Panssarintorjunta

[Jorde]

Ihmeellisesti helposti ollaan ottamassa uusia aseita käyttöön, miettimättä mitä kaikkea se joukolta edellyttää.

Toisaalta meillä on hyvä lähiohjus NLAW joka on osoittanut olevansa myös tehokas rakenteita vastaan.

Mikähän lien hinnan ero cg:n verrattuna. Nlaw tais olla sen reilu 20k€ per pala mutta cg:n ammuksista en moista löytänyt.

 

[Jukkis]

Mikähän lien hinnan ero cg:n verrattuna. Nlaw tais olla sen reilu 20k€ per pala mutta cg:n ammuksista en moista löytänyt.

AT4 on enemmän tai vähemmän kertaversio CG:stä, sen hinnoista saa siis osviittaa. NLAW on kertaluokan kalliimpi, mutta puree jopa Abramsiin. Hyvä korvaaja Apilaksen rooliin siis.

Ei tietenkään, enkä sellaista edes ehdota, mutta meillä on hyvin vähän joukkoja joilla on edes raskaahkoa suora-ammunta kykyä.

Mustia on vaikea raahata rakennusten sisällä ja takavaara alue iso. Toisaalta a-tarvike ei taida olla optimi muuhun kun pst:hen.

Itse asiassa mitä raskaita suora-ammunta aseita meillä edes on taisteluvaunun lisäksi?

Miksi hitossa se Musti pitäisi sinne rakennuksen sisälle raahata? Kun vihollista kaivetaan ulos kerrostalosta, niin raskailla ammutaan ulkoapäin. Jos itse linnoittaudutaan rakennetulle alueelle, niin silloin puhutaan ihan eri tehtävästä. Maailmalla on hyvin vähän oikeasti raskaita aseita joilla voi turvallisesti ampua suljetusta tilasta, joten tuossakin hommassa ne joudutaan helposti sijoittamaan ulos. Itse asiassa todellisia raskaita suora-ammunta-aseita ei paljoakaan ole taisteluvaunujen lisäksi. Ja kun joku sellaisen tekee, esim. laittaa 120mm tykkitornin pyöräalustalle, sekin haukutaan täällä paskaksi koska se ei ole taisteluvaunu.

Meidän ainoalla vihollisella on taisteluvaunuja niin paljon, että meillä on pakko olla raskaita PST-aseita paljon. Se, että erityyppisiin maaleihin ei sitten ole ampua niitä varten optimoituja laukauksia johtuu budjetin rajoitteista. Jos se kaivelee, lähetä palaute Arkadianmäelle.

 

[kimmo.j]

AT4 on enemmän tai vähemmän kertaversio CG:stä, sen hinnoista saa siis osviittaa. NLAW on kertaluokan kalliimpi, mutta puree jopa Abramsiin. Hyvä korvaaja Apilaksen rooliin siis.

Miksi hitossa se Musti pitäisi sinne rakennuksen sisälle raahata? Kun vihollista kaivetaan ulos kerrostalosta, niin raskailla ammutaan ulkoapäin. Jos itse linnoittaudutaan rakennetulle alueelle, niin silloin puhutaan ihan eri tehtävästä. Maailmalla on hyvin vähän oikeasti raskaita aseita joilla voi turvallisesti ampua suljetusta tilasta, joten tuossakin hommassa ne joudutaan helposti sijoittamaan ulos. Itse asiassa todellisia raskaita suora-ammunta-aseita ei paljoakaan ole taisteluvaunujen lisäksi. Ja kun joku sellaisen tekee, esim. laittaa 120mm tykkitornin pyöräalustalle, sekin haukutaan täällä paskaksi koska se ei ole taisteluvaunu.

Meidän ainoalla vihollisella on taisteluvaunuja niin paljon, että meillä on pakko olla raskaita PST-aseita paljon. Se, että erityyppisiin maaleihin ei sitten ole ampua niitä varten optimoituja laukauksia johtuu budjetin rajoitteista. Jos se kaivelee, lähetä palaute Arkadianmäelle.

Vihollisella saattaa olla sanottavaa siihen Mustin raahaamiseen ampuma asemaan kadulle. Siksi asemaan olisi hyvä päästä salaa.

Kaupungissa taas taistellaan talosta toiseen. Kun välissä on katu, ei asemia voi etsiä
Samalla tavalla kuin muissa maastoissa.

Eikä pidä loukaantua jos ollaan toista mieltä asioista.

 

[Huhta]

Liian raskas ammuksineen joukkueeseenkaan ja jos joukkueeseen lisätään se n.3 ukkoa, niin tulee logistinen ongelma, eli mihin ajoneuvoon ne laitetaan. Ja sitten on vielä se tosiseikka, että niitä olisi siellä vain yksi. Eli näkisin että ylimääräinen ryhmä komppaniaan, ma

Tuleeko tuota ongelmaa? Montakos ajoneuvoa/istuinpaikkaa joukkueessa on nytkään ja paljonko on henkilöstöä? Kolme vai neljä ryhmää á yhdeksän miestä plus sitten joukkueenjohtaja, tulenjohtue, lääkintämies ja oliko vielä jotakin muuta joukkuetasalla (taistelulähetti?)?

