuitenkin monta tavallista kessiä rakennukseen jossa on vihollisia, nyt saadaan yhdellä erikoisammuksella parempi vaikutus kuin kolmella tavallisella. Toivottavasti näitä tilataan yli 10 000. Saadaan jalkaväelle vihdoin suoratulivoimaa eikä enää tarvitse ampua yhtä pientä taloa kohti tuhatta laukausta ja useaa tavallista kertasinkoa.
 
Niin kuten aiemmin kirjoitin niin teho riittänee kaikkea bemaria heikommin panssaroituun. Bemariinkin varmaankin kannattaa jo alkaa tarjoilemaan apilasta, nlaw tai spikea. Ensimmäistä pitäisi ainakin kulkea ihan normi joukkojen mukana. Näkisin, että tuollaiset puhtaat korpitaistelut alkavat käymään harvinaisiksi ja taistelut tänä päivänä keskittyvät enemmän ja vähemmä rakennetulle alueelle. Näkisin itse, että joukot hyötyisivät enemmän tuollaisesta rakennuksia ja rakennelmia vastaan suunnatuista kärjistä kuin, että mukana on puhtaasti läpäisyyn tarkoitettua kärkiä. Tuolla ensin mainitulla kun tuhoutuu varmasti suurin osa vastaan tulevista maaleista. Muilla pst aseilla voidaan sitten vaikuttaa niihin jäljelle jääviin. Hinta varmasti tuollaisella erikoiskärjellä on kovempi tai sitten ei. Joka tapauksessa rajallinen määrä sitä kamaa voi joukolla olla kannossa niin itse mielummin ottaisin tuollaisen ns. erikoisampumatarvikkeella varustetun kessin.

APILAS edustaa 80-luvun suunnittelua enkä muista nähneeni hankintailmoituksia itse aseesta aikoihin. Käsittääkseni se on siis poistuva ase - ei ehkä tänä vuonna tai ensi vuonnakaan, mutta varmaan tällä vuosikymmenellä kuitenkin. En löydä tuotetta enää edes valmistajan sivuilta! (Apilaksen korvaamista on puitu täällä.)

Britit korvasivat panssarintorjuntaan käytetyt kertasingot (AT-4 ja LAW 80) NLAW:lla, että sikäli voi tietysti kyseenalaistaa kaikista kevyimpien pst-aseiden tarpeen. Valitettavasti Suomessa puhuu raha - kustannustehokkuus on pakko huomioida päätöksiä tehtäessä. NLAW maksaa suuruusluokkaa kymmenen kertaa niin paljon kuin 66 KES 12. Onko se joka tilanteessa hintansa arvoinen, esim. varustettaessa aselajijoukkoja ja paikallisjoukkoja PST-aseilla? Kevytkin kertasinko antaa mahdollisuuden tuhota taistelupanssarivaunun, kunhan ei keulaan tai ERA-tiileen ammu. Suomen peitteisessä maastossa ampumaetäisyydet jäävät usein lyhyiksi, jolloin ennakonoton ja etäisyydenarvioinnin merkitys on vähäisempi.

Hankinnoissa joutuu myös aina huomioimaan jollakin tasolla tulevaisuuden kehityksen. Materiaali palvelee helposti parikymmentä vuotta ja sen pitäisi vastata myös tulevaisuuden uhkakuvaan. Vaikka se rakennuksia vastaan tarkoitettu ase toimisi Venäjän panssarikaluston kevyintä osaa vastaan nyt, niin on pakko olettaa, että jossakin vaiheessa Kurganetsia ja Bumerangia ym. toistaiseksi viivästynyttä tavaraa alkaa tulla vahvuuksiin BMP-2:n, MT-LB:n ja BMP-2:n tilalle.
 
Ehdottomasti jokaiseen ryhmään vähintään yksi termokessi. Sotatilanteessa ammuttaisiin kuitenkin monta tavallista kessiä rakennukseen jossa on vihollisia, nyt saadaan yhdellä erikoisammuksella parempi vaikutus kuin kolmella tavallisella. Toivottavasti näitä tilataan yli 10 000. Saadaan jalkaväelle vihdoin suoratulivoimaa eikä enää tarvitse ampua yhtä pientä taloa kohti tuhatta laukausta ja useaa tavallista kertasinkoa.
Eikä tarvitse välttä tykistöllä lanata koko korttelia yhden linnoitetun rakennuksen vuoksi.
 
Ehdottomasti jokaiseen ryhmään vähintään yksi termokessi. Sotatilanteessa ammuttaisiin kuitenkin monta tavallista kessiä rakennukseen jossa on vihollisia, nyt saadaan yhdellä erikoisammuksella parempi vaikutus kuin kolmella tavallisella. Toivottavasti näitä tilataan yli 10 000. Saadaan jalkaväelle vihdoin suoratulivoimaa eikä enää tarvitse ampua yhtä pientä taloa kohti tuhatta laukausta ja useaa tavallista kertasinkoa.

Minusta noita saisi olla enemmän. Siis mukaan, kuin myös tilata. Tämä siis siksi, että kaupunkitaistelussa noita pitäisi voida käyttää samaan tapaan kuin usein koulutetaan käyttämään käsikranaatteja, eli heitetään kranaatti huoneeseen ja sitten aseet paukkuen sisään.
 
Back
Top