Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miksi kivääreillämme ei ole tarvetta kuin lyhyeen ampumamatkaan maaston takia, mutta panssarintorjuntaohjuksella on tarvetta usean kilometrin kantamalle?
:unsure:
 
Koska vastapuolen sotilaita on turhaa ammusten haaskausta ammuskella jos istuvat pellon reunalla 2km päässä mutta sitä tankkia ei. Sitä kannaattaa tulittaa pst-aseella.
 
Onko 66 KES 12 RAK:n taistelukärki tosiaan termobaarinen (FAE-kärki)? Tämä on uusi tieto minulle ja tosi hienoa, että niitä saadaan myös Suomessa käyttöön!
Ei se nyt ainakaan FAE kärki ole.

Siinä on siis DBX-6 räjähdettä (Nammon prosyyreistä löytyy) joka on siis kiinteää räjähde ainetta. "enhanced blast explosives"

Screenshot_20201015-163714.jpg


Valmistajan sivut.
https://chemringnobel.no/produkter/product-compositions/

Screenshot_20201014-224321.jpg



Tietoa näistä

Thermobaric and enhanced blast explosives (TBX and EBX)​

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214914716300927
 
Ei se nyt ainakaan FAE kärki ole.

Siinä on siis DBX-6 räjähdettä (Nammon prosyyreistä löytyy) joka on siis kiinteää räjähde ainetta. "enhanced blast explosives"

Katso liite: 44559


Valmistajan sivut.
https://chemringnobel.no/produkter/product-compositions/

Katso liite: 44560



Tietoa näistä

Thermobaric and enhanced blast explosives (TBX and EBX)​

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214914716300927
Suuret kiitokset @Passi ! Tässä oli niin kattava vastaus, että ilta meneekin mukavasti eri räjähteiden ominaisuuksien opiskelussa!
 
Eikä tarvitse välttä tykistöllä lanata koko korttelia yhden linnoitetun rakennuksen vuoksi.

Tykki murkula maksaa luokkaa tonnin kappale ja 10 murkulaa ei ole edes paljon yhteen taloon. Mielellään noita näkisi kaupunkitaisteluihin jaettuna.
 
Termobaariset räjähteet on taas yksi sellainen aihe missä moni keskustelu on kompastunut pahasti termiviidakkoon, osin johtuen siitä että näitä käsitteitä ei ole PV:ssäkään kunnolla määritelty, ja osin siitä johtuen että eri maissa käytetään ristiriitaisia termejä.

Tuo Passin linkkaama Thermobaric and enhanced blast explosives (TBX and EBX) Turker L. (2016) Defence Technology on yksi hyvä lähde aiheelle. Tällekin foorumille oli joskus linkitetty kanditutkimus aiheesta, jossa pääasiassa listattiin ilmiöön perustuvia aseita ja todettiin että terminologia on haastavaa :ROFLMAO:

blast - he - volumetric.png

Tässä yksi käytössä oleva luokittelu näille tyypeille.
 
Löytyihän se linkkikin siihen kandiarpaan: https://maanpuolustus.net/threads/thermobaariset-aseet.5405/

Edit: mistä saan linkin ketjun tiettyyn postiin?

Tuosta oikealta, 3 palleroa. "copy to clip board".

 
Ammuksen kaliperi on pienempi, mutta itse putken mitat ovat samat mitä 66mm kaliperin pst-versiossa, mistä syystä varmaan jätetty antamatta 66 KES 12 RAK:lle eri etuliitettä.
Taistelukärjen kaliiperi on pienempi (josta valmistajan nimitys reduced caliber), mutta raketin runko on edelleen koko putken kokoinen. Eli raketti lentää maaliin asti täyskaliiperisena, siksi merkintä 66 mm.

(Jos taistelukärki olisi suunniteltu irtoavaksi ja se lentäisi yksin maaliin, silloin oikea merkintä olisi 66-42 KES 12.)
 
TL-4
Effective Range: 0.5-6km
Diameter: 140mm
Length: 1090mm
Weight: 24kg
Launcher Dimensions (HxWxL): 178x174x120mm
Warhead Weight: 28.5kg
Guidance Modes: Inertial + TV, Infrared.
Communications Mode: Two-way digital wireless.

50462112507_c179ca3852_h.jpg

50461947161_be463e3871_k.jpg

50461230783_a00547ec75_k.jpg
 
Olisiko jollakulla mahdollisesti näkemystä tuosta komppanian/pataljoonan/prikaatin panssarintorjunta-suunnitelmasta? Ihan mielenkiintoista, jos sellaisen täyttölomakkeen pohjan esimerkiksi saisi tähän keskusteluun? Veikkaisin, että siinä on ainakin maasto-analyysi, esteet, miinoitteet, PST-aseiden sijoittelu ja PST-aseiden vaikutusalueet. Etenkin kiinnostaisi, kuinka tuota maasto-analyysiä tehdään käytännössä.
 
Olisiko jollakulla mahdollisesti näkemystä tuosta komppanian/pataljoonan/prikaatin panssarintorjunta-suunnitelmasta? Ihan mielenkiintoista, jos sellaisen täyttölomakkeen pohjan esimerkiksi saisi tähän keskusteluun? Veikkaisin, että siinä on ainakin maasto-analyysi, esteet, miinoitteet, PST-aseiden sijoittelu ja PST-aseiden vaikutusalueet. Etenkin kiinnostaisi, kuinka tuota maasto-analyysiä tehdään käytännössä.
Mahdatko olla suomalainen?
 
Olisiko jollakulla mahdollisesti näkemystä tuosta komppanian/pataljoonan/prikaatin panssarintorjunta-suunnitelmasta? Ihan mielenkiintoista, jos sellaisen täyttölomakkeen pohjan esimerkiksi saisi tähän keskusteluun? Veikkaisin, että siinä on ainakin maasto-analyysi, esteet, miinoitteet, PST-aseiden sijoittelu ja PST-aseiden vaikutusalueet. Etenkin kiinnostaisi, kuinka tuota maasto-analyysiä tehdään käytännössä.

Juu on hyväkin käsitys. Yleisesti torjuntaa ja esteitä suunnataan alueille joilla naapurin vaunuja ajatellaan olevan. :ROFLMAO:
 
Kyse oli siis tyhjästä lomakemallista, jossa mahdollisesti selvitetään, minkä tyyppistä tietoa kuhunkin kohtaan halutaan. Ei meillä tykistössä ainakaan ollut lomakkeet tai oppikirjat mitenkään salattuja, vaikka Nenosen huippuhienoja metodeja käytettiinkin. Omistaja tietysti tietää parhaiten, kun näkee, lukeeko lapussa jotain ST-tyyppistä.

Mutta, joka tapauksessa, miten olisi sitten historiallinen aineisto keskustelun pohjaksi? Sota-arkistossa varmasti on julkisia toisen maailmansodan PST-suunnitelmia, oikein jopa täytettynä, ja maasto-analyysin näkökulmasta ei ne vaunujen maasto-ominaisuudet varmaan hirveän radikaalisti ole T-34 ajoista muuttuneet.
 
Back
Top