Validi pointti, mutta pataljoonatasolla niitä olisi aika vähän, joten ne olisi käytännössä pataljoonan komentajan lähetettävissä mihin tämä parhaaksi näkee. Niitä ei todellakaan olisi tarpeeksi tasajakoon, vaan olisivat juurikin vain siihen tehtävään missä kärki komppania/joukkue tukea tarvitsee. Tarkoitan tällä sitä, että en usko että noita voisi pataljoonasta tilata.

Mutta entä jos noita olisi sekä komppania, että pataljoona tasolla?

Jos niitä on pataljoonassa vähän, niin minusta se on silloin täysin turhaa nippeliä. Pataljoonan komentopaikalla lienee tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kuin pohtia, missä komppaniassa tarvitaan eniten sitä marginaalista jalkaväen suora-ammunta-asetta. Samaten epäilen, että aseen käytännön käytettävyys ja integroituminen taisteluun kärsii, kun ase tulee ulkopuolelta ja kun sen hyödyntämiseen ei ole rutiinia. Jos se reservin alikersantti saa yhtäkkiä ilmoituksen, että hänen ryhmäänsä tuetaan pataljoonasta lähetetyllä CG-partiolla, niin sen hyödyntäminen lienee hänelle jokseenkin vierasta. Hänhän ei oletettavasti ole treenannut yhteistoimintaa moisen harvinaisuuden kanssa varusmiespalveluksessa, vaan on luultavammin nähnyt pari slaidia jossakin diaesityksessä.

 

[Jukkis]

Vihollisella saattaa olla sanottavaa siihen Mustin raahaamiseen ampuma asemaan kadulle. Siksi asemaan olisi hyvä päästä salaa.

Kaupungissa taas taistellaan talosta toiseen. Kun välissä on katu, ei asemia voi etsiä
Samalla tavalla kuin muissa maastoissa.

Eikä pidä loukaantua jos ollaan toista mieltä asioista.

Ei sitä tietenkään mihinkään keskelle avointa katua pidä raahata myöskään. Jos tarpeeksi suojaista asemaa ei ole, sellainen pitää järjestää. Esimerkiksi toiselta puolelta sitä taloa, räjäyttämällä joku talonnurkka valliksi, työntämällä autonromuja suojasta kulman taakse toisella ajoneuvolla, ... Ei tuollaiseen taisteluun pelkästään yhden Mustiryhmän resursseilla lähdetä, pitää miettiä koko yksikköä ja sen mahdollistamia kuvioita. Jos ollaan mahdottoman tehtävän edessä, niin pyydetään ylempää tukea. Musti ei pääse tarpeeksi lähelle? Ammutaan TOWilla kauempaa. Tyhjennetään toinen talo ensin. Ammutaan se epäsuoralla kasaksi pientä betonisilppua. Ohi siirtyvä panssarivaunukomppania hoitaa homman. Tehtävältä palaava Hornet pudottaa käyttämättä jääneen JDAMin sinne. Joskus riittää sekin, että se kerrostalon vallannut vihollinen ei pääse sieltä enää pois. Tilanteen mukaan toimitaan.

Mutta kiva kuulla että sinäkin osaat olla loukkaantumatta erilaisista mielipiteistä.

Jos niitä on pataljoonassa vähän, niin minusta se on silloin täysin turhaa nippeliä. Pataljoonan komentopaikalla lienee tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kuin pohtia, missä komppaniassa tarvitaan eniten sitä marginaalista jalkaväen suora-ammunta-asetta. Samaten epäilen, että aseen käytännön käytettävyys ja integroituminen taisteluun kärsii, kun ase tulee ulkopuolelta ja kun sen hyödyntämiseen ei ole rutiinia. Jos se reservin alikersantti saa yhtäkkiä ilmoituksen, että hänen ryhmäänsä tuetaan pataljoonasta lähetetyllä CG-partiolla, niin sen hyödyntäminen lienee hänelle jokseenkin vierasta. Hänhän ei oletettavasti ole treenannut yhteistoimintaa moisen harvinaisuuden kanssa varusmiespalveluksessa, vaan on luultavammin nähnyt pari slaidia jossakin diaesityksessä.

Tuon partion pitäisi tietysti itse osata kertoa, miten asetta parhaiten hyödyntää. Ja missä sitä tai tätä asetta eniten tarvitaan on juuri sitä, mitä yksikön komentopaikalla pitääkin miettiä ja hyvissä ajoin. Vaikka se partio olisi pataljoonan tasolla organisaatiokaaviossa, niin ei sen pidä siellä komentopaikan reunalla kykkiä kunnes sanotaan että "käykääs tuolla ampumassa yks pesäke ja tulkaa takas." Pataljoona alistaa sinkopartion jo ennen taistelua sen sille komppanialle, joka siitä kulloinkin eniten hyötyy. Komppania taas joukkueelle. Joukkue ryhmälle. Jos jollain tasalla tilanne muuttuu, annetaan käsky ja sinkopojat sykkivät toisen ryhmän vahvistukseksi. Se toinen ryhmä voi olla eri joukkueessa, joka voi olla eri komppaniassa. Jäykkyys kuuluu hoitaa lomilla, että palveluksessa osaa olla joustava.

Mutta tuosta CG:n luonnehdinnasta olen täysin samaa mieltä. Marginaalinen jalkaväen suora-ammunta-ase on tarkka ja täsmällinen määritelmä sille.

 

[Huhta]

Tuon partion pitäisi tietysti itse osata kertoa, miten asetta parhaiten hyödyntää. Ja missä sitä tai tätä asetta eniten tarvitaan on juuri sitä, mitä yksikön komentopaikalla pitääkin miettiä ja hyvissä ajoin. Vaikka se partio olisi pataljoonan tasolla organisaatiokaaviossa, niin ei sen pidä siellä komentopaikan reunalla kykkiä kunnes sanotaan että "käykääs tuolla ampumassa yks pesäke ja tulkaa takas." Pataljoona alistaa sinkopartion jo ennen taistelua sen sille komppanialle, joka siitä kulloinkin eniten hyötyy. Komppania taas joukkueelle. Joukkue ryhmälle. Jos jollain tasalla tilanne muuttuu, annetaan käsky ja sinkopojat sykkivät toisen ryhmän vahvistukseksi. Se toinen ryhmä voi olla eri joukkueessa, joka voi olla eri komppaniassa. Jäykkyys kuuluu hoitaa lomilla, että palveluksessa osaa olla joustava.

Olen hieman eri mieltä. Se on vähän sama kuin taistelupanssarivaunumiehistölle alistettaisiin suojaava jääkäriryhmä, joka ei koskaan aiemmin ole nähnyt panssarivaunua. Toki periaatteet voidaan keskustella parissa minuutissa: "Älkää menkö vaunun eteen, koska kanuunan suupaine tappaa, älkää jääkö vaunun alle, jos me peruutamme, ja ampukaa erityisesti vihollisen sinkopartioita ja muita pst-aseita, jotta vaunu pysyy elossa." Mutta edelleen se on aika ad-hoccia...

Ja nimenomaan - en äkkiseltään usko siihen, että pataljoonassa tiedettäisiin kovinkaan hyvin, missä CG:stä on eniten hyötyä. Alistetaanko ne sille komppanialle, joka hyökkää parin korttelin kirkonkylän läpi? Entä jos toinen komppania törmääkin vihollisen puolustusasemiin jossakin ihan muualla ja kirkonkylä onkin tyhjä? Nyt ne aseet ovat väärässä paikassa. Jos niitä sinkoja taas heitellään yhtäkkiä kesken hyökkäyksen komppaniasta toiseen, niin eikös silloin nimenomaan olla sellaisesssa "käykääs tuolla ampumassa yks pesäke ja tulkaa takas" -tilanteessa, jonka ei ollut tarkoitus syntyä?

 

[kimmo.j]

Ei sitä tietenkään mihinkään keskelle avointa katua pidä raahata myöskään. Jos tarpeeksi suojaista asemaa ei ole, sellainen pitää järjestää. Esimerkiksi toiselta puolelta sitä taloa, räjäyttämällä joku talonnurkka valliksi, työntämällä autonromuja suojasta kulman taakse toisella ajoneuvolla, ... Ei tuollaiseen taisteluun pelkästään yhden Mustiryhmän resursseilla lähdetä, pitää miettiä koko yksikköä ja sen mahdollistamia kuvioita. Jos ollaan mahdottoman tehtävän edessä, niin pyydetään ylempää tukea. Musti ei pääse tarpeeksi lähelle? Ammutaan TOWilla kauempaa. Tyhjennetään toinen talo ensin. Ammutaan se epäsuoralla kasaksi pientä betonisilppua. Ohi siirtyvä panssarivaunukomppania hoitaa homman. Tehtävältä palaava Hornet pudottaa käyttämättä jääneen JDAMin sinne. Joskus riittää sekin, että se kerrostalon vallannut vihollinen ei pääse sieltä enää pois. Tilanteen mukaan toimitaan.

Mutta kiva kuulla että sinäkin osaat olla loukkaantumatta erilaisista mielipiteistä.

Tuon partion pitäisi tietysti itse osata kertoa, miten asetta parhaiten hyödyntää. Ja missä sitä tai tätä asetta eniten tarvitaan on juuri sitä, mitä yksikön komentopaikalla pitääkin miettiä ja hyvissä ajoin. Vaikka se partio olisi pataljoonan tasolla organisaatiokaaviossa, niin ei sen pidä siellä komentopaikan reunalla kykkiä kunnes sanotaan että "käykääs tuolla ampumassa yks pesäke ja tulkaa takas." Pataljoona alistaa sinkopartion jo ennen taistelua sen sille komppanialle, joka siitä kulloinkin eniten hyötyy. Komppania taas joukkueelle. Joukkue ryhmälle. Jos jollain tasalla tilanne muuttuu, annetaan käsky ja sinkopojat sykkivät toisen ryhmän vahvistukseksi. Se toinen ryhmä voi olla eri joukkueessa, joka voi olla eri komppaniassa. Jäykkyys kuuluu hoitaa lomilla, että palveluksessa osaa olla joustava.

Mutta tuosta CG:n luonnehdinnasta olen täysin samaa mieltä. Marginaalinen jalkaväen suora-ammunta-ase on tarkka ja täsmällinen määritelmä sille.

Aina on vaihtoehtoja.
Mutta asutuskeskustaistelussa kannettava putki on näppärä verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Hintakysymys on ihan aito, jos kuitenkin aletaan ampumaan raskailla PST-ohjuksilla taloihin tehtyjä pesäkkeitä ja tukemaan jalkaväkeä, ei se ainakaan säästöä ole. Muista vaihtoehdoista puhumattakaan.

 

[aab]

Aina on vaihtoehtoja.
Mutta asutuskeskustaistelussa kannettava putki on näppärä verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Hintakysymys on ihan aito, jos kuitenkin aletaan ampumaan raskailla PST-ohjuksilla taloihin tehtyjä pesäkkeitä ja tukemaan jalkaväkeä, ei se ainakaan säästöä ole. Muista vaihtoehdoista puhumattakaan.

Noihin on 66 KES12 RAK tarjolla.

 

[SJ]

Tuleeko tuota ongelmaa? Montakos ajoneuvoa/istuinpaikkaa joukkueessa on nytkään ja paljonko on henkilöstöä? Kolme vai neljä ryhmää á yhdeksän miestä plus sitten joukkueenjohtaja, tulenjohtue, lääkintämies ja oliko vielä jotakin muuta joukkuetasalla (taistelulähetti?)?

Muistaakseni JJ:llä oli komentopartio yhteensä kolme ukkoa, joista kaksi oli viestimiehiä kolmas JJ itse. Lääkintämies oli käsitykseni mukaan yksi taistelija yhdessä ryhmistä, eikä erillinen ukko organisaatiossa. Tämä on toki saattanut muuttua.

Jos niitä on pataljoonassa vähän, niin minusta se on silloin täysin turhaa nippeliä. Pataljoonan komentopaikalla lienee tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kuin pohtia, missä komppaniassa tarvitaan eniten sitä marginaalista jalkaväen suora-ammunta-asetta. Samaten epäilen, että aseen käytännön käytettävyys ja integroituminen taisteluun kärsii, kun ase tulee ulkopuolelta ja kun sen hyödyntämiseen ei ole rutiinia. Jos se reservin alikersantti saa yhtäkkiä ilmoituksen, että hänen ryhmäänsä tuetaan pataljoonasta lähetetyllä CG-partiolla, niin sen hyödyntäminen lienee hänelle jokseenkin vierasta. Hänhän ei oletettavasti ole treenannut yhteistoimintaa moisen harvinaisuuden kanssa varusmiespalveluksessa, vaan on luultavammin nähnyt pari slaidia jossakin diaesityksessä.

Ei pahalla, mutta nähdäkseni et edes yritä. Miksi noita CG:itä jaettaisiin yksitellen? Jos ne toimii ryhmittäin, niin niillä on varmaankin oma johtajansa joka toivottavasti tietää mitä tekee.

 

[Huhta]

Ei pahalla, mutta nähdäkseni et edes yritä. Miksi noita CG:itä jaettaisiin yksitellen? Jos ne toimii ryhmittäin, niin niillä on varmaankin oma johtajansa joka toivottavasti tietää mitä tekee.

Suomessa oli pidemmän aikaa joukkuekohtainen sinkopartio (mm. surullisenkuuluisa 55 S 55, myöhemmin kai APILAS). Minusta se on realistinen jakotapa myös CG:lle, CG on melkein kuin ensinmainittu noista aseista.

Jos taas aseet toimivat ryhmittäin (siis ryhmässä kolme partiota, joista jokaisella yksi CG sekä ammuksia), niin sitten voidaan kysyä, mihin niitä todellisuudessa käytetään. Ovatko ne enää jalkaväkitaistelijan tukena? Ovatko ne komppanian vähempilahjainen PST-ryhmä NLAW-ryhmän ohella? Vai käyvätkö ihan omaa sotaansa?

Keskitettynä niistä epäilemättä saadaan enemmän irti PST-käytössä. Samaten jos ampumatarviketilanne on niin hyvä, että voidaan ampua ilmaräjähteisiä ammuksia aluemaaliin vailla huolen häivää muusta kuin kannossa olevan tavaran loppumisesta, niin varmasti se CG-ryhmä siellä kärkijoukkueen tukena on merkittävä tekijä niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin.

Mutta tuo sotii CG:n filosofiaa ja meidän rahatilannetta vastaan. CG:hän on yleisavain. Leatherman. Sille voi löytää käyttöä vähän joka paikasta ja roolista, ja se on CG:n vahvuus. Jos tarkoitus on tuhota niitä yksittäisiä, kaikkein eniten ongelmaa tuottavia maaleja (RK ei tehoa, KES ei yllä), niin silloin aseita pitäisi olla riittävän laajalla, jotta sellainen on käytettävissä, kun tarvitaan. Ei yhden pesäkkeen tuhoaminen, ei yhden sisäänmenoaukon ampuminen talon seinään, vaadi sinkoryhmää. Sinkopartio riittää.

 

[Huhta]

Väärä ketju.

 

[Jopuni]

Suomessa oli pidemmän aikaa joukkuekohtainen sinkopartio (mm. surullisenkuuluisa 55 S 55, myöhemmin kai APILAS). Minusta se on realistinen jakotapa myös CG:lle, CG on melkein kuin ensinmainittu noista aseista.

Jos taas aseet toimivat ryhmittäin (siis ryhmässä kolme partiota, joista jokaisella yksi CG sekä ammuksia), niin sitten voidaan kysyä, mihin niitä todellisuudessa käytetään. Ovatko ne enää jalkaväkitaistelijan tukena? Ovatko ne komppanian vähempilahjainen PST-ryhmä NLAW-ryhmän ohella? Vai käyvätkö ihan omaa sotaansa?

Keskitettynä niistä epäilemättä saadaan enemmän irti PST-käytössä. Samaten jos ampumatarviketilanne on niin hyvä, että voidaan ampua ilmaräjähteisiä ammuksia aluemaaliin vailla huolen häivää muusta kuin kannossa olevan tavaran loppumisesta, niin varmasti se CG-ryhmä siellä kärkijoukkueen tukena on merkittävä tekijä niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessäkin.

Mutta tuo sotii CG:n filosofiaa ja meidän rahatilannetta vastaan. CG:hän on yleisavain. Leatherman. Sille voi löytää käyttöä vähän joka paikasta ja roolista, ja se on CG:n vahvuus. Jos tarkoitus on tuhota niitä yksittäisiä, kaikkein eniten ongelmaa tuottavia maaleja (RK ei tehoa, KES ei yllä), niin silloin aseita pitäisi olla riittävän laajalla, jotta sellainen on käytettävissä, kun tarvitaan. Ei yhden pesäkkeen tuhoaminen, ei yhden sisäänmenoaukon ampuminen talon seinään, vaadi sinkoryhmää. Sinkopartio riittää.

Oon samaa mieltä, jos VG tulisi käyttöön, niin tarvitaisiin niille oma partio täydentämään joukkoja, ryhmän miehillä on jo tarpeeksi kantamista.

 

[stunt cock]

Välillä tuntuu, että näissä keskusteluissa kaikkea mietitään liikaa ns. paperilla. CG on varsin tulivoimainen ja käyttökelpoinen asejärjestelmä. Sen menestys ei liene sattumaa. Liikkuvuus ja aseen sekä ampumatarvikkeiden kantamiseen liittyen, kuinka paljon nykyään yleisesti ottaen edes marssittaisiin viholliskosketukseen? Varmaan sodankäynti saattaisi muistuttaa paljon esimerkiksi itä-ukrainen taisteluita. Tällöin tukikohtaa puolustavan joukkueen tai komppania suora-ammunta voimaa lisäisi huomattavasti CG:n kaltainen asejärjestelmä.

Tähän liittyen jo legendaariseksi muodostunut sergei keskustelukin saa uutta virtaa. Kyllä se toyota hiluxin lavalla aika tulivoimainen asejärjestelmä on ja lisää ns. kevyen jalkäväen tulivoimaa ja ulottuvuutta varsinkin pitemmille matkoille.

linkkinä vielä havainnollistava youtube video sergein suora-ammunta tehosta.

 

[Jukkis]

Olen hieman eri mieltä. Se on vähän sama kuin taistelupanssarivaunumiehistölle alistettaisiin suojaava jääkäriryhmä, joka ei koskaan aiemmin ole nähnyt panssarivaunua. Toki periaatteet voidaan keskustella parissa minuutissa: "Älkää menkö vaunun eteen, koska kanuunan suupaine tappaa, älkää jääkö vaunun alle, jos me peruutamme, ja ampukaa erityisesti vihollisen sinkopartioita ja muita pst-aseita, jotta vaunu pysyy elossa." Mutta edelleen se on aika ad-hoccia...

Ei nyt noin paha tilanne. Enemmänkin sellainen, että oikea panssarijääkäriryhmä pistettäisiin suojaamaan sergei-kuorkkia. Tietysti ryhmä jolla on se sinko orgaanisena osana on taitavampi sen käytössä. Mutta tasajako ei ole taktiikkaa, ja ryhmä jolla on kaikki mahdolliset joskus käyttökelpoiset aseet ja välineet on vähintään 40 miestä vahva. Ei sellainen vaan ole todellisuutta.

Ja nimenomaan - en äkkiseltään usko siihen, että pataljoonassa tiedettäisiin kovinkaan hyvin, missä CG:stä on eniten hyötyä. Alistetaanko ne sille komppanialle, joka hyökkää parin korttelin kirkonkylän läpi? Entä jos toinen komppania törmääkin vihollisen puolustusasemiin jossakin ihan muualla ja kirkonkylä onkin tyhjä? Nyt ne aseet ovat väärässä paikassa. Jos niitä sinkoja taas heitellään yhtäkkiä kesken hyökkäyksen komppaniasta toiseen, niin eikös silloin nimenomaan olla sellaisesssa "käykääs tuolla ampumassa yks pesäke ja tulkaa takas" -tilanteessa, jonka ei ollut tarkoitus syntyä?

Tämähän on juuri sitä joustavaa tilanteeseen reagointia mitä peräänkuulutin. Tietysti se sinkovahvistus jää sen viholliskontaktissa olevan komppanian tueksi eikä marssi heti takaisin ekan raketin ammuttuaan. Samaan aikaan se ensimmäinen komppania ehtii varmistaa sen kirkonkylän ja pääsee jatkamaan omaa tehtäväänsä, olkoon se vaikka sitten koukata sen vihollisosaston sivuun/selkään, linnoittautua siihen kylään tai ottaa haltuun joku kolmas paikka. Niillähän on myös ne omat kessit edelleen.

Tietääkö sitten joku ryhmänjohtaja sen paremmin, mikä ryhmä sitä sinkoa tulee eniten tarvitsemaan? Ei pidä odottaa meidän upseeriston olevan tulevaisuuden tietäviä selvänäkijöitä. Päätökset sen hetkisen tiedon valossa, ja kun parempaa tietoa tulee niin muokataan omaa toimintaa.

Aina on vaihtoehtoja.
Mutta asutuskeskustaistelussa kannettava putki on näppärä verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Hintakysymys on ihan aito, jos kuitenkin aletaan ampumaan raskailla PST-ohjuksilla taloihin tehtyjä pesäkkeitä ja tukemaan jalkaväkeä, ei se ainakaan säästöä ole. Muista vaihtoehdoista puhumattakaan.

Näppärä kyllä, mutta CG on hyödytön MBT:tä vastaan. Ja niitä tulee vastaan kaikkialla. Eikä se TOWin vaihtoehtokustannus ole sen vihollisen pesäkkeen konekiväärin hinta, vaan kaikki se paha mitä tapahtuu jos sitä pesäkettä ei tuhota. Jos sen takana vastustajan tst-os pääsee iskemään KarPr kylkeen, niin se se vasta kallista onkin. Aina mitään ei tietenkään käy, siksi sanoinkin että joskus se riittää että se vihollinen ei pääse enää karkuun. Tilanteen mukaan. Et ikinä tule löytämään mitään asetta, jota kaavamaisesti aina samalla tavalla käyttämällä pärjää. Oikea sota ei ole tietokonepeliä.

Välillä tuntuu, että näissä keskusteluissa kaikkea mietitään liikaa ns. paperilla. CG on varsin tulivoimainen ja käyttökelpoinen asejärjestelmä. Sen menestys ei liene sattumaa. Liikkuvuus ja aseen sekä ampumatarvikkeiden kantamiseen liittyen, kuinka paljon nykyään yleisesti ottaen edes marssittaisiin viholliskosketukseen? Varmaan sodankäynti saattaisi muistuttaa paljon esimerkiksi itä-ukrainen taisteluita. Tällöin tukikohtaa puolustavan joukkueen tai komppania suora-ammunta voimaa lisäisi huomattavasti CG:n kaltainen asejärjestelmä.

Me ollaan jo puoliksi hävitty jos sodankäynti typistyy hitaaksi kuluttavaksi asemasodaksi Donbassiin tyyliin. Meidän talous ja yhteiskunta kestävät sellaista vain rajallisen ajan; venäjä käytännössä ikuisesti. Meidän pitää siis pystyä pakottamaan sota intensiiviseksi, sellaiseksi joka käy liian kalliiksi ja kuluttavaksi vastapuolellekin. Niin että se ei edes lähde yrittämään. Siltä pohjalta mietitään aseiden valinnat ja käyttöperiaatteet.

 

[kimmo.j]

Ei nyt noin paha tilanne. Enemmänkin sellainen, että oikea panssarijääkäriryhmä pistettäisiin suojaamaan sergei-kuorkkia. Tietysti ryhmä jolla on se sinko orgaanisena osana on taitavampi sen käytössä. Mutta tasajako ei ole taktiikkaa, ja ryhmä jolla on kaikki mahdolliset joskus käyttökelpoiset aseet ja välineet on vähintään 40 miestä vahva. Ei sellainen vaan ole todellisuutta.

Tämähän on juuri sitä joustavaa tilanteeseen reagointia mitä peräänkuulutin. Tietysti se sinkovahvistus jää sen viholliskontaktissa olevan komppanian tueksi eikä marssi heti takaisin ekan raketin ammuttuaan. Samaan aikaan se ensimmäinen komppania ehtii varmistaa sen kirkonkylän ja pääsee jatkamaan omaa tehtäväänsä, olkoon se vaikka sitten koukata sen vihollisosaston sivuun/selkään, linnoittautua siihen kylään tai ottaa haltuun joku kolmas paikka. Niillähän on myös ne omat kessit edelleen.

Tietääkö sitten joku ryhmänjohtaja sen paremmin, mikä ryhmä sitä sinkoa tulee eniten tarvitsemaan? Ei pidä odottaa meidän upseeriston olevan tulevaisuuden tietäviä selvänäkijöitä. Päätökset sen hetkisen tiedon valossa, ja kun parempaa tietoa tulee niin muokataan omaa toimintaa.

Näppärä kyllä, mutta CG on hyödytön MBT:tä vastaan. Ja niitä tulee vastaan kaikkialla. Eikä se TOWin vaihtoehtokustannus ole sen vihollisen pesäkkeen konekiväärin hinta, vaan kaikki se paha mitä tapahtuu jos sitä pesäkettä ei tuhota. Jos sen takana vastustajan tst-os pääsee iskemään KarPr kylkeen, niin se se vasta kallista onkin. Aina mitään ei tietenkään käy, siksi sanoinkin että joskus se riittää että se vihollinen ei pääse enää karkuun. Tilanteen mukaan. Et ikinä tule löytämään mitään asetta, jota kaavamaisesti aina samalla tavalla käyttämällä pärjää. Oikea sota ei ole tietokonepeliä.

Me ollaan jo puoliksi hävitty jos sodankäynti typistyy hitaaksi kuluttavaksi asemasodaksi Donbassiin tyyliin. Meidän talous ja yhteiskunta kestävät sellaista vain rajallisen ajan; venäjä käytännössä ikuisesti. Meidän pitää siis pystyä pakottamaan sota intensiiviseksi, sellaiseksi joka käy liian kalliiksi ja kuluttavaksi vastapuolellekin. Niin että se ei edes lähde yrittämään. Siltä pohjalta mietitään aseiden valinnat ja käyttöperiaatteet.

Kyllä, CG on melkolailla hyödytön MBT:t vastaan, kuten Kes, tai jopa se Musti ja moni muu ase.
Kuten aikaisemmin kerroin, ei CG:tä pidä ajatella PST-aseena, vaan jalkaväen tukiaseena, jonka kohteet ovat aivan muuta kuin raskaat vaunut.
En ole täysin erimieltä TOW:n vaihtoehtokustannuksesta, totean vain, että sille TOW:lle, tai NLAW:lle saattaa löytyä parempia maaleja, sellaisia johon vain ne tehoavat.

Ja olen kassasi samaa mieltä, aseitä käytetään sodassa siten kuten parhaaksi nähdään. Jenkkien Javelin käyttö lienee hyvä esimerkki.
Silti en pidä Suomalaisesta tavasta tehdä puutteesta hyve, puute pakottaa ratkaisuihin jotka eivät ole hyviä, kuten esim saartamaan vihollinen rakennukseen, tai hyökkäämään sinne suurella mieshukalla. Joskus tämä on ok, joskus ei ole hyväksyttävää, että tulenjohtokykyinen vihollinen kykkiin rakennuksessa X.

 

[EXLT2]

Ruotsalaisten mekanisoidun joukkueen 6 miehisessä ryhmässä on CG-taistelijapari, jolle joukkueenjohtaja käskee (ennen jalkautumista) tilanteen mukaisen aseistuksen; CG sopivine ammuksineen tai AT4 (2) tai NLAW (2) tai pelkät rk:t. Eri ryhmillä voi olla erilainen varustus.

 

[Einomies1]

Välillä tuntuu, että näissä keskusteluissa kaikkea mietitään liikaa ns. paperilla. CG on varsin tulivoimainen ja käyttökelpoinen asejärjestelmä. Sen menestys ei liene sattumaa. Liikkuvuus ja aseen sekä ampumatarvikkeiden kantamiseen liittyen, kuinka paljon nykyään yleisesti ottaen edes marssittaisiin viholliskosketukseen? Varmaan sodankäynti saattaisi muistuttaa paljon esimerkiksi itä-ukrainen taisteluita. Tällöin tukikohtaa puolustavan joukkueen tai komppania suora-ammunta voimaa lisäisi huomattavasti CG:n kaltainen asejärjestelmä.

Tähän liittyen jo legendaariseksi muodostunut sergei keskustelukin saa uutta virtaa. Kyllä se toyota hiluxin lavalla aika tulivoimainen asejärjestelmä on ja lisää ns. kevyen jalkäväen tulivoimaa ja ulottuvuutta varsinkin pitemmille matkoille.

linkkinä vielä havainnollistava youtube video sergein suora-ammunta tehosta.

Täytyy sanoa että tuo ensimmäinenkin osa vain heikensi Sergeistä saamaani kuvaa pätevänä pinta-ammunta aseena. Noin 40 kranaattia, joista muutama osui kohteeseen ja suhteellisen pientä ja kuivaa tukkipinoa ei saatu pilkottua. Tykki oli melko lähellä, ehkä 500m päässä tai alle ja sen tarkka suuntaaminen vaati paljon työtä, puhumattakaan siitä että auto piti ajaa perä edellä kohteeseen nähden. Tuolla matkalla ja aikana ampujaa olisi ammuttu jo useasti normaaleilla jalkaväen aseilla, saati ta-kiväärillä pidempääkin.

Tykki on it-käyttöön tehty eikä sillä nähtävästi voida ampua yksittäislaukauksia. Tuota kun vertaa moderniin 30×173 Bushmasteriin taisteluajoneuvossa, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Abm-ammuksilla ero tehossakin on huima ja samoin betoniseinän läpäisy. Modernilla tähtäinjärjestelmällä ammusta voidaan painaa samaan reikään jopa lähes maksimikantamalta, eikä rekyyli vaikuta tarkkuuteen samalla lailla.

Sergeitä käytetään kun muuhun ei ole varaa. Itkk hoitaa homman yhtä tehokkaasti ja paljon nopeammin.

 

[Kyylä]

Kovasti paljon on C-G-keskustelussa tunnetta mukana. Ja hyvä niin. Ilmeisesti kyseessä on 95S:n ja 23ITK:n veroinen legendaarinen sotaratsu

Olisi mielenkiintoista nähdä rinnakkaistodellisuus, jossa C-G olisi aikanaan hankittu sen sijaan, että paukut laitettiin kotimaiseen kevyeen sinkoon. Kuten @Old Boy siinä linkitetyssä vanhassa ketjussa totesi, niin se olisi aikanaan ollut fiksu liike. Pst-aseena tuosta olisi vuosikymmenten kuluessa aika jo pääosin jättänyt, mutta olisiko välineelle muotoutunut meillä sittemmin muuta käyttöä?

Samanlaista kapeikkoa, kuin ominaisuuksiltaan suppeammalla ”Mustilla ” ei ainakaan olisi tullut, mikäli käyttötarkoituksena olisi tulituki yleisemmin, eikä se kaikkein vaativin tehtävä, eli nykyaikaisen tst-vaunun suojan läpäisy. Selkeä tosiasahan on, että meillä ei tällä hetkellä ole mitään toista välinettä, joka tarjoaisi samoja ominaisuuksia järjellisin kustannuksin. Nuo ominaisuudet ovat monen joukkotyypin todennäköiset tehtävät huomioiden kuitenkin osin marginaalisia, joten puute ei välttämättä ole erityisen merkityksellinen. Mitään kärkihanketta tästä ei saa tekemälläkään.

En esitä hankintaa, mutta itse näkisin C-G:llä jonkinlaisen ekologisen lokeron komppaniatasan välineenä. Sinkoryhmä jossa kolme kolmimiehistä partiota, yksi ase kullakin. Ihan niin kuin komppaukko pähkii taistelusuunnitelmassaan epäsuoran tulen käytön ja panssarintorjunnan, voisi samalla miettiä myös suora-ammuntatulituen. Ja jos sinkoja ammuksineen nyt jostain meille ilmaantuisi, niin ominaisuuksiltaan se palvelisi ennen kaikkea kaupunki- ja rannikkojääkäreitä.

 

[Kyylä]

Reserviläisten henki on halpaa ja sitä meillä riittää. Pistää yhden kessin ja ja neljä taistelijaa syöksyen eteenpäin kun sitä mukaan kun porukkaa kaatuu niin toinen ottaa kessin kantoon.

Eli venäläiseen malliin edetään aaltoina ja takaa tuleva ottaa aina edestä kellahtavan ukon aseen. Tuossa kohdin pitää huomioida, että joka ryhmään pitää sitten lisätä myös politrukki ja tämän kaveriksi jänistäviä ukkoja suolaava PKM-taistelijapari.

 

[Kyylä]

Täytyy sanoa että tuo ensimmäinenkin osa vain heikensi Sergeistä saamaani kuvaa pätevänä pinta-ammunta aseena. Noin 40 kranaattia, joista muutama osui kohteeseen ja suhteellisen pientä ja kuivaa tukkipinoa ei saatu pilkottua. Tykki oli melko lähellä, ehkä 500m päässä tai alle ja sen tarkka suuntaaminen vaati paljon työtä, puhumattakaan siitä että auto piti ajaa perä edellä kohteeseen nähden. Tuolla matkalla ja aikana ampujaa olisi ammuttu jo useasti normaaleilla jalkaväen aseilla, saati ta-kiväärillä pidempääkin.

Tykki on it-käyttöön tehty eikä sillä nähtävästi voida ampua yksittäislaukauksia. Tuota kun vertaa moderniin 30×173 Bushmasteriin taisteluajoneuvossa, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Abm-ammuksilla ero tehossakin on huima ja samoin betoniseinän läpäisy. Modernilla tähtäinjärjestelmällä ammusta voidaan painaa samaan reikään jopa lähes maksimikantamalta, eikä rekyyli vaikuta tarkkuuteen samalla lailla.

Sergeitä käytetään kun muuhun ei ole varaa. Itkk hoitaa homman yhtä tehokkaasti ja paljon nopeammin.

Sergein käyttö jatkuu, koska aseita ja ammuksia on. Ja jatkuu niin kauan kuin maanpuolustuksellisen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan yli nollan.